Deitin tulotaso?
Paljonko deittikumppanisi on tienattava kuukaudessa, että teillä on mitään edellytyksiä parisuhteeseen? Tonnien tarkkuus riittää. Rehellisiä vastauksia, please! Mitään "raha ei merkitse mitään" vastauksia ei tarvitse esittää, koska ei täällä AV-palstalla miljonäärit päivystä. Kyse on siis sitä minkälaista elintasoa odotat parisuhteessa.
Kommentit (209)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos mies on varakas/rikas mutta ei ole työelämässä lainkaan?
Olen liian nuori seurustelemaan tai parisuhteeseen eläkeläisen kanssa.
Vaikka miehellä - tai naisella sen puoleen - olisi rahaa, pitäisin kyllä itsestäänselvyytenä että hän kuitenkin jotain työksi laskettavaa tekisi, jos ei siis olisi eläkkeellä.
Laiskamatoa sohvalla en jaksaisi katsella vaikka rahassa kylpisi. Ei herätä positiivisia tunteita minussa ainakaan, päin vastoin.
Onko siis ihmisen elämän perustarkoitus kiduttaa itseänsä työn tekemisellä?
Luetun ymmärtäminen ei ainakaan ole sun vahvuutesi. Ehkä voisit rikkaana työn teon sijaan sivistää itsesi ja hankkia edes jonkinlaisen yleissivistävän koulutuksen. Olisi sekin parempi kuin vaan lorvia.
Ja onhan niitä vaikka mitä vapaaehtoistyötä ja avustushommia, joissa ei tarvitse itseään "kiduttaa". Kuhan edes jotain hyödyllistä tekisi.
-eriKatos, taas on suomalainen pikkuviisas jakelemassa suurta viisauttaan.
Katos, taas pöljä joka ei tajua oikeasta elämästä mitään.
Määritelmää "oikea elämä" olen kuullut lähinnä elämänkoululaisten käyttävän, mutta mitäs tuosta.
Vuokraaminen on ihan ok jos siihen on perusteltavat syyt. Jos vuokraa koska "ei usko kapitalismiin" tai "ei halua olla pankkien orja", eli periaatesyistä maksaa mieluummin sijoittajan/jonkun muun pussiin vaikka olisi mahdollisuus ostaa oma asunto, niin silloin pitäisin kyllä vähän palikkana.
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
Tärkeintä on se, että molemmat ovat samalla sivulla siitä rahan käyttämisestä. Jos yksi säästää ja toinen tuhlaa holtittomasti yli varojen, niin on ihan sama kumpi heistä on se köyhempi.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
Tämä onkin kiinnostava kysymys! Perustuu ajatukselle, että jos kumppanin kanssa ei ole koskaan puhunut asiasta x, onko oikeutta suuttua/muuttaa kumppanistaa mieltä jos kumppani osoittautuu "vääränlaiseksi".
Toivottavasti saat paljon vastauksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunhan tulee omillaan toimeen eikä ole älyttömästi velkaa.
Olen niin pahasti pettynyt miesten selityksiin "omillaan toimeen tulemisesta" etten enää usko vähääkään niitä. En enää voisi ajatellakaan yhteen muuttoa ennen kuin olen nähnyt miehen veroilmoituksen tai palkkakuitin.
Minulle oli yllätys, että se tarkoittaa työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea. Olin luullut, että termi sisältäisi edes osa-aikatyön tai pienipalkkaisuuden.
Rahapussin tutkiminen ei kuulu mun parisuhdekriteereihin. Tuun toimeen omillani ja tätä odotan myös kumppaniltani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kyllä miten vieläkin osa tuntuu ajattelevan että vuokralla asuminen on joku ongelma tai pummien hommaa, vaikka nykyään ihan aikuisistakin ihmisistä (eikä pelkästään nuorista) lähes puolet asuu vuokralla. Ei kai puolet aikuisväestöstä voi olla pummeja? Että jos kehityssuunta on jatkossakin se että ihmiset käyttää mielummin rahansa muuhun kuin maksaakseen asuntolainoja hautaan asti, niin tietyillä omistusasunto vouhottajilla varmaan alkaa loppua heilat kesken.
Vuokralla asuminen ja vuokra-asumisen glorifiointi on eri asioita. Itse en tunne ketään, joka olisi sitä, mieltä, että vuokraaminen on kannattavampaa tai haluaisi ehdottomasti asua vuokralla.
Toki se ei tarkoita, että on köyhä, mutta ainakin omissa piireissä jopa ne hyvätuloiset vuokralla asujat toivoivat kyllä omistusasuntoa. Sellaisen hankkimatta jättämiseen on sitten erilaisia syitä, useimmiten se, että toivotunlaiseen kämppään ei ole omistajana varaa. Esim. on varaa maksaa monta tonnia kuussa vuokraa asunnosta Helsingin arvoalueella, muttei olisi mitään saumaa sellaista ostaa, ellei ensin asuisi läävässä vuosikausia, eikä sekään varmasti riittäisi.
Juurikin tämä! Itse asun noin 70 neliöisessä kolmiossa Ullanlinnassa ja maksan vuokraa 1400€/kk. Naapurin samanlainen kämppä on juuri myynnissä hintaan 650 000€. Jos haluaisin saman kämpän omistusasuntoja, joutuisin säästämään noin 70 000€, jotta saisin otettua suuren pankkilainan. Harva pankki silti myöntäisi noin isoa lainaa yksinelävälle. Tuon summan säästämiseen myös menisi vuositolkulla!
Totta kai tiedän, että vuokra-asuminen ei ole taloudellisesti yhtä järkevää kuin omistaminen, jos saisin rahat kasaan ostaisin tuon asunnon heti! Mutta tilanne on kuitenkin se, että tällä hetkellä priorisoin asuinaluetta. Tämä ei tarkoita, että olisin köyhä! Mutta se ei myöskään tarkoita, että luulisin vuokralla asumisen olevan jotenkin fiksumpaa, ei todellakaan! Maksan kovan hinnan siitä, että haluan asua juuri tällä alueella. Tiedän myös sen, että nyt kun suunnittelemme kumppanin kanssa yhteenmuuttoa asuntooni, niin tavoite on, että muutamme omistusasuntoon esimerkiksi Espooseen kun on lasten hankinnan aika. En minä silloin mihinkään vuokralle enää menisi, vaan ostaisin järkevän perheasunnon.
Joten vuokraaminen on kyllä aina vähän tyhmää, välillä se on pakko ja välillä sitä on valmis maksamaan enemmän, jotta saa asua missä haluaa.
Tässäkin on niin monta ärsyttävää oletusta...
Sinkku = saa asua kaupungissa vuokralla, silloin se on hyväksyttävää.
Parisuhteessa + lapsia hankkimassa = kyllähän me nyt aikuiset, fiksut pariutujat ja lisääntyjät tehdään niinkuin oikein on ja muutetaan syrjemmälle omakotitaloon.
Ei juma.. onneksi asun puolet ajastani ulkomailla, Suomi on kyllä sellanen konservatiivisten lintukoto että vain ahdistaa. Tällaista menoa ei ole oikeasti enää missään muualla länsimaista, muutan varmaan vanhempana pysyvästi jonnekin muualle ettei tarvi sietää siten miten minuakin varmasti tullaan katsomaan kieroon kun en ole "fiksu ja aikuismainen"
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
Tämä on vähän samalainen skenario kun ne jotka eivät puhu lasten hankkimisesta vaan olettaa että kaikki haluavat/pystyvät saamaan lapsia. Sitten suututaan ja vedetään herne nenään kun viiden vuoden jälkeen selviää että toinen ei haluakaan lapsia ja sitten tätä henkilöä syytetään huijaamisesta ja vaikka mistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näistä jaksetaan jankuttaa ja silti kukaan mies ei usko siihen, ettei raha ratkaise kuin gold diggereillä jotka ovat hyvin, hyvin, hyvin selkeässä vähemmistössä.
Mikä ihmeen tarve tietyillä ihmisillä on vetää itkupotkuraivarit siitä tosiasiasta että rahaa tarvitaan elämässä ja sen käyttöä haluaa suunnitella jos on parikin toimivaa aivosolua? Missä todellisuudessa nämä ikuiset lapset elävät?
Ah, miten kauniisti puhut! Tahallaanko ymmärrät viestejä väärin?
Rahasta puhuminen ja esimerkiksi yhteisen elämän ja taloudellisten vastuiden suunnittelu ei tarkoita, että deittailuvaiheessa pitää vaatia verotietoja ja tiliotteita ja asettaa (ja ilmoittaa) tulorajoja potentiaalisille kumppaneille jo kättelyssä. Se on tökeröä ja moukkamaista. Aikuiset ihmiset osaavat keskustella taloudestaan ihan ilman tuollaisia vaatimuksia. Ja aikuiset myös tietävät, ettei sen toisen tuloilla ole deittailussa väliä, kunhan asian ovat selvitetty YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ JA AIKUISMAISESTI ennen kuin elämät yhtyvät niin paljon, että toisen käyttäytyminen vaikuttaa omiin tuloihin ja varallisuuteen.
Kukaan ei ole vaatinut kenenkään verotietoja deittaillessa.
Silti on täysin normaalia miettiä, millaisen tulevaisuuden haluaa. Tulevaisuuteen puolestaan vaikuttaa se, minkä verran rahaa on käytössä. Eipä sitä deittaillessa tarvitse miettiä jos ei halua yhteistä tulevaisuutta. Mutta se, että joku kitisee ja uhriutuu siitä kun muut suunnittelevat tulevaisuutta, on sekä lapsellista että typerää.
Kuka kitisee ja uhriutuu? Itse mielestäni kommentit ovat suurimmaksi osaksi olleet asiallisia (en laske trollikommentteja) ja samaa mieltä kanssasi, metodi vain on eri ja kieli nätimpää.
Nämä asiat selviävät ihmeen hyvin lukemalla kokonaan sen keskustelun mihin vastaa.
Kuten sanoin, mielestäni suurin osa kommenteista ovat asiallisia ja kanssasi samaa mieltä, vaan paremmin ilmaistuna. Toki olisit voinut osoittaa, että olen väärässä, mutta kai se on helpompaa nälviä ja kommentoida turhia.
Minulla on ollut ihan periaatteena näissä keskusteluissa että kun joku ei vaivaudu lukemaan, en ryhdy asiaa hänelle tavuttamaan. Se periaate oli otettava käyttöön kun kaltaisiasi on nykyään niin paljon. Se, että sinä pidät kommenttejani turhana nälvimisenä, on mielipide jonka voisit pitää omana tietonasi.
Juu, eli itse saat haukkua ja nälviä, mutta jos joku kommentoi asiaa niin ei saisi. Harvinaisen aikuismaista toimintaa😊 No mutta, niin kauan kun et osoita minun olevan väärässä, ei mielipiteelläsi ole merkitystä ja olen siis oikeassa.
Ahaa, eli sinä saat arvostella muiden tapaa kirjoittaa mutta sinun tapaasi ei saa arvostella. Hyvin aikuismaista toimintaa. Erityisesti tuo "olen oikeassa" julistus. Noin tekevät pienet lapset, eivät aikuiset.
Minun kirjoitukseni ei ollut haukkumista eikä nälvimistä. On oma ongelmasi jos sen niin koet. Sinun kannattaisi pyrkiä pois tuosta keskustelupoliisin asenteesta. Se ei ole rakentavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kyllä miten vieläkin osa tuntuu ajattelevan että vuokralla asuminen on joku ongelma tai pummien hommaa, vaikka nykyään ihan aikuisistakin ihmisistä (eikä pelkästään nuorista) lähes puolet asuu vuokralla. Ei kai puolet aikuisväestöstä voi olla pummeja? Että jos kehityssuunta on jatkossakin se että ihmiset käyttää mielummin rahansa muuhun kuin maksaakseen asuntolainoja hautaan asti, niin tietyillä omistusasunto vouhottajilla varmaan alkaa loppua heilat kesken.
Vuokralla asuminen ja vuokra-asumisen glorifiointi on eri asioita. Itse en tunne ketään, joka olisi sitä, mieltä, että vuokraaminen on kannattavampaa tai haluaisi ehdottomasti asua vuokralla.
Toki se ei tarkoita, että on köyhä, mutta ainakin omissa piireissä jopa ne hyvätuloiset vuokralla asujat toivoivat kyllä omistusasuntoa. Sellaisen hankkimatta jättämiseen on sitten erilaisia syitä, useimmiten se, että toivotunlaiseen kämppään ei ole omistajana varaa. Esim. on varaa maksaa monta tonnia kuussa vuokraa asunnosta Helsingin arvoalueella, muttei olisi mitään saumaa sellaista ostaa, ellei ensin asuisi läävässä vuosikausia, eikä sekään varmasti riittäisi.
Juurikin tämä! Itse asun noin 70 neliöisessä kolmiossa Ullanlinnassa ja maksan vuokraa 1400€/kk. Naapurin samanlainen kämppä on juuri myynnissä hintaan 650 000€. Jos haluaisin saman kämpän omistusasuntoja, joutuisin säästämään noin 70 000€, jotta saisin otettua suuren pankkilainan. Harva pankki silti myöntäisi noin isoa lainaa yksinelävälle. Tuon summan säästämiseen myös menisi vuositolkulla!
Totta kai tiedän, että vuokra-asuminen ei ole taloudellisesti yhtä järkevää kuin omistaminen, jos saisin rahat kasaan ostaisin tuon asunnon heti! Mutta tilanne on kuitenkin se, että tällä hetkellä priorisoin asuinaluetta. Tämä ei tarkoita, että olisin köyhä! Mutta se ei myöskään tarkoita, että luulisin vuokralla asumisen olevan jotenkin fiksumpaa, ei todellakaan! Maksan kovan hinnan siitä, että haluan asua juuri tällä alueella. Tiedän myös sen, että nyt kun suunnittelemme kumppanin kanssa yhteenmuuttoa asuntooni, niin tavoite on, että muutamme omistusasuntoon esimerkiksi Espooseen kun on lasten hankinnan aika. En minä silloin mihinkään vuokralle enää menisi, vaan ostaisin järkevän perheasunnon.
Joten vuokraaminen on kyllä aina vähän tyhmää, välillä se on pakko ja välillä sitä on valmis maksamaan enemmän, jotta saa asua missä haluaa.
Tässäkin on niin monta ärsyttävää oletusta...
Sinkku = saa asua kaupungissa vuokralla, silloin se on hyväksyttävää.
Parisuhteessa + lapsia hankkimassa = kyllähän me nyt aikuiset, fiksut pariutujat ja lisääntyjät tehdään niinkuin oikein on ja muutetaan syrjemmälle omakotitaloon.
Ei juma.. onneksi asun puolet ajastani ulkomailla, Suomi on kyllä sellanen konservatiivisten lintukoto että vain ahdistaa. Tällaista menoa ei ole oikeasti enää missään muualla länsimaista, muutan varmaan vanhempana pysyvästi jonnekin muualle ettei tarvi sietää siten miten minuakin varmasti tullaan katsomaan kieroon kun en ole "fiksu ja aikuismainen"
Hei hei, turha hikeentyä! Tämä oli vain oma suunnitelmani! Tunnen paljon kaupungissa asuvia lapsiperheitä jotka ovat vuokralla, enkä koe heidän olevan tyhmiä tms. Itse vain en halua roudata lastenkärryjä rappusia ylös hissittömässä vanhassa talossa😅
Kommentin tarkoitus oli vain osoittaa, että eri elämäntilanteissa voi olla erilaisia asumismuotoja, eilä ne ole sidottuna varallisuuteen. Aloitukseen liittyen, jos deitti asuu vuokralla, se ei tarkoita, että pitää kynsin hampain kiinni vuokra-asumisesta loppuelämän jostain periaatesyystä (tällaisiakin kommenteissa näyttäisi olevan ja sekin on sitten ihan fine vaikken itse sellaista kumppanikseni välttämättä haluaisi) tai ettei ole varaa ostaa asuntoa. Ei tässä nyt mitään vanhollista ideologiaa ollut taustalla, joten turhaa otit kierroksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina näistä jaksetaan jankuttaa ja silti kukaan mies ei usko siihen, ettei raha ratkaise kuin gold diggereillä jotka ovat hyvin, hyvin, hyvin selkeässä vähemmistössä.
Mikä ihmeen tarve tietyillä ihmisillä on vetää itkupotkuraivarit siitä tosiasiasta että rahaa tarvitaan elämässä ja sen käyttöä haluaa suunnitella jos on parikin toimivaa aivosolua? Missä todellisuudessa nämä ikuiset lapset elävät?
Ah, miten kauniisti puhut! Tahallaanko ymmärrät viestejä väärin?
Rahasta puhuminen ja esimerkiksi yhteisen elämän ja taloudellisten vastuiden suunnittelu ei tarkoita, että deittailuvaiheessa pitää vaatia verotietoja ja tiliotteita ja asettaa (ja ilmoittaa) tulorajoja potentiaalisille kumppaneille jo kättelyssä. Se on tökeröä ja moukkamaista. Aikuiset ihmiset osaavat keskustella taloudestaan ihan ilman tuollaisia vaatimuksia. Ja aikuiset myös tietävät, ettei sen toisen tuloilla ole deittailussa väliä, kunhan asian ovat selvitetty YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ JA AIKUISMAISESTI ennen kuin elämät yhtyvät niin paljon, että toisen käyttäytyminen vaikuttaa omiin tuloihin ja varallisuuteen.
Kukaan ei ole vaatinut kenenkään verotietoja deittaillessa.
Silti on täysin normaalia miettiä, millaisen tulevaisuuden haluaa. Tulevaisuuteen puolestaan vaikuttaa se, minkä verran rahaa on käytössä. Eipä sitä deittaillessa tarvitse miettiä jos ei halua yhteistä tulevaisuutta. Mutta se, että joku kitisee ja uhriutuu siitä kun muut suunnittelevat tulevaisuutta, on sekä lapsellista että typerää.
Kuka kitisee ja uhriutuu? Itse mielestäni kommentit ovat suurimmaksi osaksi olleet asiallisia (en laske trollikommentteja) ja samaa mieltä kanssasi, metodi vain on eri ja kieli nätimpää.
Nämä asiat selviävät ihmeen hyvin lukemalla kokonaan sen keskustelun mihin vastaa.
Kuten sanoin, mielestäni suurin osa kommenteista ovat asiallisia ja kanssasi samaa mieltä, vaan paremmin ilmaistuna. Toki olisit voinut osoittaa, että olen väärässä, mutta kai se on helpompaa nälviä ja kommentoida turhia.
Minulla on ollut ihan periaatteena näissä keskusteluissa että kun joku ei vaivaudu lukemaan, en ryhdy asiaa hänelle tavuttamaan. Se periaate oli otettava käyttöön kun kaltaisiasi on nykyään niin paljon. Se, että sinä pidät kommenttejani turhana nälvimisenä, on mielipide jonka voisit pitää omana tietonasi.
Juu, eli itse saat haukkua ja nälviä, mutta jos joku kommentoi asiaa niin ei saisi. Harvinaisen aikuismaista toimintaa😊 No mutta, niin kauan kun et osoita minun olevan väärässä, ei mielipiteelläsi ole merkitystä ja olen siis oikeassa.
Ahaa, eli sinä saat arvostella muiden tapaa kirjoittaa mutta sinun tapaasi ei saa arvostella. Hyvin aikuismaista toimintaa. Erityisesti tuo "olen oikeassa" julistus. Noin tekevät pienet lapset, eivät aikuiset.
Minun kirjoitukseni ei ollut haukkumista eikä nälvimistä. On oma ongelmasi jos sen niin koet. Sinun kannattaisi pyrkiä pois tuosta keskustelupoliisin asenteesta. Se ei ole rakentavaa.
Eri mutta ai että, vaikutat kyllä harvinaisen raskaalta yksilöltä.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
Olisin valmis luopumaan haaveistani, sillä tärkeintä on se oma rakas vierellä vaikka sitten pahvilaatikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
Tämä on vähän samalainen skenario kun ne jotka eivät puhu lasten hankkimisesta vaan olettaa että kaikki haluavat/pystyvät saamaan lapsia. Sitten suututaan ja vedetään herne nenään kun viiden vuoden jälkeen selviää että toinen ei haluakaan lapsia ja sitten tätä henkilöä syytetään huijaamisesta ja vaikka mistä!
Niin. Raha liittyy vahvasti myös lasten hankkimiseen. Tämä on tietenkin tabu. Mutta sekin montako lasta tulee elämänsä aikana saamaan riippuu osittain siitä paljonko itse tienaa ja paljonko kumppani tienaa.
Toki on ihmisiä jotka tekevät enemmän lapsia kuin voivat kunnolla elättää. Moni heistä on varmaan näitä joiden mielestä rakkaus on tärkeintä.
Kotiin ei saa jäädä porsimaan. Ihmisiä on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä väliä DEITIN tulotasolla on. Vaikka menis suhteen asteellekin, niin se elintaso toteutetaan OMILLA tuloilla, ei toisen.
No jos itse omistaa esim oman kämpän ym, ja toinen ei mitään, niin kyllä se nyt vaikuttaa. Tai ei ehkä silloin jos on kaksi p-aukista joiden ajatuksenakin on elää koko ikänsä vuokralla. En minä ainakaan halua vuokra-asujaksi, ja jos toisen omaisuus on lähtöjään suht nolla, niin tympeä tilanne siinä on ruveta esim yhteistä kämppää katselemaan.
Kyllä itse voin hyvin asua vuokralla ja sijoittaa rahat paremmin tuottaviin kohteisiin. Se, että vuokralaiset leimataan luusereiksi on mennyttä maailmaa.
Huutonaurua. Vai että ihan muualta tienaa paremmin sijoittamalla, kuin että kannattaisi ostaa oma asunto vuokrakämpän sijaan 😂 Joo..o. Seuraavaksi varmaan satu Punahilkasta ja susihukkasesta 🤣
Ensinnäkin jotta saat huomattavan isoja tuloja sijoituksille nopealla aikataululla, niin sinun pitää toimia isolla rahalla tässä ja nyt-aikataululla koko ajan ostaen ja myyden sijoituksia, ja niiden kauppojen pitää myös todellakin osua maaliinsa. Kaikki, jotka tällaista voivat harrastaa, ovat satavarmasti sen verran varakkaita, etteivät asu missään vuokrakämpässä. Jos taas tuhnutat jotain pitkän kaavan sijoitusta tasaisella muodollisella plussatuloksella, niin se ei todellakaan rahallisesti kannata tuoton puolesta verrattuna siihen, että paljonko kuset vuokraa vieraaseen taskuun vs. oma kämppä vuosien aikana.
Olet aika kapeakatseinen ja hölmö ihminen noin väitteidesi ja mielipiteinesi. Ja veikkaanpa, että pk-seudulta vielä kaiken lisäksi....
Minä en ostin oman asunnon vaikka tiesin, että se ei ollut järjellä ajateltuna mikään hyvä sijoitus. Se oli hyvin pitkälti tunteella tehty ostos, että tiedostan sen äysin itsekin. Ennemmin nekin kaikki rahat olisi kannattanut laittaa niihin hyvin tuottaneisiin rahoistoihin, joita mulla on.
Ei se asunnon omistaminen itsessään ole mikään meriitti. Ja vuokralla asuvan on hyvin helppo alkaa katsoa yhteistä omistusasuntoa. En ymmärrä mikä ongelma se joillekin omistusasuville on...
-eriMiksi koet, että vuosikymmeniä vuokralla asuminen on hyvä sijoitus verrattuna omaan asuntoon? Esim 600 euron kuukausivuokra tekee 30 vuodessa 216 tuhatta euroa. Sillä saat todella hyvän luokan asunnon pk-seudun ulkopuolelta, joka on lopulta velaton, mutta vuokraa maksat ikuisesti.
Mutta kun kaikki ihmiset ei halua maksaa kipeäksi itseään monia kymmeniä vuosia siitä ilosta että JOS sattuu elämään sinne asti, pääsee mummelina vähän halvemmalla. Minä olen lähipiirissäni nähnyt nuoren ihmisen sairastumisen ja todella tajunnut ettei kukaan meistä tiedä mitään tulevaisuudesta tai voi suunnitella mitään johonkin 30vuoden päähän. Joten ainakaan minä en todellakaan halua maksaa hirveitä summia asunnosta ja ajatella että "ehkä sitten joskus vanhana huomaan mitä hyötyä siitä oli"
Miten niin JOS siitä hyötyy? Jos nyt et ihan muuttotappiokunnassa asu ja voit olettaa saavasi omat pois asuntokaupan yhteydessä, niin silloin olet voiton puolella jo ensimmäisen asuinkuukauden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette mieti rahaa deittaillessa. Oletetaan että haluatte joskus asua omassa talossa. (Ei tarvitse tulla kertomaan että sinä et halua asua omassa talossa tai että et halua elämässä mitään mikä maksaa.) Mitä teette jos vastapuoli paljastuu myöhemmin köyhäksi? Luovutteko haaveestanne ja asutte yhdessä kerrostalokaksiossa seuraavat 10-30 vuotta vai lopetatteko suhteen? Jos oletetaan että sinulla ei ole yksin varaa taloon?
En eläisi yli omien varojen eli jos ei ole varaa omaan taloon niin sitten en sellaisesta unelmoisi tai sellaista hankkisi. Onhan se aika itsekästä asettaa unelmani jonkun toisen kontolle ja olettaa että toinen maksaa minun unelmastani...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mitä väliä DEITIN tulotasolla on. Vaikka menis suhteen asteellekin, niin se elintaso toteutetaan OMILLA tuloilla, ei toisen.
No jos itse omistaa esim oman kämpän ym, ja toinen ei mitään, niin kyllä se nyt vaikuttaa. Tai ei ehkä silloin jos on kaksi p-aukista joiden ajatuksenakin on elää koko ikänsä vuokralla. En minä ainakaan halua vuokra-asujaksi, ja jos toisen omaisuus on lähtöjään suht nolla, niin tympeä tilanne siinä on ruveta esim yhteistä kämppää katselemaan.
Kyllä itse voin hyvin asua vuokralla ja sijoittaa rahat paremmin tuottaviin kohteisiin. Se, että vuokralaiset leimataan luusereiksi on mennyttä maailmaa.
Huutonaurua. Vai että ihan muualta tienaa paremmin sijoittamalla, kuin että kannattaisi ostaa oma asunto vuokrakämpän sijaan 😂 Joo..o. Seuraavaksi varmaan satu Punahilkasta ja susihukkasesta 🤣
Ensinnäkin jotta saat huomattavan isoja tuloja sijoituksille nopealla aikataululla, niin sinun pitää toimia isolla rahalla tässä ja nyt-aikataululla koko ajan ostaen ja myyden sijoituksia, ja niiden kauppojen pitää myös todellakin osua maaliinsa. Kaikki, jotka tällaista voivat harrastaa, ovat satavarmasti sen verran varakkaita, etteivät asu missään vuokrakämpässä. Jos taas tuhnutat jotain pitkän kaavan sijoitusta tasaisella muodollisella plussatuloksella, niin se ei todellakaan rahallisesti kannata tuoton puolesta verrattuna siihen, että paljonko kuset vuokraa vieraaseen taskuun vs. oma kämppä vuosien aikana.
Olet aika kapeakatseinen ja hölmö ihminen noin väitteidesi ja mielipiteinesi. Ja veikkaanpa, että pk-seudulta vielä kaiken lisäksi....
Minä en ostin oman asunnon vaikka tiesin, että se ei ollut järjellä ajateltuna mikään hyvä sijoitus. Se oli hyvin pitkälti tunteella tehty ostos, että tiedostan sen äysin itsekin. Ennemmin nekin kaikki rahat olisi kannattanut laittaa niihin hyvin tuottaneisiin rahoistoihin, joita mulla on.
Ei se asunnon omistaminen itsessään ole mikään meriitti. Ja vuokralla asuvan on hyvin helppo alkaa katsoa yhteistä omistusasuntoa. En ymmärrä mikä ongelma se joillekin omistusasuville on...
-eriMiksi koet, että vuosikymmeniä vuokralla asuminen on hyvä sijoitus verrattuna omaan asuntoon? Esim 600 euron kuukausivuokra tekee 30 vuodessa 216 tuhatta euroa. Sillä saat todella hyvän luokan asunnon pk-seudun ulkopuolelta, joka on lopulta velaton, mutta vuokraa maksat ikuisesti.
Mutta kun kaikki ihmiset ei halua maksaa kipeäksi itseään monia kymmeniä vuosia siitä ilosta että JOS sattuu elämään sinne asti, pääsee mummelina vähän halvemmalla. Minä olen lähipiirissäni nähnyt nuoren ihmisen sairastumisen ja todella tajunnut ettei kukaan meistä tiedä mitään tulevaisuudesta tai voi suunnitella mitään johonkin 30vuoden päähän. Joten ainakaan minä en todellakaan halua maksaa hirveitä summia asunnosta ja ajatella että "ehkä sitten joskus vanhana huomaan mitä hyötyä siitä oli"
Miten niin JOS siitä hyötyy? Jos nyt et ihan muuttotappiokunnassa asu ja voit olettaa saavasi omat pois asuntokaupan yhteydessä, niin silloin olet voiton puolella jo ensimmäisen asuinkuukauden jälkeen.
Taas tätä pankkien propagandaa. Miten muka hyödyt kun tili näyttää -200 000€?!😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää kyllä miten vieläkin osa tuntuu ajattelevan että vuokralla asuminen on joku ongelma tai pummien hommaa, vaikka nykyään ihan aikuisistakin ihmisistä (eikä pelkästään nuorista) lähes puolet asuu vuokralla. Ei kai puolet aikuisväestöstä voi olla pummeja? Että jos kehityssuunta on jatkossakin se että ihmiset käyttää mielummin rahansa muuhun kuin maksaakseen asuntolainoja hautaan asti, niin tietyillä omistusasunto vouhottajilla varmaan alkaa loppua heilat kesken.
Vuokralla asuminen ja vuokra-asumisen glorifiointi on eri asioita. Itse en tunne ketään, joka olisi sitä, mieltä, että vuokraaminen on kannattavampaa tai haluaisi ehdottomasti asua vuokralla.
Toki se ei tarkoita, että on köyhä, mutta ainakin omissa piireissä jopa ne hyvätuloiset vuokralla asujat toivoivat kyllä omistusasuntoa. Sellaisen hankkimatta jättämiseen on sitten erilaisia syitä, useimmiten se, että toivotunlaiseen kämppään ei ole omistajana varaa. Esim. on varaa maksaa monta tonnia kuussa vuokraa asunnosta Helsingin arvoalueella, muttei olisi mitään saumaa sellaista ostaa, ellei ensin asuisi läävässä vuosikausia, eikä sekään varmasti riittäisi.
Juurikin tämä! Itse asun noin 70 neliöisessä kolmiossa Ullanlinnassa ja maksan vuokraa 1400€/kk. Naapurin samanlainen kämppä on juuri myynnissä hintaan 650 000€. Jos haluaisin saman kämpän omistusasuntoja, joutuisin säästämään noin 70 000€, jotta saisin otettua suuren pankkilainan. Harva pankki silti myöntäisi noin isoa lainaa yksinelävälle. Tuon summan säästämiseen myös menisi vuositolkulla!
Totta kai tiedän, että vuokra-asuminen ei ole taloudellisesti yhtä järkevää kuin omistaminen, jos saisin rahat kasaan ostaisin tuon asunnon heti! Mutta tilanne on kuitenkin se, että tällä hetkellä priorisoin asuinaluetta. Tämä ei tarkoita, että olisin köyhä! Mutta se ei myöskään tarkoita, että luulisin vuokralla asumisen olevan jotenkin fiksumpaa, ei todellakaan! Maksan kovan hinnan siitä, että haluan asua juuri tällä alueella. Tiedän myös sen, että nyt kun suunnittelemme kumppanin kanssa yhteenmuuttoa asuntooni, niin tavoite on, että muutamme omistusasuntoon esimerkiksi Espooseen kun on lasten hankinnan aika. En minä silloin mihinkään vuokralle enää menisi, vaan ostaisin järkevän perheasunnon.
Joten vuokraaminen on kyllä aina vähän tyhmää, välillä se on pakko ja välillä sitä on valmis maksamaan enemmän, jotta saa asua missä haluaa.
Ullanlinnassa on järjettömän halvat vuokrat asuntojen hintoihin nähden. Kannattaa ostaa asunto muualta ja laittaa se vuokralle ja jatkaa asumista Ullanlinnassa.
Juu, eli itse saat haukkua ja nälviä, mutta jos joku kommentoi asiaa niin ei saisi. Harvinaisen aikuismaista toimintaa😊 No mutta, niin kauan kun et osoita minun olevan väärässä, ei mielipiteelläsi ole merkitystä ja olen siis oikeassa.