Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu...vauvan nimen salailu Suomessa?
16.07.2022 |
Asun Englannissa ja kun kerron tutuille paikallisille, kuinka monet uudet vanhemmat eivät kerro vauvan nimeä ennen ristiäisiä (2kk??) kaikki on ihan ihmeissään. MIKSI? Ja tarkemmin ajatellen, en ymmärrä minäkään. Täällä nimi on päätetty YLEENSÄ (98%) etukäteen ja ilmoitetaan heti kun vauva on syntynyt. Miksi pitää odottaa ristiäisiin? Onko tää taas yksi suomalaisen luonteen kummallisuuksia?
Kommentit (153)
Intiassa on sama tapa kristityissä perheissä ( ei varmaan kaikissa kuten ei Suomessakaan). Nimeä ei paljasteta ennen kastejuhlaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa (siis ihan Suomessa) annettu nimi aina heti. Anopin mielestä pilattiin kaikki, kun kerrottiin nimi kaikille, kun lapsi oli syntynyt eikä edes kastettu lasta tai pidetty muitakaan juhlia. Kauhea valitus, kun ei noudatettu heidän suvun perinteitä. Minusta olisi ollut typerää olla kutsumatta lasta nimellä, kun se oli jo päätetty.
Meillä sama juttu. Monet ihmettelivät kun alettiin heti kutsua lasta oikealla nimellä, vaikka hänet kastettiin vasta myöhemmin. Meistä taas olisi ollut hölmöä käyttää jotain "salanimeä", kun nimi kuitenkin oli tiedossa jo ennen syntymää.
Toinen kritiikkiä aiheuttanut asia oli sukupuolen paljastaminen etukäteen (ja joo, todellakin ilman mitään noloja "gender reveal"-seremonioita), joidenkin mielestä sekin olisi pitänyt salata. Toki nykyään sukupuoli kai kerrotaan julkisesti useammin kuin nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä kummallista suomalaista tapaa minäkin olen aina ihmetellyt. Jotkut jopa suuttuvat kun kysytään synnytyksen jälkeen ohimennen mikä tulee vauvalle nimeksi? Mitä salaista siinä on? Ristiäisissä kaikki sen kuitenkin saavat tietää.
Olen ilmeisesti vähemmistössä, kun en todellakaan ollut päättänyt nimeä vielä etukäteen. Ja se muuttuikin sitten moneen kertaan ennen lopullista päätöstä. Mielestäni pitää ensin nähdä lapsi, jotta voi tietää, minkä nimiseltä hän näyttää.
Tämä ilmiö on aina kiinnostanut mua. Mä en pysty mitenkään näkemään vauvasta, minkä nimiseltä se näyttää.
Miltä siis näyttää Aino tai Aatos tai mikä sun lapsesi nimi nyt onkaan?
Ja kuinka on mahdollista, että toinen, aivan erinäköinen vauva saa sekin nimekseen Aino tai Aatos?
Sehän on jokaisen omassa päässä tietenkin. En minäkään olisi voinut laittaa tyttöni nimeksi vaikkapa Jasmin Eveliinaa, koska _minusta_ hän ei ollut ollenkaan sen näköinen eikä oloinen.
Onko sinulle siis aivan sama, millainen vauva on, kun olet päättänyt jo etukäteen hänet nimetä jollain nimellä?
Me oltiin päätetty lasten nimet jo etukäteen, mutta tietysti ne olisi voinut helposti päättää uusiksi jos ei olisi tuntunut ollenkaan sopivalta lapselle koska nehän ilmoitetaan maistraattiin 2 kk sisällä syntymästä. Eri
Joo, kyllä me päätettiin lasten nimet jo raskausaikana. Ei tarvinnut niiden naamoja nähdä nimeämistä varten. :)
Meidän lähipiiri taas oli pöyristynyt kun ilmoitettiin, että "nyt se Matti syntyi". Jotkut jopa naureskelivat nimelle kun kuvittelivat, että se on joku väliaikainen nimi. Huvitti katsoa niitä venähtäneitä naamoja kun vauvan nimi on oikeasti "kamala vanhan papparaisen nimi" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kerrottiin etukäteen jos kysyttiin, en ymmärrä sitä teennäistä salaperäisyyttä salailun ympärillä.
Ei kaste edes ole mikään nimenanto juhla, vaan siinä lapsi liitetään seurakuntaan.
Nimi oli tiedossa jo etukäteen joten meistä oli ihanaa, että kaikki kutsuivat häntä omalla nimellään
Ai niin ja kuninkaallisethan ilmoittavat nimen jo heti syntymän jälkeen😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän kyse ole ihan vaan erilaisesta väestörekisterisysteemistä.
Ei ole.
Kyllä käsittääkseni on. Sukulaisia Englannissa ja siellä pitääkö lapsen nimi heti ilmoittaa johonkin. Näin muistelen kuulleeni. Ja heti syntymästä asti lapsista puhuttu nimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta kai asioita tehdään eri tavalla eri maissa, mutta sitä pidän itsekin outona, että siitä suututaan, jos nimeä kysyy.
Myös sitä, että raskautta suorastaan salaillaan - joskus vielä silloinkin, kun se näkyy. Edes lähipiirille ei kerrota, ja maanpettureina pidetään niitä, jotka asian eteenpäin kertovat, vaikka ei olisi edes pyydetty olemaan kertomatta. Olisi vain pitänyt tajuta, että raskaudesta ei puhuta, ikäänkuin se olisi suurikin salaisuus. En tosin tiedä, onko tämä pelkästään suomalainen ilmiö.
En ole ap enkä asu ulkomailla, voihan suomalaisia tapoja ihan Suomestakin käsin ihmetellä.
Raskaudesta ei huudella, jos vaikka pelätään keskenmenoa. Ja miksi on sun asiasi lörpötellä toisten raskauksista muille?
Meidän lasta ei kastettu, mutta nimi paljastettiin vasta noin kuukausi syntymän jälkeen.
Tämä syystä että kyseessä oli yllätysvauva (en siis tiennyt raskaudesta ennen synnytyksen käynnistymistä), eli ei oltu ehditty miettiä nimivaihtoehtoja yhdeksää kuukautta :D
En oikein itsekään ymmärrä tuota nime panttaamista. Varsinkin kun nykyään voi jo melkeinpä arvata lapsen nimen etukäteen.
Terveisin lähipiirissä kolme Elleniä (ei oma lapseni).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä kummallista suomalaista tapaa minäkin olen aina ihmetellyt. Jotkut jopa suuttuvat kun kysytään synnytyksen jälkeen ohimennen mikä tulee vauvalle nimeksi? Mitä salaista siinä on? Ristiäisissä kaikki sen kuitenkin saavat tietää.
Olen ilmeisesti vähemmistössä, kun en todellakaan ollut päättänyt nimeä vielä etukäteen. Ja se muuttuikin sitten moneen kertaan ennen lopullista päätöstä. Mielestäni pitää ensin nähdä lapsi, jotta voi tietää, minkä nimiseltä hän näyttää.
Tämä ilmiö on aina kiinnostanut mua. Mä en pysty mitenkään näkemään vauvasta, minkä nimiseltä se näyttää.
Miltä siis näyttää Aino tai Aatos tai mikä sun lapsesi nimi nyt onkaan?
Ja kuinka on mahdollista, että toinen, aivan erinäköinen vauva saa sekin nimekseen Aino tai Aatos?
Sehän on jokaisen omassa päässä tietenkin. En minäkään olisi voinut laittaa tyttöni nimeksi vaikkapa Jasmin Eveliinaa, koska _minusta_ hän ei ollut ollenkaan sen näköinen eikä oloinen.
Onko sinulle siis aivan sama, millainen vauva on, kun olet päättänyt jo etukäteen hänet nimetä jollain nimellä?
No minkä näköinen Jasmin Eveliina sitten on? Jos sun vauvasi ei näyttänyt siltä?
Enkä voi kuvitella, millainen vauva näyttäisi esimerkiksi Eliakselta tai millainen vauva sitten taas ei näyttäisi Eliakselta.
Joten kyllä, meillä on nimet on päätetty jo etukäteen. Tietysti jos sieltä mun mahasta olisi putkahtanut tyyppi, jonka naamassa olisi ollut tatuointi "Pertti", niin olisi pitänyt suunnitelmaa muuttaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä me päätettiin lasten nimet jo raskausaikana. Ei tarvinnut niiden naamoja nähdä nimeämistä varten. :)
Kaikki vauvat on ihan samannäköisiä. Kun siivosin vanhoja vauvakuvia, en osannut pelkän naaman perusteella sanoa, oliko kuvassa kummilapsi vai toinen omista lapsestani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on suvussa (siis ihan Suomessa) annettu nimi aina heti. Anopin mielestä pilattiin kaikki, kun kerrottiin nimi kaikille, kun lapsi oli syntynyt eikä edes kastettu lasta tai pidetty muitakaan juhlia. Kauhea valitus, kun ei noudatettu heidän suvun perinteitä. Minusta olisi ollut typerää olla kutsumatta lasta nimellä, kun se oli jo päätetty.
Meillä sama juttu. Monet ihmettelivät kun alettiin heti kutsua lasta oikealla nimellä, vaikka hänet kastettiin vasta myöhemmin. Meistä taas olisi ollut hölmöä käyttää jotain "salanimeä", kun nimi kuitenkin oli tiedossa jo ennen syntymää.
Toinen kritiikkiä aiheuttanut asia oli sukupuolen paljastaminen etukäteen (ja joo, todellakin ilman mitään noloja "gender reveal"-seremonioita), joidenkin mielestä sekin olisi pitänyt salata. Toki nykyään sukupuoli kai kerrotaan julkisesti useammin kuin nimi.
Mutta eihän sukupuolta voi tietää, ennen kuin lapsi itse sen kertoo 🥴
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai asioita tehdään eri tavalla eri maissa, mutta sitä pidän itsekin outona, että siitä suututaan, jos nimeä kysyy.
Myös sitä, että raskautta suorastaan salaillaan - joskus vielä silloinkin, kun se näkyy. Edes lähipiirille ei kerrota, ja maanpettureina pidetään niitä, jotka asian eteenpäin kertovat, vaikka ei olisi edes pyydetty olemaan kertomatta. Olisi vain pitänyt tajuta, että raskaudesta ei puhuta, ikäänkuin se olisi suurikin salaisuus. En tosin tiedä, onko tämä pelkästään suomalainen ilmiö.
En ole ap enkä asu ulkomailla, voihan suomalaisia tapoja ihan Suomestakin käsin ihmetellä.
Raskaudesta ei huudella, jos vaikka pelätään keskenmenoa. Ja miksi on sun asiasi lörpötellä toisten raskauksista muille?
No en minä ole lörpötellyt mitään, nähnyt vain sivusta, kun eräiden välit menivät poikki tuollaisesta asiasta. Ei sitä edes kuiskuteltu suurena skandaalina kenellekään vihamiehille tms., vaan ihan vain tuttavien kesken tyyliin "ihanaa että X:tkin saavat lapsen" oletuksena, että nämä toisetkin jo tiesivät.
Kyseinen raskaus oli jo "kolme potkupalloa mahassa" -asteella, silti se oli olevinaan salaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimi voitaisiin paljastaa kun lapsi on 18v. Ja lapsi hyväksynyt nimensä, ellei halua muuttaa sitä. En tiedä millä "työnimellä" sitä kutsuttaisiin siihen saakka. No joo mutta Itsehän en kelpuuttanut ristimänimeäni eli vanhempienkin keksimää, vaan otin lempinimeni käyttöön, mikä ei ollut vanhempieni suusta sekään. Se ei kaikille sukulaisilleni ole kelvannut. Se asia oli jo selvä teini-iässä että haluan sen nimen viralliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä me päätettiin lasten nimet jo raskausaikana. Ei tarvinnut niiden naamoja nähdä nimeämistä varten. :)
Eli vaikka Matias tai Pyry-Ukko ihan riippumatta lapsen olemuksesta ja luonteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai asioita tehdään eri tavalla eri maissa, mutta sitä pidän itsekin outona, että siitä suututaan, jos nimeä kysyy.
Myös sitä, että raskautta suorastaan salaillaan - joskus vielä silloinkin, kun se näkyy. Edes lähipiirille ei kerrota, ja maanpettureina pidetään niitä, jotka asian eteenpäin kertovat, vaikka ei olisi edes pyydetty olemaan kertomatta. Olisi vain pitänyt tajuta, että raskaudesta ei puhuta, ikäänkuin se olisi suurikin salaisuus. En tosin tiedä, onko tämä pelkästään suomalainen ilmiö.
En ole ap enkä asu ulkomailla, voihan suomalaisia tapoja ihan Suomestakin käsin ihmetellä.
Raskaudesta ei huudella, jos vaikka pelätään keskenmenoa. Ja miksi on sun asiasi lörpötellä toisten raskauksista muille?
Tuota raskauden salailuakaan en tajua, paitsi että tiedän sen kuuluvan romanikulttuuriin kun raskaanaoleva nainen on "epäpuhdas tabu" tms.
Amerikkalaiset ystäväni ovat julkaisseet yleensä Facebookissa testitikun ja ultraäänikuvan ihan välittömästi kun ovat saaneet tietää raskaudesta, sekä äidit että isät.
Jos joku sattuu saamaan keskenmenon ja kukaan ei ole edes tiennyt raskaudesta, niin miten siinä osaa lohduttaa tai olla tukena tai edes soittaa ambulanssin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä me päätettiin lasten nimet jo raskausaikana. Ei tarvinnut niiden naamoja nähdä nimeämistä varten. :)
Eli vaikka Matias tai Pyry-Ukko ihan riippumatta lapsen olemuksesta ja luonteesta?
Haluaisin nähdä kätilön ilmeen kun maailmaan tupsahtaa hahmo, joka näyttää ihan Pyry-Ukolta
🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä kummallista suomalaista tapaa minäkin olen aina ihmetellyt. Jotkut jopa suuttuvat kun kysytään synnytyksen jälkeen ohimennen mikä tulee vauvalle nimeksi? Mitä salaista siinä on? Ristiäisissä kaikki sen kuitenkin saavat tietää.
Olen ilmeisesti vähemmistössä, kun en todellakaan ollut päättänyt nimeä vielä etukäteen. Ja se muuttuikin sitten moneen kertaan ennen lopullista päätöstä. Mielestäni pitää ensin nähdä lapsi, jotta voi tietää, minkä nimiseltä hän näyttää.
Tämä ilmiö on aina kiinnostanut mua. Mä en pysty mitenkään näkemään vauvasta, minkä nimiseltä se näyttää.
Miltä siis näyttää Aino tai Aatos tai mikä sun lapsesi nimi nyt onkaan?
Ja kuinka on mahdollista, että toinen, aivan erinäköinen vauva saa sekin nimekseen Aino tai Aatos?
Sehän on jokaisen omassa päässä tietenkin. En minäkään olisi voinut laittaa tyttöni nimeksi vaikkapa Jasmin Eveliinaa, koska _minusta_ hän ei ollut ollenkaan sen näköinen eikä oloinen.
Onko sinulle siis aivan sama, millainen vauva on, kun olet päättänyt jo etukäteen hänet nimetä jollain nimellä?No minkä näköinen Jasmin Eveliina sitten on? Jos sun vauvasi ei näyttänyt siltä?
Enkä voi kuvitella, millainen vauva näyttäisi esimerkiksi Eliakselta tai millainen vauva sitten taas ei näyttäisi Eliakselta.
Joten kyllä, meillä on nimet on päätetty jo etukäteen. Tietysti jos sieltä mun mahasta olisi putkahtanut tyyppi, jonka naamassa olisi ollut tatuointi "Pertti", niin olisi pitänyt suunnitelmaa muuttaa. :)
Minusta nimiin liittyy varsin erilaisia mielikuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, kyllä me päätettiin lasten nimet jo raskausaikana. Ei tarvinnut niiden naamoja nähdä nimeämistä varten. :)
Eli vaikka Matias tai Pyry-Ukko ihan riippumatta lapsen olemuksesta ja luonteesta?
Olemuksesta? Ja luonteesta? Millä sinä näet vastasyntyneen olemuksesta tai luonteesta, että tämä tyyppi ei sitten mitenkään voi olla Matias?
Tai edes 10-vuotiaasta tai 20-vuotiaasta, että Matias on ihan sopimaton nimi?
Sehän on jokaisen omassa päässä tietenkin. En minäkään olisi voinut laittaa tyttöni nimeksi vaikkapa Jasmin Eveliinaa, koska _minusta_ hän ei ollut ollenkaan sen näköinen eikä oloinen.
Onko sinulle siis aivan sama, millainen vauva on, kun olet päättänyt jo etukäteen hänet nimetä jollain nimellä?