Hei anopit? Miksi miniä alkaa lapsen myötä ärsyttää?
Täällä puhutaan asiasta yleensä miniän näkökulmasta. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä anopeille oikein tapahtuu, kun miniä ja poika saavat lapsen. Oman anoppini suhtautuminen minuun muuttui ihan selvästi jännitteiseksi lapsen myötä. Olen pohtinut, kokeeko hän minut ikään kuin esteenä lapsenlapsen ja hänen välissä vai mikä ongelma oikein on.
Kommentit (1282)
Huisii :D kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle miniä ilmoitti vaikken juuri soitellut kuin jotain hyvää joulua, laitoin lahjarahan pankkiin, ja mitä kuuluu whs - viestejä pojalle laitoin, että poikasi kyllä ottaa yhteyttä, jos haluaa, ottaa päästä viestisi.
Tämä oli ennen lasta. En koskaan ole käynyt heillä, jonkun kerran käyneet meillä päiväseltään. Puhevälit nyt kohtuulliset, kuvia kyllä saan suloisesta vekarasta.
Ehkä sit olen se ilkeä anoppi joka ei tuu käymään. Tosin en tiedä heidän osoitettaankaan.Miksi et sitten alunperin ollut yhteydessä omaan lapseesi?
Miksi lähdetään siitä että se perheen vaimo/äiti on se joka hoitaa myös miehensä sosiaaliset suhteet?
Minäkin sain oikein kalenterin kirjan muodossa jossa mieheni suvun kaikki merkkipäivät ja yhteystiedot. Miksi se minulle toimitettiin???
Ei stana 😂😂 kalenteri on jo ihan liikaa! Toimittaisin takaisin lähettäjälle ja ilmoittaisin, että tuli väärälle henkilölle.
Itseäkin hieman korpesi, kun anoppi perusti Whats app-ryhmän, jossa on hän ja miniät. Siellä hän ilmoittelee suvun asiat ja olettaa meidän hoitavan asioiden tiedottamisen pojilleen. Huh huh. Olen vain roikkunut mukana ja ilmoitin, että saa luvan ilmoittaa asiat puolisolleni myös suoraan. En halua vastuuta kommunikaatiosta heidän välillään.
Ei he*vetti kuinka vaikeaksi menee elämä, jos ei kestä normaalia kanssakäymistä suvun kanssa tai edes yhtä WhatsApp-ryhmää 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän täällä saa anopit suunvuoroa, kun miniät valtasivat ketjun ja läyhäävät suuna päänä.
Toisaalta, sehän vastaakin aloituksen kysymykseen 🤔Niin vastaa. Anoppi ei tajua että miniän perheessä määrää miniä, eikä anoppi.
Mitä selkeemmin anopit kertoivat etteivät ees käy lapsellaan eivätkä tahdo katsoa lapsia, siivota jne vaan elää omaa elämäänsä sitä kamalammin täällä nuoret rouvat haukkuvat heidät narsisteiksi ja marttyyreiksi.
Tämä!! Just näin - tämä ketju oli kysymys anopeille, eikä kovin moni ole saanut suun vuoroa näiltä uhriutuvilta mammoilta. Teki niin tai näin, niin aina on väärinpäin. Ei hyvältä näytä Suomen tulevaisuus, ainakaan kun lukee näitä vauva-palstan psykoja.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Teiltä tuo kusipäisyyttä oli, ettei voinut käydä katsomassa. Huhhuh.
Vierailija kirjoitti:
Huisii :D kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle miniä ilmoitti vaikken juuri soitellut kuin jotain hyvää joulua, laitoin lahjarahan pankkiin, ja mitä kuuluu whs - viestejä pojalle laitoin, että poikasi kyllä ottaa yhteyttä, jos haluaa, ottaa päästä viestisi.
Tämä oli ennen lasta. En koskaan ole käynyt heillä, jonkun kerran käyneet meillä päiväseltään. Puhevälit nyt kohtuulliset, kuvia kyllä saan suloisesta vekarasta.
Ehkä sit olen se ilkeä anoppi joka ei tuu käymään. Tosin en tiedä heidän osoitettaankaan.Miksi et sitten alunperin ollut yhteydessä omaan lapseesi?
Miksi lähdetään siitä että se perheen vaimo/äiti on se joka hoitaa myös miehensä sosiaaliset suhteet?
Minäkin sain oikein kalenterin kirjan muodossa jossa mieheni suvun kaikki merkkipäivät ja yhteystiedot. Miksi se minulle toimitettiin???
Ei stana 😂😂 kalenteri on jo ihan liikaa! Toimittaisin takaisin lähettäjälle ja ilmoittaisin, että tuli väärälle henkilölle.
Itseäkin hieman korpesi, kun anoppi perusti Whats app-ryhmän, jossa on hän ja miniät. Siellä hän ilmoittelee suvun asiat ja olettaa meidän hoitavan asioiden tiedottamisen pojilleen. Huh huh. Olen vain roikkunut mukana ja ilmoitin, että saa luvan ilmoittaa asiat puolisolleni myös suoraan. En halua vastuuta kommunikaatiosta heidän välillään.
Ei he*vetti kuinka vaikeaksi menee elämä, jos ei kestä normaalia kanssakäymistä suvun kanssa tai edes yhtä WhatsApp-ryhmää 🙄
Jos mun pitää muistuttaa miehelleni jostain hänen Jaska-setänsä 80-v synttäreistä, kun anoppi ei saa asiaa sanottua pojalleen,niin ei kiitos täältäkin. En mä ole mikään viestinviejä anopin ja mieheni välillä.
Oma anoppi pitää poikaansa niin tyhmänä, että muistutteli mua jostain hautajaiskukista, kun oli varma että poika ei osaa. Mies oli hoitanut asian sisarustensa kanssa, mihin mua siinä tarvitaan? Voisko joku anoppi selittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin kävi niin, että heti lapsen syntymän jälkeen anoppi repäisi aivan tuulesta temmatun kiukun minua kohtaan eikä ole nyt edes tavannut ainutta lapsenlastaan, joka on jo 3kk ikäinen.
Meillä ei ole koskaan ollut mitään riitaa joskaan emme oikeastaan ole läheisiäkään olleet. Kuitenkin lapsen syntymä aiheutti anopissa jonkinlaisen sekoamisen ja hän (miehen eli oman poikansa) toistuvista pyynnöistä huolimatta ilmestyi kutsumattomana pihaamme norkoilemaan 3 kertaa synnytyksen jälkeisten kahden viikon aikana. Kaikki ei mennyt alussa ihan hyvin ja jouduimme olemaan sairaalassakin lähes viikon, joten toivoimme saada hetken toipua ja rauhassa tutustua tulokkaaseen kotiutumisen jälkeen.
Lopulta kun miehellä meni tähän hermo (minä olisin jo taipunut ja vain päästänyt sen anopin sisälle), hän ilmoitti jo hieman kärkkääseen sävyyn että ei ole lupaa tulla omin päin. Tämän anoppi sai tulkittua minun aiheuttamakseni ja on vihoitellut siitä asti. Nyt yrittää järjestää poikansa kanssa salaa tapaamista, johon minä en olisi tervetullut, mutta onneksi miehelläni on selkärankaa olla lähtemättä äitinsä peliin mukaan.
Että tuttu ilmiö. Joku minulle sanoi, että anoppi tosiaan saattaa olla mustasukkainen lapsesta ja pitää miniää kilpailijana...
Teiltä tuo kusipäisyyttä oli, ettei voinut käydä katsomassa. Huhhuh.
Jokaisella on oikeus valita, ketä päästää kotiinsa. Ihan sama, vaikka siellä olisi sata vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä pistäisin välit tuollaiseen anoppiin. Mies voisi ihan itsekseen tavata äitiään. Lapsia en sinne veisi. Saisi itse tulla vastaan ja opetella kunnioittamaan minua lasten äitinä. Jos näin ei ole, lapsetkaan eivät tule kylään.
.
Kylläpä kuulostatkin todella sivistyneeltä ihmiseltä, joka kiristää miestään ja anoppiaan lapsilla. Lapsiraukat, millainen ilkimys äitinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä yhtään näitä negatiivisia anoppi-kommentteja. Minulla ei koskaan ole ollut huonot välit anoppiin. Ei edes eron jälkeen.
Ajattelit että kaikilöa muilla on sama anoppi?
Niin, täällähän ei tietenkään saa tuoda esiin positiivisia kokemuksia anopeista, ainoastaan hirveää, negatiivista draamaa. Että kehtaat olla noin tympeä.
Sitä paitsi, ketjun kysymys ei ollut miniöille vaan anopeille, mutta lukutaito näkyy olevan heikko näillä mammeleilla.
Näköjään joku lähestymiskiellon saanut mummeli on löytänyt ketjun trollauksen määrästä päätellen. Raukka ei yhtään tajua, miksi ei saa päättää kaikkea pojan perheessä, kun hän vaan hyvää hyvyyttään...
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut kiitollinen neuvoista ja avusta esikoisen synnyttyä. Lähistöllä oli vain miehen sukua, omat satojen kilometrien päässä.
Anoppi ei käynyt, ei neuvonut, kysynyt tarvitsenko apua, ei siis mitään. Hyvävointinen eläkeläinen, aikaa olisi ollut.
Vauvan ja lapsen otti kyllä syliinsä, sylitteli jne. mutta hoitoapua piti aina poikansa kysyä, yleensä meidän yhteisiin menoihin.Juu. Nyt aikuiset ja murrosikäiset lapsenlapset. Eivät halua käydä, ellei ole ihan pakko. Eli sukujuhlat lähinnä. Etäisenä pitävät isoäitiään, eivät ole lapsena kokeneet että ovat mummolleen tärkeitä. Mummo ei edelleenkään soita eikä kysele kuulumisia. Itseasiassa ei minulta tai mieheltänikään.
Nyt olemmekin menneet niin ettei enää ole mitään kontaktia. Miehen sisarukset miehineen ja vaimoineen hoitavat lapsineen yhteydenpidon anoppiin. Ja hyvä näin.
Tulee vanha sanonta mieleen. Niin makaa kuin petaa?
Oletpa ilkeä ihminen - oikein leveilet sillä, että nyt pääset lasten kautta kostamaan. Mikä sinua vaivaa? Luulen, että ajan myötä huomaat saman karman lain omalla kohdallasi, kun lapsesi lopettavat yhteydenpidon sinuun.
Vierailija kirjoitti:
Näköjään joku lähestymiskiellon saanut mummeli on löytänyt ketjun trollauksen määrästä päätellen. Raukka ei yhtään tajua, miksi ei saa päättää kaikkea pojan perheessä, kun hän vaan hyvää hyvyyttään...
Oletpa sairas ilkimys! Ilmeisesti maailmankuvaasi ei mahdu kuin yksi "totuus", jotka katkerana vuodatat joka ketjuun. Olisiko aika aikuistua?
Nim. Vela
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää kun miniä yrittää omia meidän suvun lapsen
Mutta lapsihan on vanhempiensa oma, eivät he voi omaa lastaan omia?
Sarkasmia, se on sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso ongelma on näissä suhteissa se, jos miniä, anoppi tai molemmat ovat sovinisteja, ja ajattelevat, että lapset ovat naisten juttu. Pojalta ei vaadita mitään, vaan miniältä. Tai vaarilta ei vaadita mitään, vaan mummolta. Eli anopit, hoitakaa asiat poikanne kautta, ja jos joku on pielessä lasten hoidossa, muistakaa, että vastuussa on poikanne. Ja miniät, jos loukkaa, ettei mummo auta, miettikää, mitä ne isoisät ovat lastenne eteen tehneet, ja älkää vaatiko mummoilta yhtään enempää.
Mitä ihmettä? Kaksi ihmistä tapaa toisensa ja viihtyvät yhdessä. Seurustelevat, muuttavat yhteen ja haluavat lapsen. Keskustelevat arvoista, omista kokemuksista ja esim lasten kasvatuksesta, omasta lapsuudesta jne.
Tuo suhde on heidän oma ja henkilökohtainen
Oikeasti on jo ihan perverssiä, miten boomerit luulee omistavansa kaiken ja määräävänsä kaikesta kunnioittamatta ketään.
Mikä sua vaivaa, ootko sairas? Tuossa tekstissä ei todellakaan ollut mitään perverssiä, vaan yritys jakaa vastuuta myös miehille. Kuinka sekoja mammoja tällä palstalla onkaan, kun kaikki vääristellään?
Vierailija kirjoitti:
Minun äitini tietää mielestään kaiken ja inttää kaikkeen perusteita ja pällistelee selkäni takana.
Minulla on ihan selkeät astma- ja allergialääkärin ohjeet ja ihana terkka jolla kolme omaa lasta.
Mutta ei. Äitini tietää parhaiten aivan kaiken eikä peittele sitä. Tuhahtelee ja pyörittelee silmiä ja haukkuu takana päin.
Nyt on yhteydenpitoa vähennetty koska ei tuollaista tähän päälle kukaan jaksa!
Oliko ketjun kysymys sinulle? Osaatko lukea? Mene valittamaan äidistäsi niihin muihin ketjuihin, jotka on täynnä uhriutuja-mammoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan kysymys pitänyt olla että miksi anoppi ja muut miehen sukulaiset alkaa ärsyttää miniää kun se tulee raskaaksi?
Itsellä ainakin kokemusta tällaisestä miniästä jolla selvästi ongelmia itsensä ja menneisyytensä kanssa. Kummasti toisen miniän eikä vävyn kanssa ongelmia...Ja tämän foorumin perusteella on todella paljon näitä mielenterveysongelmaisia äitejä jotka purkaa pahaa oloansa anoppeihin.Ei se että et höykytä vävyä ja toista miniää tarkoita ettetkö voisi kaamea sille toiselle miniälle. Päinvastoin.
Ei minunkaan appivanhempani mitään tee tyttäriensä miehille jotka on maalta kuten he, kouluttamattomia kuten he, muutenkin kuin he.
Koko lössi purkaa kaiken oman tyytymättömyytensä ja saamattomuutensa minuun. Kun en ole maalta enkä kouluttamaton. Enkä työtön ja luovuttanut.
Kovin paljoa en kehuisi koulutuksella, kun et edes osannut lukea ketjun kysymystä 🙄 Tämä ketju oli kysymys anopeille, mene uikuttamaan niihin lukemattomiin anopinhaukkumisketjuihin.
Lähinnä kai siksi, kun on saanu munaa jäljempänä.
Anoppi saanu viimeksi, kun poika alulle paneskeltiin.
ÖT. appi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän täällä saa anopit suunvuoroa, kun miniät valtasivat ketjun ja läyhäävät suuna päänä.
Toisaalta, sehän vastaakin aloituksen kysymykseen 🤔Niin vastaa. Anoppi ei tajua että miniän perheessä määrää miniä, eikä anoppi.
Mitä selkeemmin anopit kertoivat etteivät ees käy lapsellaan eivätkä tahdo katsoa lapsia, siivota jne vaan elää omaa elämäänsä sitä kamalammin täällä nuoret rouvat haukkuvat heidät narsisteiksi ja marttyyreiksi.
Tämä!! Just näin - tämä ketju oli kysymys anopeille, eikä kovin moni ole saanut suun vuoroa näiltä uhriutuvilta mammoilta. Teki niin tai näin, niin aina on väärinpäin. Ei hyvältä näytä Suomen tulevaisuus, ainakaan kun lukee näitä vauva-palstan psykoja.
Noin on! Ei ole ihme Suomen lasten pahoinvointi kun näitä lukee.
Meillä meni silleen, että tapasin anoppini kun olin jo raskaana (asuttiin miehen kans satojen kilometrien päästä meidän kotipaikkakunnalta kun tavattiin toisemme niin kotopuolessa tuli käytyä harvoin). Anoppi laittoi minut tekemään heillä kotitöitä (lumenluontia yms) jonka jälkeen "ansaitsin" saada syödä heillä. Myöhemmin anoppi toisinaan soitti miehelleni kännipuheluita jossa ilmaisi negatiivisen kuuloisia mielipiteitä minusta hänelle. Vuosien mittaan nämä ovat tosin lieventyneet. Kumma kyllä nykyään anopin luona vieraillessa meillä on ihan hyvät välit ja jutellaan normaalisti, monissa harrastusjutuissa ja asioissa ollaan samaa mieltä.
Kummallisimmat asiat mitä anoppi on miehelleni sanonut meikäläisestä ja mun valinnoista
-"onko se joku vegaani kun se on niin korkeasti koulutettu ja tekee toimistotöitä?" (Anoppi pitää kasvissyöntiä mielenhäiriönä ja tietää minun kuitenkin syövän liharuokia, lisäksi hän itse on kouluttamaton ja omistaa vain kansakoulupaperit)
-"pidä varasi, kannattaa varoa noita velkoja" (anoppi tässä vastikään sanoi miehelleni kun olin mennyt sanomaan, että minulla on vain yksi velka ja sekin on opintolaina, joka oli hurjimmillaan 21t€, nyt 13t€)
-"nimi on enne" (kun valitsimme esikoisellemme nimeä, joka taas on miehen isoisää kunnioittava ja anoppi vihaa mieheni isää ja tämän sukua)
Mies seurusteli ennen mua todella ylimielisen ja epäkunnioittavan naisen kans, kaipa anopilla oli alkuun minustakin tällainen mielikuva.
Ihan hyvin anoppi handlaa mun pojan hoitamista. Jos sanon vaikka, että ei mehua tai makeita juttuja enää illalla pojalle niin kunnioittaa tätä päätöstä. Joutuu toisinaan vääntämään miesystävälleen rautalangasta tätä asiaa kun tää miesystävä haluais kuitenkin kävellä yli ja hemmotella mun poikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suht tuoreena anoppina haluaisin sen verran antaa neuvoa ja opastusta ettei ihan samoja virheitä tulisi tehtyä kuin itse aikoinaan. Tai ylipäätään joitain hyviä vinkkejä. Ne katsotaan herkästi kuitenkin arvosteluksi, joten olen yrittänyt vaieta ja ajattella, että kai se niin vain on, että jokainen tavallaan ja ne virheetkin pitää joka sukupolven itse tehdä, ja sallia. Hyvin heillä kuitenkin sujuu, neuvolan ja muita nykyohjeita noudatetaan pilkun tarkasti vielä toistaiseksi..ja sillä ehkä itseä hiukan liikaakin väsytetään. Pikkuista haluaisin nähdä vieläkin enemmän, ja olla mukana touhussa. Kasvavat niin nopsaan.
Onneksi osaat olla hiljaa mutta tuo on juat se asenne mikä rassaa. Pidetään itseä niin paljon osaavampana ja fiksumpana. _sun_ mielestä neuvolan ohjeita ei tarvis noudattaa, ja _sulla_ ois parempia vinkkejä, ettei heidän tarvitse "tehdä virheitä". Oikeasti, kuuletko itseäsi kun puhut?
Kyllä se vaan niin on, että jokainen tekee virheitä, vaikka sen myöntäminen sinullekin niin koville ottaa. Ei vanhemmat ihmiset pidä itseään osaavampina tai fiksumpina, he vain ovat omat virheensä jo tehneet ja jälkeenpäin ne todenneet. Jokainen äiti haluaisi keventää nuortensa taakkaa ja ohjata edes jonkin karikon ohi, mutta eihän ne ylpeät ja fiksummat min... eikun pienten lasten vanhemmat suostu neuvoja kuuntelemaan.
Mitähän taakan keventämistä se kyylääminen on?
On se taakan keventämistä, kun joku käy haukkumassa kaiken, mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä. Ja vielä muistaa monta viikkoa raportoida ja muistuttaa tehdyistä virheistä, kuten väärän merkkisestä pesuaineesta. Pitäisi vaan muistaa hymyillen olla kiitollinen, kun vanha harppu _neuvoo_.
Mä varmaan olen poikkeustapaus, kun koin ylläolevan kuormittavan tarkkaa, aiheutti ahdistusta ja muita ei-kivoja tunteita.
Mun kuopus joutui ambulanssilla sairaalaan. Pyysin mummoa ottamaan viisivuotiaan esikoisen luokseen ettei hänen tarvitse roikkua homeisessa lastensairaalassa yöllä.
Mummo jauhoi koko suvulle ja naapurustolle miten me aina hoidatamme lapsemme hänellä, miten emme pärjää yksin lasten kanssa ja mitsn laiminlyömme aina esikoista.
Esikoiselle sanoi että tämän olisi parempi hönen luonaan.
Kiitos. Todella helpotti taakkaani kun lapseni oli hengenvaaradsa ja halusin helpottaa esikoiseni taakkaa.
Kuinkahan mones kerta tämäkin satu on trollattu tänne eri ketjuihin? Alat olla jo liian epätoivoinen, kun pitää joka ketjuun vuosikausia kirjoittaa tämä "tarina". Ei siis todellista millaisia hulluja täällä on!
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni silleen, että tapasin anoppini kun olin jo raskaana (asuttiin miehen kans satojen kilometrien päästä meidän kotipaikkakunnalta kun tavattiin toisemme niin kotopuolessa tuli käytyä harvoin). Anoppi laittoi minut tekemään heillä kotitöitä (lumenluontia yms) jonka jälkeen "ansaitsin" saada syödä heillä. Myöhemmin anoppi toisinaan soitti miehelleni kännipuheluita jossa ilmaisi negatiivisen kuuloisia mielipiteitä minusta hänelle. Vuosien mittaan nämä ovat tosin lieventyneet. Kumma kyllä nykyään anopin luona vieraillessa meillä on ihan hyvät välit ja jutellaan normaalisti, monissa harrastusjutuissa ja asioissa ollaan samaa mieltä.
Kummallisimmat asiat mitä anoppi on miehelleni sanonut meikäläisestä ja mun valinnoista
-"onko se joku vegaani kun se on niin korkeasti koulutettu ja tekee toimistotöitä?" (Anoppi pitää kasvissyöntiä mielenhäiriönä ja tietää minun kuitenkin syövän liharuokia, lisäksi hän itse on kouluttamaton ja omistaa vain kansakoulupaperit)
-"pidä varasi, kannattaa varoa noita velkoja" (anoppi tässä vastikään sanoi miehelleni kun olin mennyt sanomaan, että minulla on vain yksi velka ja sekin on opintolaina, joka oli hurjimmillaan 21t€, nyt 13t€)
-"nimi on enne" (kun valitsimme esikoisellemme nimeä, joka taas on miehen isoisää kunnioittava ja anoppi vihaa mieheni isää ja tämän sukua)
Mies seurusteli ennen mua todella ylimielisen ja epäkunnioittavan naisen kans, kaipa anopilla oli alkuun minustakin tällainen mielikuva.
Ihan hyvin anoppi handlaa mun pojan hoitamista. Jos sanon vaikka, että ei mehua tai makeita juttuja enää illalla pojalle niin kunnioittaa tätä päätöstä. Joutuu toisinaan vääntämään miesystävälleen rautalangasta tätä asiaa kun tää miesystävä haluais kuitenkin kävellä yli ja hemmotella mun poikaa.
Hienosti vastattu ketjun kysymykseen 👍😂😂 Anopilta kysyttiin, ja marttyyriminiä vastaa....
Kunpa muuttaisikin... Tervemenoa!