Miten jaksatte harrastaa liikuntaa töiden jälkeen? Olen ihan loppu ja makaan sohvalla ja syön. Paino vajaa 100kg, mutta

En tiedä mistä liikunnasta pidät mutta yritä löytää joku joka kiinnostaa.

Jos pyöräily ei ole täysin vastenmielistä, hommaa kortti kuntosalille jossa spinningiä.

Silloin ei tarvitse kuin - mahdollisesti suoraan töistä - raahatua spinning tunnille ja antaa ohjaajan "määrätä".

Spinningissä voi kuitenkin treenata oman kyvyn mukaan niin ei tarvi ihan täysiä vetää. 

Pikku hiljaa ehkä alkaa sali yms. kiinostaa.

Mutta tee liikkuminen itsellesi helpoksi.

Omalla kohdallani arkena menen mielummin heti töistä kuin kodin kautta. Kotiin kun jumittaa helposti.

Viikonloppuna täytyy sitten vain lähteä.

Tsemppiä sinulle!

Ja btw olen juossut useamman maratonin 94 kg.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat aika mukavuudenhaluiselta, liikuntaa ei voi harrastaa kun tulee inhottava hiki ja salaattia ei voi syödä kun siitä ei saa ruokaorgasmia. Sitten on varmaan parempi että pysyt siellä sohvan pohjalla, sujuu se elämä niinkin. Varmaan työkyvyttömyyseläkkelle joudut 50-vuotiaana, mutta sitten on enemmän aikaa lukemiselle ja napostelulle. Mikäs siinä, kukin tavallaan.

Elämä on lyhyt ja täällä ollaan vain kerran. Miksi viettää se aika tekemällä inhottavia ja epämiellyttäviä asioita?

On tosi arveluttavaa hokea ihmisille, ettei liikunta laihduta. Liikunta on aivan äärimmäisen tärkeää terveyden JA painonhallinnan kannalta. Liikkumattomuus - vaikkei olisi ylipainoakaan - aiheuttaa sen, että ihmisen ryhti ja tasapaino heikkenee, selkä pettää, särkylääkkeiden käyttö lisääntyy, unen laatu on surkea, sokeriaineenvaihdunta toimii huonosti jne.

Mikä pahinta, liikkumatonta elämää viettäneelle pienikin sairaus keski-iässä tai sen jälkeen aiheuttaa kunnon totaalisen romahtamisen. Onko kiva ajatus, ettei omin avuin enää pääse ylös vaikka hankeen liukastuttuaan? Ei pääse enää mäkeä alas ottamatta jostain tukea? Ei jaksa nousta portaita?

Lopulta tuolista tai sängystä nouseminenkin muuttuu vaikeaksi ja edessä on kivulias loppuelämä rollaattorin kanssa. Elämä kutistuu kotiin, kun kävellessä hengästyy ja alkaa huimata.

Liikkukaa, ihmiset! Meidän lajiamme ei ole luotu istumaan ja makaamaan paikoillaan 24/7. Jos et osaa tai halua jumpata, kävele ja ui. Koeta ponnistella itsesi hikeen joka päivä. Lihaksia pitää saada ensisijaisesti reisiin ja keskivartaloon. Ilman niitä ei tule mistään mitään.

Kun itse tein hoitotyötä,oli tilanne sama ja minä olin normaalipainoinen ja nuori. Työ oli fyysisesti niin raskasta, että voi kaikki voimat. Harrastaa ei jaksanut,kuin niinä muutamana vapaapäivänä. Minun neuvo on,että hakeudu hyvä ihminen helpommin ja kevyempiin töihin, niin elämänlaatua nousee, jaksat myös laihduttaa ja harrastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin todellinen ongelma. Mä teen toimistotyötä, eli istumista kaikki päivät. Kotona työpäivän jälkeen olen niin väsynyt, etten jaksa oikein edes puhua perheelleni mitään. Istun sohvalla ja odotan että kehtaa mennä nukkumaan. Veriarvot, ferritiinit, kaikki on tutkittu, unilabrassa nukuttu, mitään muuta vikaa ei löydy kuin työn ja työtilanteen kuormittavuus. Siihen ei oikein lääkärillä taas ole keinoja.

Sua vaivaa apatia eikä väsymys. Koska viimeksi innostuit? Niinpä. Ryhdy tekemään kivoja asioita, jotka virkistävät oloasi. Pelkkä kehon lepo ja levytys ei auta, myös mieli tarvitsee virkistymistä!

Mitä ne kivat asiat on? Viimeeksi olen kokenut aitoa innostusta joskus ala-asteella.

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihtua voi, vaikka ei liikkuisi ollenkaan. Ja itse asiassa on tutkittu, että laihtuminen on helpompaa, jos ei treenaa samaan aikaan lujaa. Eli laita ruokavaliosi kuntoon, niin paino alkaa tippua.

Siis minulla ei ole aikomus laihduttaa. En vaan kykene siihen ja olen asian hyväksynyt.

Tässä iässä ei painolla ole mitään väliä, 36v olen.

Eri asia jos olisim vaikka 20v ja elämä edessä.

Lähinnä haluan vastauksia, miten ihmiset jaksaa liikkua työpäivän päätteeksi. Ap

Olen järkyttynyt tästä kommentista! Mitä enemmän sinulle tulee ikää sitä enemmän sillä painolla on väliä. Koska iän myötä riski erilaisiin sairauksiin kasvaa ja ylipaino se vasta niitä sairauksia aiheuttaakin.

Sama olla vanha ja sairas, kun ei ole enää nuori ja haluttava. Ap

Osta pieni koira, älä kouluta sitä, hommaa ittelles lonkkavika, eläkä leikkauta koiraa.

sitten painelet 14 vuotta samaa 200 metrin ympyrälenkkiä, osoitteessa narttumutka

ja ihmettelet kun 50 kilosten koiran omistajat käyvät töiden jälkeen kolmen tunnin

lenkeillä ja ovat sinua vanhempia ja käsittämättömän kovassa iskussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki herätyskello! Herää joka aamu 6. Suihku,aamiainen .Töihin lähtö tai jos et ole töissä,Ovesta ulos kävelee. Kun lounas aika kello 11-12 todella syöt sen lounaan. Töissä tai kotona. Oli vaikka oma lounas mukana töissä valmisateria. Töissähän likutan jonkun verran.Kotona olija lähtee mitailee lounaan jälkeen katuja. Molemmat huolehti välipala kello 14.Välissä ei lapata sitten yhtään mitään suuhun kuin päivälinen koti Kello 16.30-17, Tskaat ymm. Aika viedä roskat ulos viimeistän kello 18 ja lähiötä mitailee pikku hilaa edes tunnin.Kotiin paluu,älypuhelin kiinni.Suihkuun yllätys, lappat sen kevyen ilta palan jo kello 19. Äly öaiteet kinni,kuntele vaikka radiota. Lue kirjaa koisit jo sit kello 21-21-30 aamun asti,kellon soiton 6.Sama elämää jatkat väkisin 1kk.Alka olla jo tapa voit paremmin ja kilojakin karsiutunut Huomaat vaateistasi.Et tarvitse vaakaa. toinen ota sairaalan ruoka ajat esille ja sinä näet mitä kellon mukaan lappavat suhun. Nainen sillä laihtui 30kg. kesti 3v. Vastaanvasti 40kg laihtui nainen 5 vuodessa.Päle hyöty likunta.Rukarytmistä tuli elämän tapaa ja sokeriton elämä toi parempia veriarvoja.Sinä valitset mitä elämällesi itse teet,Emme me.

Olisi kätevää, jos olisi itsekuria. Mutta ei ole. Illat syön. Aamu ja lounas menee virallisterveellisesti. Mutta kun pääsee kotiin piiloon syömään, niin johan repeää. Ja ruuanhimo vaan kasvaa ja kasvaa, yö menee ähkyssä

Ap

Kokeile sitä Mysimbaa.

Mysimba olisi ap:n tapauksessa parempi kuin Ozempic tai Saxenda. Mysimba vie pois sitä mielihyvää, joka syömisestä tulee, Ozempic ja Saxenda puolestaan vain vähentävät ruokahalua, vatsa täyttyy nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Väsymys johtuu yleensä siitä, että syö liikaa hiilihydraatteja, se väsyttää, liikunta ei maistu ja on huono fyysinen kunto. Uni jää huonoksi ja aina tekee vain mieli herkutella. Kierre on valmis.

Ainoastaan siitä pystyy aloittamaan muutoksen, että lakkaa syömästä niitä hiilareita. Olo muuttuu pirteämmäksi, ihminen lähtee liikkumaan, lihasvoima paranee, verenkierto ja aineenvaihdunta tehostuvat, uni paranee ja olo virkistyy. Kierre on valmis.

Mulla liikunta heikensi unenlaatua. Nukun muutenkin vain unilääkkeillä, unettomuus on kroonista, kestänyt 20 vuotta näistä 40 mitä olen elänyt. Liikunta pahentaa levottomia jalkoja, sekä pissattaa. Normaalisti herään korkeintaan kerran yössä vessaan, silloin kun liikuin säännöllisesti 5-6 päivää viikossa salia ja aerobista, heräsin vähintään 5 krt yössä, joka ikinen yö, vessaan. Ja aina oli oikeasti hätä, eikä mikään yliaktiivinen rakko tms. Mulla on näin liikkumattomanakin aineenvaihdunta aktiivista, liikunta vetää sen hirveille ylikierroksille. Mua on siis aikanaan jo tutkittu, että mulla on sympaattinen hermosto jotenkin yliaktiivinen koko ajan. Lääkärin mukaan kyseessä ei ole vika, vaan ominaisuus, mutta vaikuttaa muihinkin asioihin, kuten sykkeeseen, ja hengitykseen. Asiaa siis tutkittiin kun luultiin että mulla on astma. Kävi ilmi että mun hermosto vaan reagoi liian voimakkaasti suhteessa rasituksen määrään. Se lääkäriparka oli jotenkin ihan innoissaan, oli kuulemma lukenut aiheesta mutta mä olin eka joka oli tullut työssä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen juuri 5km lenkillä että voin illalla syödä pilvessä herkkuja huoletta että paino nousisi

Sori mutta ei taida 5 km riittää.

Ihan hyvin riittää. Sen lisäksi tulee askeleita muualta. Keskimäärin 15-20000 päivässä. Mukava aina iltaisin sitten herkutella kunnolla. Päivisin syön vain keittoa tai salaatin. Monta vuotta menty näin ja paino ei muutu mihinkään

Se diabeetikko-ap:n väsymys on varmasti paljolti korkeisiin sokereihin liittyvää, kun ei kerran ruokavaliota pidä.

Ja tässä ilmainen neuvo kaikille palstan naisille: uiminen ei ole mitään jalkojen polkemista vedessä kellukkeissa roikkuen, vaan uintia(mieluiten vapaauinti) vaakatasossa jalkoja/käsiä käyttäen. Tällaisessa uinnissa hengästyy ja lihaksisto väsyy--> kunto nousee.

Vierailija kirjoitti:

Ja tässä ilmainen neuvo kaikille palstan naisille: uiminen ei ole mitään jalkojen polkemista vedessä kellukkeissa roikkuen, vaan uintia(mieluiten vapaauinti) vaakatasossa jalkoja/käsiä käyttäen. Tällaisessa uinnissa hengästyy ja lihaksisto väsyy--> kunto nousee.

Kyllä minua vesijuoksu hengästyttää ja väsyttää, eli se on tehokasta.

Vierailija kirjoitti:

On tosi arveluttavaa hokea ihmisille, ettei liikunta laihduta. Liikunta on aivan äärimmäisen tärkeää terveyden JA painonhallinnan kannalta. Liikkumattomuus - vaikkei olisi ylipainoakaan - aiheuttaa sen, että ihmisen ryhti ja tasapaino heikkenee, selkä pettää, särkylääkkeiden käyttö lisääntyy, unen laatu on surkea, sokeriaineenvaihdunta toimii huonosti jne.

Mikä pahinta, liikkumatonta elämää viettäneelle pienikin sairaus keski-iässä tai sen jälkeen aiheuttaa kunnon totaalisen romahtamisen. Onko kiva ajatus, ettei omin avuin enää pääse ylös vaikka hankeen liukastuttuaan? Ei pääse enää mäkeä alas ottamatta jostain tukea? Ei jaksa nousta portaita?

Lopulta tuolista tai sängystä nouseminenkin muuttuu vaikeaksi ja edessä on kivulias loppuelämä rollaattorin kanssa. Elämä kutistuu kotiin, kun kävellessä hengästyy ja alkaa huimata.

Liikkukaa, ihmiset! Meidän lajiamme ei ole luotu istumaan ja makaamaan paikoillaan 24/7. Jos et osaa tai halua jumpata, kävele ja ui. Koeta ponnistella itsesi hikeen joka päivä. Lihaksia pitää saada ensisijaisesti reisiin ja keskivartaloon. Ilman niitä ei tule mistään mitään.

Kuka vanhaksi haluaa elää? Olla ruma ja ryppyinen? Ja siihen päästäkseen pitää elää askeettisesti ja jatkuvasti liikuntaa harrastaen. Ei kiitos, mieluummin nautin elämästä nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tosi arveluttavaa hokea ihmisille, ettei liikunta laihduta. Liikunta on aivan äärimmäisen tärkeää terveyden JA painonhallinnan kannalta. Liikkumattomuus - vaikkei olisi ylipainoakaan - aiheuttaa sen, että ihmisen ryhti ja tasapaino heikkenee, selkä pettää, särkylääkkeiden käyttö lisääntyy, unen laatu on surkea, sokeriaineenvaihdunta toimii huonosti jne.

Mikä pahinta, liikkumatonta elämää viettäneelle pienikin sairaus keski-iässä tai sen jälkeen aiheuttaa kunnon totaalisen romahtamisen. Onko kiva ajatus, ettei omin avuin enää pääse ylös vaikka hankeen liukastuttuaan? Ei pääse enää mäkeä alas ottamatta jostain tukea? Ei jaksa nousta portaita?

Lopulta tuolista tai sängystä nouseminenkin muuttuu vaikeaksi ja edessä on kivulias loppuelämä rollaattorin kanssa. Elämä kutistuu kotiin, kun kävellessä hengästyy ja alkaa huimata.

Liikkukaa, ihmiset! Meidän lajiamme ei ole luotu istumaan ja makaamaan paikoillaan 24/7. Jos et osaa tai halua jumpata, kävele ja ui. Koeta ponnistella itsesi hikeen joka päivä. Lihaksia pitää saada ensisijaisesti reisiin ja keskivartaloon. Ilman niitä ei tule mistään mitään.

Kuka vanhaksi haluaa elää? Olla ruma ja ryppyinen? Ja siihen päästäkseen pitää elää askeettisesti ja jatkuvasti liikuntaa harrastaen. Ei kiitos, mieluummin nautin elämästä nyt.

Kyllä ihmisille elinvuosia tulee huonokuntoisenakin, mutta ne ovat aika ankeita verrattuna itsenäisesti liikkuviin. Saatat elää vaikka 10-15 vuotta vuodeosastoilla vaipat alla, kun et huonokuntoisuuden vuoksi pääse enää vessaan. Mietipä sitä samalla kun nautit elämästä itkien väsymystä ja diabetestä tällä palstalla.

Hassu että eräs 63 vee (tosin tervepainoinen) jaksaa kulkea pyörällä töissä vaikka matkaa on aika pitkästi.

Eipä sitä aina jaksakaan, ei ainakaan lämpimällä kelillä.

Mulla on ollut muutto, josta on tullut töidenkin jälkeen pakollista liikuntaa sen verran, että kintut huutaa hoosiannaa kuin olisi pitemmälläkin Lapinvaelluksella ollut. No, sopivaa treeniä, kun loma on elokuussa ja silloin mennään oikeasti vaellukselle.

Ei aina tarvi jaksaa. Mutta omaksi parhaaksi liikkuminen aina on.

N47

Sinulla on heikko mieli, treenaa mieltäsi. Esitä itsellesi oikeita kysymyksiä. Saan itseni liikkeelle ajattelemalla että olen ainoa ihminen maanpäällä, jolloin se on minä vastaan minä ja ainoa keino selviytyä on muuttua paremmaksi tai ajattelemalla jos joku minulle rakas henkilö on vaarassa ja tarvitsee apuani, ei minulla ole aika sääliä itseäni eikä minun tunteillani ole silloin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laihtua voi, vaikka ei liikkuisi ollenkaan. Ja itse asiassa on tutkittu, että laihtuminen on helpompaa, jos ei treenaa samaan aikaan lujaa. Eli laita ruokavaliosi kuntoon, niin paino alkaa tippua.

Siis minulla ei ole aikomus laihduttaa. En vaan kykene siihen ja olen asian hyväksynyt.

Tässä iässä ei painolla ole mitään väliä, 36v olen.

Eri asia jos olisim vaikka 20v ja elämä edessä.

Lähinnä haluan vastauksia, miten ihmiset jaksaa liikkua työpäivän päätteeksi. Ap

Kyllä 36-vuotiaalla on vielä elämää pitkälti edessä. Minullakin on, vaikka olen jo 57-vuotias.

Keho voi elää, mutta _elämä _ on tässä iässä ohi.

Ei saa nuorta oria, eikä semmoiset tämmöistä mummoa katsele :D joten sama olla lihava ja nauttia syömisestä.

Ap

Tätä mä en tajua, siis mieskö on ainoa motivaattori? Mä ymmärrän kyllä motivaation löytämisen hankaluuden, kun en itsekään siinä onnistu, mutta mies nyt on ihan viimeinen asia mikä mua voisi motivoida. Mutta niin me ollaan erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen normaalipainoinen ja hyväkuntoinen - työni on _ihan oikeasti_ fyysisesti raskasta - tällä alalla ei pärjää (reilulla) ylipainolla eikä huonolla kunnolla. Ylipaino vaikeuttaa ihan konkreettisesti työtehtävistä suoriutumista.

Olen työpäivän jälkeen väsynyt, mutta se väsymys on puhtaasti vaan kovasta rasituksesta johtuvaa, ei huonosta ruokavaliosta ja heikosta kunnosta. Toki varsinkin näin kesällä tulee myös nukuttua liian vähän, mikä väsyttää osaltaan.

Meillä on vuosien varrella ollut useita hoitoalalta luulojensa mukaan kevyempään työhön siirtyneitä hoitajia, jotka eivät kerta kaikkiaan pärjää näissä hommissa. Joko on sitä ylipainoa ja huonoa kuntoa tai laihaa lihaksettomuutta. Työtahti myös yllättää monet.

Menikö jo vähän ohi aiheen, no meni! 😄 Mutta siis ap, ruokavalio kuntoon, liikkumaan ja kohottamaan kuntoa, painokin ehkä tippuu ja voi vaikka unen laatukin parantua. Sitä myöten jaksaminen lisääntyy, ellei väsymys ole henkistä laatua?

Terveisiä viherrakentamisen ja -hoidon parista!

Siis kuvitteleeko joku oikeasti että viherrakentaminen olisi kevyempää työtä? Ihan riittää jo kun perustaa kukkapenkkiä omaan pihaan, levittelee ajotielle soraa, istuttaa omenapuuta, että huomaa kuinka raskasta työtä kaikki asiaan liittyvä on.