Kosintaa (turhaan) odottavat naiset
Kuuntelin erästä podcastia, jossa pari kolmekymppistä naista valitteli, miten miehensä eivät ole heitä kosineet. Sanoivat, että jos miehet kuuntelevat podcastia, niin vink vink kannattaisi kosia. Kumpikin nainen on siis jo vuosia ollut yhdessä avopuolisonsa kanssa, toinen peräti kymmenen vuotta. Kummallakin naisella oli miehensä kanssa lapsi ja yhteinen asunto. Naimisiin eivät kuitenkaan ole päässeet, kun miehet eivät ole kosineet.
Mä en käsitä näitä naisia, jotka mankuvat kosinnan perään. Miksi eivät itse kosi miestään, jos kerta naimisiin meneminen on heille niin tärkeää? Ihan yhtä lailla nainen voi kosia. Ja toisekseen, jos haluaa ehdottomasti naimisiin, niin miksi ensin on hankittu se omistusasunto ja lapsi? Eikö olisi kannattanut sanoa miehelle, että sitten katsotaan omistusasuntoa ja lasta, kun on sormus sormessa?
Kommentit (341)
Ottakaa nyt hyvät ihmiset selvää asioista ennen kuin kirjoittelette mitä sattuu!
Uusi avoliittolaki on tullut voimaan v.2022 alusta. Se koskee esim. erotilanteita, joissa on asuttu avoliitossa yhdessä väh 5 vuotta ja parilla on yhteinen lapsi. Erossa köyhempi avopuoliso voi vaatia omaisuuden erottelua ja hyvitystä varakkaamman puolison omaisuudesta. Hyvitystä saa vaikkapa sillä perusteella, että on ollut kotiäitinä vuosia sillä aikaa kun mies on tehnyt töitä.
Siinä voi monelle ukolle tulla yllätyksenä, että omaisuutta lähtee emännän matkaan vaikka ei oltu edes naimisissa. Oikeastaan olisi järkevää mennä mahdollisimman pian naimisiin ja tehdä avioehto. Se on ainoa tapa suojata omaisuus, jos se kotona viihtynyt avovaimo päättääkin lopettaa koko parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhteessa voi olla ihan tosissaan ja loppuiän ajan ilman kosintaa tai avioliittoa.
Ja oikeesti tosiaan, naiset voi itsekin kosia. Siitä vaan polvilleen miehen eteen jos haluatte vastauksen siihen kysymykseen. Nykyään eletään tasa-arvon aikaa.
Eikä tarvitse mennä edes polvilleen miehen eteen, vaan asian voi ehdottaa ihan seisaaltaankin tai jos on istumassa, niin istualtaan.
Polvillaan tai jopa kontillaan voi kyllä olla paremmat onnistumisprosentit.
Vierailija kirjoitti:
Nämä kosintaa odottavat naiset ovat yleensä tietyn tyyppisiä. Halutaan sitten isot häät, joihin palaa paljon rahaa. En yhtään ihmettele, että miestä ei kiinnosta käyttää yhteen päivään +10 000 euroa. Ei kiinnostaisi minuakaan laittaa häihin tuhansia euroja, kun sen rahan voi käyttää muuhunkin.
Maistraatissakin pääsee helposti naimisiin ilman häähössötyksiä ja rahanmenoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
Eikö mies voisi ilmoittaa terveystietoihinsa, että olet lähiomainen? Toisaalta millasia oikeuksia luulette lähiomaiselle olevan? Ei lähiomainen voi tehdä hoitopäätöksiä, vaan kyllä lääkäri tekee ne. Ei lähiomainen voi esim. ilmoittaa, saako elvyttää, tms. Jos näihin ei ole tiedossa henkilön omaa tahtoa, toimitaan tiettyjen lääketieteellisten periaatteiden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
Miksi mies ei halua nimetä sinua lähiomaiseksi, joka saa tietoa ja joka saa päättää hoidosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
Miksi mies ei halua nimetä sinua lähiomaiseksi, joka saa tietoa ja joka saa päättää hoidosta?
"Saa päättää hoidosta". Luuletteko, että jos mies joutuu onnettomuuteen, aletaan soitella läpi mahdollisia lähiomaisia ja lääkäri sitten kysyy maallikoilta, että "miten haluatte omaistanne hoidettavan? Hän tarvitsisi nyt elvytystä, mutta emme tee mitään ilman lähiomaisen käskyä. Voitte samalla tilata muitakin haluamianne lääketieteellisiä toimenpiteitä, teemme kaiken mitä ehdotatte."
Juu ei mene niin.
Vierailija kirjoitti:
Mun isosiskon ystävillä aika meni odottaessa.
Mun ex.n nähdessä, ekoilla treffeillä juteltiin mitä kumpikin haluaa.Puhuttiin raha-asiat läpi, halutaanko lapsia, äitiyslomat jne.
Seurusteltiin pari v, mentiin kihloihin, säästettiin aspia jne ja mies meni panemaan naapurissa asuvaa 17 vuotiasta, kun tykkäsi ihailusta.
Asia tuli esille, kun vatsa alkoi kasvamaan.Muutin pois. Ex.n isä, tuleva isoisä sai mulle siirron. Ex pakotettiin naimisiin ja asuvat edelleen siellä.
Lapsia on ja ex.llä tyttöystäviä
Eli sen 17 vuotiaan naapurityttö tuli raskaaksi vai sinä?
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
No mies vain ilmoittaa sairaalaan, että sinä olet lähiomainen. Ei sitä varten tarvitse naimisiin mennä. Minä olin hyvän kaverini lähiomainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
No mies vain ilmoittaa sairaalaan, että sinä olet lähiomainen. Ei sitä varten tarvitse naimisiin mennä. Minä olin hyvän kaverini lähiomainen.
Näin juuri. Minä olen edelleen ex-avopuolisoni ja lasteni isän lähiomainen sairaalan tiedoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en jäisi 10 vuodeksi parisuhteeseen, jota toinen ei halua virallistaa. Avioliitossa on kyse myös omaisuuden turvaamisesta esim. kuolintapauksen varalta.
Nykyään taitaa lapsellisella avoparilla olla liki samat oikeudet lain silmissä kuin aviopareilla, mutta kuitenkin.
Lapsia tai ei, mutta avopuolisot eivät peri toisiaan. Testamentilla voi määrätä omaisuutta toiselle avopuolisolle, mutta perintövero on korkeampi kuin aviopuolisoilla.
Vierailija kirjoitti:
miksi ostaa lehmää jos saa maitoa ilmaiseksi?
ei se mies siitä naimisiinmenosta mielestään hyödy. häät maksaa ja aika monilla ne häät on naisen prinsessapäivä, jossa mies on statisti.
Vihkiminen on ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että tässä on yritetty tehdä sisältöä ohjelmaan oman kokemuksen kautta, joka ei pidä edes paikkaansa. Vaikea kuvitella, että tuollaisella alalla olevat naiset eivät saisi suutaan auki, etenkin kun siitä vielä ohjelmassaan puhuvat.
Metsään meni, kuten tämänkin ketjun vastauksista huomaa. Harvalla naisella on samaistumispintaa tähän. Miehen yllättävä kosinta ei ole enää tätä päivää, vaan avioliitto on yksi asia mikä keskustellaan yhdessä. Lisäksi yhä useammat eivät edes halua avioliittoon, koska eivät näe sen tuovan valmiiksi vakinaistuneeseen suhteeseen mitään lisäarvoa.
Ei tietenkään se tuo suhteeseen mitään lisäarvoa, sehän on juridinen sopimus! Vaikka toki avioliittoon mennään rakkaudesta ja halusta sitoutua toisiinsa, niin pitäisi silti pitää mielessä että avioliitto on ennen kaikkea puolison ja perheen turvaksi.
Häät ovat sitten aivan oma kuvionsa, eikä niitä pitäisi ollenkaan sotkea tähän avioliittokeskusteluun.
Kun sen juridisen sopimuksen voi hoitaa ilman avioliittoakin.
Niin toki, mutta ihan kaikkea ei. Leskeneläke jää saamatta, sitä ei voi sopia. Ja avioliitto on helpoin tapa tehdä ne sopimukset kerralla.
Leskeneläkettä ei joka tapauksessa saa, jos avioituu yli viisikymppisenä.
Väärin. Leskeneläkkeen saa jos on yhteisiä lapsia ja liitto on solmittu ennen kuin kuollut on täyttänyt 65 vuotta.
Eli on voitu olla avoliitossa, saatu lapsia ja päätetty mennä naimisiin vasta 55 vuotiaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin naimisiin, mutta en kosi itse. Syynä on ihan yksinkertaisesti se, että en halua miehen ajattelevan, että haluan pakottaa hänet naimisiin ja ajattelevan, että nalkutan. Toivon, että mies kosisi, koska ollaan oltu yhdessä 12 vuotta ja meillä on yhteinen perhe. Mulle naimisiin meno ois tärkeää ihan jo siksi, että niin pitkään, kun ei olla naimisissa minä en ole miehen lähiomainen. Jos jotain tapahtuis, niin mulla ei oo mitään oikeuksia saada tietoa, sanoa mitään miehen hoitoon tai muutenkaan. Mies ei pidä naimisiin menoa tärkeänä, koska me ollaan kuitenkin jo lapsilla ja asuntolainalla sitouduttu toisiimme tiukemmin kuin avioliitolla. Ja oishan se myös kiva, että ois sama sukunimi kuin miehellä ja lapsilla. Mies sanoo, että mennään sitten joskus naimisiin ja tietää, että mä koen nämä asiat tärkeänä, mutta ei vaan koe itse tarvetta, joten minkä teet.
Miksi mies ei halua nimetä sinua lähiomaiseksi, joka saa tietoa ja joka saa päättää hoidosta?
"Saa päättää hoidosta". Luuletteko, että jos mies joutuu onnettomuuteen, aletaan soitella läpi mahdollisia lähiomaisia ja lääkäri sitten kysyy maallikoilta, että "miten haluatte omaistanne hoidettavan? Hän tarvitsisi nyt elvytystä, mutta emme tee mitään ilman lähiomaisen käskyä. Voitte samalla tilata muitakin haluamianne lääketieteellisiä toimenpiteitä, teemme kaiken mitä ehdotatte."
Juu ei mene niin.
En luule yhtään mitään. Kun äitini sairastui keuhkokuumeeseen ollessaan syövän takia jo siinä vaiheessa, ettei syöpää hoidettu, lääkäri kysyi isältäni, yritetäänkö keuhkokuumetta vielä hoitaa (vaikka samalla tekikin selväksti, että se on turhaa). Yhtä lailla uskon, että jos avopuolisoni olisi samassa tilanteessa ja nimennyt minut lähiomaisekseen, minulta kysyttäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isosiskon ystävillä aika meni odottaessa.
Mun ex.n nähdessä, ekoilla treffeillä juteltiin mitä kumpikin haluaa.Puhuttiin raha-asiat läpi, halutaanko lapsia, äitiyslomat jne.
Seurusteltiin pari v, mentiin kihloihin, säästettiin aspia jne ja mies meni panemaan naapurissa asuvaa 17 vuotiasta, kun tykkäsi ihailusta.
Asia tuli esille, kun vatsa alkoi kasvamaan.Muutin pois. Ex.n isä, tuleva isoisä sai mulle siirron. Ex pakotettiin naimisiin ja asuvat edelleen siellä.
Lapsia on ja ex.llä tyttöystäviäEli sen 17 vuotiaan naapurityttö tuli raskaaksi vai sinä?
No hyvä että tuo tuli ilmi ennen kuin menitte naimisiin. Pääsit eroon pettäjämiehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en jäisi 10 vuodeksi parisuhteeseen, jota toinen ei halua virallistaa. Avioliitossa on kyse myös omaisuuden turvaamisesta esim. kuolintapauksen varalta.
Nykyään taitaa lapsellisella avoparilla olla liki samat oikeudet lain silmissä kuin aviopareilla, mutta kuitenkin.
Lapsia tai ei, mutta avopuolisot eivät peri toisiaan. Testamentilla voi määrätä omaisuutta toiselle avopuolisolle, mutta perintövero on korkeampi kuin aviopuolisoilla.
Jos avoparilla on (tai on ollut) yhteinen lapsi, on perintövero silloin sama kuin avioparin kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että tässä on yritetty tehdä sisältöä ohjelmaan oman kokemuksen kautta, joka ei pidä edes paikkaansa. Vaikea kuvitella, että tuollaisella alalla olevat naiset eivät saisi suutaan auki, etenkin kun siitä vielä ohjelmassaan puhuvat.
Metsään meni, kuten tämänkin ketjun vastauksista huomaa. Harvalla naisella on samaistumispintaa tähän. Miehen yllättävä kosinta ei ole enää tätä päivää, vaan avioliitto on yksi asia mikä keskustellaan yhdessä. Lisäksi yhä useammat eivät edes halua avioliittoon, koska eivät näe sen tuovan valmiiksi vakinaistuneeseen suhteeseen mitään lisäarvoa.
Ei tietenkään se tuo suhteeseen mitään lisäarvoa, sehän on juridinen sopimus! Vaikka toki avioliittoon mennään rakkaudesta ja halusta sitoutua toisiinsa, niin pitäisi silti pitää mielessä että avioliitto on ennen kaikkea puolison ja perheen turvaksi.
Häät ovat sitten aivan oma kuvionsa, eikä niitä pitäisi ollenkaan sotkea tähän avioliittokeskusteluun.
Kun sen juridisen sopimuksen voi hoitaa ilman avioliittoakin.
Niin toki, mutta ihan kaikkea ei. Leskeneläke jää saamatta, sitä ei voi sopia. Ja avioliitto on helpoin tapa tehdä ne sopimukset kerralla.
Leskeneläkettä ei joka tapauksessa saa, jos avioituu yli viisikymppisenä.
Väärin. Leskeneläkkeen saa jos on yhteisiä lapsia ja liitto on solmittu ennen kuin kuollut on täyttänyt 65 vuotta.
Eli on voitu olla avoliitossa, saatu lapsia ja päätetty mennä naimisiin vasta 55 vuotiaina.
Toisaalta leskeneläkkeen menettää, jos tulee ero ja ex-kumppani menee uudestaan naimisiin. Joten sen varaan en ainakaan laskisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
miksi ostaa lehmää jos saa maitoa ilmaiseksi?
ei se mies siitä naimisiinmenosta mielestään hyödy. häät maksaa ja aika monilla ne häät on naisen prinsessapäivä, jossa mies on statisti.
Vihkiminen on ilmaista.
Paitsi jos maistraatista tilaa vihkijän muualle. Siltikin tyyliin 150 euroa + kilsakorvaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, että tässä on yritetty tehdä sisältöä ohjelmaan oman kokemuksen kautta, joka ei pidä edes paikkaansa. Vaikea kuvitella, että tuollaisella alalla olevat naiset eivät saisi suutaan auki, etenkin kun siitä vielä ohjelmassaan puhuvat.
Metsään meni, kuten tämänkin ketjun vastauksista huomaa. Harvalla naisella on samaistumispintaa tähän. Miehen yllättävä kosinta ei ole enää tätä päivää, vaan avioliitto on yksi asia mikä keskustellaan yhdessä. Lisäksi yhä useammat eivät edes halua avioliittoon, koska eivät näe sen tuovan valmiiksi vakinaistuneeseen suhteeseen mitään lisäarvoa.
Ei tietenkään se tuo suhteeseen mitään lisäarvoa, sehän on juridinen sopimus! Vaikka toki avioliittoon mennään rakkaudesta ja halusta sitoutua toisiinsa, niin pitäisi silti pitää mielessä että avioliitto on ennen kaikkea puolison ja perheen turvaksi.
Häät ovat sitten aivan oma kuvionsa, eikä niitä pitäisi ollenkaan sotkea tähän avioliittokeskusteluun.
Kun sen juridisen sopimuksen voi hoitaa ilman avioliittoakin.
Niin toki, mutta ihan kaikkea ei. Leskeneläke jää saamatta, sitä ei voi sopia. Ja avioliitto on helpoin tapa tehdä ne sopimukset kerralla.
Leskeneläkettä ei joka tapauksessa saa, jos avioituu yli viisikymppisenä.
Väärin. Leskeneläkkeen saa jos on yhteisiä lapsia ja liitto on solmittu ennen kuin kuollut on täyttänyt 65 vuotta.
Eli on voitu olla avoliitossa, saatu lapsia ja päätetty mennä naimisiin vasta 55 vuotiaina.
Toisaalta leskeneläkkeen menettää, jos tulee ero ja ex-kumppani menee uudestaan naimisiin. Joten sen varaan en ainakaan laskisi mitään.
Leskeneläkkeen varaan ei laske kukaan muu mitään, paitsi ne lokkeilijat jotka eivät ole viitsineet tienata omaa työeläkettä.
Uudistuksen mukaan 1975 ja sen jälkeen syntyneille leskeneläke on muutenkin määräaikainen ja hyvä niin.
Mun isosiskon ystävillä aika meni odottaessa.
Mun ex.n nähdessä, ekoilla treffeillä juteltiin mitä kumpikin haluaa.
Puhuttiin raha-asiat läpi, halutaanko lapsia, äitiyslomat jne.
Seurusteltiin pari v, mentiin kihloihin, säästettiin aspia jne ja mies meni panemaan naapurissa asuvaa 17 vuotiasta, kun tykkäsi ihailusta.
Asia tuli esille, kun vatsa alkoi kasvamaan.
Muutin pois. Ex.n isä, tuleva isoisä sai mulle siirron. Ex pakotettiin naimisiin ja asuvat edelleen siellä.
Lapsia on ja ex.llä tyttöystäviä