Hyväksytkö sen, että puoliso valehtelee tai jättää kertomatta asioita välttääkseen riidan tai puolison suuttumisen?

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri on minuun ihastunut, eikä minua kiinnosta pätkäkään koko ihminen, niin onko väärin olla kertomatta siitä helposi mustasukkaiselle kumppanille jota kuitenkin rakastan yli kaiken ja jolle en halua aiheuttaa epävarmuutta ja pahaa mieltä? Ja ihan normaali ja hyvä parisuhde kyseessä.

Mielestäni parempi olla kertomatta.

Olisin tietämätön tästä ihastuksesta. Jos joku kysyisi, sanoisin ettei minulla ole toisen tunteista tällaista tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri on minuun ihastunut, eikä minua kiinnosta pätkäkään koko ihminen, niin onko väärin olla kertomatta siitä helposi mustasukkaiselle kumppanille jota kuitenkin rakastan yli kaiken ja jolle en halua aiheuttaa epävarmuutta ja pahaa mieltä? Ja ihan normaali ja hyvä parisuhde kyseessä.

Mielestäni parempi olla kertomatta.

Tyypillinen nainen. Valehtelee ja salaa asioita mieheltä, jota "rakastaa". Miehesi ei varmaan ole myöskään työtön?

Pahoittelen, olen itse mies ja mustasukkainen on vaimoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri on minuun ihastunut, eikä minua kiinnosta pätkäkään koko ihminen, niin onko väärin olla kertomatta siitä helposi mustasukkaiselle kumppanille jota kuitenkin rakastan yli kaiken ja jolle en halua aiheuttaa epävarmuutta ja pahaa mieltä? Ja ihan normaali ja hyvä parisuhde kyseessä.

Mielestäni parempi olla kertomatta.

Olisin tietämätön tästä ihastuksesta. Jos joku kysyisi, sanoisin ettei minulla ole toisen tunteista tällaista tietoa.

Tämä. Olen nähnyt ja kuullut elämäni varrella kaikenlaista josta olen pitänyt suuni supussa ja ollut "tietämättä". Jos minulle on yritetty kertoa jotain salaisuutta jonka kanssa arvelen etten voi elää sovussa, niin olen sanonut että älä kerro.

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri on minuun ihastunut, eikä minua kiinnosta pätkäkään koko ihminen, niin onko väärin olla kertomatta siitä helposi mustasukkaiselle kumppanille jota kuitenkin rakastan yli kaiken ja jolle en halua aiheuttaa epävarmuutta ja pahaa mieltä? Ja ihan normaali ja hyvä parisuhde kyseessä.

Mielestäni parempi olla kertomatta.

Mun yksi kaveri oli muhun tosi ihastunut. Kerroin siitä miehelleni. Halusin jatkaa ystävyyttä jos se vaan onnistuisi, ja koin että mieheni tulee tietää myös missä mennään, että voin hyvällä omalla tunnolla olla tämän toisen ystävä. Kaveri oli siis tosi fiksu, tiesi että olen onnellisesti naimisissa, ei yrittänyt yhtään mitään, ei vaan voinut ihastumiselleen mitään. Tutustui myös mun mieheeni. Nyt tämä kaveri on löytänyt itselleen naisystävän ja meidän ystävyys on voinut jatkua ilman mitään stressiä. Olisi kamalaa yrittää muistaa mitä puolisolle on kertonut ja mitä ei, ettei vahingossa joskus lipsahda jotain mitä on salannut. Paljon helpompaa kun on vaan rehellinen.

Valehtelija asettuu kumppaninsa yläpuolelle. Hänellä on mielestään oikeus valehdella jotta toisella ei ole mahdollisuutta ilmaista omaa kantaansa, joka olisi valehtelijalle epämieluinen. Tuollainen ei ole tasavertainen suhde.

Vierailija kirjoitti:

En. Mies on toksinen ja yrittää manipuloida sinua.

Tämä on aika klassinen esimerkki, että just päinvastoin.

Valkoiset valheet ja kertomatta jättäminen eivät ole ok mutta ajan myötä siihen voi ajautua jos ei halua jatkuvasti konfliktia. Ja ne konfliktit johtuu toisen osapuolen kontrollista. Usein siinä on mukana myös manipulointi ja myrkyllinen mustasukkaisuus.

Sellaisesta suhteesta pitäisi lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ajan saatossa oppinut naisten kanssa sen, että liian rehellinen ei kannata olla ja mainitsematta joitain asioita säästyy paljolta päänsäryltä.

Valehteletko myös miehille välttääksesi päänsäryt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on luonteeltan helposti suuttuva niin kuka sellaiselle jaksaa olla rehellinen? Ja tietenkin on myös pitkävihainen.

Olen kasvanut tuollaisessa perheessä, suuttuvan ja passiivis-aggressiivisen äidin kanssa. Isä teki fiksusti kun piti omana tietonaan kaiken mitä pystyi jos arveli äidin siitä suuttuvan.

Mökötystä ja kaappien paukuttelua saattoi kestää viikkotolkulla.

Oliko isäsi mielestäsi fiksu kun antoi lasten kasvaa tuossa ilmapiirissä? Minusta tuollainen on kelvoton vanhempi.

Alanuolta painaneet perustelkaa. Miksi tuollainen luimisteleva, lastensa hyvinvoinnista piittaamaton isä olisi "fiksu mies"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on luonteeltan helposti suuttuva niin kuka sellaiselle jaksaa olla rehellinen? Ja tietenkin on myös pitkävihainen.

Olen kasvanut tuollaisessa perheessä, suuttuvan ja passiivis-aggressiivisen äidin kanssa. Isä teki fiksusti kun piti omana tietonaan kaiken mitä pystyi jos arveli äidin siitä suuttuvan.

Mökötystä ja kaappien paukuttelua saattoi kestää viikkotolkulla.

Oliko isäsi mielestäsi fiksu kun antoi lasten kasvaa tuossa ilmapiirissä? Minusta tuollainen on kelvoton vanhempi.

Ei ollut fiksu, erohan niille tulikin myöhemmin. Minä olin tässä vaiheessa jo muuttanut pois kotoa.

Hyväksyn – olisi epäreilua minulta olla hyväksymättä, koska valehtelen itsekin samasta syystä. Esimerkki tilannetta valaisemaan: minua edeltävän historiansa takia mustasukkaisen mieheni ei tarvitse tietää, että ne ruusut joita kannan kotiin, eivät olekaan minun hänelle ostamiani vaan miesasiakkaiden minulle antamia (olen töissä kaupan kassalla). Kertaakaan en ole saanut ruusua kahdesti samalta mieheltä (kerron, etten halua minulle tuotavan niitä ja että olen vain ystävällinen vailla mitään taka-ajatuksia ja onnellisesti naimisissa), mutta vuosien varrella niitä ruusuja on kotiin vietäväksi kertynyt yllättävän paljon, kun oma työpaikka on kukkakaupan vieressä. Mies ei kestä sitä, että joku muukin osoittaa minua kohtaan mielenkiintoa, joten säästän hänet siltä mielipahalta ja itseni sitä seuraavalta mielipahalta.

Vierailija kirjoitti:

En hyväksy. Aikuisen täytyy pystyä ottamaan vastaan myös kumppanin negatiiviset reaktiot joita tulee väistämättä parisuhteessa. Jos asioita aletaan peitellä siksi että ei tulisi riitoja, parisuhteesta katoaa rehellisyys. Lopulta kumpikaan ei tiedä yhtään mitä toinen ajattelee ja kumppanista vieraantuu täysin.

Negatiiviset reaktiot, kuten pahimmillaan henkinen- fyysinen väkivalta?

Vierailija kirjoitti:

Valehtelija asettuu kumppaninsa yläpuolelle. Hänellä on mielestään oikeus valehdella jotta toisella ei ole mahdollisuutta ilmaista omaa kantaansa, joka olisi valehtelijalle epämieluinen. Tuollainen ei ole tasavertainen suhde.

Voin kertoa, että huutajan ja hermostujan kanssa ei todellakaan ole tasaveroista suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ainakin vaimo suuttuu niin voimakkaasti jostain pienistä asioista, että  on pakko.

Tämä on totuus. Ja sisältää paljon henkistä väkivaltaa miehiä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työkaveri on minuun ihastunut, eikä minua kiinnosta pätkäkään koko ihminen, niin onko väärin olla kertomatta siitä helposi mustasukkaiselle kumppanille jota kuitenkin rakastan yli kaiken ja jolle en halua aiheuttaa epävarmuutta ja pahaa mieltä? Ja ihan normaali ja hyvä parisuhde kyseessä.

Mielestäni parempi olla kertomatta.

Mun yksi kaveri oli muhun tosi ihastunut. Kerroin siitä miehelleni. Halusin jatkaa ystävyyttä jos se vaan onnistuisi, ja koin että mieheni tulee tietää myös missä mennään, että voin hyvällä omalla tunnolla olla tämän toisen ystävä. Kaveri oli siis tosi fiksu, tiesi että olen onnellisesti naimisissa, ei yrittänyt yhtään mitään, ei vaan voinut ihastumiselleen mitään. Tutustui myös mun mieheeni. Nyt tämä kaveri on löytänyt itselleen naisystävän ja meidän ystävyys on voinut jatkua ilman mitään stressiä. Olisi kamalaa yrittää muistaa mitä puolisolle on kertonut ja mitä ei, ettei vahingossa joskus lipsahda jotain mitä on salannut. Paljon helpompaa kun on vaan rehellinen.

Itse en haluaisi jatkaa ystävyyssuhdetta yksipuolisesti minuun ihastuneen kanssa, etenkään silloin kun itse olen parisuhteessa. Raskasta ja vaivaannuttavaa. Miksi sinä halusit? Ja halusit kertoa myös miehellesi?

Entä kun miehesi haluaa jatkaa ystävyyttään häneen palavasti ihastuneen naisen kanssa? Ihanaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hyväksy. Aikuisen täytyy pystyä ottamaan vastaan myös kumppanin negatiiviset reaktiot joita tulee väistämättä parisuhteessa. Jos asioita aletaan peitellä siksi että ei tulisi riitoja, parisuhteesta katoaa rehellisyys. Lopulta kumpikaan ei tiedä yhtään mitä toinen ajattelee ja kumppanista vieraantuu täysin.

Negatiiviset reaktiot, kuten pahimmillaan henkinen- fyysinen väkivalta?

Jos negatiivinen reaktio on sinulle yhtä kuin väkivalta, on ehkä syytä miettiä omia asenteita. Tuollaiset mittasuhteet saanut konfliktipelko vaikeuttaa kaikkia ihmissuhteita erittäin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valehtelija asettuu kumppaninsa yläpuolelle. Hänellä on mielestään oikeus valehdella jotta toisella ei ole mahdollisuutta ilmaista omaa kantaansa, joka olisi valehtelijalle epämieluinen. Tuollainen ei ole tasavertainen suhde.

Voin kertoa, että huutajan ja hermostujan kanssa ei todellakaan ole tasaveroista suhdetta.

Otan koska tahansa mieluummin kumppaniksi huutajan kuin manipuloivan valehtelijan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valehtelija asettuu kumppaninsa yläpuolelle. Hänellä on mielestään oikeus valehdella jotta toisella ei ole mahdollisuutta ilmaista omaa kantaansa, joka olisi valehtelijalle epämieluinen. Tuollainen ei ole tasavertainen suhde.

Voin kertoa, että huutajan ja hermostujan kanssa ei todellakaan ole tasaveroista suhdetta.

Otan koska tahansa mieluummin kumppaniksi huutajan kuin manipuloivan valehtelijan.

Ja sinulla on täysi vapaus valita niin. Minä en ottaisi huutajaa, mutta valkoinen valehtelu on minulle täysin ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En hyväksy. Aikuisen täytyy pystyä ottamaan vastaan myös kumppanin negatiiviset reaktiot joita tulee väistämättä parisuhteessa. Jos asioita aletaan peitellä siksi että ei tulisi riitoja, parisuhteesta katoaa rehellisyys. Lopulta kumpikaan ei tiedä yhtään mitä toinen ajattelee ja kumppanista vieraantuu täysin.

Negatiiviset reaktiot, kuten pahimmillaan henkinen- fyysinen väkivalta?

Jos negatiivinen reaktio on sinulle yhtä kuin väkivalta, on ehkä syytä miettiä omia asenteita. Tuollaiset mittasuhteet saanut konfliktipelko vaikeuttaa kaikkia ihmissuhteita erittäin paljon.

Millainen negatiivinen reaktio sinulla oli mielessä? Haluaisin hahmottaa, mitä sinä itse sillä tarkoitat.

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyn – olisi epäreilua minulta olla hyväksymättä, koska valehtelen itsekin samasta syystä. Esimerkki tilannetta valaisemaan: minua edeltävän historiansa takia mustasukkaisen mieheni ei tarvitse tietää, että ne ruusut joita kannan kotiin, eivät olekaan minun hänelle ostamiani vaan miesasiakkaiden minulle antamia (olen töissä kaupan kassalla). Kertaakaan en ole saanut ruusua kahdesti samalta mieheltä (kerron, etten halua minulle tuotavan niitä ja että olen vain ystävällinen vailla mitään taka-ajatuksia ja onnellisesti naimisissa), mutta vuosien varrella niitä ruusuja on kotiin vietäväksi kertynyt yllättävän paljon, kun oma työpaikka on kukkakaupan vieressä. Mies ei kestä sitä, että joku muukin osoittaa minua kohtaan mielenkiintoa, joten säästän hänet siltä mielipahalta ja itseni sitä seuraavalta mielipahalta.

Kannat yhteiseen kotiinne muiden miesten antamia ruusuja ja valehtelet jo valmiiksi mustasukkaiselle miehellesi että ne ovat sinulta lahja hänelle. Pakko olla provo. Jokainen täysijärkinen heittäisi ruusut työpaikan roskiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksyn – olisi epäreilua minulta olla hyväksymättä, koska valehtelen itsekin samasta syystä. Esimerkki tilannetta valaisemaan: minua edeltävän historiansa takia mustasukkaisen mieheni ei tarvitse tietää, että ne ruusut joita kannan kotiin, eivät olekaan minun hänelle ostamiani vaan miesasiakkaiden minulle antamia (olen töissä kaupan kassalla). Kertaakaan en ole saanut ruusua kahdesti samalta mieheltä (kerron, etten halua minulle tuotavan niitä ja että olen vain ystävällinen vailla mitään taka-ajatuksia ja onnellisesti naimisissa), mutta vuosien varrella niitä ruusuja on kotiin vietäväksi kertynyt yllättävän paljon, kun oma työpaikka on kukkakaupan vieressä. Mies ei kestä sitä, että joku muukin osoittaa minua kohtaan mielenkiintoa, joten säästän hänet siltä mielipahalta ja itseni sitä seuraavalta mielipahalta.

Kannat yhteiseen kotiinne muiden miesten antamia ruusuja ja valehtelet jo valmiiksi mustasukkaiselle miehellesi että ne ovat sinulta lahja hänelle. Pakko olla provo. Jokainen täysijärkinen heittäisi ruusut työpaikan roskiin.

Miksi ihmeessä heittäisi, kun niillä voi ilahduttaa itselle rakasta ihmistä?