Lue keskustelun säännöt.
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Anteeksi, mutta kuulostat hyvin kypsymättömältä ja uhriutuvalta. Se on tietysti ihan ymmärrettävää että siellä on nyt rankkaa ja vaikea tilanne päällä, mutta elämä on. Olette saaneet apua ja vauva on siellä sairaalassa hyvässä hoidossa.
Kuulostaa kyllä myös, että saatat olla hieman dramaattisuuteen taipuvainen.
Rauhoitu ja hengitä. Tuo ei kyllä nyt millään tavoin ole miehesi syy. Olisi ollut ihan kohtuutonta vaatia jäämään pois häistä. Varmasti hän muuten siellä olisi auttamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tilanne on ohi, tarvitsette apua. Muuten liittonne ei tuosta toivu. Ehkä miehellä on vauva-ajan muutoksen takia voimavarat vähissä, eikä siksi tajua urpouttaan ja itsekkyyttään. Ehkä jonkun Väestöliiton tai muun vastaavan avulla tilanne ratkeaa, hänelle tulee voimia nähdä toimuntansa toisen silmin.
Kysehän ei ole tässä yksin aloittajasta, vaan miehen omasta lapsesta ja siitä, miten hyvää hoitoa vauva saa oltuaan ekassa flunssassaan ja vielä korona-aikaan.
Kyse on siitäkin, ettei tuo sairastelleeseen perheeseen koronaa jostain pippaloista.
Kyse on oman puolison jaksamisesta ja rämän hyvinvoinnin välittämisestä. Kuka tahansa vastuun kantava aikuinen olisi perunut juhlat. Niin ikävää kun se olisi, välittäminen omasta perheestä menisi edelle.
Jos olisi puhdas virhearvio perheen jaksamisen suhteen, olisi hankkinut kaapit täyteen ruokaa, siivonnut ja pyykännyt ennen lähtöä ja palkannut jostain hoitoapua. Vähintään.
Vierailija kirjoitti:
Saako nykyään saikkua jos puoliso on kipeänä?
Saa jos lapsi kipeänä. Yllätys, vauva on myös miehen lapsi. Se ei olekaan vain äidin lapsi. Mies voi siis jäädä hoitamaan sairasta lastaan, vauvaa. Vai pitääkö äidin sairaana tehdä sekin?
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää tätä tuhinan määrää.. minä olenollut vuosikymmenen yh ja pärjännyt kymmeniä kertoja yksin lasten kanssa milloin kuumeet, korvatulehdukset, mahataudit sun muut ja migreenit siihen päälle. Ja valvonut yksin yöt vauvan kanssa ja imettänyt. Ei ne flunssat maailmaa kaada. Silloin noustaan sängystä kun jaksetaan ja suurin osa ajasta nukutaan. Miksi tästä piti tehdä niin iso numero? En ymmärrä! Miten kädettömiä ja avuttomia nuorista ihmisistä on tullut? Kaikesta tehdään hirveä haloo ja erotaan saman tien.
Ap, minä ja täällä mo i muukin on hankkinut lapsen olettamaansa tasa-arvoiseen parisuhteeseen, jossa lasta hoidetaan tasaveroisina vanhempina. Näillä spekseillä saa ja pitääkin odottaa, että myös isä kantaan vastuun lapsestaan. Todellakaan MINUN mieheni ei olisi jättänyt minua sairaana yksin vauvan kanssa ja todellakin olisi keskeyttänyt juhlat ja tullut sairaalaan vauvan sinne jouduttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden ystävän häitä , joita on odottanut tammikuusta saakka ei peruta.
Sinulla, tai teillä on ilmeisesti ensimmäinen lapsi? Tuota se juurikin on, vsuva-aika varsinkin yllättää rankkuudellasn varsinkin sairastaessa.
Joku kirjoittikin jo aiemmin että sinun tulee oppia se asia, että pärjäät. Annan ihan saman neuvon jokaiselle naiselle. Miehestä ei tulisi kenenkään olla riippuvainen.
Tietenkin autetaan puolin ja toisin, mutta kyllä ymmärrän miehen päätöksen mennä ystävänsä häihin.
Olisiko ok, että äiti lähtee viikonlopuksi juhlimaan, kun vauva ja mies on kuumeessa ja mies vielä toipuu migreenistä?
Jos kyseessä olisi lapsuudenystävän häät niin kyllä. Migreenistä toipuminen ei ole rampauttavaa ja kohtaus oli viikolla. Ap:lla ei ollut enää kuumetta.
Jos mies olisi lähtenyt lähikuppilaan niin ymmärtäisin härdellin. Ja kuten moni on todennut, tota se vauva-arki ihan pahimmillaan on. Naprokseenia vauvalle ja saat 4h unet ainakin itse, huumorilla ja mikään ei oo niin justiinsa kunhan kaikki pysyy elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden ystävän häitä , joita on odottanut tammikuusta saakka ei peruta.
Sinulla, tai teillä on ilmeisesti ensimmäinen lapsi? Tuota se juurikin on, vsuva-aika varsinkin yllättää rankkuudellasn varsinkin sairastaessa.
Joku kirjoittikin jo aiemmin että sinun tulee oppia se asia, että pärjäät. Annan ihan saman neuvon jokaiselle naiselle. Miehestä ei tulisi kenenkään olla riippuvainen.
Tietenkin autetaan puolin ja toisin, mutta kyllä ymmärrän miehen päätöksen mennä ystävänsä häihin.
Kuka odottaa puoli vuotta lapsuudenkaverin häitä? Ryyppäämistä kavereiden kanssa voi odottaakin.
Jos on oikein hyvä ystävä ja ollut mukana polttareissa ja muutenkin läheisissä väleissä niin kyllä niitä häitä silloin odotetaan ja varataan kalenterista aika tärkeälle päivälle. Häät ei kaikkien ystäväpiirissä ole tusinakamaa ja kumppania vaihdeta kuin kalsareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Anteeksi, mutta kuulostat hyvin kypsymättömältä ja uhriutuvalta. Se on tietysti ihan ymmärrettävää että siellä on nyt rankkaa ja vaikea tilanne päällä, mutta elämä on. Olette saaneet apua ja vauva on siellä sairaalassa hyvässä hoidossa.
Kuulostaa kyllä myös, että saatat olla hieman dramaattisuuteen taipuvainen.
Rauhoitu ja hengitä. Tuo ei kyllä nyt millään tavoin ole miehesi syy. Olisi ollut ihan kohtuutonta vaatia jäämään pois häistä. Varmasti hän muuten siellä olisi auttamassa.
Ei olisi. EIhän se suostunut kuin anelemalla tulemaan avuksi un ap oli huonossa kunnossa. Kusipäämies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen hoitanut pienet lapset 38 asteen kuumeessa ja käyttänyt koiran lenkillä, kun eihän sulla nyt niin paljon ole enää kuumetta.. Mies selviää flunssista parissa päivässä kun voi vaan nukkua, itsellä pitkittyy aina kaikki taudit kun ei ole aikaa/mahdollisuutta levätä. Miesten on vaan niin paljon helpompi olla itsekkäitä ja hoitaa vaan itsensä kipeänä. Nyt kun lapset ovat isompia, en enää suostu tekemään kipeänä juuri mitään. En koe enää huonoa omatuntoa sohvalla makaamisesta flunssassa, olisi jo aikaisemmin pitänyt tehdä näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvää päivää tätä tuhinan määrää.. minä olenollut vuosikymmenen yh ja pärjännyt kymmeniä kertoja yksin lasten kanssa milloin kuumeet, korvatulehdukset, mahataudit sun muut ja migreenit siihen päälle. Ja valvonut yksin yöt vauvan kanssa ja imettänyt. Ei ne flunssat maailmaa kaada. Silloin noustaan sängystä kun jaksetaan ja suurin osa ajasta nukutaan. Miksi tästä piti tehdä niin iso numero? En ymmärrä! Miten kädettömiä ja avuttomia nuorista ihmisistä on tullut? Kaikesta tehdään hirveä haloo ja erotaan saman tien.
Ap, minä ja täällä mo i muukin on hankkinut lapsen olettamaansa tasa-arvoiseen parisuhteeseen, jossa lasta hoidetaan tasaveroisina vanhempina. Näillä spekseillä saa ja pitääkin odottaa, että myös isä kantaan vastuun lapsestaan. Todellakaan MINUN mieheni ei olisi jättänyt minua sairaana yksin vauvan kanssa ja todellakin olisi keskeyttänyt juhlat ja tullut sairaalaan vauvan sinne jouduttua.
Todellakin kuulostat rasittavalta teiniltä. Kasva aikuiseksi.
Sitäpaitsi jotkut on niin hysteerisiä saadessaan ensimmäisen lapsen, että sitä vauvaparkaa kiikutetaan sairaalaan tämän tästä. Jokaisesta näppylästä ja änähdyksestä.
Äiti kyllä pärjää sairaalassa vauvan kanssa , kun on kyse NUHASTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Anteeksi, mutta kuulostat hyvin kypsymättömältä ja uhriutuvalta. Se on tietysti ihan ymmärrettävää että siellä on nyt rankkaa ja vaikea tilanne päällä, mutta elämä on. Olette saaneet apua ja vauva on siellä sairaalassa hyvässä hoidossa.
Kuulostaa kyllä myös, että saatat olla hieman dramaattisuuteen taipuvainen.
Rauhoitu ja hengitä. Tuo ei kyllä nyt millään tavoin ole miehesi syy. Olisi ollut ihan kohtuutonta vaatia jäämään pois häistä. Varmasti hän muuten siellä olisi auttamassa.
Miten olisi kohtuutonta? Olen lapset jo isoksi kasvattanut ja tunnen lukemattomia perheitä, joissa yhdessäkään lapsen isä ei lähtisi tuossa tilanteessa mihinkään häihin toiselle puolelle maata. Jo ihan oman kunniantuntonsa takia, jos ei muuten.
Jos olisi kyse isommista lapsista, niin joo, sitten voisi kyllä jo vaatia joustoa, mutta tässä puhutaan perheestä, jossa eletään vauvavuotta. Sehän on ihan spesiaalia aikaa, ja jokainen aikuinen tajuaa, miten nopeasti oman vauvan ensimmäinen vuosi menee.
Ei siinä edes paljon jotkut häät kiinnosta, jos oma vauva on toipilas. Tosin tässä tyyppi ei varmaan tajunnut, että vauva on vielä pipi.
Meillä meni lapsen kohdalla melkein samalla tavalla kuin ap:lla. Mies sai sairastaa rauhassa, minä hoidin lapsen aina oli mulla sitten miten paha vatsatauti tai kuume tahansa. Jos oli sovittu viikonlopuksi menoa, vaikka just kavereiden häät tai muuta, niin jos lapsi sairastui sitä ennen, minä peruin osallistumisen ja jäin hoitamaan kotiin lasta, mies lähti juhliin. Tai jos päästiin yhdessä johonkin, niin minä hoidin tietysti lapsen paikan päällä ja mies teki sitten omia juttujaan, kuten yhdellä Espanjan reissulla. Vietin aamupäivät lastenaltaalla, mies kävi golfaamassa, tennistä pelaamassa, sen jälkeen päiväunet. Illalla kävimme syömässä kaikki yhdessä, minä viihdyin lasta ja huolehdin hänen ruokailuistaan.
Töihin palattuani oli pakko jakaa arki tasapuolisemmin. Nautin siitä suunnattomasti. Miehelle se teki vaikeaa, mutta luulen, että tajusi tänä aikana omat aiemmat etuoikeutensa. Mies toivoi toista lasta, minua ei huvittanut lähteä siihen samaan perhemanagerin hommaan enää mukavasta päivätyöstäni. Mies on vieläkin katkera, kun ei saanutkaan isoa perhettä mitä oli toivonut. En tiedä ymmärtääkö täysin vieläkään, että minkä takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkintoista kuulla Ap:n miehen versio tästä tarinasta :D
Eiköhän se mene kuten aina ennenkin: "nainen on alkanut nalkuttamaan". Miehessä ei koskaan ole mitään vikaa, naiset vaan nalkuttaa kun se on niin kivaakin .
Mies vaihtaa kerran vaipat ja vie vauvan ulos, hän on vuoden isä.
Onko niitä mukuloita pakko tähän maailmaan vääntää jos ei jaksa. Maailmassa on muutenkin liikaa ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on yleensä tasapainottava järjen ääni hysteerisille naisille. Onneksi.
Te ette eilen hengenvaarassa, tuo kasvattaa parhaassa tapauksessa luottamusta itseesi ja saat arvokkaan kokemuksen siitä että pärjäsit.
Älä heittäydy täysin miehen armoille jatkossakaan, teet siinä itsellesi karhunpalveluksen. Oma oystyvyys ja kykenevyys on tärkeää säilyttää. Se on perusta tasa-arvoiselle parisuhteelle ja omalle itsetunnolle ja itsenäisyydelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Anteeksi, mutta kuulostat hyvin kypsymättömältä ja uhriutuvalta. Se on tietysti ihan ymmärrettävää että siellä on nyt rankkaa ja vaikea tilanne päällä, mutta elämä on. Olette saaneet apua ja vauva on siellä sairaalassa hyvässä hoidossa.
Kuulostaa kyllä myös, että saatat olla hieman dramaattisuuteen taipuvainen.
Rauhoitu ja hengitä. Tuo ei kyllä nyt millään tavoin ole miehesi syy. Olisi ollut ihan kohtuutonta vaatia jäämään pois häistä. Varmasti hän muuten siellä olisi auttamassa.
Miten olisi kohtuutonta? Olen lapset jo isoksi kasvattanut ja tunnen lukemattomia perheitä, joissa yhdessäkään lapsen isä ei lähtisi tuossa tilanteessa mihinkään häihin toiselle puolelle maata. Jo ihan oman kunniantuntonsa takia, jos ei muuten.
Jos olisi kyse isommista lapsista, niin joo, sitten voisi kyllä jo vaatia joustoa, mutta tässä puhutaan perheestä, jossa eletään vauvavuotta. Sehän on ihan spesiaalia aikaa, ja jokainen aikuinen tajuaa, miten nopeasti oman vauvan ensimmäinen vuosi menee.
Ei siinä edes paljon jotkut häät kiinnosta, jos oma vauva on toipilas. Tosin tässä tyyppi ei varmaan tajunnut, että vauva on vielä pipi.
Vai pipi. Sinä taidat olla nyt pipi päästäsi.
Niin ne vauvat kuule saa välillä nuhan ja aina ei tissi maistu, mutta siitäkin selviää. Ja älä viitsi valehdella, aikuinen ihminen joka on kasvattanut jo lapsensa isoiksi ei kirjoita noin kuin sinä ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Anteeksi, mutta kuulostat hyvin kypsymättömältä ja uhriutuvalta. Se on tietysti ihan ymmärrettävää että siellä on nyt rankkaa ja vaikea tilanne päällä, mutta elämä on. Olette saaneet apua ja vauva on siellä sairaalassa hyvässä hoidossa.
Kuulostaa kyllä myös, että saatat olla hieman dramaattisuuteen taipuvainen.
Rauhoitu ja hengitä. Tuo ei kyllä nyt millään tavoin ole miehesi syy. Olisi ollut ihan kohtuutonta vaatia jäämään pois häistä. Varmasti hän muuten siellä olisi auttamassa.
Olisihan se kohtuutonta että isä jäisi pois häistä kun oma pieni vauva joutuu sairaalaan.
Tätä se on kun kypsymättömät lisääntyy. No onneksi elämä opettaa ja kasvattaa. Ja ne omat lapset varsinkin.
Monta on vielä vaikeaa hetkeä edessä, sen voin luvata. Säälittää kyllä miehesi.
Että oikein ero tämän takia? Buhahaa. Toivottavasti mies ymmärtää pakata kamppeensa mahdollisimman pian. Voin vaan kuvitella sitä huutokonserttoa kun ukko tulee häistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Omg! Uskotko jos kerron että olen yksinhuoltajana hoitanut monta vuotta KAIKEN yksin, kipeänäkin. Siinä pitää osata vain miettiä mitä tekee ja milloin. Ei tukiverkostoa, ei ketään kuka toisi edes vaippoja vauvalle tai maitopurkin, ei autoa jolla hakea. Selvitty on. En valita.
Älä nyt jaksa ja omg vaan itsellesi.
Minä olen ollut yhjo 16 vuotta ja todellakin ymmärrän ap:ta. Lapsesta yksin huolehtiminen on rankkaa ja varsinkin sairaana. Jos siinä olisi pyörinyt kotona aikuinen mies, joka ei olisi hoitanut osuuttaan ja liidellyt vain menoissaan, niin en olisi sellaista katsonut hetkeäkään. On paljon helpompaa ja kivempaa olla oikeasti yh kuin parisuhteessa elävä yh, jolloin saa jatkuvan epäreiluuden kokemuksen ja kuluu energiaa katkeruuteen. Ap:n mies on törkeä.
On teillä surkea ihmistenlukutaito tai sitten harjoitatte itsepetosta. Muut näkee kilometrin päähän, että se assertiivinen tatskaäijä tulee olemaan ongelma, mutta nainen ei itse yhtään näe mitä tuleman pitää.