Miksi kukaan haluaisi olla ikänsä velkavankeudessa omistusasuntoon?

4-kymppisinä maksettiin talon rakennuslaina pois. Haudassa ei vieläkään olla.

Ennen oli edullista ostaa oma asunto, kun se maksettiin 10 vuodessa velattomaksi. Nyt asiat ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. Korot voivat nousta. Elämässä sattuu aina jotakin, terveyshuolia, työttömyyttä j.n.e. 35 vuoden asuntolainat ovat mahdottomia hallita pitkällä aikavälillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienasin viime asuntokaupalla 80 000 eur arvonnousua. Asun taas hyvällä paikalla, joten rahaa on luvassa taas kun myyn tämän asunnon. Vuokralla asuminen on erittäin tyhmää. Vuokralla kun asuu, rikastuttaa vuokranantajaa ei itseään.

Otatko hautaan mukaan ne rahat?

Sä et tee elämässä siis yhtään mitään kun et saa hautaan mukaan senkoommin omaisuutta kuin muistojakaan. Muut ei ehkä ole niin kuolemakeskeisiä.

Olen aina ihmetellyt kun ihmiset kitisee, että kuoleman jälkeen jää eikä sitä mukaansa saa.

Minulle elämä on tärkeää, tämä on minun ainoa elämäni enkä todellakaan vietä tätä jossakin saakelin vuokraläävässä tai maksaen jollekin yksityiselle hänen omaisuutensa karttumista.

Kutomista asuntonsa sen voi myydä, jos vaikka käy niin, että tarvitsee rahaa, esim vanhuuden hoivaan.

Miksi vuokra- Asunnosta käytetään usein sanaa läävä. Kyllä myytävissäkin on lääviä. Pahimmat läävät olen nähnyt omissa omakotitaloissa. Haju ja paska tervehtivät heti ovella. Sensijaan olen käynyt loistokunnossa olevissa vuokra-asunnoissa. Hyvissä kerrostaloasunnoissa ja kohtuullisessa rivareissa.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla myydään purkukohteiksi sopivia asuntoja aivan älyttömillä hinnoilla. En tule koskaan ostamaan tuollaisia rotanloukkuja sadoillatuhansilla euroilla. Ei ole varaa sitten edes kunnostaa.

Tämä on todella aivan totta. Helsingissä on jatkuvasti enemmän myynnissä käsittämättömän huonossa kunnossa olevia asuntoja, joiden remontointi on kallista ja riskialtista. Ja sitten niitä halvalla pintasliipattuja, joiden alla on täydellinen pommi joko huonosti hoidetun yhtiön tai homeisen asunnon muodossa. Kuin kävelisi miinaan, kun sellaisen ostaa. Siinä sitten tappelet oikeudessa tai koitat jotenkin myydä seuraavalle. On myös joukko (pieni tosin vielä), jotka oikein etsivät kaupoilla tällaisia kohteita, jotta sitten pääsevät kiristämään oikeusjuttuuhkailulla myyjältä korvausrahaa piilovioista. Tervetuloa Helsinkiin asuntokaupoille.

Aloittaja on ihan oikeassa. Suomessa on joku agraariyhteiskunnan luoma omistamisen pakkomielle. Muualla vuokralla asuminen on yleisempää eikä mitenkään vinoon katsottua.

Itse olen ajatellut sen näin: Maksan nyt edullista vuokraa. Jos minulla olisi omistusasunto, niin maksaisin sekä yhtiövastiketta että vielä pankille koko ajan lainaa, joissa korotkin ovat nousussa. Lisäksi olisin vastuussa remonteista, joita tässä minunkin asumassani taloyhtiössä tehdään muutaman vuoden välein. 

Ainut mahdollinen omistusasumismuoto, jota edes jotenkin voisi ajatella, olisi kaupungissa hyvien etäisyyksien päässä, koska sellaisesta asunnosta olisi mahdollista myöhemminkin saada myymällä edes jotain takaisin. Koska todennäköisestihän en siinä voisi elämäni loppuun asti asua. Ne sellaiset asunnot taas ovat ostettaessa kalliita ja lainat sitä myöten isoja. Jos taas hankkisi jotain edullista maalta, niin siinä ostaessaan joutuisi jo hyväksymään sen, että eräänä päivänä se asunto tai talo on täyttä ongelmajätettä, josta eroon pääsemiseksi joutuu taistelemaan mahdollisesti ihan turhaan vuosikausia.

On ihanaa olla vapaa omistusasumisen kahleista.

Vierailija kirjoitti:

Lisää ilmaisia asuntoja kansalaisille ja muille ihmisille. Kyllä jokaisella pitää kunnollinen koti olla. Perusoikeus. Koti, ruokaa, lämpöä, raikasta vettä, toimiva netti ja kodinkoneet sekä hyvät kulkuyhteydet ja virkistymismahdollisuudet. Kaikkien pitää voida elää 2020-luvun tasossa. Kärsivä ihminen ei ole kenenkään etu. Niiden, joilla on paljon, pitää antaa muille eikä nyhtää tarvitsijoita vielä lisää omaan taskuun. Raha pitää jakaa tasaisesti kaikille.

Miksi alapeukutat? Tottakai on parempi, että kaikilla on kuin että vain joillakin on koti ja asiat kunnossa. Miksi vain osalla pitäisi olla paljon rahaa ja hyvä elämä ja suuremmalla osalla ei?

Itse asun talossa, josta en aio muuttaa pois. Minulle sillä ei ole mitään merkitystä, maksanko asuntolainaa 5 vai 35 vuotta, ja nouseeko tai laskeeko talon arvo. Tämä on kotini, ei sijoituskohde.

Tyypillinen vassarien aloitus, joiden ajatukset perustuu ahneuteen ja kateuteen.

8v aika lyhyt jakso elämässä, jonka jälkeen voi nauttia matkustelusta yms.

Tietysti jos tili näyttää nollaa ja pitää saada 300 neliötä rannalta, muiden arvostuksen takia niin, sittenpähän velkavankeus on oma häpeä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen intohimoinen suhtautuminen omistusasumiseen on vähän surkuhupaisaa, kun tietää, että vuokra-asuminen on eurooppalaisittain sitä yleisempää mitä paremmin maalla menee taloudellisesti.

Ylipäätään Euroopassa Sveitsissä asutaan vähiten vuokralla, EU:n sisällä Saksassa. Omistusasumista on eniten Balkanilla ja ylipäätään itäisessä Euroopassa.

Nuo Eurooppa-tilastot ovat vähän ristissä. Yritäpä uudelleen.

Kerro mitä et ymmärtänyt, niin yritetään tosiaan uudestaan. Tilastojahan tuossa ei edes ollut.

Tarkoittaa varmaan väitettä, että esim. Sveitsissä asuttaisiin Euroopassa vähiten vuokralla. Olen asunut siellä vuosia, vuokra-asuminen on todella yleistä pankkiireista lääkäreihin tai kehen vain. Siellä on paljon vanhaa kiinteistöomistusta ja yleisesti elintaso niin korkea, että asunnon vuokraus on mielekästä. Aika ja omat intressit

ovat ihmisille tärkeitä, joten ei käytetä sitä esim. omistusasunnosta huolehtimiseen. Rakennukset ovat vain yksi sijoitustapa, ei kovin tuottoisa, jollet ole suuromistaja tai harvinaisia, haluttuja kohteita markkinoiva.

Kiitos, nyt tajusin kirjoittaneeni ihan päin Berniä. Eli todellakin Sveitsissä on Euroopan vähiten omistusasujia (~40%) ja eniten vuokralla olevia (~60%).

Oma kokemukseni Sveitsistä rajoittuu muutamaan työnantajan maksamaan kuukauteen Zürichissä ja vuokra-asuminen siellä kuulosti järjettömän kalliilta, omistusasujia en tainnut tavatakaan.

Ainakin silloin kun itse otin lainan, ei sitä edes saanut muuten kuin mitoitettuna takaisin maksettavaksi enintään 25 vuoden kuluessa. Olin tuolloin 26-vuotias, toivottavasti elämää on vielä viidenkympin jälkeenkin. En myöskään tiedä, miten muutoin olisin saavuttanut haluamani asumismuodon, ei minulla olisi ollut varaa vuokrata omakotitaloa haluamaltani alueelta. Asumiskustannukset lainanhoitokuluineen taas pysyivät ihan samoina mitä vuokrakustannukset olivat ahtaassa rivarikaksiossani olleet.

Minun on näin vuosienkin jälkeen todella vaikea käsittää, miten tämä olisi ollut huono päätös...

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen vassarien aloitus, joiden ajatukset perustuu ahneuteen ja kateuteen.

8v aika lyhyt jakso elämässä, jonka jälkeen voi nauttia matkustelusta yms.

Tietysti jos tili näyttää nollaa ja pitää saada 300 neliötä rannalta, muiden arvostuksen takia niin, sittenpähän velkavankeus on oma häpeä

Mistä näät aloittajan poliittisen kannan, omasta projisoinnistako? Itse olen vasuri ja toimin juuri päinvastoin kuin sinun ajatusmaailmasi "tyypillinen" vasuri. En itseasiassa edes tiedä yhtään mainitsemaasi "tyypillistä" vasuria. Päinvastoin lähisuvussa on oikeistolainen jonka koko elämä pyörii sen kateuden ja ahneuden myrkyn ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokranmaksu on rahan heittämistä tuhka tuuleen. . Omaa asuntoa maksat koko ajan itsellesi. Vain korot ovat kuluina. Kun velka on maksettu, sinulla on omaisuutta, jonka voit jättää lapsillesi perinnöksi.

Jos ei ole ketään, kelle jättää perintöä, samalla voi maksaa vuokraa.... ja vapaus.

Kun ottaa asuntolainaa ja ostaa asunnon, maksaa sitten asumisestaan yhtiövastiketta ja lyhentää asuntolainaansa kuukausittain. Vaihtoehtona on, että asuu vuokralla ja maksaa vuokraa ainakin yhtä paljon kuin ovat yhtiövastike ja asuntolaina yhteensä. Asuntolaina tulee maksettua jossain vaiheessa, jolloin ei tarvitse enää maksaa kuin se yhtiövastike, mutta vuokraa maksat niin kauan kuin vuokra-asunnossa asut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tienasin viime asuntokaupalla 80 000 eur arvonnousua. Asun taas hyvällä paikalla, joten rahaa on luvassa taas kun myyn tämän asunnon. Vuokralla asuminen on erittäin tyhmää. Vuokralla kun asuu, rikastuttaa vuokranantajaa ei itseään.

Otatko hautaan mukaan ne rahat?

Sä et tee elämässä siis yhtään mitään kun et saa hautaan mukaan senkoommin omaisuutta kuin muistojakaan. Muut ei ehkä ole niin kuolemakeskeisiä.

Olen aina ihmetellyt kun ihmiset kitisee, että kuoleman jälkeen jää eikä sitä mukaansa saa.

Minulle elämä on tärkeää, tämä on minun ainoa elämäni enkä todellakaan vietä tätä jossakin saakelin vuokraläävässä tai maksaen jollekin yksityiselle hänen omaisuutensa karttumista.

Kutomista asuntonsa sen voi myydä, jos vaikka käy niin, että tarvitsee rahaa, esim vanhuuden hoivaan.

Minulle taas elämässä on tärkeää se, että saan nimenomaan niitä muistoja ja kokemuksia. Minulla on pieni palkka, minulla on pakko olla myös auto työni takia ja loput rahani haluan käyttää harrastuksiin ja matkusteluun. Minulle se olisi ankea elämä että ottaisin nyt asuntolainan, jonka takia en voisi tehdä luultavasti 10-20vuoteen minulle tärkeitä asioita lähellekään samalla tasolla kuin voin nyt, suht nuorena ja energisenä. Olisi kamalaa jos joutuisin vain painamaan töitä että saan lainat ja bensat maksettua, pelkäämään sitä jos tuleekin jokin yllättävä remppa tai ongelma ja kököttämään omistusasunnossani. Mutta uskon että paikalleen asettuminen sopii sitten sellaisille jotka haluaa vaikka lapsia yms, mutta itse en halua. 

Ja kyllä, jos vaikka 20vuoden päästä olisin maksanut asuntolainan pois, luultavasti sen ikäisenä pääsisin halvemmalla. Mutta en minä enää luultavasti yli 60vuotiaana jaksaisi tällä tavalla reppureissata ympäri maailmaa. Ehkä jotkut jaksaa sen ikäisenäkin, mutta en halua laskea sen varaan että ehkä joskus lähempänä eläkeikää voin tehdä minulle tärkeitä asioita sillä tavalla kuin haluan. Etenkin kun myös minun pankissa töissä oleva tätini sanoo, että minun tilanteessani asuntolainan ottaminen olisi oikeastaan nolla summa peliä niin mielummin uskon ns asiantuntijaa. Eiköhän hän olisi minullekin läheisenä ihmisenä lainaa tyrkyttämässä vaikka väkisin jos se minun tilanteessani olisi selvää voittoa. 

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on ihan oikeassa. Suomessa on joku agraariyhteiskunnan luoma omistamisen pakkomielle. Muualla vuokralla asuminen on yleisempää eikä mitenkään vinoon katsottua.

Itse olen ajatellut sen näin: Maksan nyt edullista vuokraa. Jos minulla olisi omistusasunto, niin maksaisin sekä yhtiövastiketta että vielä pankille koko ajan lainaa, joissa korotkin ovat nousussa. Lisäksi olisin vastuussa remonteista, joita tässä minunkin asumassani taloyhtiössä tehdään muutaman vuoden välein. 

Ainut mahdollinen omistusasumismuoto, jota edes jotenkin voisi ajatella, olisi kaupungissa hyvien etäisyyksien päässä, koska sellaisesta asunnosta olisi mahdollista myöhemminkin saada myymällä edes jotain takaisin. Koska todennäköisestihän en siinä voisi elämäni loppuun asti asua. Ne sellaiset asunnot taas ovat ostettaessa kalliita ja lainat sitä myöten isoja. Jos taas hankkisi jotain edullista maalta, niin siinä ostaessaan joutuisi jo hyväksymään sen, että eräänä päivänä se asunto tai talo on täyttä ongelmajätettä, josta eroon pääsemiseksi joutuu taistelemaan mahdollisesti ihan turhaan vuosikausia.

On ihanaa olla vapaa omistusasumisen kahleista.

Jokuhan sen vuokra-asunnonkin aina omistaa. Ja hyötyy siitä.

Toki jos miellyttää olla vain maksajana, niin sopiihan se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja on ihan oikeassa. Suomessa on joku agraariyhteiskunnan luoma omistamisen pakkomielle. Muualla vuokralla asuminen on yleisempää eikä mitenkään vinoon katsottua.

Itse olen ajatellut sen näin: Maksan nyt edullista vuokraa. Jos minulla olisi omistusasunto, niin maksaisin sekä yhtiövastiketta että vielä pankille koko ajan lainaa, joissa korotkin ovat nousussa. Lisäksi olisin vastuussa remonteista, joita tässä minunkin asumassani taloyhtiössä tehdään muutaman vuoden välein. 

Ainut mahdollinen omistusasumismuoto, jota edes jotenkin voisi ajatella, olisi kaupungissa hyvien etäisyyksien päässä, koska sellaisesta asunnosta olisi mahdollista myöhemminkin saada myymällä edes jotain takaisin. Koska todennäköisestihän en siinä voisi elämäni loppuun asti asua. Ne sellaiset asunnot taas ovat ostettaessa kalliita ja lainat sitä myöten isoja. Jos taas hankkisi jotain edullista maalta, niin siinä ostaessaan joutuisi jo hyväksymään sen, että eräänä päivänä se asunto tai talo on täyttä ongelmajätettä, josta eroon pääsemiseksi joutuu taistelemaan mahdollisesti ihan turhaan vuosikausia.

On ihanaa olla vapaa omistusasumisen kahleista.

Jokuhan sen vuokra-asunnonkin aina omistaa. Ja hyötyy siitä.

Toki jos miellyttää olla vain maksajana, niin sopiihan se.

Niin. Tässä ei nyt kuitenkaan taidettu puhua mistään asuntosijoittamisesta. Sekin kyllä vaikuttaa olevan usein aika paskamaista, jos kosahtaa joka kämpässä remontti päälle yhtä aikaa, saa jonkun "kivan" vuokralaisen, joka paskoo kämpän eikä maksa vuokriaan jne. Helpommallakin ihminen voi elämänsä järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuntolaina on työllisyyttä tukeva asia. Yhteiskunta tarvitsee velallisia, että he eivät ihan noin vaan irtisanoudu ja jättäydy toimeentulotuen piiriin. Siinä kaikki.

Ei vaan ona asunto tuo elämänlaatua. Asu sinä loinen vuokraläävässäsi meidän oikeiden ihmisten tuella.

Et ole ihminen, olet pelkkä sontakasa.

Sori, Suomessa tuetaan myös omistusasumista, myös sijoitusasuntoja. Ja mitä enemmän ostovoimaa, sitä enemmän esim. sijoitusasuntoihin saa valtion ja kuntien tukea.

Esim. asumistukea myös omistusasuntoihin. Asuntolainan korkovähennys verotuksessa, kotitalousvähennys remppoihin, lumitöihin tai nurmikon leikkaukseen.

Lisäksi energia-avustukset - ovet, ikkunat ja eristeet, hissiremontit, julkisivu jopa oman yksityistien rakentamiseen ja sen kunnossa pitoon, kattorempat jne. jos vain löytyy asumnon ostajalta riittäävästi ostovoimaa.

Toisaalta, kommentista päätellen, vaikka omistusasunto lisää elämäsilaatua, näköjään se ei lisää sivistystä eikä poista pahansuopaisuutta, eikä sellainen ihminen elä missään onnellista elämää, oli sitten läävä tai kartano.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokranmaksu on rahan heittämistä tuhka tuuleen. . Omaa asuntoa maksat koko ajan itsellesi. Vain korot ovat kuluina. Kun velka on maksettu, sinulla on omaisuutta, jonka voit jättää lapsillesi perinnöksi.

Jos ei ole ketään, kelle jättää perintöä, samalla voi maksaa vuokraa.... ja vapaus.

Kun ottaa asuntolainaa ja ostaa asunnon, maksaa sitten asumisestaan yhtiövastiketta ja lyhentää asuntolainaansa kuukausittain. Vaihtoehtona on, että asuu vuokralla ja maksaa vuokraa ainakin yhtä paljon kuin ovat yhtiövastike ja asuntolaina yhteensä. Asuntolaina tulee maksettua jossain vaiheessa, jolloin ei tarvitse enää maksaa kuin se yhtiövastike, mutta vuokraa maksat niin kauan kuin vuokra-asunnossa asut.

Siinä vaiheessa kun se asuntolaina on maksettu, se asunto onkin jo sen verran iäkäs, että taloyhtiössä alkaa remonttiputki. Tehdään sitä, tätä ja vielä tuota. Olet iäkäs ihminen ja kärvistelet siellä remonttien keskellä ja laskeskelet, millä ihmeellä nekin vielä eläkkeestäsi maksat.

Sen sijaan vuokralla asuvana eläkeläisenä pääset tarvittaessa vielä muuttamaan pois ja saat myös tarvittaessa vuokraasi asumistukea. 

Ensimmäinen reaktioni aloitukseen oli, että v**tu mitä p*skaa taas kerran, kateellisen horinaa. Mutta tarkemmin ajateltuna onhan tuossa perää - siis jos asuu muualla kuin kaupungissa tai kasvukeskuksessa. Taantuvassa, kuolevassa pikkukylässä asunnon omistaminen voi olla jopa riippa, jos elämässä sattuu jotakin yllättävää ja joutuu maksukyvyttömäksi, eikä asuntoa saa kaupaksi.

Mutta esimerkiksi täällä pk-seudulla asuntolainan maksaminen on hyvinkin järkevää, sillä harvalla on tosiaan takataskussa asunnon verran massia, ja oma asunto nyt vaan on monissa selvityksissä todettu taloudellisesti järkevimmäksi asumismuodoksi. Vaikka lainan maksussa menisi 20-30 vuotta, on asunto lopulta oma, ja kaupungissa asunnon realisointi on useimmiten mahdollista jopa nk. voitolla (vaikka tosiasiassa lainakulut yleensä ovat syöneet ne voitot moninkertaisesti).

Me myydään vuoden sisällä oma uudehko kotimme Espoossa. Käteen jää satojatuhansia euroja, joiden järkevintä mahdollista sijoittamista tässä mietitään. Oltaisiko saatu sama pääoma kasaan maksamalla kaikki nämä vuodet vuokraa - tällä samaisella alueella, josta on ideaalit yhteydet kaikkialle? Ei todellakaan oltaisi.

Voisin muuttaa stadista työn perässä, mutta asunnon vuokraaminen, tai ostaminen varainsiirtoveroineen ei houkuttele. Vain muutamia mestoja joissa on nousua, ja mm. mansessa on asuttu. Vuokralla asuminen se vasta rahan tuhlaamista on. Ymmärrän toki hyvin jos lainaa ei valit. saa tuloja vastaan.

Viimeisin siirtoni oli että myin stadissa, sain ok välirahat, ja ostin seur. paljon halvemmalla. En viitsi enää säilöä rahaa asumiseen, jos palvelut ja loistavat kulkuyhteydet löytyvät. Saa helpommin myös myytyä halvemman hintaluokan as., ja kunnossa olevassa taloyhtiössä. Valtavia voittoja ei ehkä kääri, mutta tulevaisuudessa kalliiden asuntojen myynti vaikeutuu jopa stadissa. Ei voi aina pyytää mitä haluaa, edes hyvästä sijainnista. Mikä se hyvä sijainti nyt onkaan, koska stadi kuten mansekin on kompakti kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin silloin kun itse otin lainan, ei sitä edes saanut muuten kuin mitoitettuna takaisin maksettavaksi enintään 25 vuoden kuluessa. Olin tuolloin 26-vuotias, toivottavasti elämää on vielä viidenkympin jälkeenkin. En myöskään tiedä, miten muutoin olisin saavuttanut haluamani asumismuodon, ei minulla olisi ollut varaa vuokrata omakotitaloa haluamaltani alueelta. Asumiskustannukset lainanhoitokuluineen taas pysyivät ihan samoina mitä vuokrakustannukset olivat ahtaassa rivarikaksiossani olleet.

Minun on näin vuosienkin jälkeen todella vaikea käsittää, miten tämä olisi ollut huono päätös...

Omakotitaloasujat ovat asia erikseen. Onneksi itse en haluaisi asua omakotitalossa.

Monet täällä sanoo että "eihän sitä ole pakko ostaa vaan kallista omakotitaloa, ostakaa kerros tai rivitalo." Mutta jos minun olisi pakko sitoutua taloon, sen olisi pakko olla omakotitalo koska en todellakaan suostuisi umpimähkään sitoutumaan kerros tai rivitaloon missä naapureita ei voi etukäteen yhtään testata. Asuin vähän aikaa sitten rivitalossa jossa oli ihan karmeat kyylänaapurit. Pihalla ei yhtään voinut olla rauhassa kun heti nämä juoruilevat kyylät hyökkäsi puheille. Heti kun ulko-ovi narahti niin naapurin täti oli kysymässä mihin olen menossa. Olisi ollut helvettiä jos en olisi päässyt pakoon sieltä. Vuokralla voin asua kerros ja rivitaloissa juuri siksi koska en ole sidottu myöskään naapureihin, voin vain ottaa ja lähteä jos ei miellytä. Tällä hetkellä pienen kerrostalon naapureinani on vain ihania mummeleita ja pappoja sekä yksi opiskelija.