Mikä hemmetti morsiamia vaivaa? Jo toiset jäätävät häät nyt lusittu!!!

Päivä prinsessana. Mutta miehet ne vaan on niiin lapsellisia.

Hui kirjoitti:

En kyllä ymmärrä perheen mukana oloa. Puoliso ihan maksimissaan, mutta että lapset?!

Häät eivät ole mikään ihana kahdenkeskinen vapaailta, sellaiset jutut vietetään oikeasti kahden kesken.

Minun lapseni tykkäävät olla häissä, eivät ole moniinkaan päässeet. Tullaan siis perhejuhliin. Lapseni ovat hyväkäytöksisiä esiteinejä.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.

Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.

Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.

Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.

Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En menisi ollenkaan, jos on noin vaikeata. Muuten yrittäisin saada lapset johonkin hoitoon ja menisin kaksin miehen kanssa, tai sitten otettaisiin reissu koko perheen lomana, ts. katsottaisiin sunnutaiksi joku kaikkia kiinnostava juttu, mies lähtisi lasten kanssa aikaisemmin majapaikkaan ja minä jäisin juhlimaan muiden opiskelukavereiden kanssa jos siltä tuntuu. Ja morsiamen asemassa toivoisin, että jos v*tuttaa jo valmiiksi, niin älä tule ollenkaan.

Siinä tapauksessa juhlissa tulee olemaan aika vähän väkeä. Lähipiiristä häät on ihanat. Muut kokee tilaisuuden enimmäkseen velvollisuudeksi.

Parempi niin. Todennäköisesti ne jotka kokevat tilaisuuden velvollisuudeksi on myös kutsuttu velvollisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskimmat häät missä olen ollut, oli opiskelukavereiden häät. Siellä oli hyvä meininki ja olivat tehneet itse paljon, mutta etukäteen ajan kanssa. He olivat tehneet kotiviiniäkin (90-luvun laman jälkeen), mutta pulloihin oli sentään askaroitu hienot etiketit, joissa oli heidän sukunimensä saksaksi. Ohjelma oli ihan parasta, oli leikkejä mutta myös opiskelukavereiden hauskoja kertomuksia parin tapaamisesta ja historiasta. Itse olin mukana sulhasenryöstössä. 

Alkuillasta oli enempi sellaista tanssimusiikkia, mutta kun sukulaiset olivat lähteneet, niin vaihtui musiikki popimpaan ja morsian irrotti hääpuvusta alaosan ja jatkoi polvipituisessa mekossa. Hääpaikalla taidettiin olla puolilleöin ja vielä jatkettiin jonnekin menopaikkaan. Ihan parhaat häät ikinä, vaikka puitteet ei olleet mitenkään mieleenpainuvat. 

Oman tyttäreni häät olivat sählyhäät. Tytär ei olisi välittänyt isoista häistä, mutta sulhanen halusi kunnon sukulaishäät. Sulhasen sukulaiset hoitivat talkoilla koristeluhommat ja me maksoimme tilavuokran ja pitopalvelusta ruuat. Sulhasen äiti teki hääpukuun korjaukset ja teki kakut ja macaronsit häihin. 

Häiden alla oli viime tinkaan kauhea touhotus päällä ja sulhasen äiti hääri siellä hikipäissään kakkujensa kanssa. Viime hetkellä ennen vihkimistä singahti suihkuun. Vihkimisen ja syömisen jälkeen tuli ihme odottelua, kun kakut ei olleet vieläkään valmiita. Sitten kuulin, että sulhasen äiti oli viety ambulanssilla sairaalaan ja toiset yrittivät niitä kakkuja koristella. Häneltä jäi tanssimatta poikansa kanssa, oli kovasti sitä odottanut. Mieheltäni puolestaan hajosi kengät, pohjat kirjaimellisesti murenivat palasiksi ja lähtivät irti (olivat ilmeisesti liian vanhat ja hapertuneet) eikä hän päässyt tanssimaan tyttären kanssa isä-tytär-tanssia. Ei siellä kovin paljon tanssijoita ollut, bändi kyllä piti urheasti tsemppiä päällä vaisusta yleisöstä huolimatta ja heitä kävin kiittämässä ja samalla pahoittelin, että tällaista se on kun ei alkoholia (nuoren parin toiveesta) tarjoilla :-D

Todella tarkkaan kannattaa harkita, lähteekö häihin, josta ei tunne muita kuin pariskunnan! Vähintään joku pieni taskumatti pitäisi ottaa turvaksi. Vai saisikohan korttipakalla kerättyä pokeriporukan kasaan ajankuluksi? 

Mitä on "Virtanen" saksaksi?

Entä minkälaiset ovat "sählyhäät"? Eikö morsiamen ole epäkäytännöllistä juosta mailan kanssa reikäpallon perässä hääpuvussa? Tuliko maaleja? Ystävällisenä huomautuksena: sähläys ja sähly eivät ole sama asia.

Ja oletko tosiaan niin alkoholiriippuvainen, että taskumatti tarvitaan turvaksi?

Minäkin ymmärsin, että oli urheiluteemaiset häät, nämä sählyhäät

Sählyhäät: säheltämistä ja sähläämistä, mitään ei ole kunnolla organisoitu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan jo viisikymppinen pariskunta, joten häät alkaa olla harvemmassa. Tänä vuonna on yhden perheenjäsenen (siis ihan pakolliset osallistua) häät syksyllä ja niissä on pakko yöpyä. Hinta on 180e/2hlön huone ja mitään muuta ei ole seudulla tarjolla. Ainoa vaihtoehto olis ajaa syksyn pimeydessä hirviä peläten 100km kotiin. Mua hiukan tympii kun mieluummin tosiaan haluaisin herätä seuraavana aamuna kotona enkä hääseurueen kanssa samasta hotellista, mutta ihan turvallisuussyistä on pakko jäädä sinne. Lisäksi mulla on työmatkat molemmin puolin näitä kekkereitä, eli ärsyttää sekin, että kotona kerkee käydä vaan kääntymässä.

Viiskymppiset ei uskalla ajaa syksyllä 100km (vähän reilu tunti) koska tielle voi tulla hirvi?

Onko se nyt niin kivaakaan lähteä pikkuteitä ajamaan juhlien jälkeen?

Ja faktahan se on, että riski hirvikolariin tuollaisilla teillä on. Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 13 tuhatta, joista hirven kanssa reilu 2000 kpl. Syksi on pahinta aikaa. Eikö se voi alta viiskymppisille osua kohdalle?

Hirvikolaririskiä voi vähentää merkittävästi ajamalla vähän hitaammin. Ja oletko laskenut montako muuta auto-onnettomuutta tapahtuu vuodessa? Päivällä liikkuu paljon enemmän autoja eli riski törmätä semmoiseen on taas isompi. Eihän se syyspimeällä ajaminen kivaa ole ja jokainen tietty tekee oman valintansa, mutta "pakko jäädä hotelliin" on ehkä vähän liiottelua..

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?

Tämä. Usein siis vielä niin että ne on nimenomaan ne aikuisten vaatekulut.

Jollekin taaperolle tai pienelle lapselle ihan turhaa edes ostaa mitään pukua tai vastaavaa. Luulisi et se 4v voi mennä missä tahansa vähän siistimmässä asussa juhliin, tytölle vaikka joku perus kesämekkokin sopii.

Enpä ole ikinä ollut juhlissa, jossa lapsetkin olisi pitänyt pukea satiinileninkeihin ja pienet pojat sulloa pukuihin. Tokihan näin saa tehdä mutta pakko ei ole. :D Ja jotkut tällä palstalla laskee vielä erikseen hiustenleikkuusta aiheutuvat kulut häiden syyksi kun nämä eivät ilmeisesti koskaan muutoin vie lapsiaan parturiin..

Olen ollut todella hauskoissa suomalaishäissä, sulhanen lauloi morsiamelle, sulhasen bändi soitti, appiukkojen puheet olivat hyviä herkistäviä ja humoristisia, morsian lauloi sulhaselle, pienet kummityttö lauloivat, leikkeihin oli valittu väkeä, jotka heittäytyivät eivätkä olleet vaivaantuneita. Ruoka oli hyvää ja sitä riitti. Alkoholitarjoilusta en sano mitään kun en muista oliko sitä, luultavasti oli, aikaa on kulunut 15v.

Mutta päällimäinen muisto on, että häät olivat parin näköiset ja hauskat, toinen muisto, pari erosi pari vuotta häiden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan jo viisikymppinen pariskunta, joten häät alkaa olla harvemmassa. Tänä vuonna on yhden perheenjäsenen (siis ihan pakolliset osallistua) häät syksyllä ja niissä on pakko yöpyä. Hinta on 180e/2hlön huone ja mitään muuta ei ole seudulla tarjolla. Ainoa vaihtoehto olis ajaa syksyn pimeydessä hirviä peläten 100km kotiin. Mua hiukan tympii kun mieluummin tosiaan haluaisin herätä seuraavana aamuna kotona enkä hääseurueen kanssa samasta hotellista, mutta ihan turvallisuussyistä on pakko jäädä sinne. Lisäksi mulla on työmatkat molemmin puolin näitä kekkereitä, eli ärsyttää sekin, että kotona kerkee käydä vaan kääntymässä.

Kuulostaa siltä ettei tässä perheessä rouva aja autoa kuin ihan olosuhteiden pakosta. Häiden jälkeen mies ei aio olla ajokunnossa ja vaimo ei uskalla ajaa kotiin koska pimeä ja hirvi

Kuka käskee majoittua hotellissa? Useilla paikkakunnilla tai lyhyen matkan päässä löytyy esimerkiksi leirintäalueita, missä on edullisia mökkejä suht vähillä mukavuuksilla, mutta niissä kyllä pärjää hyvin yhden yön. Ja joku 200-300 kilometriä vielä jaksaa kyllä ajaa kotiinkin, jos ei sitten ole niin että molempien aikuisten on vedettävä lärvit (toivottavasti ei kun on lapset mukana).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En menisi ollenkaan, jos on noin vaikeata. Muuten yrittäisin saada lapset johonkin hoitoon ja menisin kaksin miehen kanssa, tai sitten otettaisiin reissu koko perheen lomana, ts. katsottaisiin sunnutaiksi joku kaikkia kiinnostava juttu, mies lähtisi lasten kanssa aikaisemmin majapaikkaan ja minä jäisin juhlimaan muiden opiskelukavereiden kanssa jos siltä tuntuu. Ja morsiamen asemassa toivoisin, että jos v*tuttaa jo valmiiksi, niin älä tule ollenkaan.

Siinä tapauksessa juhlissa tulee olemaan aika vähän väkeä. Lähipiiristä häät on ihanat. Muut kokee tilaisuuden enimmäkseen velvollisuudeksi.

Parempi niin. Todennäköisesti ne jotka kokevat tilaisuuden velvollisuudeksi on myös kutsuttu velvollisuudesta.

Hääsuunnittelijana väittäisin, että ne jotka kokee tilaisuuden velvollisuudeksi, on kutsuttu koska on luultu, että ne haluaa tulla juhlimaan ainutkertaista rakkautta ja minun omaa prinsessapäivääni.

Hääsuunnittelijana pääsee usein kuulemaan vieraiden yksityiskeskusteluja. Yleisin puheenaihe on, että en tunne täältä oikein ketään, tylsää ja koska pääsee kotiin. Harvat seurueet heittäytyy vilpittömästi hauskoihin juhliin.

Hääsuunnittelija voi auttaa ohjelman järjestämisessä, mutta ei juhlia jäykkien tuppisuiden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miten on mahdollista, että järjestetään niinkin isot häät, että niihin kutsutaan jotkut kaukana asuvat ammoiset opiskelukaveritkin, ja sitten kuitenkaan ei ole varaa muka panostaa sitä vertaa niihin koristeluihin, että pitää häävieraat niihin vielä viime hetkellä nakittaa.

Muutenkaan en ymmärrä koko häähössötystä. Hirvee stressi ja härdelli ja aivan järjetön rahanmeno yhden ainoan päivän takia! Polttarit ovat vielä älyttömämpää touhua.

Mitä enemmän luen näitä jokakesäisiä juttuja milloin milläkin tavalla pieleen menneistä häistä, sitä tyytyväisempi olen omaan ratkaisuuni.

Menimme naimisiin kahdeksan vuotta sitten maistraatissa. Pakollisina todistajina ja ainoina vieraina olivat mieheni vanhemmat. Vihkimisen jälkeen menimme yhdessä syömään Amarilloon. Ainoat muut kulut häistämme oli mun sormuksen ostaminen. Sekin hyvin vaatimaton, vain viisi aivan minimaalisen pientä timanttia koristeena.

Olin erittäin pitkällä raskaana silloin, ja minua hiukan huvitti vihkikaavan alku, jossa sanottiin avioliiton tarkoituksena olevan perheen perustaminen, me kun olimme tosiaan ottaneet jo aika reilun varaslähdön! Raskauteni takia kielsin ehdottomasti, ettei mulle saa järjestää minkäänlaisia polttareita eikä baby showereita, olin nimittäin erittäin huonovointinen koko raskauden ajan.

Raskaana naimisiin meneminen on nolouden huippu. Joko raskaus on vahinko tai organisointitaidot ovat olemattomat. Jokainenhan ymmärtää, että tuolloin mennään naimisiin vain raskauden takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.

Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.

Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.

Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.

Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.

Pönäkimmät häät, joissa olen ollut (8 häiden kokemus), ovat olleet juuri perinteiset kirkkohäät melko halvalla. Esimerkiksi eräs tuttavani järjesti n. 100 hengen kirkkohäät ja vuokrasi jonkinlaisen liikekeskuksen juhlapaikaksi. Ne olivat silti mukavat pippalot, iso tila antoi paljon mahdollisuuksia sosialisoida ja viettää aikaa. Tanssi oli myös rentoa.

Pienissä mutta perinteisissä häissä ei oikein ole karnevaalihenkeä.

Toki hääparin persoonatkin vaikuttavat tulokseen. Eräissä vähän kalliimmissa häissä oli kyllä melko kireä ja tekopirteä tunnelma. Mutta hääparikin on melko varautunutta ja pidättyvää "suorittavaa" sorttia.

Mitä juuri luin ?? Ei uskalleta ajaa pimeällä kun hirvi. Miten voi töissä käydä tai yleensä missään ?? Miehen vaatteet 1600 € !!! Sulhanen lauloi morsiamelle ja päin vastoin, sukulaistytöt lauloivat... Ja kaikki tykkäsivät ? Vai tykkäsivätkö... ?

Jumalauta on tää porukka sekaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?

Jos on kaksi kasvavaa lasta ja häät alkukesästä ja loppukesästä, pahimmassa tapauksessa jommalle kummalle pitää ostaa uudet kengät tai housut. Teinipoika voi kasvaa kasvupyrähdyksen aikana yli 10 cm vuodessa. Sukuhäissä ei nainen voi mennä samassa koltussa useampiin häihin.

Meidän perheessä on 2 poikaa ja 1 mies. Puvut, paidat ja kengät maksavat helposti 400 e per heppu. Mies voi käyttää vuosia samaa, pojat ehkä vuoden.

Taitaa ne kasvupysähdykset, missä kasvaa parissa kuukaudessa ulos vaatteistaan olla aika harvinaisia. Ja hei, ketään ei kiinnosta, vaikka sukulaisnainen juhlisi samana kesänä monet häät samassa mekossa. Nainen voi myös pukeutua edellisen kesän juhlamekkoon, jos ei ole kasvanut siitä ulos.

Näin! Minulle tyttäreni sanoi, että voin aivan hyvin tulla hääjuhlaan jossain vanhassa leningissäni. Ja m8nä siis olen morsiamen äiti. Miksi ihmeessä joka juhlia varten pitäisi olla eri vaatteet? Satsaa keralla laadukkaaseen ja tyylikkääseen, aikaa kestävään juhlavaatteeseen. Sitä voi sitten muunnella erilaisilla huiveilla, kengillä, jakulla

Vierailija kirjoitti:

Kesän toinen morsian toivoi meitä koristelemaan jo perjantaina, koska muut olivat enimmäkseen töissä. No daa-a. Niin olimme mekin. Lauantaina ei ehtinyt kuulemma, koska piti mennä kampaajalle ja meikattavaksi ja hakea joku auto jostain.

Lauantaina vihkiminen oli kello 13, siitä ajelimme puolituntia autolla jonnekin pusikkoon seuraintalolle. Sen jälkeen odottelimme yli kolmeen, että hääpari tulee valokuvista. Ei mitään tekemistä sillä aikaa. Lapsille annoimme kännykät, että heillä olisi jotain puuhaa ja kävimme juomassa vettä vessan hanasta.

Ruokaa (pastasalaatteja) syötiin viideltä ja sen jälkeen saimme juomalipukkeilla pari drinksua ja leikittiin morsiamen ryöstöä. Myös limut oli juomalipukkeilla. Yhdeksään asti jaksoimme kohteliaisuudesta. Tanssimme pari biisiä spotifystä. Sitten riitti.

Kyseessä oli aikoinaan hyvinkin läheinen opiskelukaverini, joten odotin häitä innokkaana.

Eikö häissä voisi olla joku minimi viihdyketaso, että kestäisi vieraita ihmisiä, tungosta, odottelua ja huonoa ruokaa.

ap

Voi itku, vieläkö vieraita odotutetaan kuvauksen ajan? Sen pitäisi olla rangaistava teko lain edessä ja sen takia en mene enää häihin lainkaan. Onnelliset te, kun oli vessa, josta sai vettä. Olen odotellut lukitun oven takana sekä helteessä että tihkussa ja miettinyt, pitääkö kuitenkin soittaa taksi ja viedä seurueen vanhukset varjoon tai tiputukseen suoraan.

Tuo on törkeä tapa kohdella vieraita. En kestäisi selvinpäin ja lasten kanssa en lainkaan.

En ymmärrä mikä kumma diivailuvaihe joihinkin morsiamiin iskee, kun häät lähestyvät uhkaavasti. 

Muutamille tuntuu häät olevan jokin "vapaudu käytöstavoista" -kortti, jolla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Olen nähnyt niin huonosti järjestettyjä juhlia niin oudoilla vierasvalinnoilla, että mietin miten kaikki kohteliaisuuttaan suhisevat, mutta eivät saa sanottua morsiamelle suoriksi että nyt riittää lapsellinen pelleily. 

Esimerkki yksi: helteellä seisotettiin vanhuksia pihamaalla. Ei vettä eikä suojaa. Katselimme kun hääparista otettiin valokuvia ammattilaisen kanssa. Morsian oli kieltänyt alkoholitarjoilun alkuillasta, koska ei siedä humalaisia ja vahti baarikaappien avainta kuin klonkku sormusta. Varastimme lopulta ihan kettuillaksemme kuoharipullon ja joimme sen moneen pekkaan parvella, koska ärsytti toi organisoinnin puute. Lopulta morsian meni kiukuissaan nukkumaan ennen puolta yötä meidän muiden juhliessa aamuun asti. 

Esimerkki kaksi: morsian ei hyväksynyt juhliinsa miehensa puolen vieraiden aveceja. Bestmannit oli kutsuttu yksinään, ja siihen meni raja kun miehen ukin pitkäaikaista puolisoa (40 v yhdessä) ei oltu kutsumassa paikalle. Morsian pälisi jotain avoliitoista ja seurustelusuhteista, mutta sinänsä huvittavaa, koska morsian oli itse tuntenut tulevan aviomiehensä vasta vuoden ja näillä kutsumattomilla pariskuntien puoliskoilla oli taloja ja lapsiakin. 

Esimerkki kolme: Morsian ei hyväksynyt kaikkia valokuviin. Esimerkiksi ei hyväksynyt miehensä veljen vaimoa, isänsä uutta puolisoa tai ketään kuviin, vaan halusi kuvauttaa heteronormatiivisen ydinperhemallin mukaisesti, missä näkyvät pelkästään hän, hänen miehensä, miehen vanhemmat ja hänen omat vanhemmat. Jengi suhtautui tuohon tempaukseen hiukan nukkavierusti, koska ensinnäkään hänen omat vanhempansa olivat eronneet hänen ollessaan kaksi vuotias ja nämä puolisot olivat jo tiukasti kalustoa suvussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.

Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.

Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.

Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.

Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.

Tuo ajatuksenjuoksu on silti sama kuin se, että pukeutuminen ja koodisto ei ole merkityksellistä juhlassa: Eipä ainakaan pönäköidytä jos mennään farkuissa tai kollareissa (tai vaikka lenkkareissa) juhlaan.

Parhaat häät on ne joita ei pidetty. Monen maistraatissa vihityn häättömän parin juhliin olisin halunnut päästä, kaikista mukavimpien parien, joista näkee että todella välittävät toisistaan. Sitten on näitä seuraintalo-häitä joissa tilaisuus on tehty toisella kädellä ja vieraita haalitaan kymmenien vuosien takaa puskista.

ikisinkkukinkku