Hei anopit? Miksi miniä alkaa lapsen myötä ärsyttää?
Täällä puhutaan asiasta yleensä miniän näkökulmasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen. Oman anoppini suhtautuminen minuun muuttui ihan selvästi jännitteiseksi lapsen myötä. Olen pohtinut, kokeeko hän minut ikään kuin esteenä lapsenlapsen ja hänen välissä vai mikä ongelma oikein on.
Kommentit (1282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Tuleeko yllärinä, että jotkut miehet välittävät myös perheensä hyvinvoinnista? Hän halusi, että perhe saa levätä ja tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen ennen muita ihmisiä.
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.
Tietenkin synnytyksestä toipuva, imettämistä opetteleva ja unenpuutteesta kärsivä päättää, ketä haluaa tavata ja milloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Tuleeko yllärinä, että jotkut miehet välittävät myös perheensä hyvinvoinnista? Hän halusi, että perhe saa levätä ja tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen ennen muita ihmisiä.
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.
Tietenkin synnytyksestä toipuva, imettämistä opetteleva ja unenpuutteesta kärsivä päättää, ketä haluaa tavata ja milloin.
Juu monella äidillä on vaikeuksia selvitä aluksi lapsenhoidosta ja kaikesta siihe liittyvästä ja se on ihan OK.
Mutta jos on pokkaa viikkotolkulla kieltää anopin pientä vierailua että voisi edes nähdä lapsen niin se menee vallankäytön ja kiusanteon puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei miniät? Miksi anoppi alkaa lapsen myötä ärsyttää?
Tässä muutama omasta elämästä
- kiinteitä opettelevan vauvan ruokaan olisi pitänyt laittaa suolaa ja voita, koska "eihän se peruna muuten maistu miltään". Kiellosta huolimatta niitä oltiin lisäämässä vauvan ruokaan, kun selkäni käänsin. Tämä tapahtui monta kertaa.
- samoin sokeria olisi pitänyt antaa vauvalle. Kerran kuusi kuukautta vanha vauvani imeskeli mummin kädestä karamellia.
- purkkiruokien käyttämistä paheksuttiin kovasti ääneen. Paremmin ne säilyi tuntikausia kesällä autossa mitä itse tehdyt soseet
- vauvoja ei olisi saanut kuljettaa turvaistuimessa, kun se on pahasta vauvan selälle. Vauvaa säälittiin ihan itku silmässä.
- sitten mielestäni pahin: lapset oli jo isoja, toinen koulussa ja toinen vähän nuorempi. Kummallekin lapselle oli määrätty lääkitys ja mummo tiesi tämän. Hän voivotteli lapsille, miten raukat "joutuvat syömään myrkkyjä". Kotona oli lasten kanssa tekemistä saada heidät syömään lääkkeitä, kun ne on myrkkyjä. Lapset tiesi, että myrkky on vaarallista eikä sitä saa syödä.
Ketjun kysymys oli anopeille, jos et osaa lukea. Mene niihin kymmeniin anopinhaukkumisketjuihin riehumaan ja uhriutumaan! Nuo samat sadut olet jo kirjoittanut tänne moneen kertaan.
Etkö osaa lukea? Vastasin kysymykseen. Ei täällä ole kielletty niihin vastaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Tuleeko yllärinä, että jotkut miehet välittävät myös perheensä hyvinvoinnista? Hän halusi, että perhe saa levätä ja tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen ennen muita ihmisiä.
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.
Tietenkin synnytyksestä toipuva, imettämistä opetteleva ja unenpuutteesta kärsivä päättää, ketä haluaa tavata ja milloin.
No nää on just niitä malliäitejä jotka sitten muutaman vuoden päästä vie lapset päiväkotiin vaikka itse makaavat kotona. Kun on niin hirveän rankkaa eikä yhtään lepohetkeä kersoilta. Anoppiakaan ei kehtaa pyytää apuun kun ei ole vieläkään päästänyt sitä näkemään lastenlapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei miniät? Miksi anoppi alkaa lapsen myötä ärsyttää?
Tässä muutama omasta elämästä
- kiinteitä opettelevan vauvan ruokaan olisi pitänyt laittaa suolaa ja voita, koska "eihän se peruna muuten maistu miltään". Kiellosta huolimatta niitä oltiin lisäämässä vauvan ruokaan, kun selkäni käänsin. Tämä tapahtui monta kertaa.
- samoin sokeria olisi pitänyt antaa vauvalle. Kerran kuusi kuukautta vanha vauvani imeskeli mummin kädestä karamellia.
- purkkiruokien käyttämistä paheksuttiin kovasti ääneen. Paremmin ne säilyi tuntikausia kesällä autossa mitä itse tehdyt soseet
- vauvoja ei olisi saanut kuljettaa turvaistuimessa, kun se on pahasta vauvan selälle. Vauvaa säälittiin ihan itku silmässä.
- sitten mielestäni pahin: lapset oli jo isoja, toinen koulussa ja toinen vähän nuorempi. Kummallekin lapselle oli määrätty lääkitys ja mummo tiesi tämän. Hän voivotteli lapsille, miten raukat "joutuvat syömään myrkkyjä". Kotona oli lasten kanssa tekemistä saada heidät syömään lääkkeitä, kun ne on myrkkyjä. Lapset tiesi, että myrkky on vaarallista eikä sitä saa syödä.
Ketjun kysymys oli anopeille, jos et osaa lukea. Mene niihin kymmeniin anopinhaukkumisketjuihin riehumaan ja uhriutumaan! Nuo samat sadut olet jo kirjoittanut tänne moneen kertaan.
Etkö osaa lukea? Vastasin kysymykseen. Ei täällä ole kielletty niihin vastaamiseen.
Omaan kysymykseen vastaaminen toisen aiheen keskustelussa on aika narsistista. Mene niihin muihin ketjuihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
so simple kirjoitti:
Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂
Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.
Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!
En minä ole kyllä anopilta rahaakaan koko elämäni aikana pyytänyt, ihan tullaan omillamme toimeen. Enkä minä raahaa anopille pyytämättä yhtään mitään, sen enempää kuin anoppi meille. Kyse on ihan yksinkertaisesta periaatteesta jota minä noudatan aina. Selvitän mitä toivotaan tai tarvitaan, ja vien sitä. Jos en pysty jostakin syystä asiaa selvittämään, vien jotakin mitä varmasti tiedän että perhe käyttää (kahvi, kiva käsisaippua, whatever). Olen vienyt ekologista tiskiainetta mökille viemisiksi, kun ei ole viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä. Mikä ikinä niille ihmisille sopii, keille viemiset menee. Ja mikä ei jää nurkissa pyörimään tai vie sohvan verran tilaa. Ei sen pitäisi nyt niin kauhean vaikeaa olla aikuiselle ihmiselle.
No eikös juuri ne mansikat sovi tuohon kategoriaan - syötävää, kelpaa kaikille, eikä jää nurkkiin pyörimään? Siitäkin pitää täällä valittaa 🙄
Ei, jos niitä tuodaan 10 litraa. 1 litra on ok ja menee ohimennen. Ei kaikki edes syö mansikoita ja moni on allerginenkin...
10 litraa mansikoita on vasta 5 kiloa, joten määrä oli tuplasti tuo.
Kuka tämä olikaan niin meille saa kiitos koska tahansa tuoda sen 2*5kg laatikon mansikoita !
ISO kiitos!
(Eli perheitä on erilaisia ja kyllä on "isot murheet" elämässä jos ne ovat luokkaa "anoppi tuo liikaa mansikoita"...)
No, kyllä se voi olla murhe, jos/kun niille ei ole aikaa tehdä mitään! 10 kg on todella paljon eikä sellaista määrää syödä muuten vaan. Ne pitää putsata ja pilkkoa pakastimeen... Kyllä se vie aikaa, jos on muutenkin kiirettä ja jos täytyisi lähteä vielä kauppaan hakemaan pakastusrasioita... Ja kaikki eivät todellakaan syö pakastemansikoita, että on se kiva täyttää pakastin sellaisella, jolle ei ole käyttöä...
Kiva ylläri voisi olla se 2 litraa heti syötäväksi.
En tiedä, millaisia tehopakastimia joillain on, mutta oman pakastimen ohjeessa sanotaan, että isoja määriä pakastettaessa pitää pakastin laittaa pakastusteholle vuorokautta aiemmin. Muuten pakastimen lämpötila nousee ja mansikat pakastuvat hitaasti. Lopputulemana on sulatettuina lötköjä mansikoita. Eron todella huomaa, kun tekee ohjeen mukaan. Meillä ei pakastimeen mahdu kymmentä kiloa mansikkaa eikä sen puoleen jääkaappiinkaan, jos en ole osannut varautua.
Siis oikeasti, onko joku näin avuton? Ensinnäkin kyseessä oli 10l eli 5 kg. Mansikat voi pakastaa vielä seuraavana päivänä, tai hillota tai lahjoittaa vaikka eteenpäin. Jos tuommoinen trauma ja ongelma tulee yksistä mansikoista, mitähän tapahtuisi kun vastaan tulisi oikea ongelma tai haaste? Ihan uskomatonta avuttomuutta 🤭
10 kg mansikoita.
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää, kun minun oletetaan olevan joku lastenhoitoautomaatti. Minun lapsuudessani mentiin mummolaan koko perhe, isä auttoi vaaria ja äiti mummoa ja me lapset nautimme mummolassa olemisesta. Sama minulla ja vanhemmillani, lapset oli mummolassa hoidossa ts. ilman vanhempia todella vähän.
Nyt on toisin eli aikuiset lapset ei ole kiinnostuneita vanhemmistaan kuin kysellen, koska otatte lapsenlapset hoitoon. Niitä pitäisi kuljettaa pitkin Suomeas riehasta toiseen, koska vanhemmille tulee halvemmaksi ottaa lapset kesäksi pois hoidosta kuin maksaa hoitomaksut.
Taas näitä ennen mentiin suksilla kouluun kesät talvet -valittajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Tuleeko yllärinä, että jotkut miehet välittävät myös perheensä hyvinvoinnista? Hän halusi, että perhe saa levätä ja tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen ennen muita ihmisiä.
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.
Tietenkin synnytyksestä toipuva, imettämistä opetteleva ja unenpuutteesta kärsivä päättää, ketä haluaa tavata ja milloin.
Kuinkahan monta kuukautta siihen toipumiseen menee? Milloin sieltä valtaistuimelta laskeudutaan alas ja suostutaan vastaanottamaan tiukin ohjein nöyriä alamaisia?
Huom! Älä missään tapauksessa vie mansikoita tuliaisiksi lapsiperheeseen 😂🍓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
so simple kirjoitti:
Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂
Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.
Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!
En minä ole kyllä anopilta rahaakaan koko elämäni aikana pyytänyt, ihan tullaan omillamme toimeen. Enkä minä raahaa anopille pyytämättä yhtään mitään, sen enempää kuin anoppi meille. Kyse on ihan yksinkertaisesta periaatteesta jota minä noudatan aina. Selvitän mitä toivotaan tai tarvitaan, ja vien sitä. Jos en pysty jostakin syystä asiaa selvittämään, vien jotakin mitä varmasti tiedän että perhe käyttää (kahvi, kiva käsisaippua, whatever). Olen vienyt ekologista tiskiainetta mökille viemisiksi, kun ei ole viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä. Mikä ikinä niille ihmisille sopii, keille viemiset menee. Ja mikä ei jää nurkissa pyörimään tai vie sohvan verran tilaa. Ei sen pitäisi nyt niin kauhean vaikeaa olla aikuiselle ihmiselle.
No eikös juuri ne mansikat sovi tuohon kategoriaan - syötävää, kelpaa kaikille, eikä jää nurkkiin pyörimään? Siitäkin pitää täällä valittaa 🙄
Ei, jos niitä tuodaan 10 litraa. 1 litra on ok ja menee ohimennen. Ei kaikki edes syö mansikoita ja moni on allerginenkin...
10 litraa mansikoita on vasta 5 kiloa, joten määrä oli tuplasti tuo.
Kuka tämä olikaan niin meille saa kiitos koska tahansa tuoda sen 2*5kg laatikon mansikoita !
ISO kiitos!
(Eli perheitä on erilaisia ja kyllä on "isot murheet" elämässä jos ne ovat luokkaa "anoppi tuo liikaa mansikoita"...)
No, kyllä se voi olla murhe, jos/kun niille ei ole aikaa tehdä mitään! 10 kg on todella paljon eikä sellaista määrää syödä muuten vaan. Ne pitää putsata ja pilkkoa pakastimeen... Kyllä se vie aikaa, jos on muutenkin kiirettä ja jos täytyisi lähteä vielä kauppaan hakemaan pakastusrasioita... Ja kaikki eivät todellakaan syö pakastemansikoita, että on se kiva täyttää pakastin sellaisella, jolle ei ole käyttöä...
Kiva ylläri voisi olla se 2 litraa heti syötäväksi.
En tiedä, millaisia tehopakastimia joillain on, mutta oman pakastimen ohjeessa sanotaan, että isoja määriä pakastettaessa pitää pakastin laittaa pakastusteholle vuorokautta aiemmin. Muuten pakastimen lämpötila nousee ja mansikat pakastuvat hitaasti. Lopputulemana on sulatettuina lötköjä mansikoita. Eron todella huomaa, kun tekee ohjeen mukaan. Meillä ei pakastimeen mahdu kymmentä kiloa mansikkaa eikä sen puoleen jääkaappiinkaan, jos en ole osannut varautua.
Siis oikeasti, onko joku näin avuton? Ensinnäkin kyseessä oli 10l eli 5 kg. Mansikat voi pakastaa vielä seuraavana päivänä, tai hillota tai lahjoittaa vaikka eteenpäin. Jos tuommoinen trauma ja ongelma tulee yksistä mansikoista, mitähän tapahtuisi kun vastaan tulisi oikea ongelma tai haaste? Ihan uskomatonta avuttomuutta 🤭
En ymmärrä, miten joillekin on niin hirveän vaikea ottaa puhelin käteen, soittaa ja kysyä, että haluatko, jos toisin teille nyt/huomenna/ensi viikolla 10 kiloa mansikoita? Ja sitten uskoa, jos kuulee, että kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapset 3, 5, 8 v. osaavat kaikki ihan itse nyppästä sen mansikan kannan pois ja pistää marjan suuhunsa.
Täällä on kauhea haloo kun uusavuton mamma joutuu PERKAAMAAN valmiiksi kerätyt mansikat. Lapsista tulee sitten samanlaisia nössöjä. Pienintäkään askaretta ei osata/viitsitä tehdä.Niin? Meinaat, että 10 kg pistetään vaan suuhun? Toki, jos lapset voivat tulla heilumaan siihen puukon kanssa ja laittamaan rasioihin ja pakkaseen...
Kuinka avuton voi ihminen olla, ettei osaa käsitellä tai vaikka lahjoittaa eteenpäin yksiä mansikoita? Onko tämä nyt sitä kuuluisaa uusavuttomuutta?
En minä ota riesakseni 10 kg mansikoita kysymättä. Miksi minun pitäisi niille mitään tehdä tai lahjoittaa eteenpäin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää, kun minun oletetaan olevan joku lastenhoitoautomaatti. Minun lapsuudessani mentiin mummolaan koko perhe, isä auttoi vaaria ja äiti mummoa ja me lapset nautimme mummolassa olemisesta. Sama minulla ja vanhemmillani, lapset oli mummolassa hoidossa ts. ilman vanhempia todella vähän.
Nyt on toisin eli aikuiset lapset ei ole kiinnostuneita vanhemmistaan kuin kysellen, koska otatte lapsenlapset hoitoon. Niitä pitäisi kuljettaa pitkin Suomeas riehasta toiseen, koska vanhemmille tulee halvemmaksi ottaa lapset kesäksi pois hoidosta kuin maksaa hoitomaksut.
Taas näitä ennen mentiin suksilla kouluun kesät talvet -valittajia.
Mitä ihmettä sä riehut? Kun anopilta kysytään ja hän vastaa, niin pidä v*ttu se turpas kiinni ja mene meuhuamaan niihin marttyyrimammojen ketjuihin! Sinulta ei kysytty mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Tuleeko yllärinä, että jotkut miehet välittävät myös perheensä hyvinvoinnista? Hän halusi, että perhe saa levätä ja tutustua rauhassa uuteen tulokkaaseen ennen muita ihmisiä.
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.
Tietenkin synnytyksestä toipuva, imettämistä opetteleva ja unenpuutteesta kärsivä päättää, ketä haluaa tavata ja milloin.
Kuinkahan monta kuukautta siihen toipumiseen menee? Milloin sieltä valtaistuimelta laskeudutaan alas ja suostutaan vastaanottamaan tiukin ohjein nöyriä alamaisia?
Huom! Älä missään tapauksessa vie mansikoita tuliaisiksi lapsiperheeseen 😂🍓
Toipumiseen menee minkä menee. Minä osaan kysyä ja sopia tuliaisista, ei ole vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
so simple kirjoitti:
Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂
Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.
Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!
En minä ole kyllä anopilta rahaakaan koko elämäni aikana pyytänyt, ihan tullaan omillamme toimeen. Enkä minä raahaa anopille pyytämättä yhtään mitään, sen enempää kuin anoppi meille. Kyse on ihan yksinkertaisesta periaatteesta jota minä noudatan aina. Selvitän mitä toivotaan tai tarvitaan, ja vien sitä. Jos en pysty jostakin syystä asiaa selvittämään, vien jotakin mitä varmasti tiedän että perhe käyttää (kahvi, kiva käsisaippua, whatever). Olen vienyt ekologista tiskiainetta mökille viemisiksi, kun ei ole viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä. Mikä ikinä niille ihmisille sopii, keille viemiset menee. Ja mikä ei jää nurkissa pyörimään tai vie sohvan verran tilaa. Ei sen pitäisi nyt niin kauhean vaikeaa olla aikuiselle ihmiselle.
No eikös juuri ne mansikat sovi tuohon kategoriaan - syötävää, kelpaa kaikille, eikä jää nurkkiin pyörimään? Siitäkin pitää täällä valittaa 🙄
Ei, jos niitä tuodaan 10 litraa. 1 litra on ok ja menee ohimennen. Ei kaikki edes syö mansikoita ja moni on allerginenkin...
10 litraa mansikoita on vasta 5 kiloa, joten määrä oli tuplasti tuo.
Kuka tämä olikaan niin meille saa kiitos koska tahansa tuoda sen 2*5kg laatikon mansikoita !
ISO kiitos!
(Eli perheitä on erilaisia ja kyllä on "isot murheet" elämässä jos ne ovat luokkaa "anoppi tuo liikaa mansikoita"...)
No, kyllä se voi olla murhe, jos/kun niille ei ole aikaa tehdä mitään! 10 kg on todella paljon eikä sellaista määrää syödä muuten vaan. Ne pitää putsata ja pilkkoa pakastimeen... Kyllä se vie aikaa, jos on muutenkin kiirettä ja jos täytyisi lähteä vielä kauppaan hakemaan pakastusrasioita... Ja kaikki eivät todellakaan syö pakastemansikoita, että on se kiva täyttää pakastin sellaisella, jolle ei ole käyttöä...
Kiva ylläri voisi olla se 2 litraa heti syötäväksi.
En tiedä, millaisia tehopakastimia joillain on, mutta oman pakastimen ohjeessa sanotaan, että isoja määriä pakastettaessa pitää pakastin laittaa pakastusteholle vuorokautta aiemmin. Muuten pakastimen lämpötila nousee ja mansikat pakastuvat hitaasti. Lopputulemana on sulatettuina lötköjä mansikoita. Eron todella huomaa, kun tekee ohjeen mukaan. Meillä ei pakastimeen mahdu kymmentä kiloa mansikkaa eikä sen puoleen jääkaappiinkaan, jos en ole osannut varautua.
Siis oikeasti, onko joku näin avuton? Ensinnäkin kyseessä oli 10l eli 5 kg. Mansikat voi pakastaa vielä seuraavana päivänä, tai hillota tai lahjoittaa vaikka eteenpäin. Jos tuommoinen trauma ja ongelma tulee yksistä mansikoista, mitähän tapahtuisi kun vastaan tulisi oikea ongelma tai haaste? Ihan uskomatonta avuttomuutta 🤭
En ymmärrä, miten joillekin on niin hirveän vaikea ottaa puhelin käteen, soittaa ja kysyä, että haluatko, jos toisin teille nyt/huomenna/ensi viikolla 10 kiloa mansikoita? Ja sitten uskoa, jos kuulee, että kiitos ei.
Joku kuvitteli voivansa ilahduttaa näitä uhriutuvia äityleitä, mutta kun mitään ei saa diktaattorilta kysymättä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miniöille tiedoksi, että anopit eivät ole ajatustenlukijoita. Heille voi puhua ihan normaalisti. Ei niin, että valitat puolisollesi hänen äitinsä käyttäytymisestä. Sanot vaan heti, kun tilanne on päällä, ei vuoden päästä. Ja täällä haukkuminenkaan ei auta yhtään mitään, päästät vaan uudestaan ja uudestaan negatiiviset tunteet valloilleen. Ajattele positiivisesti, elämä on mukavampaa ja pysyt terveempänä.
Itse yritin ensimmäiset vuodet sanoa anopille asioista. Ei vaikuttanut yhtään mihinkään. Mitään toivetta ei koskaan kuunneltu. Aina tehtiin oman pään mukaan. Väsyin siihen ja kokeiltiin auttaisiko, jos mies sanoo asioista. No ei auttanut sekään kyllä vaan sama käytös jatkui.
Näin se on. Sanoo miten kohteliaasti tahansa, niin loukkaannutaan. Kannetaan kaikenlaista kotiin ja sitten ystäville nuristaan marttyyrinä, kun sitä ja tätä sinne vein ja kiittämätön miniä ei käytä ja kehtasi kieltääkin tuomasta... Tätä on oikeasti paljon! Ja jos poikansa sanoo asiasta, niin sekin on miniän sanoittamaa.
Mä näen edelleen painajaisia, kuinka mummeli siinä vääntelee naamaansa kyyneleen vierähtämisen toivossa, kun sanottiin että ei tarvita jatkuvaa kritisointia (anopin mukaan neuvoja), romuja ja riepuja eikä varsinkaan tarvita vierailuja joka päivä.
Vai painajaisia 😂 ei ole todellista! Älä sitten itketä mummoa, niin saat nukuttua paremmin - helppoa, vai mitä? Näin pilalle hemmoteltuja marttyrimammoja ei ole ennen ollut eikä toivottavasti enää koskaan tule, kunhan tämä sukupolvi on tukehtunut niihin mansikoihinsa.
Enhän mä yrittänytkään sitä mummoa itkettää. Hän yritti itkeä ihan manipulointitarkoituksessa, kun hänen ylhäisyyttään kehtasi miniä kieltäytyä tottelemasta. Nyt jos vielä yrittäisi samaa varmaan lupautuisin potkaisemaan nilkkaan, että pääsee itkemisen alkuun. Tosin, en suostu puolisoni äidin kanssa olemaan kahdestaan missään, joten tilaisuutta tuskin tulee.
Nyt on takerruttu mansikoihin, mutta oletettavasti ne mansikat ovat vain kirsikka kakussa. Mitähän kaikkea tuokin miniä on joutunut kokemaan ennen tuota? Tuskin kuvatun kaltaista reaktiota tulee, jos on muuten asialliset välit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ärsyttää, kun minun oletetaan olevan joku lastenhoitoautomaatti. Minun lapsuudessani mentiin mummolaan koko perhe, isä auttoi vaaria ja äiti mummoa ja me lapset nautimme mummolassa olemisesta. Sama minulla ja vanhemmillani, lapset oli mummolassa hoidossa ts. ilman vanhempia todella vähän.
Nyt on toisin eli aikuiset lapset ei ole kiinnostuneita vanhemmistaan kuin kysellen, koska otatte lapsenlapset hoitoon. Niitä pitäisi kuljettaa pitkin Suomeas riehasta toiseen, koska vanhemmille tulee halvemmaksi ottaa lapset kesäksi pois hoidosta kuin maksaa hoitomaksut.
Taas näitä ennen mentiin suksilla kouluun kesät talvet -valittajia.
Mitä ihmettä sä riehut? Kun anopilta kysytään ja hän vastaa, niin pidä v*ttu se turpas kiinni ja mene meuhuamaan niihin marttyyrimammojen ketjuihin! Sinulta ei kysytty mitään.
Nyt olisi hyvä hetki ottaa lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
so simple kirjoitti:
Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂
Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.
Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!
En minä ole kyllä anopilta rahaakaan koko elämäni aikana pyytänyt, ihan tullaan omillamme toimeen. Enkä minä raahaa anopille pyytämättä yhtään mitään, sen enempää kuin anoppi meille. Kyse on ihan yksinkertaisesta periaatteesta jota minä noudatan aina. Selvitän mitä toivotaan tai tarvitaan, ja vien sitä. Jos en pysty jostakin syystä asiaa selvittämään, vien jotakin mitä varmasti tiedän että perhe käyttää (kahvi, kiva käsisaippua, whatever). Olen vienyt ekologista tiskiainetta mökille viemisiksi, kun ei ole viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä. Mikä ikinä niille ihmisille sopii, keille viemiset menee. Ja mikä ei jää nurkissa pyörimään tai vie sohvan verran tilaa. Ei sen pitäisi nyt niin kauhean vaikeaa olla aikuiselle ihmiselle.
No eikös juuri ne mansikat sovi tuohon kategoriaan - syötävää, kelpaa kaikille, eikä jää nurkkiin pyörimään? Siitäkin pitää täällä valittaa 🙄
Ei, jos niitä tuodaan 10 litraa. 1 litra on ok ja menee ohimennen. Ei kaikki edes syö mansikoita ja moni on allerginenkin...
10 litraa mansikoita on vasta 5 kiloa, joten määrä oli tuplasti tuo.
Kuka tämä olikaan niin meille saa kiitos koska tahansa tuoda sen 2*5kg laatikon mansikoita !
ISO kiitos!
(Eli perheitä on erilaisia ja kyllä on "isot murheet" elämässä jos ne ovat luokkaa "anoppi tuo liikaa mansikoita"...)
No, kyllä se voi olla murhe, jos/kun niille ei ole aikaa tehdä mitään! 10 kg on todella paljon eikä sellaista määrää syödä muuten vaan. Ne pitää putsata ja pilkkoa pakastimeen... Kyllä se vie aikaa, jos on muutenkin kiirettä ja jos täytyisi lähteä vielä kauppaan hakemaan pakastusrasioita... Ja kaikki eivät todellakaan syö pakastemansikoita, että on se kiva täyttää pakastin sellaisella, jolle ei ole käyttöä...
Kiva ylläri voisi olla se 2 litraa heti syötäväksi.
En tiedä, millaisia tehopakastimia joillain on, mutta oman pakastimen ohjeessa sanotaan, että isoja määriä pakastettaessa pitää pakastin laittaa pakastusteholle vuorokautta aiemmin. Muuten pakastimen lämpötila nousee ja mansikat pakastuvat hitaasti. Lopputulemana on sulatettuina lötköjä mansikoita. Eron todella huomaa, kun tekee ohjeen mukaan. Meillä ei pakastimeen mahdu kymmentä kiloa mansikkaa eikä sen puoleen jääkaappiinkaan, jos en ole osannut varautua.
Siis oikeasti, onko joku näin avuton? Ensinnäkin kyseessä oli 10l eli 5 kg. Mansikat voi pakastaa vielä seuraavana päivänä, tai hillota tai lahjoittaa vaikka eteenpäin. Jos tuommoinen trauma ja ongelma tulee yksistä mansikoista, mitähän tapahtuisi kun vastaan tulisi oikea ongelma tai haaste? Ihan uskomatonta avuttomuutta 🤭
En ymmärrä, miten joillekin on niin hirveän vaikea ottaa puhelin käteen, soittaa ja kysyä, että haluatko, jos toisin teille nyt/huomenna/ensi viikolla 10 kiloa mansikoita? Ja sitten uskoa, jos kuulee, että kiitos ei.
Joku kuvitteli voivansa ilahduttaa näitä uhriutuvia äityleitä, mutta kun mitään ei saa diktaattorilta kysymättä tehdä.
Minä en vie anopille enkä omalle äidillenikään 10 kiloa mansikoita sopimatta siitä etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos anoppi ärsyttää, miniä voi erota anopin pojasta muuttamalla pois lapsensa kanssa, eikä anoppi enää tapaa lapsenlasta. Jos pojalla ei ole rohkeutta lopettaa välejä äidin kanssa, nin miniä eroaa. Anoppi ei kuulu nuorten elämään.
Mitä se anoppi edes tekee nuorten elämässä?
Anoppi ei kuulu lainkaan nuorten elämään. Pois vaan.
Kyllä mä mukavan, tai asiallisen anopin huolisin.
Oma anoppi inhosi minua jo ennen kuin olin edes häntä tavannut.
Edellinen anoppi oli ihana. Kun exästä erosin, niin ikävöin anoppia enemmän kuin exää. Erosta kohta 20 vuotta, vieläkin vaihdan kuulumisia ex-anopin kanssa satunnaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Ymmärrän vähän anoppiakin tässä. On odottanut uutta lastenlasta ja jos olette viikonnolleet sairaalassa ja kaksi viikkoa kotona ja anoppi olisi päässyt siis katsomaan vauvaa vasta kun se olisi ollut lähes kuukauden ikäinen.
Olisi kiinnostavaa tietää, oliko niin että kukaan muukaan sukulainen tai miniän omat vanhemmat ei päässyt katsomaan lasta?
Sellaisia tapauksia on lähipiirissä ollut jossa miniän vanhemmat pääsevät lasta katsomaan jo sairaalaan, mutta anoppi ei pääse näkemään mitä erikoisimmista syistä.
Tuo lapsenlapsen näyttämisen kieltäminen on naisten välistä vallankäyttöä.
Huomaatko, että se anopin poika nimenomaan kielsi! Ei miniä.
Mutta kenen käskystä? Vahva usko että miniän. Miksi poika ei olisi halunnut oman äitinsä näkevän omaa lastaan?
Koska mies haluaa pitää äitiinsä terveen hajuraon.
En tunne enkä tiedä yhtään tämmöistä poikaa. Missä semmoiset miehet on, jotka äitiään välttelee?
Jos nyt puhutaan tavallisista miehistä, eikä mistään narkkareista tai epäsosiaalisista tyypeistä. Joista nekin aika monet vierailee mielellään äitinsä luona ainakin tämän eläkkeenmaksupäivänä...
Mutta jos nyt puhutaan tavallisista perheenisistä ja miehistä, niin en yhtäkään tunne, joka äitiään vihaisi ja tätä yrittäisi pois häätää. Ei ole meidän suvussa, ei miehenkään. Ei ole ystävissä, ei tutuissa, ei työkavereissa. En elämäni aikana ole törmännyt. Kaikki ne on äideistään välittäneet ja väleissä olleet.
Jotain anoppi-miniä -epäsopua olen joskus havainnut, harvoin, mutta enimmäkseen nekin on olleet lieviä tapauksia. Nämä hullut anopitkin, joista täällä kirjoitetaan, on tehokkaasti pysytelleet poissa minun näkyvistäni ja tietoisuudestani. Minullakin on ollut kaksi anoppia, ihan toisistaan poikkeavat oli, mutta kummankin kanssa tulin juttuun ihan hyvin.
Sä et sitten tunne mun miestä. Se soittaa äidilleen äitienpäivänä ja äidin syntymäpäivänä. Ovat kyllä ihan väleissä, mutta ei vaan ole mitään puhuttavaa äitinsä kanssa. Anoppiparka on viimeisen päälle alkoholisti, ja aivan jumalattoman tyhmä. Ei ole ollut mitenkään järjen jättiläinen ikinä, mutta alkoholi on vienyt sen vähänkin. Ei sen kanssa voi puhua, kun se ei pysy kärryillä aiheesta kahta lausetta enempää, paitsi jos puhuu siivoamisesta. Poikaansa ei kiinnosta puhua siivoamisesta, ja tietyt alkoholin aiheuttamat asiat ovat aiheuttaneet sen, että mies myös jossain määrin halveksii äitiään. Muuten anopissa ei ole mitään vikaa, ei puutu kenenkään asioihin, ei tunkeile tai tuputa neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
so simple kirjoitti:
Mitä tästä opimme: Ei kakkuja, ei mansikoita, ei yhtikäs mitään, ettei miniä saa raivokohtausta ja lapset ala pelosta itkemään.😂
Ei kysymättä yhtään mitään. En minä halua että kukaan raahaa tänne mitään ylimääräistä kysymättä sopiiko se, oli kyse sitten isästä, äidistä, kaverista, naapurista, tai anopista. Jos jotakin on pakko tuoda, niin tuokoon sitten sen perinteisin kahvipaketin. Jotain mikä ei vaadi hirveästi tilaa tai tuntikausien vaivannäköä, ja minkä saa helposti pois nurkista pyörimästä.
Voi hyvää päivää kun elämästä voi tekee noin vaikeaa! Teet niin tai näin, alkaa miniöiden ulina. Ei saa tuoda edes mansikoita kesällä, mutta rahaa ollaan vailla. Näin pilalle hemmoteltua ja kiittämätöntä sukupolvea ei ole ennen nähtykään!
En minä ole kyllä anopilta rahaakaan koko elämäni aikana pyytänyt, ihan tullaan omillamme toimeen. Enkä minä raahaa anopille pyytämättä yhtään mitään, sen enempää kuin anoppi meille. Kyse on ihan yksinkertaisesta periaatteesta jota minä noudatan aina. Selvitän mitä toivotaan tai tarvitaan, ja vien sitä. Jos en pysty jostakin syystä asiaa selvittämään, vien jotakin mitä varmasti tiedän että perhe käyttää (kahvi, kiva käsisaippua, whatever). Olen vienyt ekologista tiskiainetta mökille viemisiksi, kun ei ole viemäröintiä ja jäteveden käsittelyä. Mikä ikinä niille ihmisille sopii, keille viemiset menee. Ja mikä ei jää nurkissa pyörimään tai vie sohvan verran tilaa. Ei sen pitäisi nyt niin kauhean vaikeaa olla aikuiselle ihmiselle.
No eikös juuri ne mansikat sovi tuohon kategoriaan - syötävää, kelpaa kaikille, eikä jää nurkkiin pyörimään? Siitäkin pitää täällä valittaa 🙄
10 kiloa? Ihan tuosta noin vaan pistelee poskeensa ennen kuin menee huonoksi? Ei onnistu kyllä meidän perheeltä, ei syödä edes vuodessa 10 kiloa mansikkaa.
Ja tietenkään et tunne ketään toista ihmistä tai perhettä, jolle ylijäävät marjat voisi viedä?? Ei siis ole todellista kuinka vaikeeta voi tehdä yksinkertaisista asioista 🙄 First world problem indeed!
Miksi helkatissa mun pitäisi iloisena ottaa vastaan jotain mansikoita mitä en ole pyytänyt ja joista on vaan hemmetinmoinen vaiva jos haluaa päästä eroon muuten kuin kompostoimalla? Ihan oikeasti nyt, olisitko sinä iloinen jos sulle rontataan tavaraa jota et halua ja josta sun pitää sitten hankkiutua eroon? Käsi sydämellä nyt, se on ihan sama onko ne mansikoita, kangaspuut, tai 80-luvun autonraato (siitähän voi kunnostaa vielä hyvin menopelin!), niin susta olis vaan kiva ottaa näitä vastaan että voit sitten hankkiutua eroon?
Ei tule yllärinä, on ihan normaalia mutta selkeää on että miniä käskenyt.