Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä hemmetti morsiamia vaivaa? Jo toiset jäätävät häät nyt lusittu!!!
04.07.2022 |
Olen raahannut nyt perheeni kaksiin häihin 250 kilsan päähän. Molemmat morsiamet ovat opiskelukavereitani.
Häät ensinnäkin tulevat nelihenkiselle perheelle kalliiksi bensoineen ja vaatteineen ja yöpymisineen. Sen lisäksi pitäisi olla valmis auttamaan koristeluissa, järjestää lapsille yhdeksän aikaan hakija ja jäädä juhlimaan.
Kiitokseksi saa puisevat häät, joissa enimmäkseen aika menee odotteluissa, drinkkejä saa muutaman ja juhlaruokana pari mautonta pastasalaattia, patonkia ja kermakakku.
Toinen morsiamista närkästyi, kun emme olleet valmiita uhraamaan häitä edeltävää päivää eli perjantaita juhlakoristeluihin ja lähdimmme kyllästyneiden 8- ja 12-vuotiaan kanssa yhdeksältä hotellille.
Loppukesästä olisi vielä kolmannet häät. Aiomme tehdä oharit ja mennä mökille. Siellä on tekemistä, ruokaa, eikä tarvitse maksaa 500 euroa yhdestä illasta ja kuunnella narinoita.
Kommentit (589)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?
Jos on kaksi kasvavaa lasta ja häät alkukesästä ja loppukesästä, pahimmassa tapauksessa jommalle kummalle pitää ostaa uudet kengät tai housut. Teinipoika voi kasvaa kasvupyrähdyksen aikana yli 10 cm vuodessa. Sukuhäissä ei nainen voi mennä samassa koltussa useampiin häihin.
Meidän perheessä on 2 poikaa ja 1 mies. Puvut, paidat ja kengät maksavat helposti 400 e per heppu. Mies voi käyttää vuosia samaa, pojat ehkä vuoden.
Taitaa ne kasvupysähdykset, missä kasvaa parissa kuukaudessa ulos vaatteistaan olla aika harvinaisia. Ja hei, ketään ei kiinnosta, vaikka sukulaisnainen juhlisi samana kesänä monet häät samassa mekossa. Nainen voi myös pukeutua edellisen kesän juhlamekkoon, jos ei ole kasvanut siitä ulos.
Näin! Minulle tyttäreni sanoi, että voin aivan hyvin tulla hääjuhlaan jossain vanhassa leningissäni. Ja m8nä siis olen morsiamen äiti. Miksi ihmeessä joka juhlia varten pitäisi olla eri vaatteet? Satsaa keralla laadukkaaseen ja tyylikkääseen, aikaa kestävään juhlavaatteeseen. Sitä voi sitten muunnella erilaisilla huiveilla, kengillä, jakulla
Minä ompelin äidilleni about kymmenen vuotta sitten ajattoman mallisen mutta kuosiltaan hyvin erottuvan mekon siskoni häihin, ja hän on juhlinut siinä kaikki kesäjuhlat siitä lähtien. Toivottavasti kukaan ei ole häiriintynyt siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häät ovat tosi kalliit ja joskus rahat loppuvat, että jostain tingitään. Ruoasta ei kuitenkaan kannattaisi tinkiä, vaan morsiusparin kannattaa vaan itsekin tehdä ruokaa. Vierasmäärää vaan pienemmäksi, jos ei rahat muuten riitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa muka jotain muitakin häitä kuin surkeita. Käykää maailmalla katsomassa miten häitä juhlitaan ei mitään lapsellisia leikkejä ja kännäämistä.
Mä olen ollut ihanissa ja hauskoissa häissä sekä Suomessa että ulkomailla, riippuu ihmisistä eikä maantieteellisestä sijainnista.
T: 70+ häät vieraana juhlinut kahdeksassa eri maassa
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan jo viisikymppinen pariskunta, joten häät alkaa olla harvemmassa. Tänä vuonna on yhden perheenjäsenen (siis ihan pakolliset osallistua) häät syksyllä ja niissä on pakko yöpyä. Hinta on 180e/2hlön huone ja mitään muuta ei ole seudulla tarjolla. Ainoa vaihtoehto olis ajaa syksyn pimeydessä hirviä peläten 100km kotiin. Mua hiukan tympii kun mieluummin tosiaan haluaisin herätä seuraavana aamuna kotona enkä hääseurueen kanssa samasta hotellista, mutta ihan turvallisuussyistä on pakko jäädä sinne. Lisäksi mulla on työmatkat molemmin puolin näitä kekkereitä, eli ärsyttää sekin, että kotona kerkee käydä vaan kääntymässä.
Oikeasti, sata kilometriä? Ymmärrän, jos on ollut hirvikolarissa ja siitä jäänyt traumat, mutta muuten en.
Ollaan miehen kanssa pakanoita. Meidät vihittiin metsässä, pitopalvelu oli hienosti järjestänyt asiallisen, pienen mutta laadukkaan noutopöydän, viiniä nautittiin kohtuudella ja jatkobileet yökerhossa vieraitten kanssa. Ei maksanut kuin pitopalvelu ja kuljetukset, jatkobileillä vieraat maksoivat omat juotavansa. Eipä kukaan valittanut, että olisi ollut tyhmää tai tylsää. Häämekkona minulla oli yksinkertainen puuvillainen pitkä vintagemekko ja päässä rakkaan ystäväni aamulla tekemä kukkaseppele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten on mahdollista, että järjestetään niinkin isot häät, että niihin kutsutaan jotkut kaukana asuvat ammoiset opiskelukaveritkin, ja sitten kuitenkaan ei ole varaa muka panostaa sitä vertaa niihin koristeluihin, että pitää häävieraat niihin vielä viime hetkellä nakittaa.
Muutenkaan en ymmärrä koko häähössötystä. Hirvee stressi ja härdelli ja aivan järjetön rahanmeno yhden ainoan päivän takia! Polttarit ovat vielä älyttömämpää touhua.
Mitä enemmän luen näitä jokakesäisiä juttuja milloin milläkin tavalla pieleen menneistä häistä, sitä tyytyväisempi olen omaan ratkaisuuni.
Menimme naimisiin kahdeksan vuotta sitten maistraatissa. Pakollisina todistajina ja ainoina vieraina olivat mieheni vanhemmat. Vihkimisen jälkeen menimme yhdessä syömään Amarilloon. Ainoat muut kulut häistämme oli mun sormuksen ostaminen. Sekin hyvin vaatimaton, vain viisi aivan minimaalisen pientä timanttia koristeena.
Olin erittäin pitkällä raskaana silloin, ja minua hiukan huvitti vihkikaavan alku, jossa sanottiin avioliiton tarkoituksena olevan perheen perustaminen, me kun olimme tosiaan ottaneet jo aika reilun varaslähdön! Raskauteni takia kielsin ehdottomasti, ettei mulle saa järjestää minkäänlaisia polttareita eikä baby showereita, olin nimittäin erittäin huonovointinen koko raskauden ajan.
Raskaana naimisiin meneminen on nolouden huippu. Joko raskaus on vahinko tai organisointitaidot ovat olemattomat. Jokainenhan ymmärtää, että tuolloin mennään naimisiin vain raskauden takia.
Useimmiten kyseessä on se, että ei ole jaksettu odottaa hääyöhön asti yrittämisen aloittamisessa. Eikä siinä nyt sinällään ole pahaa tai organisointitaidottomuutta. Itse tosin en tahtoisi olla häissä alkuraskaana. Ei olisi kiva saada keskenmenoa kesken häähumun tai sen valmistelun.
Loppuraskaudesta naimisiin meneminen taas on pelkästään fiksua, sillä avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus. Ei tarvita isyydentunnustamista eikä huoltajuussopimuksia. Valitettavasti tiedän tapauksia, että lapsi on syntynyt huonokuntoisena ja ne lapsen kalliit ainoat elinpäivät on kulutettu juoksemalla maistraatissa tekemässä pikaisyydentunnustuksia, että lapsi ei kuole isättömänä. Se on siinä kohtaa yllättävän tärkeä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Onko Suomessa muka jotain muitakin häitä kuin surkeita. Käykää maailmalla katsomassa miten häitä juhlitaan ei mitään lapsellisia leikkejä ja kännäämistä.
Vaikea mennä katsomaan jos ei oo kutsuttu. Mistä päin "maailmaa" tarkoitat? Kerro vähän lisää jos tiedät jotain kivoja häävinkkejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin sitä virallista kuvaa muka tarvitaan? Ottakoot etukäteen jos on pakko saada kiitos korttiin oikein professionaali potretti.
Me pysähdyttiin vaan sen verran että vieraat ehti ensin hääpaikalle ja ulos autoistaan, sitten kurvattiin pihaan, samantien kaikille lasi kouraan, tylsät puheet pois tieltä ja syömään!
Tarjoilut oli auki samantien, kahviakin sai välittömästi jos halusi.
Ihan ite oli kaikki tehty, ei ollut mitään pitopalveluja keräämässä lautaset pois kesken syömisen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.
Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.
Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.
Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.
Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.
Tuo ajatuksenjuoksu on silti sama kuin se, että pukeutuminen ja koodisto ei ole merkityksellistä juhlassa: Eipä ainakaan pönäköidytä jos mennään farkuissa tai kollareissa (tai vaikka lenkkareissa) juhlaan.
Ajatuksenjuoksu on oikea, jos pitää extremeen mennä: paremmat juhlat tulee hyvällä juhlaväellä farkuissa ja verkkopaidoissa kuin velvollisuudesta paikalle tulevalla rautakangen tavoin juhlivalla väellä (hyvin yleisesti huonosti-istuvissa) juhlapuvuissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mikä kumma diivailuvaihe joihinkin morsiamiin iskee, kun häät lähestyvät uhkaavasti.
Muutamille tuntuu häät olevan jokin "vapaudu käytöstavoista" -kortti, jolla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Olen nähnyt niin huonosti järjestettyjä juhlia niin oudoilla vierasvalinnoilla, että mietin miten kaikki kohteliaisuuttaan suhisevat, mutta eivät saa sanottua morsiamelle suoriksi että nyt riittää lapsellinen pelleily.
Esimerkki yksi: helteellä seisotettiin vanhuksia pihamaalla. Ei vettä eikä suojaa. Katselimme kun hääparista otettiin valokuvia ammattilaisen kanssa. Morsian oli kieltänyt alkoholitarjoilun alkuillasta, koska ei siedä humalaisia ja vahti baarikaappien avainta kuin klonkku sormusta. Varastimme lopulta ihan kettuillaksemme kuoharipullon ja joimme sen moneen pekkaan parvella, koska ärsytti toi organisoinnin puute. Lopulta morsian meni kiukuissaan nukkumaan ennen puolta yötä meidän muiden juhliessa aamuun asti.
Esimerkki kaksi: morsian ei hyväksynyt juhliinsa miehensa puolen vieraiden aveceja. Bestmannit oli kutsuttu yksinään, ja siihen meni raja kun miehen ukin pitkäaikaista puolisoa (40 v yhdessä) ei oltu kutsumassa paikalle. Morsian pälisi jotain avoliitoista ja seurustelusuhteista, mutta sinänsä huvittavaa, koska morsian oli itse tuntenut tulevan aviomiehensä vasta vuoden ja näillä kutsumattomilla pariskuntien puoliskoilla oli taloja ja lapsiakin.
Esimerkki kolme: Morsian ei hyväksynyt kaikkia valokuviin. Esimerkiksi ei hyväksynyt miehensä veljen vaimoa, isänsä uutta puolisoa tai ketään kuviin, vaan halusi kuvauttaa heteronormatiivisen ydinperhemallin mukaisesti, missä näkyvät pelkästään hän, hänen miehensä, miehen vanhemmat ja hänen omat vanhemmat. Jengi suhtautui tuohon tempaukseen hiukan nukkavierusti, koska ensinnäkään hänen omat vanhempansa olivat eronneet hänen ollessaan kaksi vuotias ja nämä puolisot olivat jo tiukasti kalustoa suvussa.
Itse ymmärrän varsin hyvin tuon valokuvauksen ydinperheessä. Valokuvaus maksaa maltaita ja kukapa haluaisi valokuviinsa puolituttuja tai eron jälkeen perheestä kokonaan poistuvia. Kuvan halutaan olevan aikaa kestävä. Vanhemmat ovat ikuisesti vanhempia erosta huolimatta, joten eron ajankohdalla ei ole merkitystä. Sukuun naidut ovat suvussa vain niin kauan kunnes tulee ero.
Typerää varastella pulloja. Omat juomat mukaan, jos juominen on pääasia.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan pitäisi perustaa oma ketju, mutta yritän silti kysyä tässä: millainen ohjelma olisi hyvä?
Itse inhoan tuttu juttua, yhteisleikkejä, kilpailuja yms., ja jotkut bingot on suoraan s**tanasta.
Silti haluaisin vieraiden viihtyvän.
Bändi ois "pakollinen." 🤩
Karaoke vois olla jees, mut valitsisin biisit niin, ettei tuutulauluja ole saatavilla. 😁
Kunhan nyt jotain ohjelmaa on, mihin vieraiden ei kuitenkaan tarvitse osallistua kuin korkeintaan omalta paikaltaan viittaamalla. Eli ei mitään tuolileikkejä tai karaokeja.
Minusta vähän tuntemattomampien sukulaisten, esim. reilusti nuoremmat serkut, häissä on kiva tutustua leikkien kautta morsiuspariin vähän paremmin. Kenkäleikki tai joku muu, missä tulee tietoa morsiusparista.
Ohjelma voi olla vaikka taikuri tai joku muu esiintyjä. Tällaisia harvemmin suomalaisiin juhliin jostain syystä hommataan.
Kaikkein tärkeintä on odottelun minimointi sekä informointi. Kun ei tiedetä koska sitä kakkua tulee, ei tiedä voiko lähteä ulos käppäilemään, pyörii vaan levottomana paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan pitäisi perustaa oma ketju, mutta yritän silti kysyä tässä: millainen ohjelma olisi hyvä?
Itse inhoan tuttu juttua, yhteisleikkejä, kilpailuja yms., ja jotkut bingot on suoraan s**tanasta.
Silti haluaisin vieraiden viihtyvän.
Bändi ois "pakollinen." 🤩
Karaoke vois olla jees, mut valitsisin biisit niin, ettei tuutulauluja ole saatavilla. 😁Kunhan nyt jotain ohjelmaa on, mihin vieraiden ei kuitenkaan tarvitse osallistua kuin korkeintaan omalta paikaltaan viittaamalla. Eli ei mitään tuolileikkejä tai karaokeja.
Minusta vähän tuntemattomampien sukulaisten, esim. reilusti nuoremmat serkut, häissä on kiva tutustua leikkien kautta morsiuspariin vähän paremmin. Kenkäleikki tai joku muu, missä tulee tietoa morsiusparista.
Ohjelma voi olla vaikka taikuri tai joku muu esiintyjä. Tällaisia harvemmin suomalaisiin juhliin jostain syystä hommataan.
Kaikkein tärkeintä on odottelun minimointi sekä informointi. Kun ei tiedetä koska sitä kakkua tulee, ei tiedä voiko lähteä ulos käppäilemään, pyörii vaan levottomana paikallaan.
Pliispliispliis, jättäkää tästä kaikki seksiaiheiset kysymykset pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesän toinen morsian toivoi meitä koristelemaan jo perjantaina, koska muut olivat enimmäkseen töissä. No daa-a. Niin olimme mekin. Lauantaina ei ehtinyt kuulemma, koska piti mennä kampaajalle ja meikattavaksi ja hakea joku auto jostain.
Lauantaina vihkiminen oli kello 13, siitä ajelimme puolituntia autolla jonnekin pusikkoon seuraintalolle. Sen jälkeen odottelimme yli kolmeen, että hääpari tulee valokuvista. Ei mitään tekemistä sillä aikaa. Lapsille annoimme kännykät, että heillä olisi jotain puuhaa ja kävimme juomassa vettä vessan hanasta.
Ruokaa (pastasalaatteja) syötiin viideltä ja sen jälkeen saimme juomalipukkeilla pari drinksua ja leikittiin morsiamen ryöstöä. Myös limut oli juomalipukkeilla. Yhdeksään asti jaksoimme kohteliaisuudesta. Tanssimme pari biisiä spotifystä. Sitten riitti.
Kyseessä oli aikoinaan hyvinkin läheinen opiskelukaverini, joten odotin häitä innokkaana.
Eikö häissä voisi olla joku minimi viihdyketaso, että kestäisi vieraita ihmisiä, tungosta, odottelua ja huonoa ruokaa.
ap
Voi itku, vieläkö vieraita odotutetaan kuvauksen ajan? Sen pitäisi olla rangaistava teko lain edessä ja sen takia en mene enää häihin lainkaan. Onnelliset te, kun oli vessa, josta sai vettä. Olen odotellut lukitun oven takana sekä helteessä että tihkussa ja miettinyt, pitääkö kuitenkin soittaa taksi ja viedä seurueen vanhukset varjoon tai tiputukseen suoraan.
Tuo on törkeä tapa kohdella vieraita. En kestäisi selvinpäin ja lasten kanssa en lainkaan.
Omat ja kavereiden häät ajoittuivat 90-luvulle silloin käytiin kuvissa ennen vihkimistä.
- ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ollut monen opiskelijaystävän häissä.
Mun isosiskon hääkoristeet olivat meillä, sitten ovat kiertäneet monella muullakin. Vistaprintistä tilattiin kutsut ja kiitos kortit.
Hyvä ystävä on lähikoulussa vaksina. Pidettiin häät koripallokentällä.
Varmaan 2 viikkoa laitettiin paikkoja kuntoon, kannettiin pöytiä ja tuoleja jne. Iltaisin töiden jälkeen
Häiden jälkeen päivä meni laittaessa paikoilleen.
Se, mikä teki meidän häistä erilaiset, oli vieraiden fantasiat. Pukuhuoneessa ja tavaravarastossa tapahtui lähentymistä ja häiden jälkeen moni vieras oli 9 kk päästä synnytyssalissa. Pukilla on kiva pukkia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mikä kumma diivailuvaihe joihinkin morsiamiin iskee, kun häät lähestyvät uhkaavasti.
Muutamille tuntuu häät olevan jokin "vapaudu käytöstavoista" -kortti, jolla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Olen nähnyt niin huonosti järjestettyjä juhlia niin oudoilla vierasvalinnoilla, että mietin miten kaikki kohteliaisuuttaan suhisevat, mutta eivät saa sanottua morsiamelle suoriksi että nyt riittää lapsellinen pelleily.
Esimerkki yksi: helteellä seisotettiin vanhuksia pihamaalla. Ei vettä eikä suojaa. Katselimme kun hääparista otettiin valokuvia ammattilaisen kanssa. Morsian oli kieltänyt alkoholitarjoilun alkuillasta, koska ei siedä humalaisia ja vahti baarikaappien avainta kuin klonkku sormusta. Varastimme lopulta ihan kettuillaksemme kuoharipullon ja joimme sen moneen pekkaan parvella, koska ärsytti toi organisoinnin puute. Lopulta morsian meni kiukuissaan nukkumaan ennen puolta yötä meidän muiden juhliessa aamuun asti.
Esimerkki kaksi: morsian ei hyväksynyt juhliinsa miehensa puolen vieraiden aveceja. Bestmannit oli kutsuttu yksinään, ja siihen meni raja kun miehen ukin pitkäaikaista puolisoa (40 v yhdessä) ei oltu kutsumassa paikalle. Morsian pälisi jotain avoliitoista ja seurustelusuhteista, mutta sinänsä huvittavaa, koska morsian oli itse tuntenut tulevan aviomiehensä vasta vuoden ja näillä kutsumattomilla pariskuntien puoliskoilla oli taloja ja lapsiakin.
Esimerkki kolme: Morsian ei hyväksynyt kaikkia valokuviin. Esimerkiksi ei hyväksynyt miehensä veljen vaimoa, isänsä uutta puolisoa tai ketään kuviin, vaan halusi kuvauttaa heteronormatiivisen ydinperhemallin mukaisesti, missä näkyvät pelkästään hän, hänen miehensä, miehen vanhemmat ja hänen omat vanhemmat. Jengi suhtautui tuohon tempaukseen hiukan nukkavierusti, koska ensinnäkään hänen omat vanhempansa olivat eronneet hänen ollessaan kaksi vuotias ja nämä puolisot olivat jo tiukasti kalustoa suvussa.
Itse ymmärrän varsin hyvin tuon valokuvauksen ydinperheessä. Valokuvaus maksaa maltaita ja kukapa haluaisi valokuviinsa puolituttuja tai eron jälkeen perheestä kokonaan poistuvia. Kuvan halutaan olevan aikaa kestävä. Vanhemmat ovat ikuisesti vanhempia erosta huolimatta, joten eron ajankohdalla ei ole merkitystä. Sukuun naidut ovat suvussa vain niin kauan kunnes tulee ero.
Typerää varastella pulloja. Omat juomat mukaan, jos juominen on pääasia.
Ei ole typerää. Hyvä vaan, että juhlaväki osaa viihdytää itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.
Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.
Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.
Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.
Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.
Tuo ajatuksenjuoksu on silti sama kuin se, että pukeutuminen ja koodisto ei ole merkityksellistä juhlassa: Eipä ainakaan pönäköidytä jos mennään farkuissa tai kollareissa (tai vaikka lenkkareissa) juhlaan.
Ajatuksenjuoksu on oikea, jos pitää extremeen mennä: paremmat juhlat tulee hyvällä juhlaväellä farkuissa ja verkkopaidoissa kuin velvollisuudesta paikalle tulevalla rautakangen tavoin juhlivalla väellä (hyvin yleisesti huonosti-istuvissa) juhlapuvuissaan.
Äärimmilleen vietynä kyse on symboliikan ulottuvuudesta, minkä se saa. Joillekin symbolit kuten vihkisormus tai hääpaikka eivät ole mitään yliluonnollista. Toisille ovat. Edellinen ryhmä voi ajatella elämää vain sarjana aistinautintoja työn lomassa. Jälkimmäiselle suuruus, pyhyys ja vastaava hierarkinen henkisyys ovat iso asia. Edelliselle hauskuus on tärkeintä ja sillä ei ole mitään tekemistä puitteiden kanssa. Jälkimmäiselle symboliikka on tärkeintä ja siihen kuuluvat arvokkaat puitteet.
Tässä ajassa yleisesti kaivataan enemmän symboliikkaa kuin arkisuutta näistä ääripäistä. Esimerkiksi kuninkaallisten suosio on suuri, vaikka puitteettomalle kaikki on yhtä biomassaa ja fysiikkaa ja kuninkaallisuus ilmiönä siksi banaali ja absurdi.
On lopulta kyse siitä, kuinka suurena rakkauden ja ihmisen näkee.
Mun mielestä on ihan käsittämätöntä että toiset morsmaikut kuvittelevat että vieraat ovat valmiita maksamaan satoja ja satoja euroja heidän ihanasta päivästä. Plus tietysti häälahjaksi rahaa. Olen jättänyt häät väliin tämän takia. Ihan vapaasti saa suuttua. Monet kaverini ovat menneet naimisiin ilman mitään sirkusta,joko pienet kivat häät tai sitten ovat menneet ihan keskenään maistraattiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miten on mahdollista, että järjestetään niinkin isot häät, että niihin kutsutaan jotkut kaukana asuvat ammoiset opiskelukaveritkin, ja sitten kuitenkaan ei ole varaa muka panostaa sitä vertaa niihin koristeluihin, että pitää häävieraat niihin vielä viime hetkellä nakittaa.
Muutenkaan en ymmärrä koko häähössötystä. Hirvee stressi ja härdelli ja aivan järjetön rahanmeno yhden ainoan päivän takia! Polttarit ovat vielä älyttömämpää touhua.
Mitä enemmän luen näitä jokakesäisiä juttuja milloin milläkin tavalla pieleen menneistä häistä, sitä tyytyväisempi olen omaan ratkaisuuni.
Menimme naimisiin kahdeksan vuotta sitten maistraatissa. Pakollisina todistajina ja ainoina vieraina olivat mieheni vanhemmat. Vihkimisen jälkeen menimme yhdessä syömään Amarilloon. Ainoat muut kulut häistämme oli mun sormuksen ostaminen. Sekin hyvin vaatimaton, vain viisi aivan minimaalisen pientä timanttia koristeena.
Olin erittäin pitkällä raskaana silloin, ja minua hiukan huvitti vihkikaavan alku, jossa sanottiin avioliiton tarkoituksena olevan perheen perustaminen, me kun olimme tosiaan ottaneet jo aika reilun varaslähdön! Raskauteni takia kielsin ehdottomasti, ettei mulle saa järjestää minkäänlaisia polttareita eikä baby showereita, olin nimittäin erittäin huonovointinen koko raskauden ajan.
Raskaana naimisiin meneminen on nolouden huippu. Joko raskaus on vahinko tai organisointitaidot ovat olemattomat. Jokainenhan ymmärtää, että tuolloin mennään naimisiin vain raskauden takia.
Joo jos eletään 60-luvulla. Nykyään ei ole mikään pakko mennä naimisiin raskauden takia, suurin osa esikoisista syntyy nykyään avioliiton ulkopuolelle. Nykyäänhän moni lykkää joko häitä tai raskautta ettei ne sattuisi yhtä aikaa, ja hääpäiväkin päätetään jo vähintään vuotta ennen häitä. Joskus se raskauden ajoitus ei vaan ole niin helposti päätettävissä.
"Vailla viattomuutta
Risti on vain rautaa
Toive kuvitelmaa
Valtamerisielukin pelkkä nimi" -T. Holopainen
Sellaisia ihmisiä on, jotka eivät tätä tasoa tavoita tai ovat sen syystä tai toisesta taakseen jättäneet. Se sitten myös helposti näkyy heidän suhtautumisessaan rakkauteen ilmiönä ja hääinstituutioon.
Häät saavat olla parin näköiset ja se olisi tärkeääkin. Mutta arkiset häät eivät voi yltää yliluonnolliselle/runolliselle tasolle, vaikka ne voivat sopiakin parille. Samoin hyvät shortsit voivat sopia kantajalleen, mutta ne eivät koskaan voita pukua juhlavuudessa.
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelin samaa, miehille pelkät kengät on alkaen 300e.