Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti minut täysin pulaan vauvan kanssa
09.07.2022 |
Miehelle tuli viime viikolla kova flunssa, oli kolme päivää täysin sängyn pohjalla ja siitä vielä perjantain ja viikonlopun toipilaana. Minä perhevapaalaisena kotona vauvan kanssa. Vein miehelle teetä, keittoa ja parasetamolia sänkyyn. No, viime sunnuntaina sitten tauti alkoi jyllätä minullakin. Reilu 38 astetta kuumetta, nenä tukossa, heikotti. Siitä kaksi päivää niin myös vauva luonnollisesti sairastui. Mies ei suostunut jäämään töistä pois hoitaakseen vauvaa, että olisin saanut levätä (kuten hän sai ollessaan sairaana). Sanoi, ettei voi olla enää oman saikun jälkeen pois, Pomo ei tykkää. Tavallaan ymmärrän paineen, mutta ei kovin reilu tilanne minua kohtaan. Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Olin ihan jaksamisen rajoilla itse sairaana ja hoidin tukkoisen vauvan siinä samalla. Vauva halusi olla sylissä koko ajan tietysti kipeänä.
Homma huipentui torstaina siihen, että minulla puhkesi kaiken huipuksi kauhea migreeni. En voi ottaa migreenilääkettä imetyksen takia eikä sitä olisi kotona ollutkaan kun en ole sitä raskauden aikanakaan voinut käyttää. Oksensin ja tärisin vessassa, aura siihen päälle. Vauva huutaa olohuoneessa. En ole koskaan tuntenut oloani yhtä avuttomaksi ja kamalaksi. Soitin tietysti miehelle, että tulee kotiin auttamaan. Ei meinannut millään uskoa, että tilanne on niin paha. Vasta kun sanoin erää soitan ambulanssin niin suostui lähtemään töistä ja tuli alkuiltapäivästä kotiin. Minä makasin loppupäivän sängyssä, Mies toi vauvan imetykselle ,mutta muuten hoisi hänet. Perjantaina eli eilen oloni oli vähän parempi, mutta flunssainen edelleen ja kuin jyrän alle jäänyt.
Kauheaksi tilanteen tekee se, että miehen lapsuuden ystävän häät ovat tänä viikonloppuna. Oli sovittu, että mies lähtee Perjantaina jo puolen päivän aikaan ajamaan juhlapaikkakunnalle ja tulee sunnuntaina kotiin. On odottanut juhlia tammikuusta lähtien. Minun ja vauvan oli tarkoituskin jäädä kotiin, koska en tunne tätä kaveriporukkaa hyvin eikä huvittanut lähteä pienen vauvan kanssa matkaamaan isoon tapahtumaan koronan takia. Oletin, että mies ymmärsi torstain tilanteesta, että osanotto täytyy perua ja hänen täytyy jäädä hoitamaan vauvaa ,jotta minä pystyn toipumaan. Eilen aamulla kuitenkin vähätteli asiaa ja sanoi lähtevänsä kun olihan minun migreeni hellittänyt jo. Vauva on edelleen kipeä, nukkuu max kahden tunnin pätkissä, minulla voimat aivan loppu ja flunssa edelleen.
No mies siis lähti eilen. Meidän ainoalla autolla. Kävi pikaisesti kaupassa, jääkaappi ammottu tyhjyyttä. Koti aivan sekaisin, pyykkivuori eteisessä ja minun olo aivan kauhea edelleen. Meillä oli kauhein riita tähän astisen suhteen aikana. Nyt mietin mitä teen, olo on petetty. Olisi ollut helpompi kuulla vaikka miehen pettäneen kuin että tahallaan jättää minut täysin pulaan tilanteessa, jossa olen ihan avuton ja poikki. Perusteli asiaa sillä että juhlat ovat hänelle tärkeät ja töistä ei voinut olla paineen takia pois kun juuri oli oma saikku alla. Joo uskon ja ymmärrän tämäkin puolen, mutta eihän tämä kaikki voi minun päälleni kaatua?
Emme ole mitään teinejä. Miehellä on vastuullinen työ, meillä on omistusasunto jne. Jotenki mies on elämässä siis tähän asti onnistut kantamaan vastuuta. Nyt tuntuu etten edes tunne koko ihmistä enää. Anteeksi avautuminen vauvapalstalla, en tiedä mitä pitäisi tehdä.
Kommentit (1874)
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omg! Uskotko jos kerron että olen yksinhuoltajana hoitanut monta vuotta KAIKEN yksin, kipeänäkin. Siinä pitää osata vain miettiä mitä tekee ja milloin. Ei tukiverkostoa, ei ketään kuka toisi edes vaippoja vauvalle tai maitopurkin, ei autoa jolla hakea. Selvitty on. En valita.
Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Mikä ihme tuo kommentti oli? Mitä yrität sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue ap täältä vauvapalstalta Johanna Kovasesta. Hän on pirtsakka 10 lapsen äiti. Hiukan shteellisuutta sinun ruikutukseen- häpeä.
Ei tullut hakuun mitään (en ole ap). Kuitenkin jos lapsia 10, heistä on varmasti jo moni aikuisuuden kynnyksellä ja osallistuvat kotitöihin ja pikkusisarusten hoitoon. Mahtaa olla osallistuva mieskin ja varmaan turvaverkot kunnossa. Ja vaikka hän kuinka pirteästi esiintyisi jossain jutussa, kyllä hänkin on kuolemanväsynyt valvottuaan sairaiden lasten kanssa ja jos sitten sairastuu itsekin ja saa migreeneitä, niin ihan varmasti tarvitsee apuja.
Ei kyse ole edes selviämisestä, vaan siitä tunteesta, ettei miehesi ole pätkääkään kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi. Siis se mies, jonka pitäisi välittää sinusta ja rakastaa sinua. Luottamus mieheen on mennyt. Se on tässä se ongelma.
Ehkä myös miehen luotto vaimoonsa on mennyt eli kun tämä ei keksinyt muuta tapaa estää miestä lähtemästä, niin keksi sairastua. Kun minulla on migreeni, en ap:n tavoin tuijota sinistä valoa, joten aika lailla mielenkiintoiset oireet. Kuolemanväsynyt ei vauvapalstaile!
Opettelepa lukemaan. Tämä sairastelu perheessä on ollut meneillään jo useita vuorokausia. Migreeniepisodi oli, kun mies oli töissä. Häät on oletettavasti näin lauantaisin. Ap ei siis enää ole migreenissä, vaan toipilaana flunssasta hän ja lapsi ja ovat toki tosi väsyneitä valvottujen öiden jälkeen. Mies olisi edes valmiit ruuat voinut heille laittaa ja siivoilla ennen lähtöään tms., jos kerran on ihan juhlakunnossa itse. Lisäksi mies olisi voinut varmistaa jonkun avuksi, jos migreenikohtaus esim. uusii. Ei vaan vissiin miestä kiinnostanut pätkääkään, että miten pärjäävät.
Vierailija kirjoitti:
Mies on siis ns ihan tavallisessa toimistotyössä, ei esim pelasta ihmisiä työkseen.
Mikä ihme tuo kommentti oli? Mitä yrität sanoa?
No varmaan sitä, että jollain sydänkirurgilla voi olla vähän kovempi paikka olla töissä poissa kuin jonkun markkinointipäällikön tai vastaavan. Ihan loogista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi, oi miksi valitsette tällaisia miehiä?
t. Vastuunsa kantava mies, joka ei kelpaa kenellekään
On se jännä juttu, että aina ne miehet ovat parasta isämateriaalia, jotka eivät ole koskaan edes pitäneet vauvaa sylissään. Saati edes seurustelleet koskaan.
Olisin varmasti hyvää isämateriaalia ja toivoisin kovasti joskus isäksi tulevani. Mutta kaltaiseni lyhyt, hintelä, korkeaääninen ja olemukseltaan vähän feminiininen mies ei sytytä naisia, joten voi jäädä haaveeksi. Hyvä isämateriaali ei taida olla se, mikä on mielessä, kun treffiseuraa valikoidaan
Mistä sinä TIEDÄT olevasi hyvä isä? En minäkään osannut odottaa, että äitinä huudan kuin hyeena miehelleni ja lähden ovet paukkuen äitini luokse karkuun perhehelvettiä hermot riekaleina. Oletko koskaan edes hoitanut lapsia? Minustakaan ei tullut ollenkaan se täydellinen äiti ja vaimo mitä kuvittelin olevani. Ja mulla oli kuitenkin kokemustakin lasten hoidosta jonkun verran. Mies olisi voinut tehdä tästä kaikesta helpompaa. Ja mun kohdalla kävi sentään HYVIN, koska mies sentään tajusi jotain lopulta ja ryhdistäytyi. Ei tarvinnut erota. Mutta luottamus meni kuitenkin sen verran, etten enää uusia lapsia halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Omg! Uskotko jos kerron että olen yksinhuoltajana hoitanut monta vuotta KAIKEN yksin, kipeänäkin. Siinä pitää osata vain miettiä mitä tekee ja milloin. Ei tukiverkostoa, ei ketään kuka toisi edes vaippoja vauvalle tai maitopurkin, ei autoa jolla hakea. Selvitty on. En valita.
Mutta valittaisit kyllä, jos olisit tehnyt tuon kaiken, vaikka asunnossasi elää toinenkin aikuinen ihminen, puolisoksi kutsuttava sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Tsemppiä sinulle, ap! Ehkäpä tuo vauvan sairaalaan joutuminen toimisi myös miehelle herättäjänä ja oppisi hieman vastuullisuutta. Hyvä, että olet hankkinut ja saanut apua.
Juhlat on ainutkertainen tilaisuus. Pyykit ja imuroinnit on ihan yhtä tyhjän kanssa siihen verrattuna. Niillä ei ole YHTÄÄN MITÄÄN VÄLIÄ, ihan oikeasti nyt. Sinun sairastelusi on hankalaa. Jos todella et pärjää vauvan kanssa, ollaan pulassa. Migreeni kuulostaa vaikealta ja rampauttavalta, mutta ihan rehellisesti en ymmärrä aikuista ihmistä, joka tarvitsee apua arkitoimissa tai apua kotiin FLUNSSAN takia. Tämä vilpitön mielipiteeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviomies tietty meni niihin häihin. Kyllä aviovaimo pärjää lapsen kanssa kotona.
Mikä ihmeen korona. Tyyppilliset flunssan oireet aviovaimolla.
Mutta ap oli taasen käyny porvoossa.
Lapsuuden ystävän häitä , joita on odottanut tammikuusta saakka ei peruta.
Sinulla, tai teillä on ilmeisesti ensimmäinen lapsi? Tuota se juurikin on, vsuva-aika varsinkin yllättää rankkuudellasn varsinkin sairastaessa.
Joku kirjoittikin jo aiemmin että sinun tulee oppia se asia, että pärjäät. Annan ihan saman neuvon jokaiselle naiselle. Miehestä ei tulisi kenenkään olla riippuvainen.
Tietenkin autetaan puolin ja toisin, mutta kyllä ymmärrän miehen päätöksen mennä ystävänsä häihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun ystävä menisi naimisiin ja olisin odottanut häitä jo pitkään, niin en todellakaan jäisi kotiin Ap:n tilanteessa. Koita pärjätä puss puss heippa.
No, kuinka monen pikkuvauvan isä keskeyttää kaverin hääjuhlinnan, kun oma lapsi joutuu sairaalaan? Laittaisin ap:nä kellon tikuttamaan sen jälkeen, kun viesti isälle olisi lähtenyt. Ja anopille soitto 15 min päästä, jos isä ei ole vielä soittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Jouduttiin lähtemään vauvan kanssa lääkäriin, ei syö tarpeeksi, nenä varmaan niin tukossa ja yleiskunto laskenut, kuumetta vauvalla. ja mulla maidon tulo heikentynyt väsymyksen ja sairastelun vuoksi. Jouduttiin ottamaan taksi ja nyt odotellaan päivystyksessä. Että tällaista tähän vielä. Mies varmaan parhaillaan nauttii illallista ja juhlii kavereiden kanssa. Voin sanoa, että olen todella katkera, vauvan kunto huolettaa, itsellä vielä heikko olo muutenkin. Onneksi kaverini lupasi tulla tartuntavaarasta huolimatta yöksi auttamaan, ellei vauva joudu jäämään osastolle yöksi. Kultaakin kalliimpi asia on hyvä ystävä. En näe miten suhde mieheen voi jatkua tämän jälkeen. Ystäväni, jolla on itsellä pienet lapset kotona, joutuu auttamaan kun vauvan isää ei kiinnosta.
Älä nyt viitsi uhriutua taksin ottamisesta. Miten luulet, että autottomat kulkevat mihinkään? Nyt rauhoitu, ap, ja hoida se vauva. Ruokaa saat tilaamalla kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden ystävän häitä , joita on odottanut tammikuusta saakka ei peruta.
Sinulla, tai teillä on ilmeisesti ensimmäinen lapsi? Tuota se juurikin on, vsuva-aika varsinkin yllättää rankkuudellasn varsinkin sairastaessa.
Joku kirjoittikin jo aiemmin että sinun tulee oppia se asia, että pärjäät. Annan ihan saman neuvon jokaiselle naiselle. Miehestä ei tulisi kenenkään olla riippuvainen.
Tietenkin autetaan puolin ja toisin, mutta kyllä ymmärrän miehen päätöksen mennä ystävänsä häihin.
Olisiko ok, että äiti lähtee viikonlopuksi juhlimaan, kun vauva ja mies on kuumeessa ja mies vielä toipuu migreenistä?
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuden ystävän häitä , joita on odottanut tammikuusta saakka ei peruta.
Sinulla, tai teillä on ilmeisesti ensimmäinen lapsi? Tuota se juurikin on, vsuva-aika varsinkin yllättää rankkuudellasn varsinkin sairastaessa.
Joku kirjoittikin jo aiemmin että sinun tulee oppia se asia, että pärjäät. Annan ihan saman neuvon jokaiselle naiselle. Miehestä ei tulisi kenenkään olla riippuvainen.
Tietenkin autetaan puolin ja toisin, mutta kyllä ymmärrän miehen päätöksen mennä ystävänsä häihin.
Kuka odottaa puoli vuotta lapsuudenkaverin häitä? Ryyppäämistä kavereiden kanssa voi odottaakin.
Toivon kovasti voimia sinulle ap. Mies ei ole tukena hädän hetkellä. Pärjäät nyt ilman häntä. Omalla kohdallani ajattelin samassa tilanteessa, että pärjään jatkossakin ilman miestä. Siitähän oli vain vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
No, kuinka monen pikkuvauvan isä keskeyttää kaverin hääjuhlinnan, kun oma lapsi joutuu sairaalaan? Laittaisin ap:nä kellon tikuttamaan sen jälkeen, kun viesti isälle olisi lähtenyt. Ja anopille soitto 15 min päästä, jos isä ei ole vielä soittanut.
Rehellisesti, kuinka monen mielestä on ok, että pikkuvauvan äiti juhlii muualla, kun vauva joutuu sairaalaan? Jos se ei ole oikein, ei ole isänkään juhlinta.
Miehet. Muinoin kun odotin esikoista ja keskusteltiin miehen kanssa mitä ja miten toimitaan kuin vauva syntyy. Omasta mielestäni saatiin hyvin kuviot puhuttua. Miten just tuollaiset sairaskuviot, miehen työt, molempien menot hoidetaan riitelemättä. Noo.... Eihän se niin mennyt. Aina, ihan aina oli miehen menot The Tärkeitä! Mä en voinut sairastaa, mies ei voinut valvoa, oli pakko päästä kavereiden kanssa ym. 5kk tätä katsoin ja perjantai aamuna ilmoittauduin itse töihin maanantaista. Olin tuolloin töissä serkkuni pienessä firmassa jossa tein jo ennen tuota ilmoitusta pari vuoroa.
Miehelle kerroin sunnuntaina että huomisesta alkaen palaan töihin illoiksi ja viikonlopuiksi. Mä hoidan vauvan aamuisin ja aamupäivisin. Vuoronvaihto klo 16.30. Järkytys vaihtui mökötykseksi joka sitten pikkuhiljaa lutviintui.
Jos haluaa perheen ja sovitaan säännöt niin ne pidetään. Piste. Toisen lapsen kohdalla ei tarvittu noin radikaalia käännöstä. Menee se joskus perille.
Alue: Aihe vapaa
Ap! Ehditkö laittaa väliaikatietoja? Joko miehellä alkaa omatunto kolkuttaa?