Lue keskustelun säännöt.
Hääpari pyytää ettei lahjoja tuoda, veisittekö silti?
09.07.2022 |
Olemme menossa elokuussa häihin. Hääkutsussa hääpari sanoo, ettei halua lahjoja eikä rahaa. Olemme mieheni kanssa hieman eri linjoilla, miten tuota tulisi tulkita. Mieheni sanoo, että toivetta pitäisi kirjaimellisesti kuunnella eikä viedä häihin lahjaa. Minä taas olen sitä mieltä, että olisi epäkohteliasta ja kiusallista menmä ilman. Ainahan suomalaiset ovat vaatimattomia (vrt. Ei olisi minua varten tarvinnut keittää), mutta kuitenkin lahjaa aina arvostetaan. Emme kai voi mennä häihin tyhjin käsin? Miten te toimisitte?
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin olisi vähän tympeää mennä ilman mitään. Tällaisessa tapauksessa ehkä joku syötävä (laadukasta suklaata, tryffeleitä, nougaata tms) kortin kanssa. Ei kuitenkaan missään nimessä mitään säilyvää, joka jää nurkkiin pyörimään ja on vain rasite.
Ei todellakaan mitään suklaata, kamoon. Noista on pelkkää riesaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on kyseessä oleva hääpari,ja asuisin suht lähellä. Antaisin onnittelukortin ,jossa ilmoittaisin lastenhoitoavusta tarpeen tullen. Se olisi mun häälahja.
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin olisi vähän tympeää mennä ilman mitään. Tällaisessa tapauksessa ehkä joku syötävä (laadukasta suklaata, tryffeleitä, nougaata tms) kortin kanssa. Ei kuitenkaan missään nimessä mitään säilyvää, joka jää nurkkiin pyörimään ja on vain rasite.
No ei tosiaankaan tällaisiakaan. Sillä ei ole hevonpeen merkitystä onko lahja syötävää vai ei jos hääpari ei halua mitään.
Onko tämä "ei lahjoja" joku yleinenkin pyyntö nykyään, jota ei tällainen boomeri ymmärrä? Kyllä ennen lahjojen antaminen oli itsestäänselvyys. Onko nykyajan ihmisillä liikaa kaikkea?
Olen ollut häissä, joissa oli sama toive. Kuitenkin jotkut katsoivat, että pitäähän sitä nyt jotain tuoda. Kaaso kiikutti lahjat samantien takahuoneeseen, niitä ei enää nähty.
Paitsi että illalla pienen piirin jatkoilla ne arvottiin osallistujien kesken eli se Minttu-serkun huolella valitsema suklaa meni kaasolle, Maire-tädin kivat mukit sai bestman, hassunhauska parityynyliina päätyi morsiamen siskolle jne.
Jos toivotaan, että tuokaa lahjaksi kasvi, niin älä tuo lehtitelinettä. Jos toivotaan suklaata, älä tuo kirjaa. Jos toivotaan, ettet tuo mitään, niin älä vie mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli mieleen se pitkä ketju täällä, jossa morsian valitti siitä, kuinka kukaan ei ollut tuonut heille lahjoja, vaikka kutsussa luki niin... 😂
Vierailija kirjoitti:
Nykyään pariskunnat ovat asuneet saman katon alla vuosikausia, joten ei ole tarvetta perinteisille lahjoille kun kaikkea jo on. Jos todella haluat jotain viedä kiellosta huolimatta niin rahaa kirjekuoressa.
Mitä ihmeen pässejä täällä on? Jos on toivottu ei lahjoja, ei rahaa, mitään ei viedä. Jos tuntuu jotenkin kiusalliselta, voi viedä tai kutsua hääparin vaikka syömään joskus myöhemmin. En kyllä käsitä mitä kiusallista siinä on jos kukaan ei mitään vie eikä lahjojen avaaminen muutenkaan kuulu häiden ohjelmaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Laittaisin vain kortin, ettei ihan 'tyhjin käsin' tarvitsisi mennä. Ihan sama homma kuin hänelle, joka ilmoittaa syntymäpäivistään EI LAHJOJA. Minusta se on vallankäyttöä ja ylimielisyyttä, että halveksii päivänsankarin arvoja mielipiteitä.
Enkä keitä kahvia vieraalle, joka sanoo, että ei hänelle tarvitse keittää.
Miehesi voi sulhaselle vaivihkaa ojentaa kossupullon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia meillä oli aikanaan lahjatili, kun ihmisille om jotenkin niin vaikea tulla ilman mitään. Saatiin silti joitain lahjojakin. Myöhemmin kuulin loistavan idean: yksi pari pyysi vain aineettomia lahjoja, kuten vaikka pari tuntia lastenhoitoapua tai kyläily muuten vaan tai hätätilanteessa kylpylälahjakortti tms.
Moni pari on asunut vuosia yhdessä, kotina on joku kerrostalokaksio ja joka nurkka on jo täynnä kamaa. Ei ainakaan tavaraa kannata viedä, kortti ja ehkä kukka.
Jos haluat VÄLTTÄMÄTTÄ muistaa hääparia, niin vie kortti ja lahjoita rahaa vaikka johonkin sellaiseen kohteeseen, jonka tiedät olevan hääparin sydäntä lähellä. Lahjoituskohteita on kyllä joka lähtöön...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä "ei lahjoja" joku yleinenkin pyyntö nykyään, jota ei tällainen boomeri ymmärrä? Kyllä ennen lahjojen antaminen oli itsestäänselvyys. Onko nykyajan ihmisillä liikaa kaikkea?
Nykyään häitä voi viettää hyvin toimeentuleva pari, joka on asunut yhdessä vuosikymmeniä ja kaikki perinteisiä hassunhauskoja mukeja, lakanoita ym. tavaraa on ilmankin liikaa. Miksi pitäisi kerätä lisää konmaritettavaa? Boomeri ei varmaan ymmärrä sitäkään, eikä varsinkaan sota- ja pula-ajat eläneet vanhukset.
Mieti, että se, että matkustat juhliin ja hankit itsellesi juhlaan sopivan asukokonaisuuden, on jo itsessään satsaus. Kyllä häihin saa menemään rahaa ihan ilman pakkolahjuksiakin. T: Rahaton kutsuttu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä "ei lahjoja" joku yleinenkin pyyntö nykyään, jota ei tällainen boomeri ymmärrä? Kyllä ennen lahjojen antaminen oli itsestäänselvyys. Onko nykyajan ihmisillä liikaa kaikkea?
Kyllä, ihmsillä on liikaa kaikkea ja se lahjaksi saatu on usein kompromissi, ei kehtaa haluamaansa ostaa kun nurkissa pyörii jo se lahjaksi saatu joka ei kuitenkaan ole just eikä edes melkein.
Eikö sulla itselläsikin ole jo vuosia ollut kaikkea vähintään kaksin kappalein?
Vierailija kirjoitti:
Itsestäkin olisi vähän tympeää mennä ilman mitään. Tällaisessa tapauksessa ehkä joku syötävä (laadukasta suklaata, tryffeleitä, nougaata tms) kortin kanssa. Ei kuitenkaan missään nimessä mitään säilyvää, joka jää nurkkiin pyörimään ja on vain rasite.
... ja pariskunta on suklaalle allergisia opettajia, joilla on jo keväältä ja joululta av-mammojen laittamia laadukkaita suklaita pakastimessa noin 100 (sata) rasiaa.
Hei haloo, ihmiset! Eivät kaikki halua keräillä suklaata vaan ovat aivan tosissaan, kun eivät halua enää yhtään enempää tavaraa nurkkiinsa.
Ei pidä paikkaansa, että lahjaa aina arvostettaisi. Ehkä sinä arvostat, jos sinulle tuodaan tavaraa, jota et tarvitse, tai koriste-esine, josta et pidä. Mutta moni on tarkka sisustuksestaan, ja joillakin on pieni asunto, minne ei mahdu turhat tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä "ei lahjoja" joku yleinenkin pyyntö nykyään, jota ei tällainen boomeri ymmärrä? Kyllä ennen lahjojen antaminen oli itsestäänselvyys. Onko nykyajan ihmisillä liikaa kaikkea?
Ennen oli ihan eri asia kun ei eletty tällaisessa yltäkylläisyydessä ja monesti mentiin yhteen nuorina jopa suoraan lapsuudenkodista jolloin ei ollut kaikkea. Nykyään moni on asunut omillaan joko sinkkuna, eronneena tai leskenä joten ns tokalla kierroksella kaikkea on jo tuplasti niin sitä kolmatta silitysrautaa ei haluta.
Serkkuni mietti muutama vuosi sitten tuota samaa, eivät olisi haluneet mitään "häälahjoja", kun muutenkin kaapit pursui tavaraa. Joten, serkkuni on intohimoinen vanhojen postikorttien kerääjä ja puolisonsa postimerkkien. Toivoivat häälahjaksi niitä. Ja saivat. Ei niillä mitään rahallista arvoa ole, mutta molemmat olivat "lahjoista" enemmän kuin tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meillä oli aikanaan lahjatili, kun ihmisille om jotenkin niin vaikea tulla ilman mitään. Saatiin silti joitain lahjojakin. Myöhemmin kuulin loistavan idean: yksi pari pyysi vain aineettomia lahjoja, kuten vaikka pari tuntia lastenhoitoapua tai kyläily muuten vaan tai hätätilanteessa kylpylälahjakortti tms.
Moni pari on asunut vuosia yhdessä, kotina on joku kerrostalokaksio ja joka nurkka on jo täynnä kamaa. Ei ainakaan tavaraa kannata viedä, kortti ja ehkä kukka.
Tuo lahjatili toimii useimpien lahjanantohimon tyydyttäjänä.
Mutta sitten on niitä jääriä, joiden on pakko saada viedä jotain konkreettista, josta "jää pysyvä muisto". Lähinnä niistä jää pysyvä v*tutus, kunnes se krääsä päätyy joko roskiin tai kierrätykseen, tai "unohtuu" muuton yhteydessä jonnekin kaapin perälle. Ei ne ihmiset oikeasti muista, kuka, ja missä tilanteessa sen krääsän antoi.
Nykyään pariskunnat ovat asuneet saman katon alla vuosikausia, joten ei ole tarvetta perinteisille lahjoille kun kaikkea jo on. Jos todella haluat jotain viedä kiellosta huolimatta niin rahaa kirjekuoressa.