Mikä hemmetti morsiamia vaivaa? Jo toiset jäätävät häät nyt lusittu!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä miten on mahdollista, että järjestetään niinkin isot häät, että niihin kutsutaan jotkut kaukana asuvat ammoiset opiskelukaveritkin, ja sitten kuitenkaan ei ole varaa muka panostaa sitä vertaa niihin koristeluihin, että pitää häävieraat niihin vielä viime hetkellä nakittaa.

Muutenkaan en ymmärrä koko häähössötystä. Hirvee stressi ja härdelli ja aivan järjetön rahanmeno yhden ainoan päivän takia! Polttarit ovat vielä älyttömämpää touhua.

Mitä enemmän luen näitä jokakesäisiä juttuja milloin milläkin tavalla pieleen menneistä häistä, sitä tyytyväisempi olen omaan ratkaisuuni.

Menimme naimisiin kahdeksan vuotta sitten maistraatissa. Pakollisina todistajina ja ainoina vieraina olivat mieheni vanhemmat. Vihkimisen jälkeen menimme yhdessä syömään Amarilloon. Ainoat muut kulut häistämme oli mun sormuksen ostaminen. Sekin hyvin vaatimaton, vain viisi aivan minimaalisen pientä timanttia koristeena.

Olin erittäin pitkällä raskaana silloin, ja minua hiukan huvitti vihkikaavan alku, jossa sanottiin avioliiton tarkoituksena olevan perheen perustaminen, me kun olimme tosiaan ottaneet jo aika reilun varaslähdön! Raskauteni takia kielsin ehdottomasti, ettei mulle saa järjestää minkäänlaisia polttareita eikä baby showereita, olin nimittäin erittäin huonovointinen koko raskauden ajan.

Raskaana naimisiin meneminen on nolouden huippu. Joko raskaus on vahinko tai organisointitaidot ovat olemattomat. Jokainenhan ymmärtää, että tuolloin mennään naimisiin vain raskauden takia.

Useimmiten kyseessä on se, että ei ole jaksettu odottaa hääyöhön asti yrittämisen aloittamisessa. Eikä siinä nyt sinällään ole pahaa tai organisointitaidottomuutta. Itse tosin en tahtoisi olla häissä alkuraskaana. Ei olisi kiva saada keskenmenoa kesken häähumun tai sen valmistelun.

Loppuraskaudesta naimisiin meneminen taas on pelkästään fiksua, sillä avioliitto on ennen kaikkea juridinen sopimus. Ei tarvita isyydentunnustamista eikä huoltajuussopimuksia. Valitettavasti tiedän tapauksia, että lapsi on syntynyt huonokuntoisena ja ne lapsen kalliit ainoat elinpäivät on kulutettu juoksemalla maistraatissa tekemässä pikaisyydentunnustuksia, että lapsi ei kuole isättömänä. Se on siinä kohtaa yllättävän tärkeä juttu.

Isyyden voi tunnustaa jo raskausaikana. Ei ole lapsen kannalta merkitystä onko vanhemmat naimisissa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Olen  ollut useammissakin jenkkihäissä. Ihan erilainen meininki ja kunnon showt. On tiskijukat ja bändit ja ilotulitukset ja hauskoja puheita ja tanssia. Pöydissä on tehtäviä ja hääbingoa ja lapsille omaa ohjelmaa. Kun on jotain yhteisleikkejä, ihmiset heittäytyy ja pitää hauskaa. Ei niin kuin suomessa, että meinaa kuolla myötähäpeään, kun kaikkia niin ujostuttaa kun muut katsoo.

Suomessa nykerretään viikkotolkulla pöytiin jotain kamalia puisia kiekkoja ja tehdään pilttipurkeista juuttinarulla kynttiläkippoja. Jenkeissä satsataan siihen, että on ohjelmaa! Mieluummin vaikka sukulaistyttö laulaa, kuin se, että tuijotan tyhjää viinilasia koko illan.

Näissä on sitten myös budjetit omalla kymmenluvullaan. Jonkunnäköinen kompromissi täytyy tehdä hääbudjetin ja ohjelman välillä.

Itse olen ollut vain hyvissä häissä, asenne ratkaisee. Lapsuudesta jäänyt parhaiten mieleen latohäät jossa me lapset saimme kirmata vapaasti siellä täällä. Aikuiset joi boolia ja päihtyivät muttei se haitannut kun kukaan ei alkanut riitaa haastamaan keskenään ainakaan lasten nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?

Jos on kaksi kasvavaa lasta ja häät alkukesästä ja loppukesästä, pahimmassa tapauksessa jommalle kummalle pitää ostaa uudet kengät tai housut. Teinipoika voi kasvaa kasvupyrähdyksen aikana yli 10 cm vuodessa. Sukuhäissä ei nainen voi mennä samassa koltussa useampiin häihin.

Meidän perheessä on 2 poikaa ja 1 mies. Puvut, paidat ja kengät maksavat helposti 400 e per heppu. Mies voi käyttää vuosia samaa, pojat ehkä vuoden.

Mutta pojista pienempi voi käyttää isomman vanhaa pukua, niitä löytyy myös käytettynä ja toisaalta sen pieneksi jääneen voi myydä eteenpäin, ja toisaalta ei ole mikään pakko ostaa ihan virallisia pukuja lapsille, lapset voi hyvin mennä tyyliin chinot, kauluspaita ja pikkutakki- tyylillä ja kengiksi jotkut siistimmät tennarit. Sellaisen setin saa paljon halvemmalla ja on ehkä muulloinkin käyttöä. Riippuu tietysti millaiset juhlat on tulossa, mutta harvemmat suomalaishäät on niin hienot että lapset tarvitsisi 400e pukuja sinne...

Ilmaista ruokaa ja juomaa koko perheelle. Yleensä häät ovat samassa kaupungissa, niin ei mene bensaankaan kuin muutama euro. Voisin mennä vaikka joka viikonloppu syömään ja juhlimaan häihin, jos vain ovat lähellä. Hyvä säästövinkki köyhille jotka haluaa juhlia halvalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?

Jos on kaksi kasvavaa lasta ja häät alkukesästä ja loppukesästä, pahimmassa tapauksessa jommalle kummalle pitää ostaa uudet kengät tai housut. Teinipoika voi kasvaa kasvupyrähdyksen aikana yli 10 cm vuodessa. Sukuhäissä ei nainen voi mennä samassa koltussa useampiin häihin.

Meidän perheessä on 2 poikaa ja 1 mies. Puvut, paidat ja kengät maksavat helposti 400 e per heppu. Mies voi käyttää vuosia samaa, pojat ehkä vuoden.

400? Minun hääasuni maksoi kaikkiaan (puku, solmio, liivi, kengät, paita, kaikki omaksi) noin 1600 € ja olen mies.

Nyt kannattaa vaan olla lihomatta niin voit käyttää samaa pukua kaikissa juhlissa seuraavat 15 vuotta. Ei jää paljoa hintaa per juhlat jos on yhdetkin vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mikä kumma diivailuvaihe joihinkin morsiamiin iskee, kun häät lähestyvät uhkaavasti. 

Muutamille tuntuu häät olevan jokin "vapaudu käytöstavoista" -kortti, jolla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Olen nähnyt niin huonosti järjestettyjä juhlia niin oudoilla vierasvalinnoilla, että mietin miten kaikki kohteliaisuuttaan suhisevat, mutta eivät saa sanottua morsiamelle suoriksi että nyt riittää lapsellinen pelleily. 

Esimerkki yksi: helteellä seisotettiin vanhuksia pihamaalla. Ei vettä eikä suojaa. Katselimme kun hääparista otettiin valokuvia ammattilaisen kanssa. Morsian oli kieltänyt alkoholitarjoilun alkuillasta, koska ei siedä humalaisia ja vahti baarikaappien avainta kuin klonkku sormusta. Varastimme lopulta ihan kettuillaksemme kuoharipullon ja joimme sen moneen pekkaan parvella, koska ärsytti toi organisoinnin puute. Lopulta morsian meni kiukuissaan nukkumaan ennen puolta yötä meidän muiden juhliessa aamuun asti. 

Esimerkki kaksi: morsian ei hyväksynyt juhliinsa miehensa puolen vieraiden aveceja. Bestmannit oli kutsuttu yksinään, ja siihen meni raja kun miehen ukin pitkäaikaista puolisoa (40 v yhdessä) ei oltu kutsumassa paikalle. Morsian pälisi jotain avoliitoista ja seurustelusuhteista, mutta sinänsä huvittavaa, koska morsian oli itse tuntenut tulevan aviomiehensä vasta vuoden ja näillä kutsumattomilla pariskuntien puoliskoilla oli taloja ja lapsiakin. 

Esimerkki kolme: Morsian ei hyväksynyt kaikkia valokuviin. Esimerkiksi ei hyväksynyt miehensä veljen vaimoa, isänsä uutta puolisoa tai ketään kuviin, vaan halusi kuvauttaa heteronormatiivisen ydinperhemallin mukaisesti, missä näkyvät pelkästään hän, hänen miehensä, miehen vanhemmat ja hänen omat vanhemmat. Jengi suhtautui tuohon tempaukseen hiukan nukkavierusti, koska ensinnäkään hänen omat vanhempansa olivat eronneet hänen ollessaan kaksi vuotias ja nämä puolisot olivat jo tiukasti kalustoa suvussa. 

Itse ymmärrän varsin hyvin tuon valokuvauksen ydinperheessä. Valokuvaus maksaa maltaita ja kukapa haluaisi valokuviinsa puolituttuja tai eron jälkeen perheestä kokonaan poistuvia. Kuvan halutaan olevan aikaa kestävä. Vanhemmat ovat ikuisesti vanhempia erosta huolimatta, joten eron ajankohdalla ei ole merkitystä. Sukuun naidut ovat suvussa vain niin kauan kunnes tulee ero.

Typerää varastella pulloja. Omat juomat mukaan, jos juominen on pääasia.

Kiitos, pitää muistaa seuraavalla kerralla ottaa kaksi ja sehän oli maksettu jo, mutta morsian kiusallaan ilmoitti ettei saa avata ennen hänen määräämäänsä kellonlyömää. 

Ihan tiedoksesi, että olemme kaikki edelleen yhdessä näin seitsemän vuoden jälkeenkin, tuo morsian on ainoa joka on eronnut. - sama 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä mikä kumma diivailuvaihe joihinkin morsiamiin iskee, kun häät lähestyvät uhkaavasti. 

Muutamille tuntuu häät olevan jokin "vapaudu käytöstavoista" -kortti, jolla voi oikeuttaa melkein mitä vain. Olen nähnyt niin huonosti järjestettyjä juhlia niin oudoilla vierasvalinnoilla, että mietin miten kaikki kohteliaisuuttaan suhisevat, mutta eivät saa sanottua morsiamelle suoriksi että nyt riittää lapsellinen pelleily. 

Esimerkki yksi: helteellä seisotettiin vanhuksia pihamaalla. Ei vettä eikä suojaa. Katselimme kun hääparista otettiin valokuvia ammattilaisen kanssa. Morsian oli kieltänyt alkoholitarjoilun alkuillasta, koska ei siedä humalaisia ja vahti baarikaappien avainta kuin klonkku sormusta. Varastimme lopulta ihan kettuillaksemme kuoharipullon ja joimme sen moneen pekkaan parvella, koska ärsytti toi organisoinnin puute. Lopulta morsian meni kiukuissaan nukkumaan ennen puolta yötä meidän muiden juhliessa aamuun asti. 

Esimerkki kaksi: morsian ei hyväksynyt juhliinsa miehensa puolen vieraiden aveceja. Bestmannit oli kutsuttu yksinään, ja siihen meni raja kun miehen ukin pitkäaikaista puolisoa (40 v yhdessä) ei oltu kutsumassa paikalle. Morsian pälisi jotain avoliitoista ja seurustelusuhteista, mutta sinänsä huvittavaa, koska morsian oli itse tuntenut tulevan aviomiehensä vasta vuoden ja näillä kutsumattomilla pariskuntien puoliskoilla oli taloja ja lapsiakin. 

Esimerkki kolme: Morsian ei hyväksynyt kaikkia valokuviin. Esimerkiksi ei hyväksynyt miehensä veljen vaimoa, isänsä uutta puolisoa tai ketään kuviin, vaan halusi kuvauttaa heteronormatiivisen ydinperhemallin mukaisesti, missä näkyvät pelkästään hän, hänen miehensä, miehen vanhemmat ja hänen omat vanhemmat. Jengi suhtautui tuohon tempaukseen hiukan nukkavierusti, koska ensinnäkään hänen omat vanhempansa olivat eronneet hänen ollessaan kaksi vuotias ja nämä puolisot olivat jo tiukasti kalustoa suvussa. 

Itse ymmärrän varsin hyvin tuon valokuvauksen ydinperheessä. Valokuvaus maksaa maltaita ja kukapa haluaisi valokuviinsa puolituttuja tai eron jälkeen perheestä kokonaan poistuvia. Kuvan halutaan olevan aikaa kestävä. Vanhemmat ovat ikuisesti vanhempia erosta huolimatta, joten eron ajankohdalla ei ole merkitystä. Sukuun naidut ovat suvussa vain niin kauan kunnes tulee ero.

Typerää varastella pulloja. Omat juomat mukaan, jos juominen on pääasia.

Kiitos, pitää muistaa seuraavalla kerralla ottaa kaksi ja sehän oli maksettu jo, mutta morsian kiusallaan ilmoitti ettei saa avata ennen hänen määräämäänsä kellonlyömää. 

Ihan tiedoksesi, että olemme kaikki edelleen yhdessä näin seitsemän vuoden jälkeenkin, tuo morsian on ainoa joka on eronnut. - sama 

Palaan vielä sen verran, että mikä ydinperhe? Kaikki oltiin rutkasti yli kolmenkympin puolella ja joskus on vain aika mennä eteenpäin. Näiden menneiden kaivelun paikka ei ole häissä vaan jossain muualla. Äitinsä oli vaihtanut miestä kuin paitaa jo vuosia ja isä ollut saman vaimon kanssa jo vuosikymmenet, joten ihan tahallista kettuilua koko kuvauksen järjestäminen. 

Juu, häihin osallistumiseen saa kyllä kulumaan rahaa. Olen itsekin ollut ulkomailla mieheni kaverin häissä, ja lentoihin, auton vuokraamiseen, juhlapaikalla yöpymiseen, matkustamista varten otettuun palkattomaan vapaapäivään ja ruokailuihin meni kyllä rahaa. Häissä oli vieläpä omakustanteinen juomatarjoilu, joten siihenkin meni ravintolahinnoilla penni jos toinenkin. Koen kuitenkin, että tuo oli hauska päivä ja kokemus, vaikken tuntenut häistä puolisoni lisäksi ketään etukäteen, koska menin paikoille avoimin mielin enkä valmiiksi kyrpiintyneenä.

Ihmettelen kyllä, miksi täällä valitetaan hotellikuluista, jos ei jakseta ajaa 100 km kotiin, tai uuden asun hankkimiseen menevästä rahasta, kun ei kehdata mennä samassa mekossa kaksiin häihin. Kyllä silloin on ihan kyse omista valinnoista, eikä niistä voi syyllistää juhlien järjestäjää.

Vierailija kirjoitti:

Meidän häämme ovat kohta. Hääpaikalla ensin canapeet ja drinkkitarjoilu. Pöytiin tarjoiltu gourmet-illallinen. Baari auki pikkutunneille asti, ilmainen tietysti (siis vieraille;)). Yöruoka. Aamiainen seuraavan aamuna. Ja kaikille häävieraille varattu ja maksettu majoitus. Ei lapsia, kiitos.

Ja hintalappu? Miksi tuhlata näin paljon rahaa yksiin juhliin perheen perustamisvaiheessa? Aika älytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan käsittämätöntä että toiset morsmaikut kuvittelevat että vieraat ovat valmiita maksamaan satoja ja satoja euroja heidän ihanasta päivästä. Plus tietysti häälahjaksi rahaa. Olen jättänyt häät väliin tämän takia. Ihan vapaasti saa suuttua. Monet kaverini ovat menneet naimisiin ilman mitään sirkusta,joko pienet kivat häät tai sitten ovat menneet ihan keskenään maistraattiin.

Miksi joudut maksamaan satoja ja satoja euroja häävieraana olosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa tyhmälle, miksi jotkut laskevat vaatekulut erikseen kesän jokaisiin häihin?

Jos on kaksi kasvavaa lasta ja häät alkukesästä ja loppukesästä, pahimmassa tapauksessa jommalle kummalle pitää ostaa uudet kengät tai housut. Teinipoika voi kasvaa kasvupyrähdyksen aikana yli 10 cm vuodessa. Sukuhäissä ei nainen voi mennä samassa koltussa useampiin häihin.

Meidän perheessä on 2 poikaa ja 1 mies. Puvut, paidat ja kengät maksavat helposti 400 e per heppu. Mies voi käyttää vuosia samaa, pojat ehkä vuoden.

Taitaa ne kasvupysähdykset, missä kasvaa parissa kuukaudessa ulos vaatteistaan olla aika harvinaisia. Ja hei, ketään ei kiinnosta, vaikka sukulaisnainen juhlisi samana kesänä monet häät samassa mekossa. Nainen voi myös pukeutua edellisen kesän juhlamekkoon, jos ei ole kasvanut siitä ulos.

Kasvaville teinipojille voi aivan hyvin ostaa puvut jostain halpakaupasta tyyliin h&m, sieltä saa satasella puvun. Kauluspaita ja jotkut kelvolliset kengät max toinen 100e ja niitä voi käyttää muissakin tilaisuuksissa. Satsaa laatuun sitten kun se puku menee päälle kauemmin kuin vuoden. Ja naiset voi tosiaan käyttää samaa mekkoa useampaan otteeseen, jos tietää että on useammat häät tulossa niin ostaa vaikka semmoisen jota voi asustaa eri tavoin eri juhliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomessa muka jotain muitakin häitä kuin surkeita. Käykää maailmalla katsomassa miten häitä juhlitaan ei mitään lapsellisia leikkejä ja kännäämistä.

Olen käynyt Yhdysvalloissa vaihtoperheeni tyttären häissä, Saksassa lapsuuden ystävän häissä sekä Italiassa opiskelukaverin häissä. Ei mitenkään valtavia eroja Suomeen verrattuna tai ainakaan niihin häihin joissa olen itse Suomessa käynyt. Ja siis kaikki nuo naimisiin menevät ovat olleet paikallisia.

Itse olen käynyt häissä myös Englannissa, ja siellä meno on välitöntä ja hauskaa. Ei ole sitä typerää pönötystä ja kyräilyä, joka tuntuu kuuluvan suomalaisiin hääperinteisiin melkein koko maassa (itäsuomalaiset ovat poikkeus, siellä olen ollut myös hyvissä häissä).

Kuulostaa siltä että olette samasta puusta, sinä ja nuo morsiankaverit.

Valivalineganega. 👀🙊

Me järjestettiin aikanaan häät aika tylsästi: Ei hirveästi ohjelmaa eikä yöhön jatkuvia bileitä. (Meillä ja monella kaverilla oli pienet lapset.)

Mutta panostettiin siihen, että järjestelyt toimivat: Ei pitkiä ajomatkoja, ei odotteluita, ruoka ja juoma heti tarjolla ja sitä oli riittävästi. Pari puhetta, pari lyhyttä ohjelmanumeroa, musiikkiesitys, häävalssi ja sitten dj. (Ohjelmaa ja puhetta piti olla vähemmän, mutta meidän vanhemmat vähän innostuivat kertomatta meille.) Riittävästi tilaa. Seremoniamestari kertomaan mitä tapahtuu ja katsomaan aikataulun perään.

Esimerkiksi kun vieraat tulivat kirkosta ja saivat takit naulakkoon, olimme jo juhlatilan ovella vastassa ja siitä suoraan kuohari käteen ja suoraan pöytään. Ja saman tien kun vieraat olivat paikalla, sai käydä seisovaan pöytään. Lyhyen matkan ansiosta, kaikki saapuivat noin 10 minuutin tarkkuudella samaan aikaan.

Vähän jännitin oliko tylsät häät, mutta vieraat näyttivät viihtyvän, kukaan ei ollut lähdössä kovi aikaisin ja jälkikäteen saatiin kiitosta, että oli tosi kiva, kun pystyi juttelemaan kavereiden ja sukulaisten kanssa. (Meillä kaverit ja sukulaiset eivät ole kovin tuppisuita.)

Sen sijaan koristeluihin ja muuhun oheissälään ei panostettu yhtään pakollista enempää.

Kannattaa siis panostaa järjestelyissä siihen, että järjestelyt toimivat ja vieraille ei tule noita eniten pinnaa kiristäviä hetkiä: Odottelua nälkäisenä tai janoisena, ruoan loppumista tai sitä ettei tiedä mitä tapahtuu ja koska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomessa muka jotain muitakin häitä kuin surkeita. Käykää maailmalla katsomassa miten häitä juhlitaan ei mitään lapsellisia leikkejä ja kännäämistä.

Olen käynyt Yhdysvalloissa vaihtoperheeni tyttären häissä, Saksassa lapsuuden ystävän häissä sekä Italiassa opiskelukaverin häissä. Ei mitenkään valtavia eroja Suomeen verrattuna tai ainakaan niihin häihin joissa olen itse Suomessa käynyt. Ja siis kaikki nuo naimisiin menevät ovat olleet paikallisia.

Itse olen käynyt häissä myös Englannissa, ja siellä meno on välitöntä ja hauskaa. Ei ole sitä typerää pönötystä ja kyräilyä, joka tuntuu kuuluvan suomalaisiin hääperinteisiin melkein koko maassa (itäsuomalaiset ovat poikkeus, siellä olen ollut myös hyvissä häissä).

Siihenhän voi jokainen häävieras itse vaikuttaa että ei kyräile eikä pönötä vaan on hauskaa seuraa toisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Suomessa muka jotain muitakin häitä kuin surkeita. Käykää maailmalla katsomassa miten häitä juhlitaan ei mitään lapsellisia leikkejä ja kännäämistä.

Olen käynyt Yhdysvalloissa vaihtoperheeni tyttären häissä, Saksassa lapsuuden ystävän häissä sekä Italiassa opiskelukaverin häissä. Ei mitenkään valtavia eroja Suomeen verrattuna tai ainakaan niihin häihin joissa olen itse Suomessa käynyt. Ja siis kaikki nuo naimisiin menevät ovat olleet paikallisia.

Itse olen käynyt häissä myös Englannissa, ja siellä meno on välitöntä ja hauskaa. Ei ole sitä typerää pönötystä ja kyräilyä, joka tuntuu kuuluvan suomalaisiin hääperinteisiin melkein koko maassa (itäsuomalaiset ovat poikkeus, siellä olen ollut myös hyvissä häissä).

Minä

Olen käynyt Afrikassa häissä ja siellä

Oli kyllä tosi rento meno!

Kaveri kävi Amerikassa omissa häissään ja kertoi, että siellä Oli vieläkin rennompaa.

Omat hääni olivat

Mukavat ja sympaattiset, ja kivoja ihmisiä ja ihan rennot täällä Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että osa haluaa toimituksen maistraatissa ja sitten suuren hääjuhlan. Mutta heitä en ymmärrä, joille häät on pienimuotoinen ja säästeliäs tilaisuus.

Se on silloin lähempänä yhtä arkipäivää lisää, vaikka toki mukavaa ja läheistä sellaista. Voiko sellaiseen liittyä ainakaan suurellista symboliikkaa ja eeppistä tunnettakaan? Jos tämä ulottuvuus on tunnoton tai turta, se helposti vie kauneuden kokemistakin alemmas ja piiloon.

Ajatellaan esimerkiksi pukukoodia. Samalla pienuuden logiikalla farkut tai kollarit olisi yhtä kelvollinen juhla-asu kuin puku. Jos juhla ja arvo kerran ei ole puitteita.

Arvostuskysymyksiä Keinotekoinen liiallinen symboliikka ja epiikka muuttuu banaaliksi hyvin pian.

Hyvinkin halvalla saa aivan loistavat hääjuhlat. Juhlien hyvyys riippuu ennen kaikkea ihmisistä ja heidän heittäytymiskyvyistään juhlimaan. Esimerkiksi makaronilaatikosta juhlatarjottavana valittajat eivät tee juhlia, ikinä. Mitään epiikkaa ei tarvitse juhliin tuoda rahan muodossa. Päin vastoin niin saattaa tehdä juhlista vahingossa pönäkät.

Tuo ajatuksenjuoksu on silti sama kuin se, että pukeutuminen ja koodisto ei ole merkityksellistä juhlassa: Eipä ainakaan pönäköidytä jos mennään farkuissa tai kollareissa (tai vaikka lenkkareissa) juhlaan.

Ajatuksenjuoksu on oikea, jos pitää extremeen mennä: paremmat juhlat tulee hyvällä juhlaväellä farkuissa ja verkkopaidoissa kuin velvollisuudesta paikalle tulevalla rautakangen tavoin juhlivalla väellä (hyvin yleisesti huonosti-istuvissa) juhlapuvuissaan.

En tiedä, miksi te ostatte huonosti istuvia juhlapukuja.

Ainakin itselle paremmin pukeutumisesta tulee juhlamieli.  Ei tuntuisi oikein miltään röhnöttää juhlissa arkivaatteissa.

Sitäkin ihmettelen, miksi täällä monen mielestä kaikki on heti pönötystä, jos puitteet ovat nätit ja huolellisesti suunnitellut ja juhlavierailla juhla-asut.

Vierailija kirjoitti:

"Vailla viattomuutta

Risti on vain rautaa

Toive kuvitelmaa

Valtamerisielukin pelkkä nimi" -T. Holopainen

Sellaisia ihmisiä on, jotka eivät tätä tasoa tavoita tai ovat sen syystä tai toisesta taakseen jättäneet. Se sitten myös helposti näkyy heidän suhtautumisessaan rakkauteen ilmiönä ja hääinstituutioon.

Häät saavat olla parin näköiset ja se olisi tärkeääkin. Mutta arkiset häät eivät voi yltää yliluonnolliselle/runolliselle tasolle, vaikka ne voivat sopiakin parille. Samoin hyvät shortsit voivat sopia kantajalleen, mutta ne eivät koskaan voita pukua juhlavuudessa.

Häh?👀😳🤔🧐

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan edes menee jonkun opiskelija kaverin häihin ja vielä koko perheen kera?

Aina pitää kokeilla, kun uskoo vielä odotusten täyttyvän, mutta pikku hiljaa silmät avaututuvat odotusten mahdottomuteen.

Laskin osallistuneeni "vasta" kuusiin (6) häihin, ja nuo viimeiset sukulaishäät olivat tosi pitkäksi aikaa viimeiset, (tympeys)mitta tuli täyteen.

Tarjoilut olivat loistavat, mutta suuri vierasjoukko (yli 100) pelkää sähläystä ja kalkatusta. Iloinen odotus ihmisten jällennäkemisestä ja kuulumisten vaihtamisesta muuttui pettymykseksi. Tylsää, kun itseäni ei kiinnosta ihmisten pukeutumisten arvostelu, mikä monille tuntui olevan se tärkein puheenaihe.

Rahan- ja ajanhukkaa.

Tästä lähtien muistan hääparia ja samoin syntymäpäiväsankareita "etänä", ja käytän säästyneet sadat eurot itseeni, ystäviini, kotiin, tai kivaan lomareissuun, ja NAUTIN.

Jos/kun itse menen naimisiin, häät ovat pieni ja intiimi MUUTAMAN kaikkein läheisimmän kanssa jaettu uuden elämänvaiheen aloittava "rituaali".

Siviilivihkiminen maistraatissa tai kesällä kauniissa paikassa luonnon helmassa sopisi myös yhtä hyvin kuin kirkkovihkiminen, jopa paremmin kuin hyvin, ja sen jälkeen maittava päivällinen maljannostoineen jossain kivassa paikassa, ja sitten jo kaksin hääyötä viettämään, ja hääsviittiin olisikin jo satsattu vähän enemmän kuin itse häihin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on ihan käsittämätöntä että toiset morsmaikut kuvittelevat että vieraat ovat valmiita maksamaan satoja ja satoja euroja heidän ihanasta päivästä. Plus tietysti häälahjaksi rahaa. Olen jättänyt häät väliin tämän takia. Ihan vapaasti saa suuttua. Monet kaverini ovat menneet naimisiin ilman mitään sirkusta,joko pienet kivat häät tai sitten ovat menneet ihan keskenään maistraattiin.

Miksi joudut maksamaan satoja ja satoja euroja häävieraana olosta?

Bensat, hotellit, safkat matkalla, hiukset, vaatteet, aamiaiset, taksit ja häälahjat. Nelihenkiseltä perheeltä menee helposti tonni ja risat, kun lähdetään häihin.