Lue keskustelun säännöt.
Nainen, joka haluaa pitää ex-miehensä sukuninen naimisiinmennessä
21.07.2022 |
Tällainen tilanne on eräällä tuttavallani. Parisuhteen nainen on se, kumpi osapuolista haluaa ennen kaikkea naimisiin ja se tuntuu olevan hänelle tärkeää. Mutta nainen on ollut jo kerran aiemmin naimisissa ja haluaa pitää ex-miehensä sukunimen myös tässä uudessa avioliitossa. Kyllä itse sanoisin akalle, että mene vaan sitten naimisiin sen exäsi kanssa, sillä minä en ainakaan alttarille astele.
Kommentit (97)
En pystyisi kunnioittamaan miestä, joka alistuu tuollaiseen. Sinkku N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, minun lähihoitajan urani tuhoutuisi heti jos vaihtaisin sukunimeni. Mistä kaikki Suomen hoitolaitokset enää keksisivät uutta nimeäni googlettaa.
Ymmärrän toki että lähihoitajan koulutuksella tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta joissain töissä tilanne vaan on erilainen. Esimerkiksi minulla on työssäni kymmeniin eri asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kontakteja, jotka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tällainen suhde vie aikansa saavuttaa. Joidenkin kanssa voidaan kuitenkin olla tekemisissä todella harvoin, joten kaikkien näiden ihmisten totuttaminen uuteen nimeen veisi vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Sinä mieluusti heittäisit urasi romukoppaan vain jotta saisit uuden puolison nimen? Toisella kierroksella on jo uraa tehty ja nimenvaihdossa saavutukset "nollaantuu", kun ei googlaamalla löydy nimelläsi mitään.
Voi ei, miten nyt käy yhdenkin laulajan, Jennifer Lopezin, kun vaihtoi nimensä avioliiton myötä Jennifer Affleckiksi!? Ura mennyt, kukaan ei löydä mitään kuuklesta, jää nyt ilman töitä ja miehensä siivelle elätiksi!
Pitäisi olla laissa, että eron jälkeen pitää käyttää omaa sukua olevaa sukunimeä. Minua ainakin miehenä sylettää, että avioeron jälkeen entinen pitää sukunimeäni.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi olla laissa, että eron jälkeen pitää käyttää omaa sukua olevaa sukunimeä. Minua ainakin miehenä sylettää, että avioeron jälkeen entinen pitää sukunimeäni.
Miten ihmeessä se on sinulta pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Eli mihin se ura sitten häipyisi? Meinaatko, ettei potilaita tulisi enää Sakari Jäniksen vastaanotolle? Eipä ole kummoinen ura jos asiakkaat katoo nimenvaihdoksesta! Mä uskon että oravalle tulisi asiakkaita vaikka se vaihtaisi joka vuosi nimensä.
"Minulla oli ura, mutta se katosi kun vaihdoin nimeni" Ai hyvä jumalia tätä tekosyiden määrää.Hänen uransa ja meriittinsä ei mitenkään katoaisi, mutta hankaloittaisihan se löydettävyyttä ja osa ehkä valitsisi toisen ortopedin.
Höpönlöpön. Miten sen löydettävyys katoaisi? Siellä nimi ihan samoilla lääkäriaseman sivuilla ja vastaanoton puhelinnumero. Pidätkö sä oikeasti ihmisiä noin tyhminä, että ihminen katoaa nimenvaihdoksen myötä. Miksi ne ihmiset ei katoa ikuisiksi ajoiksi kun ne vaihtaa sen miehen nimen itselleen? Ne katoaa ainoastaan, kun ottaa oman nimensä😂. Ei hyvänen aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Tämäpä. Jos on vakiintunut asiakaskunta, esimerkiksi lääkäri jolla mummot tykkää käydä, ja yhtäkkiä ei löydykään aikoja juuri sille Sakari Oravalle, niin ei ne ala ottaan selvää onko se vaihtanu nimeensä. Jotkut työt on hyvin sidoksissa nimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, minun lähihoitajan urani tuhoutuisi heti jos vaihtaisin sukunimeni. Mistä kaikki Suomen hoitolaitokset enää keksisivät uutta nimeäni googlettaa.
Ymmärrän toki että lähihoitajan koulutuksella tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta joissain töissä tilanne vaan on erilainen. Esimerkiksi minulla on työssäni kymmeniin eri asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kontakteja, jotka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tällainen suhde vie aikansa saavuttaa. Joidenkin kanssa voidaan kuitenkin olla tekemisissä todella harvoin, joten kaikkien näiden ihmisten totuttaminen uuteen nimeen veisi vuosia.
Teillä on molemminpuolinen luottamus, mutta et pysty kertomaan että vaihdoit sukunimesi?
Okei... Asiakkaat ja luotettavat yhteistyökumppanit päättävät millä nimellä olet. Nyt alkaa kiinnostamaan tämä sinun ala. Minun äitini oli tehnyt lähes 40 v uran asiantuntijana ja silti pystyi ottamaan tyttönimensä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Tämäpä. Jos on vakiintunut asiakaskunta, esimerkiksi lääkäri jolla mummot tykkää käydä, ja yhtäkkiä ei löydykään aikoja juuri sille Sakari Oravalle, niin ei ne ala ottaan selvää onko se vaihtanu nimeensä. Jotkut työt on hyvin sidoksissa nimeen.
Et voi olla tosissasi. Mummo kun soittaa lääkärikeskukseen niin se keskus kertoo hänelle kyllä. Miten naisten nimenvaihto on niin helppoa silloin ekan kerran? Suomessa kun ei ihan lapsena keskimäärin mennä naimisiin, niin miksi ne työt ja opinnot ei silloin katoa mihinkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä se antaa minulle jotain lisäarvoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Eli mihin se ura sitten häipyisi? Meinaatko, ettei potilaita tulisi enää Sakari Jäniksen vastaanotolle? Eipä ole kummoinen ura jos asiakkaat katoo nimenvaihdoksesta! Mä uskon että oravalle tulisi asiakkaita vaikka se vaihtaisi joka vuosi nimensä.
"Minulla oli ura, mutta se katosi kun vaihdoin nimeni" Ai hyvä jumalia tätä tekosyiden määrää.Hänen uransa ja meriittinsä ei mitenkään katoaisi, mutta hankaloittaisihan se löydettävyyttä ja osa ehkä valitsisi toisen ortopedin.
Höpönlöpön. Miten sen löydettävyys katoaisi? Siellä nimi ihan samoilla lääkäriaseman sivuilla ja vastaanoton puhelinnumero. Pidätkö sä oikeasti ihmisiä noin tyhminä, että ihminen katoaa nimenvaihdoksen myötä. Miksi ne ihmiset ei katoa ikuisiksi ajoiksi kun ne vaihtaa sen miehen nimen itselleen? Ne katoaa ainoastaan, kun ottaa oman nimensä😂. Ei hyvänen aika.
Vaikka niin että potentiaalinen asiakas surffailee siellä lääkäriaseman sivuilla että mitäs eri vaihtoehtoja olisikaan ortopediksi. Jos hän näkee nimen Sakari Orava niin hän muistaa että hei, tämähän on tuttu nimi, tuolle varaan ajan! Uusi nimi Sakari Jänis ei kuitenkaan herättäisi samanlaista mielleyhtymää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, minun lähihoitajan urani tuhoutuisi heti jos vaihtaisin sukunimeni. Mistä kaikki Suomen hoitolaitokset enää keksisivät uutta nimeäni googlettaa.
Ymmärrän toki että lähihoitajan koulutuksella tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta joissain töissä tilanne vaan on erilainen. Esimerkiksi minulla on työssäni kymmeniin eri asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kontakteja, jotka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tällainen suhde vie aikansa saavuttaa. Joidenkin kanssa voidaan kuitenkin olla tekemisissä todella harvoin, joten kaikkien näiden ihmisten totuttaminen uuteen nimeen veisi vuosia.
Teillä on molemminpuolinen luottamus, mutta et pysty kertomaan että vaihdoit sukunimesi?
Okei... Asiakkaat ja luotettavat yhteistyökumppanit päättävät millä nimellä olet. Nyt alkaa kiinnostamaan tämä sinun ala. Minun äitini oli tehnyt lähes 40 v uran asiantuntijana ja silti pystyi ottamaan tyttönimensä takaisin.
Ei eläkeikäinen enää uraa tee. Odottaa vain eläkkeelle pääsyä ja silloin on ihan sama mikä on nimenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, minun lähihoitajan urani tuhoutuisi heti jos vaihtaisin sukunimeni. Mistä kaikki Suomen hoitolaitokset enää keksisivät uutta nimeäni googlettaa.
Ymmärrän toki että lähihoitajan koulutuksella tätä voi olla vaikea ymmärtää, mutta joissain töissä tilanne vaan on erilainen. Esimerkiksi minulla on työssäni kymmeniin eri asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin kontakteja, jotka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tällainen suhde vie aikansa saavuttaa. Joidenkin kanssa voidaan kuitenkin olla tekemisissä todella harvoin, joten kaikkien näiden ihmisten totuttaminen uuteen nimeen veisi vuosia.
Teillä on molemminpuolinen luottamus, mutta et pysty kertomaan että vaihdoit sukunimesi?
Okei... Asiakkaat ja luotettavat yhteistyökumppanit päättävät millä nimellä olet. Nyt alkaa kiinnostamaan tämä sinun ala. Minun äitini oli tehnyt lähes 40 v uran asiantuntijana ja silti pystyi ottamaan tyttönimensä takaisin.
Huoh. Luottamus koskien työasioita. En todellakaan halua sen porukan kanssa ryhtyä käymään läpi mitään avioeroani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni ekan kierroksen jälkeen ei nimiä enää vaihdeta, varsinkin jos on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Tämäpä. Jos on vakiintunut asiakaskunta, esimerkiksi lääkäri jolla mummot tykkää käydä, ja yhtäkkiä ei löydykään aikoja juuri sille Sakari Oravalle, niin ei ne ala ottaan selvää onko se vaihtanu nimeensä. Jotkut työt on hyvin sidoksissa nimeen.
Et voi olla tosissasi. Mummo kun soittaa lääkärikeskukseen niin se keskus kertoo hänelle kyllä. Miten naisten nimenvaihto on niin helppoa silloin ekan kerran? Suomessa kun ei ihan lapsena keskimäärin mennä naimisiin, niin miksi ne työt ja opinnot ei silloin katoa mihinkään?
Useimmiten ekan kerran mennään naimisiin alle kolmekymppisenä, siinä samassa vaiheessa kun ollaan vasta siirtymässä koulun penkiltä työelämään. Ei silloin vielä tarvitse murehtia aiemmasta työurasta kun sitä ei juurikaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos menisin vielä naimisiin, minulla olisi juuri tuollainen tilanne. Menin ensimmäisen kerran naimisiin parikymppisenä, eikä minua tunne kukaan tyttönimellä. Olen sittemmin tehnyt ammattiuran avioliitossa saamallani sukunimellä ja olen omalla alallani aika tunnettu. Miehen kanssa olen eronnut jo aikaa sitten enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Omasta mielestäni sukunimi sopii minulle hyvin ja olen omaksunut sen osaksi identiteettiäni. Se on ihan minun nimeni enemmän kuin tyttönimeni joka oli isäni sukunimi.
Minä en ymmärrä tätä settiä vieläkään. Mihin tämä oikein perustuu? Siis jos olet työnantajan palveluksessa, niin sehän riittää, että hän tietää sukunimesi. Tai jos olet hakenut muita töitä, niin tuleva työnantaja näkee nimesi hakemuksesta. Mikä on se esimerkkitilanne, jossa työnantaja ei tiedä nimeäsi, mutta olisi hyvä tietää?
Ammattini on niin sanotusti julkinen ammatti, en nyt tietenkään kerro mikä se on (en ole somevaikuttaja kuitenkaan!). Eli todellakin nimeäni googletetaan ja se on vielä melko harvinainen. Työnantajasta tässä ei ole kyse, eikä minulla ole käyttöä LinkedIneille sun muille. Työnhaku tässä hommassa menee meriiteillä, ei hakemuksella.
No jokainen tietää nimenvahdoksesta jos on julkinen ammatti. Jos ei tiedä, niin ei siinä silloin kovin "julkkis" ole.
Mä luulen että tässä tarkoitetaaan jotain ei-julkkiksia, mutta ihmisiä joiden ammattitaitoa arvostetaan niin että heitä etsitään nimellä.
Siis tyyliin joku ortopedi Sakari Orava yhtäkkiä vaihtas sukunimensä Sakari Jänikseksi, tai olet esimerkiksi tosi pätevä tietyn alan juristi, jota suositellaan nimen perusteella toisille..
Eli mihin se ura sitten häipyisi? Meinaatko, ettei potilaita tulisi enää Sakari Jäniksen vastaanotolle? Eipä ole kummoinen ura jos asiakkaat katoo nimenvaihdoksesta! Mä uskon että oravalle tulisi asiakkaita vaikka se vaihtaisi joka vuosi nimensä.
"Minulla oli ura, mutta se katosi kun vaihdoin nimeni" Ai hyvä jumalia tätä tekosyiden määrää.Hänen uransa ja meriittinsä ei mitenkään katoaisi, mutta hankaloittaisihan se löydettävyyttä ja osa ehkä valitsisi toisen ortopedin.
Orava on niin julkkis, että sille sukunimen vaihtaminen ei merkitsisi mitään. Ei kyllä merkitse muillekaan. Jos olet tarpeeksi tunnettu, niin sukunimen vaihdolla ei ole väliä. Jos taas et ole niin tunnettu, niin ei sinua juuri kukaan koskaan googletakaan ainakaan työmielessä.
Kuten täällä on jo useamman kerran tuotu esille, esimerkiksi tutkijoilla on omalla nimellään julkaisuja, patentteja ja voi olla mm. kirjojakin. Tällaisessa tilanteessa vain on usein tyhmää vaihtaa nimi, se kun ei muutu niistä jo julkaistuista saavutuksista. Menestyneitäkin tutkijoita on myös sen verran paljon, että harva on mikään "julkkis" laajemmassa mittakaavassa. Tutkijat myös googlettavat (tai pikemminkin etsivät omista lähteistään) toistensa papereita ym. vähän väliä. Tällöin ei ole mikään etu uran kannalta vaihdella nimeä.
Nyt on sakeeta paskaa. 40 vuotinen ortopedin urakin katoaisi jos joutuu nimen vaihtamaan. Jännä, että Suomen pankin entinen johtaja ei kadonnut maailman kartalta kun vaihtoi nimensä yli 50 v vanhana. Ajatelkaa jos kukaan ei olisi enää tavoittanut Suomen pankin pääjohtajaa.
Niin, jos olisin von Herzen en muuttuisi mielelläni Lipposeksi. Terkuin, Päivi.
No saa kyllä olla aika paska, jos ei löydä henkilöä Googlella. Minä olen löytänyt stalkkaus-salapoliisityöllä kaksi exääni, jotka ovat vaihtaneet sukunimeään mentyään naimisiin. En ole sosiaalisessa mediassa tai ollut kuullut uusia sukunimiä mistään. Nettiin jää aina tiedonmurusia, kun osaa yhdistää tarpeeksi paloja keskenään, niin lopulta niistä syntyy asian ratkaiseva kokonaisuus.
Vaikka henkilö olisi esim Facebookissa estänyt oman profiilinsa löytymisen, niin jos hän on joskus kommentoinut jotain julkista juttua, kuten Apulannan keikkaa tai osallustunut johonkin arvontaan, niin se komenttikenttä näyttää hänen profiilinsa.
Orava on niin julkkis, että sille sukunimen vaihtaminen ei merkitsisi mitään. Ei kyllä merkitse muillekaan. Jos olet tarpeeksi tunnettu, niin sukunimen vaihdolla ei ole väliä. Jos taas et ole niin tunnettu, niin ei sinua juuri kukaan koskaan googletakaan ainakaan työmielessä.