Miksi iltapäivälehtien toimittajat kirjoittavat puhekieltä? Eikö ne oikein osaa suomea? "Joskus hän pystyy kävellä sata metriä"

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?

Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.

Samaan asiaan kiinnitin huomiota, Nykyisin menee vaikka kuinka kankea suoraan englannista (huonosti) käännetty "uutisointi" myös läpi.

Aloin kuunnella podcastia, jossa sanottiin: Hän oli raskaana heidän ensimmäiselle tyttärelle. Lopetin kuuntelun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konekäännetty jostain englanninkielisestä uutisesta?

Tuossa kyseisessä uutisessa ei ole tästä kyse, mutta olet oikeassa siinä, että nykyään iltapäivälehdissä on todella paljon "uutisia", joista huomaa, että ne on konekäännetty suoraan, eikä toimittajalla ole sen vertaa edes substanssiosaamista aiheesta, että huomaisi sieltä pahimmat epäloogisuudet ja kielikukkaset ja pieleen menneet käännökset korjata, vaan juttuihin jää ihan omituisia ja virheellisiä sanavalintoja.

Yleisellä tasolla toimittajien kielitaito on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana aivan järkyttävästi. Iltapäivälehdissä tuon alkoi huomata jo noin sen 15 vuotta sitten, ja nykyään sama meininki on jo Hesarissakin. Eden peruskielioppiasioita ei enää hallita, saati että enää tunnistettaisiin sanojen merkityksiä ja sävyjä, ja osattaisiin käyttää niitä oikein. Saatetaan käyttää sanaa, joka tarkoittaa todellaisuudessa ihan muuta kuin mitä halutaan sanoa, tai esimerkiksi käyttää negatiivisen tai vähättelevän perusävyn ilmausta, kun halutaan sanoa jotain positiivista ihmisestä tai asiasta. 

Juuri näin. Ja artikkeleina julkaistaan vetävällä klikkiotsikolla varustettuja ihmeellisiä käännöstorsoja joilla ei ole minkäänlaista olemassaolon oikeutusta. Silti yksinäiset ja kirjoitusripulista kärsivät jaksavat kommentoida suoltamalla juttuun liittymätöntä (kun juttuun ei voi järjellisesti edes liittyä mitään asiakommentteja) ajatusten virtaa. Se riittää nykytoimituksille menestyksen mitaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.

Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?

Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?

Johtuu siitä, että tämä on jo putkeen toinen heikkolahjainen sukupolvi.

Siis älyn puutetta. Tästä johtuen myös opetussuunnitelmaa joudutaan helpottamaan jo ties kuinka monennetta kertaa jotta suurin osa oppilaista ei jäisi luokalle.

Valitettavasti tällä palstalla metsä katoaa puilta salamannopeasti aina kun aletaan keskustella kirjoittamisesta ja kirjoitustaidosta. Yksittäisten kirjoitusvirheiden bongaus on ihan turhaa kun puhutaan inhoa ja myötähäpeää herättävistä iltapäivä- ja päivälehtien jutuista. Niissä kun ei ole juuri mikään asia kohdallaan.

En ymmärrä myöskään, palkataanko sinne töihin jotain kaverin lapsia kesätöihin, vai miten tämä on aivan jatkuva ongelma. Eikö ensin voisi tehdä vaikka kielitestejä, että osaako missä määrin tuottaa oikeaoppista kieltä, eikä vaan palkata jotain kivoja tyyppejä?

Näitä kielivirheitä on aivan jatkuvasti, melkein joka artikkelissa, jotka eivät montaa lausetta käsitä. 

PS. Oikolukuohjelmat eivät osaa korjata kieltä täysin oikein, vaan niissä on tiettyjä toistuvia kielioppivirheitä ja yhdyssanavirheitä, en tiedä miksei niitä korjata koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tällä palstalla metsä katoaa puilta salamannopeasti aina kun aletaan keskustella kirjoittamisesta ja kirjoitustaidosta. Yksittäisten kirjoitusvirheiden bongaus on ihan turhaa kun puhutaan inhoa ja myötähäpeää herättävistä iltapäivä- ja päivälehtien jutuista. Niissä kun ei ole juuri mikään asia kohdallaan.

Juuri näin.

Ei näissä porvari lehdissä ole ollut toimittajia enää aikoihin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä myöskään, palkataanko sinne töihin jotain kaverin lapsia kesätöihin, vai miten tämä on aivan jatkuva ongelma. Eikö ensin voisi tehdä vaikka kielitestejä, että osaako missä määrin tuottaa oikeaoppista kieltä, eikä vaan palkata jotain kivoja tyyppejä?

Näitä kielivirheitä on aivan jatkuvasti, melkein joka artikkelissa, jotka eivät montaa lausetta käsitä. 

PS. Oikolukuohjelmat eivät osaa korjata kieltä täysin oikein, vaan niissä on tiettyjä toistuvia kielioppivirheitä ja yhdyssanavirheitä, en tiedä miksei niitä korjata koskaan.

Luuletko oikeasti, että he pyrkivät laatu journalismiin? Ei siellä lauletaa propaganda lauluja porvarin mieliksi. En iltapäivä lehdestä lukenut ikinä objektiivista juttua. Kaikki idelogiset opit esitetään totuuksina jne.

Vierailija kirjoitti:

Kosiskelevat lukijoita.

Puhuvat samaa kieltä kuin lukijansa, näin lehti tuntuu omalta ja läheiseltä.

Nuorethan noin puhuvat, vanhempi väki puhuu asiallisempaa suomea.

Jos näin on, se on iso virhe. Vanhemmat ikäluokat ovat niitä suuria lehtiä tilaavia ja lukevia ikäluokkia. Tilasin itse juuri yhden maakuntalehden (Etelä-Saimaa) koska ihastuin siihen, että lehdessä kirjoitetaan mukavan sujuvaa, kliseetöntä ja oikeakielistä suomea ja jutuissa on sisältö ja rakenne. Nuorilta näyttäviä toimittajia jopa. En ole vuosiin lukenut iltapäivälehtiä säännöllisesti. Aina jos joku klikkiotsikko on onnistunut harhauttamaan, on huomannut astuneensa paskaan.

Helsingin Sanomien alennustila on ihan käsittämätön. Aina kun luulee että nyt rimaa on nostettu, Hesarin voi taas tilata, turpaan tulee klikkiotsikoiden muodossa. MIKÄÄN nk. Laatulehti ei harrasta niin paskaa otsikointia kuin Helsingin Sanomat.

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Tuohan ei ole kirjoitusvirhe vaan asiavirhe. Paitsi jos kyseessä oli paljon laktoosia sisältävä tuote, silloin ei ole virhettä ollenkaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.

Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.

Tai aplikaatio. Sehän tarkoittaa kirjailua. Oikea vastine englanninkieliselle sanalle application on sovellus, mikäli puhutaan niistä puhelimeen ladattavista asioista. 

APLIKOINTI tarkoittaa kirjailua.

Aplikaatio ei tarkoita mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoret käyttävät myös sanoja väärin (merkitys ymmärretty väärin). Sitten oppivat toisiltaan, kun ainoa seurattu/luettu sisältö on vertaisryhmiltä.

Tästä hyvä esimerkki on sana "konsepti". Sehän tarkoittaa jonkinlaista suunnitelmaa tai luonnosta, mutta sitä näkee jatkuvasti käytettävän värissä yhteyksissä.

Tai aplikaatio. Sehän tarkoittaa kirjailua. Oikea vastine englanninkieliselle sanalle application on sovellus, mikäli puhutaan niistä puhelimeen ladattavista asioista. 

Tuon sanan suhteen kieli on muuttunut, viralliset sanakirjat laahaavat perässä.

On jopa Yleisradiossakin ollut eräs toimittaja joka esitteli itsensä ohjelmansa aluksi :

"Minun nimeni on ...."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin hiljattain joko Yhteishyvää tai Pirkkaa, en nyt muista kumpaa, ja siellä kerrottiin "vähälaktoosittomista" tuotteista.

Eli suomeksi sanottuna tuote sisältää runsaasti laktoosia?

Tuossa on vähän sama logiikka kuin ilmaisuissa "ilman tekemättä" tai "estää ettei tapahdu". Ei ymmärretä, että sama asia sanotaan kahteen kertaan.

Mistähän nämä järjettömyydet ovat kieleemme rantautuneet? Tuollaista rakennetta ei ole missään kielessä ja tyhmemmänkin pitäisi tajuta, että ilman ja tekemättä kumoavat toisensa (jos siis yritetään ilmaista, että jokin asia on jätetty tekemättä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.

Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.

Tämä on suuri ja vakava ongelma. Samoin kuin se, että av-käännöksiä (elokuvat, sarjat) eri alustoille teetetään joko osaamattomilla ihmisillä tai nälkäpalkalla. Monet ammattilaiset ovat jättäneet alan, koska jos työn tekee kunnolla, jää tuntipalkaksi 2-3 euroa. Kun Suomessa kuitenkin ohjelmat tekstitetään eikä dubata (ja sama ongelmahan se olisi siellä dubbauspuolellakin) ja meillä katsotaan hurjan paljon muutakin kuin suomalaista ohjelmaa, ollaan tilanteessa, jossa suuri osa ihmisen päivittäin lukemasta tekstistä on ala-arvoista - ilman että kääntäjäparkaa voi aiheesta syyttää. Enkä tarkoita tässä selkeitä agent orange = agentti appelsiini -tyyppisiä kukkasia vaan ihan tekstin sanajärjestystä, tyylilajia ja toki myös sitä sanan vastineen valintaa. Tällä on merkitystä, jos/kun ihminen ei osaa alkukieltä niin hyvin, että pystyisi seuraamaan puhetta kutakuinkin katsomatta tekstiä. Veikkaan, että suurin osa suomalaisista aikuisista joutuu lukemaan myös englanninkielisten ohjelmien tekstit, ja tietenkin lapsille ja nuorille tämä on oikeastaan aika kamala tilanne, kun esim. englantia vasta opettelee. Pikkuhiljaa, vuosi vuodelta, äidinkielen eli suomen kielen taso ihmisillä tästä syystä rapautuu. Kannattaa joskus tarkastella tätä asiaa ja jos sattuu käsiin vaikka joku 1990-luvun filmi tai tv-sarjan tallenne, kannattaa verrata nykyohjelman tekstitystä ysärin tekstityksiin. Saa yllättyä. Mutuni mukaan YLE:llä käännösten suhteen paras tilanne, karmeinta mainoskanavilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Hän onnistui saada yhteys hänen vaimoon" - tällaisen lauseen kuulin hiljattain eräällä videolla... Puhujan äidinkieli oli suomi.

Tämä on yleistynyt ihan hurjasti viime aikoina, että sanotaan esim. "hänen vaimo". Jos halutaan lyhentää "hänen vaimonsa", niin onhan pelkkä "vaimonsa" lyhyempi muoto kuin "hänen vaimo". Miksi käyttää väärää muotoa, kun oikea olisi lyhyempi ja ytimekkäämpi?

Alepalla taisi olla jokin aika sinne mainos, jossa luki "sinun kauppa" tai jotain vastaavaa. Mietin joka kerta ohi mennessä, että eikö "kauppasi" olisi ollut paljon parempi. Yksi suomen kielen hieno ja harvinainen piirrehän nimenomaan on se, kuinka vähin sanoin voidaan kuvata jotain, mihin esim. englannin kielessä tarvitaan monta sanaa. Miksi emme vaali uniikkia kieltämme?

Johtuu siitä, että tämä on jo putkeen toinen heikkolahjainen sukupolvi.

Siis älyn puutetta. Tästä johtuen myös opetussuunnitelmaa joudutaan helpottamaan jo ties kuinka monennetta kertaa jotta suurin osa oppilaista ei jäisi luokalle.

Miten niin heikkolahjainen?

Kyllä edellisestäkin sukupolvista on valmistunut lääkäreitä, diplomi-innusnöörejä sun muita, joihin sitä älykkyytä juuri tarvitaan.

Heikkolahjaisuus tarkoittaa sitä, , että ihmisen äly on niin alhainen, että se k e h i t y s v a m m a i s e n tasolla.

Väitätkö siis, että Suomessa on jo kaksi sukupolvea vähä-älyisiä ihmisiä?

Kokonaan eri on sitten se elämänmuutos mikä yhteikunnassa on tapahtunt, kasvatustustapojen muutos, digitaalisuus, somet ja kaikki muu.

Tietenkin tälläisessä yhteiskunnassa kasvaa ja kehittyy erilaisia ihmisiä, kuin menneinä vuosukymmeninä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen toimittajat olivat sivistyneitä yliopiston käyneitä (poliittisesti värittyneitä), mutta nykyään leikkaa liimaa peruskoulusta valmistuneita nuoria, joita saa palkattua nollatuntisopimuksella. Samoin on käynyt kääntäjille.

Näinpä. Itse olen suomen kielen maisteri, mutta harvempi toimittaja nykyään on. Lisäksi tietysti laatua laskee se, että oikolukijoita käytetään enää harvoin ja jutut kirjoitetaan hirveällä kiireellä. Eipä sillä, eivät kaikki suomen kielen opiskelijatkaan täydellisiä kirjoittajia ole. Muistan yliopisto-opinnoista (10 v sitten) kirjoituskurssin, jossa aina tunneilla käytiin läpi joka ikisen opiskelijan sille viikolle kirjoittama teksti. Yksi meistä kirjoitti viikosta toiseen käsittämättömän heikkoja ja sekavia tekstejä, vaikka oli ennen opintoja työskennellyt paikallislehdissä toimittajana.

Miksi toimittajan pitäisi olla suomen kielen maisteri? Eihän hän ole kielitieteilijä, vaan tiedon toimittaja. Journalismi on oppiaine, josta on toimittajalle huomattavasti enemmän hyötyä kuin suomen kielen kielitieteellisestä opiskelusta. Halutessaan toimittajalle riittävän määrän suomen kielioppia oppii peruskoulun tai viimeistään lukion aikana. Myös se, että lukee paljon erilaisia tekstejä, kehittää kielitaitoa. 

Ongelmahan tässä on aloituksenkin mukaan se, että sitä kielitaitoa ei monilla toimittajilla ole edes sen peruskoulun ja lukion minimioppimäärän verran.