Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Joka kerran luen että mies jätti täysin pullean vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotivarasta jauhajille.
Meillä ainakin kotivara kutistuu silloin kun perheessä sairastetaan. Apn perheessä oli sairastettu jo monta päivää ja jos mies huomioidaan niin lähes viikko. Eli korivara voi olla hyvin jo vähissä.
Ja miksi se ei olisi terveen miehen homma täydentää sitä kotivaraa vaan sairaan äidin joka hoitaa sairasta vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en lue aloittajan loppukaneettia, mutta yksi asia on rempallaan tuossa perheessä.
Meille kaikille on jo uutisten kautta toitotettu, että perheiden pitää ja on syytä hankkia koronavarastot ruuasta, niin pakkaseen kuin myös kuivapuolelle.
Samoin toisen kerran tämän sodan takia tulee hankkia kotiin perusvarasto.
Mitä tekee tämä Ap ja muut kirjoittajat, talo tyhjillään ruuasta, kaapit tyhjänä. Liekö edes sokeria talossa.
Herätkää, ja hankkikaa pahan päivän varalle varastoon perusruokatarvikkeet.
Voi ettekö mitään ole tässä keskustelussa oppineet.
Ethän sinäkään ole oppinut. Ap:lla on raaka-aineita, ainakin se jauheliha jonka mies toi, mutta ei mitään heti valmista tai nopeasti syötävää. Sairaana ei paljoa kokkailla.
Tukiverkko? Ruoan tilaaminen kotiinkuljetuksella?
Se tukiverkko lähti juhlimaan.
No koronan ja sodan takia pitää jokaisella olla perusvarasto elintarvikkeita kotona. Että näin toimii järkevä.
Mies ei ole tähän asiaan yksin syyllinen kuten kaikki puoltavat Ap ja mollaavat miestä. Oletteko ihan alle 20-vuotiaita?
Mies olisi voinut kauppareissullaan tuoda jauhelihapaketin sijaan sen kotivaran, mutta ei.
Rakkaat ystävät perusvaraston hankkiminen oli jo kuukauden takainen asia uutisissa, ja myös aikaisemmin on kehoitettu.
Tällä kertaa tällainen satu uusavuttomista vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en lue aloittajan loppukaneettia, mutta yksi asia on rempallaan tuossa perheessä.
Meille kaikille on jo uutisten kautta toitotettu, että perheiden pitää ja on syytä hankkia koronavarastot ruuasta, niin pakkaseen kuin myös kuivapuolelle.
Samoin toisen kerran tämän sodan takia tulee hankkia kotiin perusvarasto.
Mitä tekee tämä Ap ja muut kirjoittajat, talo tyhjillään ruuasta, kaapit tyhjänä. Liekö edes sokeria talossa.
Herätkää, ja hankkikaa pahan päivän varalle varastoon perusruokatarvikkeet.
Voi ettekö mitään ole tässä keskustelussa oppineet.
Ethän sinäkään ole oppinut. Ap:lla on raaka-aineita, ainakin se jauheliha jonka mies toi, mutta ei mitään heti valmista tai nopeasti syötävää. Sairaana ei paljoa kokkailla.
Tukiverkko? Ruoan tilaaminen kotiinkuljetuksella?
Se tukiverkko lähti juhlimaan.
No koronan ja sodan takia pitää jokaisella olla perusvarasto elintarvikkeita kotona. Että näin toimii järkevä.
Mies ei ole tähän asiaan yksin syyllinen kuten kaikki puoltavat Ap ja mollaavat miestä. Oletteko ihan alle 20-vuotiaita?
Mies olisi voinut kauppareissullaan tuoda jauhelihapaketin sijaan sen kotivaran, mutta ei.
Rakkaat ystävät perusvaraston hankkiminen oli jo kuukauden takainen asia uutisissa, ja myös aikaisemmin on kehoitettu.
Sehän ei ole ap:n ongelma, vaan pettymys itsekkäästi ja vastuuttomasti toimivaan mieheen. Lue ketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Vauva pääsi päivällä sairaalasta kotiin, minä sain nukkua kotona kokonaisen yön ja vointi on parempi. Mies valvoi sairaalassa yön. Yritimme puhua asiasta, mutta tuntuu, ettei keskusteluyhteyttä ole. Mies on kyllä pelästynyt siitä miten asiat, ja siis erityisesti vauvan tila, kehittyivät, mutta ei varsinaisesti näe, että olisi itse voinut toimia kovinkaan eri tavalla. Kieltää kaiken, tai uskon, että siis oikeasti kokee asian niin, että hänellä oli ensin vuosisadan flunssa ,josta hänellä oli oikeus toipua rauhassa ja mulla oli vaan pientä lämpöilyä eikä sen kummempaa. Hän ei usko, että maidon ehtyminen johtui väsymyksestä ja migreenin aiheuttamasta oksentamisesta. Vähättelee koko asiaa, on sitä mieltä, että vauva olisi joka tapauksessa joutunut sairaalaan minun kunnosta huolimatta. Hoitaa nyt kuitenkin vauvaa, ensi yön lupasi hoitaa heräilyt ja tuoda vauvan vain imetykselle.
En tiedä siis miten eteenpäin. Sanoin että menemme äidilleni pariksi päiväksi huomenna, jos vauvan kunto kohenee edelleen. Täytyy koittaa varata aikaa neuvolan keskusteluapuun.
Niille epäilijöille, jotka väittää provoksi, niin voin kertoa että kaikki läheiseni (nyt myös anoppi) tietävät tästä asiasta. Ja muut eivät mua näiden tekstien perusteella pysty tunnistamaan, tosin ei se minua kovasti edes haittaisi.
Mies on ollut niin sanottu tasa-arvon kannattaja koko meidän suhteen ajan, on kannustanut mua ottamaan töihin liittyen uusia haasteita vastaan, olen hoitanut kodin remontoimiseen liittyviä asioita kokonaan yksin, maksanut puolet kaikesta jne. Nyt vasta on suhteessa aika, jolloin nämä arvot näköjään punnitaan käytännössä. Se on helppoa kannattaa tasa-arvoa niin kauan kun ei itse joudu luopumaan omista saavutetuista eduista. Mielestäni jo se, että minulla vanhempainvapaalaisena ei ole oikeutta sairaslomaan, asettaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Mm. tähän on tultava joku muutos, mikäli jatkamme yhdessä. Minä otan jo takkiin univelat, synnytyksestä toipumisen, eläkekertymän pienentymisen ja vaikeutuvat uranäkymät kunhan palaan töihin. Mulle valkeni nyt vasta kunnolla, kuinka "paska nakki" vanhempainvapaa voi ollakaan. Ei tietysti kaikkien miesten kohdalla, mutta kommenteista päätellen liian usein kuitenkin.. Toki nautin vauvan kanssa olosta, mutta mietin miten vastuuta saisi oikeasti jaettua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Ap
Mieheni olisi samanlainen. Ei myöntäisi omaa vastuutaan esim. vastaavanlaisessa tilanteessa.
Meillä avioero oli yhdessä vaiheessa lähellä, mutta lopulta hän oppi ottamaan vastuunsa tässä perheessä.
Sympatiat ja tsempit sinulle, toivottavasti vauvan olo kohenee nopeasti.
Uhkailit erolla? No johan on lapsellista touhua.
Vierailija kirjoitti:
Kotivarasta jauhajille.
Meillä ainakin kotivara kutistuu silloin kun perheessä sairastetaan. Apn perheessä oli sairastettu jo monta päivää ja jos mies huomioidaan niin lähes viikko. Eli korivara voi olla hyvin jo vähissä.
Ja miksi se ei olisi terveen miehen homma täydentää sitä kotivaraa vaan sairaan äidin joka hoitaa sairasta vauvaa.
Kotivara ei ole jauhamista vaan arkipäivää. Eikö teillä ole pakastinta? Sinne valmistetaan ruokia viikon varrelle ja sieltä HÄTÄtilanteessa ja ajan puutteessa sitten otetaan valmista ruokaa. Eikö kukaan ole sellaista vielä todennut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kerro sille miehellesi että koska olette eri mieltä siitä olisiko mies voinut toimia eri tavoin ja näin välttää lapsen sairaalareissuun niin käytte vaikka neuvolassa juttelemassa asiasta. Jos ymmärtäisi ammattilaisten näkemyksen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku kirjoitt tuolla ylempänäi: "Paljon rankempaa työtä se kotiäiti tekee! Oli kuin lepoa päästä töihin aikuisten maailmaan."
Heh, heh minulla oli kotityöt töiden jälkeen ja niistä selviydyin/selviydyn töiden jälkeen mainiosti.
Mitä kotitöitä tässä oikein mainitaan rankkoina ja kun olikin lepoa päästä töihin?
Levostako tässä onkin kyse?
Voi maailma tätä keskustelua, nyt on yksi mies ryntätty oikein suurella voimalla. Vaimosta on tehty kaiken tekevä ja taitav kodin remonttimieskin , mutta ei saa kanapaloja paistettua ja antaa lapsen kuivua kotona. Valitan näin tämä alkoi.
Nyt sitten nopeasti lakia muuttamaan.
Sinä et ole oikein ymmärtänyt tätä keskustelua. Nyt ei ole kyse siitä mitä sinä tai kukaan muu pystyy tekemään vaan kyse on siitä, että jos lapsella on kaksi vanhempaa miksi vain toisen täytyy oletusarvoisesti joustaa ja venyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en lue aloittajan loppukaneettia, mutta yksi asia on rempallaan tuossa perheessä.
Meille kaikille on jo uutisten kautta toitotettu, että perheiden pitää ja on syytä hankkia koronavarastot ruuasta, niin pakkaseen kuin myös kuivapuolelle.
Samoin toisen kerran tämän sodan takia tulee hankkia kotiin perusvarasto.
Mitä tekee tämä Ap ja muut kirjoittajat, talo tyhjillään ruuasta, kaapit tyhjänä. Liekö edes sokeria talossa.
Herätkää, ja hankkikaa pahan päivän varalle varastoon perusruokatarvikkeet.
Voi ettekö mitään ole tässä keskustelussa oppineet.
Ethän sinäkään ole oppinut. Ap:lla on raaka-aineita, ainakin se jauheliha jonka mies toi, mutta ei mitään heti valmista tai nopeasti syötävää. Sairaana ei paljoa kokkailla.
Tukiverkko? Ruoan tilaaminen kotiinkuljetuksella?
Se tukiverkko lähti juhlimaan.
No koronan ja sodan takia pitää jokaisella olla perusvarasto elintarvikkeita kotona. Että näin toimii järkevä.
Mies ei ole tähän asiaan yksin syyllinen kuten kaikki puoltavat Ap ja mollaavat miestä. Oletteko ihan alle 20-vuotiaita?
Mies olisi voinut kauppareissullaan tuoda jauhelihapaketin sijaan sen kotivaran, mutta ei.
Rakkaat ystävät perusvaraston hankkiminen oli jo kuukauden takainen asia uutisissa, ja myös aikaisemmin on kehoitettu.
Sehän ei ole ap:n ongelma, vaan pettymys itsekkäästi ja vastuuttomasti toimivaan mieheen. Lue ketju.
Perhe on yksikkö jossa molemmat myös vaimo tekee asioille jotain eikä odota valmista kuin manulle illallista. Miksei ap miehineen varautunut kotivaraan??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Vauva pääsi päivällä sairaalasta kotiin, minä sain nukkua kotona kokonaisen yön ja vointi on parempi. Mies valvoi sairaalassa yön. Yritimme puhua asiasta, mutta tuntuu, ettei keskusteluyhteyttä ole. Mies on kyllä pelästynyt siitä miten asiat, ja siis erityisesti vauvan tila, kehittyivät, mutta ei varsinaisesti näe, että olisi itse voinut toimia kovinkaan eri tavalla. Kieltää kaiken, tai uskon, että siis oikeasti kokee asian niin, että hänellä oli ensin vuosisadan flunssa ,josta hänellä oli oikeus toipua rauhassa ja mulla oli vaan pientä lämpöilyä eikä sen kummempaa. Hän ei usko, että maidon ehtyminen johtui väsymyksestä ja migreenin aiheuttamasta oksentamisesta. Vähättelee koko asiaa, on sitä mieltä, että vauva olisi joka tapauksessa joutunut sairaalaan minun kunnosta huolimatta. Hoitaa nyt kuitenkin vauvaa, ensi yön lupasi hoitaa heräilyt ja tuoda vauvan vain imetykselle.
En tiedä siis miten eteenpäin. Sanoin että menemme äidilleni pariksi päiväksi huomenna, jos vauvan kunto kohenee edelleen. Täytyy koittaa varata aikaa neuvolan keskusteluapuun.
Niille epäilijöille, jotka väittää provoksi, niin voin kertoa että kaikki läheiseni (nyt myös anoppi) tietävät tästä asiasta. Ja muut eivät mua näiden tekstien perusteella pysty tunnistamaan, tosin ei se minua kovasti edes haittaisi.
Mies on ollut niin sanottu tasa-arvon kannattaja koko meidän suhteen ajan, on kannustanut mua ottamaan töihin liittyen uusia haasteita vastaan, olen hoitanut kodin remontoimiseen liittyviä asioita kokonaan yksin, maksanut puolet kaikesta jne. Nyt vasta on suhteessa aika, jolloin nämä arvot näköjään punnitaan käytännössä. Se on helppoa kannattaa tasa-arvoa niin kauan kun ei itse joudu luopumaan omista saavutetuista eduista. Mielestäni jo se, että minulla vanhempainvapaalaisena ei ole oikeutta sairaslomaan, asettaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Mm. tähän on tultava joku muutos, mikäli jatkamme yhdessä. Minä otan jo takkiin univelat, synnytyksestä toipumisen, eläkekertymän pienentymisen ja vaikeutuvat uranäkymät kunhan palaan töihin. Mulle valkeni nyt vasta kunnolla, kuinka "paska nakki" vanhempainvapaa voi ollakaan. Ei tietysti kaikkien miesten kohdalla, mutta kommenteista päätellen liian usein kuitenkin.. Toki nautin vauvan kanssa olosta, mutta mietin miten vastuuta saisi oikeasti jaettua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Ap
Mieheni olisi samanlainen. Ei myöntäisi omaa vastuutaan esim. vastaavanlaisessa tilanteessa.
Meillä avioero oli yhdessä vaiheessa lähellä, mutta lopulta hän oppi ottamaan vastuunsa tässä perheessä.
Sympatiat ja tsempit sinulle, toivottavasti vauvan olo kohenee nopeasti.
Uhkailit erolla? No johan on lapsellista touhua.
Olisiko ollut reilumpaa vain erota ilman että kertoo haluavansa eron jos toinen ei muuta tapaansa toimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä muksu oksensi tänään kerran, mulla oli pää hiukan kipeä ja kuukautisten takia epämukava olo ja maha kipeä. Siivottiin yhdessä lapsen sänky, täytettiin pesukone ja aamulla mies lähti kauppaan. Osti valmisruokaa, mehua ja kaikkea helppoa syötävää moneksi päiväksi siltä varalta että kaikki kolme sairastutaan noroon tai vastaavaan.
Mä menin lapsen kanssa nukkumaan päiväunet ja mies laittoi sillä välin ruokaa pariksi päiväksi, siltä varalta että sairastutaan kaikki.
Tällä lailla me molemmat toimitaan ja se on rima joka mulla on parisuhteessa.
Miehiltä pitää odottaa samaa kuin ystäviltä, vanhemmilta, sitä mitä itse tekisi läheiselleen. Jos ei saa omalta aviopuolisoltaan Apua kun kipeänä sekä itse että lapsi, niin miksi sen miehen kanssa edes on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Vauva pääsi päivällä sairaalasta kotiin, minä sain nukkua kotona kokonaisen yön ja vointi on parempi. Mies valvoi sairaalassa yön. Yritimme puhua asiasta, mutta tuntuu, ettei keskusteluyhteyttä ole. Mies on kyllä pelästynyt siitä miten asiat, ja siis erityisesti vauvan tila, kehittyivät, mutta ei varsinaisesti näe, että olisi itse voinut toimia kovinkaan eri tavalla. Kieltää kaiken, tai uskon, että siis oikeasti kokee asian niin, että hänellä oli ensin vuosisadan flunssa ,josta hänellä oli oikeus toipua rauhassa ja mulla oli vaan pientä lämpöilyä eikä sen kummempaa. Hän ei usko, että maidon ehtyminen johtui väsymyksestä ja migreenin aiheuttamasta oksentamisesta. Vähättelee koko asiaa, on sitä mieltä, että vauva olisi joka tapauksessa joutunut sairaalaan minun kunnosta huolimatta. Hoitaa nyt kuitenkin vauvaa, ensi yön lupasi hoitaa heräilyt ja tuoda vauvan vain imetykselle.
En tiedä siis miten eteenpäin. Sanoin että menemme äidilleni pariksi päiväksi huomenna, jos vauvan kunto kohenee edelleen. Täytyy koittaa varata aikaa neuvolan keskusteluapuun.
Niille epäilijöille, jotka väittää provoksi, niin voin kertoa että kaikki läheiseni (nyt myös anoppi) tietävät tästä asiasta. Ja muut eivät mua näiden tekstien perusteella pysty tunnistamaan, tosin ei se minua kovasti edes haittaisi.
Mies on ollut niin sanottu tasa-arvon kannattaja koko meidän suhteen ajan, on kannustanut mua ottamaan töihin liittyen uusia haasteita vastaan, olen hoitanut kodin remontoimiseen liittyviä asioita kokonaan yksin, maksanut puolet kaikesta jne. Nyt vasta on suhteessa aika, jolloin nämä arvot näköjään punnitaan käytännössä. Se on helppoa kannattaa tasa-arvoa niin kauan kun ei itse joudu luopumaan omista saavutetuista eduista. Mielestäni jo se, että minulla vanhempainvapaalaisena ei ole oikeutta sairaslomaan, asettaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Mm. tähän on tultava joku muutos, mikäli jatkamme yhdessä. Minä otan jo takkiin univelat, synnytyksestä toipumisen, eläkekertymän pienentymisen ja vaikeutuvat uranäkymät kunhan palaan töihin. Mulle valkeni nyt vasta kunnolla, kuinka "paska nakki" vanhempainvapaa voi ollakaan. Ei tietysti kaikkien miesten kohdalla, mutta kommenteista päätellen liian usein kuitenkin.. Toki nautin vauvan kanssa olosta, mutta mietin miten vastuuta saisi oikeasti jaettua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Ap
Mieheni olisi samanlainen. Ei myöntäisi omaa vastuutaan esim. vastaavanlaisessa tilanteessa.
Meillä avioero oli yhdessä vaiheessa lähellä, mutta lopulta hän oppi ottamaan vastuunsa tässä perheessä.
Sympatiat ja tsempit sinulle, toivottavasti vauvan olo kohenee nopeasti.
Uhkailit erolla? No johan on lapsellista touhua.
Aivan, juuri uhkailu on se asia, joka saa särön avioliittoon. Eikö sitä uhkailua voi pitää sisällään ja etsiä muuta ratkaisua ongelmaan. Ongelmia on enemmän tai vähemmän jokaisella, mutta ei saa uhkailla avioerolla, se on liian raskasta, eikä se yksin muuta perhesuhdetta myönteiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotivarasta jauhajille.
Meillä ainakin kotivara kutistuu silloin kun perheessä sairastetaan. Apn perheessä oli sairastettu jo monta päivää ja jos mies huomioidaan niin lähes viikko. Eli korivara voi olla hyvin jo vähissä.
Ja miksi se ei olisi terveen miehen homma täydentää sitä kotivaraa vaan sairaan äidin joka hoitaa sairasta vauvaa.
Kotivara ei ole jauhamista vaan arkipäivää. Eikö teillä ole pakastinta? Sinne valmistetaan ruokia viikon varrelle ja sieltä HÄTÄtilanteessa ja ajan puutteessa sitten otetaan valmista ruokaa. Eikö kukaan ole sellaista vielä todennut?
Aloittajan mies ei kuitenkaan tehnyt niin ennen reissuaan vaikka olisi ehtinyt. Se ei ole aloittajan syy, että mies velttoili.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai aloittaja on jo ymmärtänyt, että mies ei vain saa olla töistä pois sen takia, että puoliso on sairas. Kurja juttu, mutta raivon voi kohdistaa miehen työnantajaan ja Suomen työlainsäädäntöön. Itse olen hoitanut kaksi oksentavaa lasta, vauvan ja taaperon, oksennustaudissa itsekin, ja tästäkin selvittiin.
Ja jos oli todella läheisen ystävän häät, niin ymmärrän, että mies lähti sinne.
N39
Tämähän on ihan potaskaa. Suomessa saa jäädä mies saikulle hoitamaan lasta, jos esim vanhempainvapaalla oleva äiti ei pysty lapsesta huolehtimaan oman sairastumisen vuoksi.
Voi jäädä kotiin pakottavasta perhesyystä, mutta se on palkaton
Palkaton: myös potaskaa. Sairaan lapsen takia kotiin jääminen ei ole palkatonta. Tällöin sitä on ainoa vanhempi, joka voi lapsesta huolehtia.
Lapsen ensisijainen hoitaja on kotona oleva vanhempi ja sairaus ei ole este hoitaa lasta ellei ole sairaalahoidossa. Eli syy on pakottava perhesyy ja se on palkaton. Osalle työnantajista tämä menee läpi lapsen sairautena, mutta oikeasti se ei ole niin. Osa pyytää toisen työnantajan tiedot, jotta voi varmistaa että toinen on töissä eli ei hoideta sairasta lasta kahden aikuisen voimin ja vedetä palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Vauva pääsi päivällä sairaalasta kotiin, minä sain nukkua kotona kokonaisen yön ja vointi on parempi. Mies valvoi sairaalassa yön. Yritimme puhua asiasta, mutta tuntuu, ettei keskusteluyhteyttä ole. Mies on kyllä pelästynyt siitä miten asiat, ja siis erityisesti vauvan tila, kehittyivät, mutta ei varsinaisesti näe, että olisi itse voinut toimia kovinkaan eri tavalla. Kieltää kaiken, tai uskon, että siis oikeasti kokee asian niin, että hänellä oli ensin vuosisadan flunssa ,josta hänellä oli oikeus toipua rauhassa ja mulla oli vaan pientä lämpöilyä eikä sen kummempaa. Hän ei usko, että maidon ehtyminen johtui väsymyksestä ja migreenin aiheuttamasta oksentamisesta. Vähättelee koko asiaa, on sitä mieltä, että vauva olisi joka tapauksessa joutunut sairaalaan minun kunnosta huolimatta. Hoitaa nyt kuitenkin vauvaa, ensi yön lupasi hoitaa heräilyt ja tuoda vauvan vain imetykselle.
En tiedä siis miten eteenpäin. Sanoin että menemme äidilleni pariksi päiväksi huomenna, jos vauvan kunto kohenee edelleen. Täytyy koittaa varata aikaa neuvolan keskusteluapuun.
Niille epäilijöille, jotka väittää provoksi, niin voin kertoa että kaikki läheiseni (nyt myös anoppi) tietävät tästä asiasta. Ja muut eivät mua näiden tekstien perusteella pysty tunnistamaan, tosin ei se minua kovasti edes haittaisi.
Mies on ollut niin sanottu tasa-arvon kannattaja koko meidän suhteen ajan, on kannustanut mua ottamaan töihin liittyen uusia haasteita vastaan, olen hoitanut kodin remontoimiseen liittyviä asioita kokonaan yksin, maksanut puolet kaikesta jne. Nyt vasta on suhteessa aika, jolloin nämä arvot näköjään punnitaan käytännössä. Se on helppoa kannattaa tasa-arvoa niin kauan kun ei itse joudu luopumaan omista saavutetuista eduista. Mielestäni jo se, että minulla vanhempainvapaalaisena ei ole oikeutta sairaslomaan, asettaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Mm. tähän on tultava joku muutos, mikäli jatkamme yhdessä. Minä otan jo takkiin univelat, synnytyksestä toipumisen, eläkekertymän pienentymisen ja vaikeutuvat uranäkymät kunhan palaan töihin. Mulle valkeni nyt vasta kunnolla, kuinka "paska nakki" vanhempainvapaa voi ollakaan. Ei tietysti kaikkien miesten kohdalla, mutta kommenteista päätellen liian usein kuitenkin.. Toki nautin vauvan kanssa olosta, mutta mietin miten vastuuta saisi oikeasti jaettua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Ap
Mieheni olisi samanlainen. Ei myöntäisi omaa vastuutaan esim. vastaavanlaisessa tilanteessa.
Meillä avioero oli yhdessä vaiheessa lähellä, mutta lopulta hän oppi ottamaan vastuunsa tässä perheessä.
Sympatiat ja tsempit sinulle, toivottavasti vauvan olo kohenee nopeasti.
Uhkailit erolla? No johan on lapsellista touhua.
Olisiko ollut reilumpaa vain erota ilman että kertoo haluavansa eron jos toinen ei muuta tapaansa toimia?
En pidä uhkailusta. Meillä oli suhteessa alamäki, mutta keskustelimme asiat läpi molempien yhteiseksi parhaaksi ilman huutoa ja uhkailua niin kuin järkevät aikuiset tekevät. Väsymys ei ole tekosyy huutamiselle.
Vierailija kirjoitti:
Meillä muksu oksensi tänään kerran, mulla oli pää hiukan kipeä ja kuukautisten takia epämukava olo ja maha kipeä. Siivottiin yhdessä lapsen sänky, täytettiin pesukone ja aamulla mies lähti kauppaan. Osti valmisruokaa, mehua ja kaikkea helppoa syötävää moneksi päiväksi siltä varalta että kaikki kolme sairastutaan noroon tai vastaavaan.
Mä menin lapsen kanssa nukkumaan päiväunet ja mies laittoi sillä välin ruokaa pariksi päiväksi, siltä varalta että sairastutaan kaikki.
Tällä lailla me molemmat toimitaan ja se on rima joka mulla on parisuhteessa.
Miehiltä pitää odottaa samaa kuin ystäviltä, vanhemmilta, sitä mitä itse tekisi läheiselleen. Jos ei saa omalta aviopuolisoltaan Apua kun kipeänä sekä itse että lapsi, niin miksi sen miehen kanssa edes on?
No joo miten sinä nyt nukkumaan menet jos kuukautiset on, ne kivut menee ohi. Kerro miten miestäsi avitat? Pesetkö vaikka auton ja imuroit sisältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas. Vauva pääsi päivällä sairaalasta kotiin, minä sain nukkua kotona kokonaisen yön ja vointi on parempi. Mies valvoi sairaalassa yön. Yritimme puhua asiasta, mutta tuntuu, ettei keskusteluyhteyttä ole. Mies on kyllä pelästynyt siitä miten asiat, ja siis erityisesti vauvan tila, kehittyivät, mutta ei varsinaisesti näe, että olisi itse voinut toimia kovinkaan eri tavalla. Kieltää kaiken, tai uskon, että siis oikeasti kokee asian niin, että hänellä oli ensin vuosisadan flunssa ,josta hänellä oli oikeus toipua rauhassa ja mulla oli vaan pientä lämpöilyä eikä sen kummempaa. Hän ei usko, että maidon ehtyminen johtui väsymyksestä ja migreenin aiheuttamasta oksentamisesta. Vähättelee koko asiaa, on sitä mieltä, että vauva olisi joka tapauksessa joutunut sairaalaan minun kunnosta huolimatta. Hoitaa nyt kuitenkin vauvaa, ensi yön lupasi hoitaa heräilyt ja tuoda vauvan vain imetykselle.
En tiedä siis miten eteenpäin. Sanoin että menemme äidilleni pariksi päiväksi huomenna, jos vauvan kunto kohenee edelleen. Täytyy koittaa varata aikaa neuvolan keskusteluapuun.
Niille epäilijöille, jotka väittää provoksi, niin voin kertoa että kaikki läheiseni (nyt myös anoppi) tietävät tästä asiasta. Ja muut eivät mua näiden tekstien perusteella pysty tunnistamaan, tosin ei se minua kovasti edes haittaisi.
Mies on ollut niin sanottu tasa-arvon kannattaja koko meidän suhteen ajan, on kannustanut mua ottamaan töihin liittyen uusia haasteita vastaan, olen hoitanut kodin remontoimiseen liittyviä asioita kokonaan yksin, maksanut puolet kaikesta jne. Nyt vasta on suhteessa aika, jolloin nämä arvot näköjään punnitaan käytännössä. Se on helppoa kannattaa tasa-arvoa niin kauan kun ei itse joudu luopumaan omista saavutetuista eduista. Mielestäni jo se, että minulla vanhempainvapaalaisena ei ole oikeutta sairaslomaan, asettaa meidät vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Mm. tähän on tultava joku muutos, mikäli jatkamme yhdessä. Minä otan jo takkiin univelat, synnytyksestä toipumisen, eläkekertymän pienentymisen ja vaikeutuvat uranäkymät kunhan palaan töihin. Mulle valkeni nyt vasta kunnolla, kuinka "paska nakki" vanhempainvapaa voi ollakaan. Ei tietysti kaikkien miesten kohdalla, mutta kommenteista päätellen liian usein kuitenkin.. Toki nautin vauvan kanssa olosta, mutta mietin miten vastuuta saisi oikeasti jaettua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.
Ap
Mieheni olisi samanlainen. Ei myöntäisi omaa vastuutaan esim. vastaavanlaisessa tilanteessa.
Meillä avioero oli yhdessä vaiheessa lähellä, mutta lopulta hän oppi ottamaan vastuunsa tässä perheessä.
Sympatiat ja tsempit sinulle, toivottavasti vauvan olo kohenee nopeasti.
Uhkailit erolla? No johan on lapsellista touhua.
Aivan, juuri uhkailu on se asia, joka saa särön avioliittoon. Eikö sitä uhkailua voi pitää sisällään ja etsiä muuta ratkaisua ongelmaan. Ongelmia on enemmän tai vähemmän jokaisella, mutta ei saa uhkailla avioerolla, se on liian raskasta, eikä se yksin muuta perhesuhdetta myönteiseen.
Ei se ole uhkailua, jos on useaan otteeseen kertonut, mikä omasta mielestä on pielessä ja jos se ei muutu, loppuu avioliitto. Toinen vaihtoehto on, että ei puhu puolisolle asiasta mitään vaan joku päivä muuttaa pois. Sekö on parempi tapa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotivarasta jauhajille.
Meillä ainakin kotivara kutistuu silloin kun perheessä sairastetaan. Apn perheessä oli sairastettu jo monta päivää ja jos mies huomioidaan niin lähes viikko. Eli korivara voi olla hyvin jo vähissä.
Ja miksi se ei olisi terveen miehen homma täydentää sitä kotivaraa vaan sairaan äidin joka hoitaa sairasta vauvaa.
Kotivara ei ole jauhamista vaan arkipäivää. Eikö teillä ole pakastinta? Sinne valmistetaan ruokia viikon varrelle ja sieltä HÄTÄtilanteessa ja ajan puutteessa sitten otetaan valmista ruokaa. Eikö kukaan ole sellaista vielä todennut?
Aloittajan mies ei kuitenkaan tehnyt niin ennen reissuaan vaikka olisi ehtinyt. Se ei ole aloittajan syy, että mies velttoili.
Menkää nyt huomenna jokainen ostamaan perustarvikkeet niin lihaa kuin pakasteita ja leipää ja voita pakkaseen. Teillä elämä helpottuu ja valmistakaa edes jotain, jonka voi nopeasti ottaa pakkasesta.
No jos ei muuta niin kalapuikkoja ja sitä ikuista pitsaa, niitä saa pakastealtaasta.
Jostain syystä minulle ei tullut mieleen ostaa miehelle kaupasta raakaa jauhelihaa ruuaksi, kun hän oli kipeä. Kysyin, mitä.hän haluaa syödä ja juoda ja ostin sekä valmistin mieleisiä ruokia. Kumma, että aloittajan mies ei toiminut noin.