Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli vuosikausia kestävästä kielletystä yhteydestä?
03.07.2022 |
Minulla ja eräällä miehellä oli suhde 10 vuotta sitten. Olin aivan hulluna tähän mieheen, mutta hän ei pystynyt sitoutumaan minuun eikä halunnut kanssani mitään vakavaa. Olin tosi rikki, mutta jatkoin elämääni ja tapasin aika pian ihanan miehen, nykyisen aviomieheni. Suhteemme eksäni kanssa oli todella fyysinen ja en ole kokenut sellaista kemiaa ja yhteyttä kenenkään kanssa ikinä. Nyt olemme kumpikin tahoillamme naimisissa, lapsia ei ole vielä kummallakaan. Kuulumme samaan vanhaan kaveriporukkaan, joten tapaamme näissä merkeissä silloin tällöin. Emme kuitenkaan ole toistemme ystäviä emmekä varsinaisesti missään tekemisissä.
Ongelmana on, että tunnemme aivan totaalisen järkyttävää vetovoimaa toisiamme kohtaan yhä edelleen, 10 vuoden jälkeenkin. Siis sellaista, että meinaa happi loppua ja taju lähteä, kun näkee toisen. Tunne on molemminpuolinen, yön pikkutunneilla tämä tuli ensimmäisen kerran puheeksi muutama vuosi sitten, kun olimme kahdestaan. Olemme keskustelleet aiheesta muutaman kerran sen jälkeenkin ja todenneet, ettemme lähde satuttamaan kumppaneitamme ja on vain yritettävä hyväksyä tämä tilanne ja elää sen kanssa.
Näkemistemme jälkeen olen aina monta viikkoa aivan sekaisin ja tunnen aivan kiduttavaa himoa ja turhautuneisuutta. Menen todella syviin vesiin, kun tajuan, että tämä ihminen on aina ollut minulle haitaksi ja silti en halua mitään muuta niin kuin häntä, vuodesta toiseen. Hän ei ole mikään narsistinen manipuloija, mutta kohteli minua aikanaan hyvin kylmästi. Tiedän järjen tasolla ettei meistä voisi ikinä tulla paria ja että hän haluaa minulta vain seksiä. Tiedän myös, etten heikosti stressiä kestävänä ja herkästi syyllisyyttä sietävänä pystyisi lähteä pettämään miestäni (enkä tietenkään halua satuttaa häntä). Silti tiedän, että jos tämä mies sanoisi haluavansa minut, jättäisin siltä seisomalta koko elämäni ja lähtisin hänen matkaansa, niin myrkyllistä vuoristorataa kuin se hänen kanssaan olikin.
Kysymys kuuluu, miten tällaisen yhteyden saa loppumaan? On mennyt 10 vuotta, olen istunut terapiassa käsittelemässä elämääni ja tätäkin, olen ollut vuosia onnellisessa parisuhteessa ja minulla on elämässäni kaikki, mitä olen osannut toivoa. Kaikki, paitsi se järkyttävä selittämättömän seksuaalisen kemian täyttymys hänen kanssaan. Olen miettinyt järjellä ja olen yrittänyt vaikka ja mitä. Miksi ihmismieli käyttäytyy näin itsetuhoisesti? Kuulisin mielelläni kokemuksia ja vertaistukea. En pysty puhumaan tästä ystävilleni, kun samoissa porukoissa pyöritään.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja täällä... Olen yrittänyt hahmottaa menneen suhteemme dynamiikkaa.
Hän teki suhteemme aikana selväksi, että haluaa vain seksiä. Hän oli silti ihana, lämmin ja välittävä ja tyhmänä menin rakastumaan ja valehtelin itselleni ja hänelle, että tämä järjestely on ok. Sitten jossain vaiheessa paljastin oikeat tunteeni, ja hän torjui minut. Hakeuduin kuitenkin hänen luokseen toistuvasti, ja jatkoimme seksisuhdetta. Se alkoi mennä sellaiseksi, että hän teki katoamistemppuja, ei vastanut viesteihin, sääti baarissa muiden naisten kanssa, sääti oman exänsä kanssa. Näistä tuli hirveitä riitoja, ja aina hakeuduin hänen luokseen. Hänen ei tarvinnut manipuloida minua jäämään, roikuin hänessä hinnalla millä hyvänsä itse enkä osannut lähteä. Pahimpina riitoina hän haukkui mikä kaikki minussa on vikana ja miksi en kelpaa hänen naisekseen. Kerran hän sanoi minulle käyttäneensä minua vain hyväksi. Sitten hän hyvitteli ja minä roikuin hänessä. Tätä jatkui niin kauan että hän löysi tyttöystävän... Sen jälkeen hänellä on ollut muutamia suhteita ja nyt viimeisimmän kanssa ollut pidempään.
Nyt kun kirjoitin tuon kaiken ylös, huomaan puolustelevani häntä usein. Haluaisin, että omat silmät aukeaisi, kuinka väärin tuo oli ja kuinka väärin häneltä on nyt sanoa, että haluaa minua edelleen. Haluaisin herätä, oikeasti. Järjen tasolla ymmärrän, ettei tuo ole ollut ok, mutta sen pitäisi iskeytyä tajuntaan vielä vahvemmin. Asiaa ei auta se, että hän on sanonut olevansa syvästi pahoillaan ja itsekin järkyttynyt siitä, miten minua kohteli. Ap
Tuohan on aivan järkyttävää. Ja tuollaisen miehen Ap haluaa takaisin? Oikeasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole oleellista, onko mies pesunkestävä narsku vai ei. Järkyttävällä tavalla hän on joka tapauksessa tuossa suhteessa toiminut. Kyllä tuollainen kylmää/kuumaa-vuoristorata vähemmästäkin traumatisoi herkkää mieltä. Olet sekaisin tuosta miehestä edelleen, Ap.
Mulla on kompleksinen isäsuhde ja rakastun aina voimakkaimmin miehiin joita en oikeasti voi saada. Isät, kohdelkaa tyttäriänne hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja täällä... Olen yrittänyt hahmottaa menneen suhteemme dynamiikkaa.
Hän teki suhteemme aikana selväksi, että haluaa vain seksiä. Hän oli silti ihana, lämmin ja välittävä ja tyhmänä menin rakastumaan ja valehtelin itselleni ja hänelle, että tämä järjestely on ok. Sitten jossain vaiheessa paljastin oikeat tunteeni, ja hän torjui minut. Hakeuduin kuitenkin hänen luokseen toistuvasti, ja jatkoimme seksisuhdetta. Se alkoi mennä sellaiseksi, että hän teki katoamistemppuja, ei vastanut viesteihin, sääti baarissa muiden naisten kanssa, sääti oman exänsä kanssa. Näistä tuli hirveitä riitoja, ja aina hakeuduin hänen luokseen. Hänen ei tarvinnut manipuloida minua jäämään, roikuin hänessä hinnalla millä hyvänsä itse enkä osannut lähteä. Pahimpina riitoina hän haukkui mikä kaikki minussa on vikana ja miksi en kelpaa hänen naisekseen. Kerran hän sanoi minulle käyttäneensä minua vain hyväksi. Sitten hän hyvitteli ja minä roikuin hänessä. Tätä jatkui niin kauan että hän löysi tyttöystävän... Sen jälkeen hänellä on ollut muutamia suhteita ja nyt viimeisimmän kanssa ollut pidempään.
Nyt kun kirjoitin tuon kaiken ylös, huomaan puolustelevani häntä usein. Haluaisin, että omat silmät aukeaisi, kuinka väärin tuo oli ja kuinka väärin häneltä on nyt sanoa, että haluaa minua edelleen. Haluaisin herätä, oikeasti. Järjen tasolla ymmärrän, ettei tuo ole ollut ok, mutta sen pitäisi iskeytyä tajuntaan vielä vahvemmin. Asiaa ei auta se, että hän on sanonut olevansa syvästi pahoillaan ja itsekin järkyttynyt siitä, miten minua kohteli. Ap
Tuohan on aivan järkyttävää. Ja tuollaisen miehen Ap haluaa takaisin? Oikeasti?
Ja paljosta vetoa, että jos ap miehen saisikin itselleen, niin pian olisi taas entisenlainen suhderalli miehellä päällä. Ei mies ole kiltti vaan mulkku.
Luovu monogamiasta. Älä suostu monogamiaan ja tunne vapaus. Lapset tai vanhemmat eivät saisi määrittää ihmisen seksuaalisia valintoja. Luovu mustasukkaisuusdraamasta, luovu häpeästä - seuraa vaistoasi. Ymmärrä ihmisyys: seksuaalinen vietti on oma asiansa, perusturvan täyttävä yhteisö oma asiansa. Kannusta kaikkia siihen että ottavat käsiinsä oman seksuaalisuutensa ja lakkaavat yrittämästä omistaa muiden seksuaalisuutta. Mies jota "sattuu" se että sinä nautit elämästä jonkun muun kanssa ei halua sinulle kaikkea sitä hyvää mitä sinä voisit kokea. Jos jäät tällaisten ihmisten seuraan, sinä pysyt heidän kaltaisenaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo.. Mutta syytän myös jollain tapaa itseäni, kun ei hänellä esim. nykyisen kumppaninsa kanssa ole tuollaista käytöstä vaan vaikuttaa oikeasti ihan super rakastavalta mieheltä. Nainen vaikuttaa todella onnelliselta.Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut samankaltaisessa tilanteessa, ja minuakin kiinnostaisi tuon toisen osapuolen näkökulma. Miksi hän tuntee ja käyttäytyy noin? Itse olen niin sinisilmäinen että ajattelen, että jos en halua jotain ihmistä, en myöskään ole hänen kanssaan enkä varsinkaan vuosikausien jälkeen sano haluavani häntä.
Osaisiko joku selittää tällaista toimintaa? Jos nyt siis puhutaan ihan tavallisista ihmisistä, ei narskuista yms.
Aivan tavallista. Olen seurustellut elämäni aikana kolmen miehen kanssa. Kaikki heistä laittoi suhteen poikki sanoen kuitenkin, että seksimme oli mahtavaa ja parasta. Myöhemmin sitten tulivat kerjäämään sitä upeaa seksiä. Heidän käytöksellään oli aivan päinvastainen reaktio minuun. Tympäisi lähinnä, ja heidän seksikkyytensä karisi saman tien. Olisivat edes käyttäytyneet kuin selkärankaiset miehet kantamalla vastuun valinnoistaan eivätkä kuin lusmut teinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen palannut kaksi kertaa yhteen minua huonosti kohdelleen eksän kanssa. Molemmilla yhteenpaluukerroilla seksuaalinen jännite oli valtava, mutta lässähti pian. En edes tiedä, pidänkö kyseisestä miehestä enää. Tällä hetkellä yritän vain välttää tapaamisia, jotta mies kyllästyisi.
Vierailija kirjoitti:
No joo.. Mutta syytän myös jollain tapaa itseäni, kun ei hänellä esim. nykyisen kumppaninsa kanssa ole tuollaista käytöstä vaan vaikuttaa oikeasti ihan super rakastavalta mieheltä. Nainen vaikuttaa todella onnelliselta.Ap
Kehut Ap kuinka mies on niin ihana uudelle kumppanilleen, ja samalla kertoilee kuinka himoitsee sinua :D Eikö tuo nyt kerro miehestä kaiken tarvittavan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, lisää realistisia analyysejä ja näkemyksiä miehen toiminnasta! En uskonut että se päivä koittaa kun tosissani pyydän apua vauvapalstalta, mutta olen jäänyt aika yksin tämän asian kanssa. Näitä kommentteja lukiessa oma mieli kirkastuu hiukan. Haluan, että mun silmät aukeaisi kokonaan eikä arjessa ole ketään ihmistä, joka mulle nämä totuudet kertoisi. Ap
Mulla samanlaisia kokemuksia :( Sillä erotuksella että lähin pettää ja menetin siinä kaiken. Miestä ei tietenkään kiinnostanut oikea suhde mun kanssa. Mikä siinä onkaan että ihmiset menee ihan sekaisin tämmösistä ihmisistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämmösten kusiluikkujen perässä te naiset juoksette ja heti perään itkette kun sattuu. Missä logiikka?
En itse olisi voinut enää heittäytyä luottamukselliseen seksiin sen jälkeen, kun ymmärsin miehen vain hyväksikäyttäneen minua. Ei se olisi ollut koskaan enää sellaista kuin ennen. Se auttoi laittamaan muistot lopulliseen pakettiin ja unohduksen syövereihin. Paskan kultaamisesta ajalla ei ole mitään hyötyä. Sisällön tietää kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En itse olisi voinut enää heittäytyä luottamukselliseen seksiin sen jälkeen, kun ymmärsin miehen vain hyväksikäyttäneen minua. Ei se olisi ollut koskaan enää sellaista kuin ennen. Se auttoi laittamaan muistot lopulliseen pakettiin ja unohduksen syövereihin. Paskan kultaamisesta ajalla ei ole mitään hyötyä. Sisällön tietää kuitenkin.
Esim. lapsuudessa traumatisoitunut mieli kokee kaltoinkohtelun turvallisena, koska se muistuttaa lapsuuden kokemuksista ja on varhaisin kiintymisen malli, joka on opittu. Ap kertoo, että hänellä on ristiriitainen kiintymyssuhde. Tuommoista se sitten on. Hyväksikäyttäjään takerrutaan entistä tiukemmin ja haetaan turvaa samalta ihmiseltä, joka sen kivun aiheuttaa. Tuosta helvetistä on uskomattoman vaikea päästä irti, niin kuin Ap:n 10 vuottakin kertoo.
Toivon sinulle Ap voimia asian kanssa. Olet traumatisoitunut, et rakastunut. Sinun pitäisi pitää itsestäsi hyvää huolta hänen jäljiltään. Et ole yksin, meitä on monia
Mielenkiintoinen ketju... Mikä k*sipäissä kiihottaa on varmaan aika relevantti kysymys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse olisi voinut enää heittäytyä luottamukselliseen seksiin sen jälkeen, kun ymmärsin miehen vain hyväksikäyttäneen minua. Ei se olisi ollut koskaan enää sellaista kuin ennen. Se auttoi laittamaan muistot lopulliseen pakettiin ja unohduksen syövereihin. Paskan kultaamisesta ajalla ei ole mitään hyötyä. Sisällön tietää kuitenkin.
Esim. lapsuudessa traumatisoitunut mieli kokee kaltoinkohtelun turvallisena, koska se muistuttaa lapsuuden kokemuksista ja on varhaisin kiintymisen malli, joka on opittu. Ap kertoo, että hänellä on ristiriitainen kiintymyssuhde. Tuommoista se sitten on. Hyväksikäyttäjään takerrutaan entistä tiukemmin ja haetaan turvaa samalta ihmiseltä, joka sen kivun aiheuttaa. Tuosta helvetistä on uskomattoman vaikea päästä irti, niin kuin Ap:n 10 vuottakin kertoo.
Toivon sinulle Ap voimia asian kanssa. Olet traumatisoitunut, et rakastunut. Sinun pitäisi pitää itsestäsi hyvää huolta hänen jäljiltään. Et ole yksin, meitä on monia <3
Samaa mieltä, hyvä kirjoitus. Minäkin lapsuudessani traumatisoitunut ja sama viettelevä, magneettinen läheisriippuvainen tunne on tuttu. Jotta pääsisi eroon miehen ajattelusta (=addiktiosta), niin pitäisi järjestää elämänsä niin, että ei näe, juttele eikä ole missään yhteydessä miehen kanssa. Aivan sama kuin missä tahansa vierotuksessa. Muuten tuo piina jatkuu loputtomiin.
Sinua vetää puoleensa sinulle vahingolliset, kaltoinkohtelevat ihmiset, koska ne tuntuvat niin tutulta. Se on se trauma, joka tuon magneettisen vetovoiman tunteen aiheuttaa, ei esim. sielunkumppanuus tai suuri rakkaus. Se mies ei ehkä lyö ketään tms., mikä voi sinusta tuntua kiltiltä, koska olet ehkä tottunut kaltoinkohteluun, mutta ei ole sitä. Mies ei halua sinua kumppanikseen. Hän haluaa vain käyttää vartaloasi paineidensa purkamiseen. Hän ei ole rinnallasi, kun sinulla on vaikeaa tai hoida ja huolehdi, kun sairastut. Hän säätää silloin niiden muiden naisten kanssa ja haukkuu sinut.
Sisko hyvä, pelasta itsesi tuon kynsistä, älä lähesty häntä enää ikinä. Hän pilaa vain elämäsi ja nakkaa sinut kuin jonkun käytetyn rätin roskiin. Kaikki järjestyy, huolehdi nyt vain itsestäsi. Tuo mies ei ansaitse sinua tai edes yhtään aikaasi
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen ketju... Mikä k*sipäissä kiihottaa on varmaan aika relevantti kysymys?
Traumatisoitunut mieli ei kykene huomaamaan vaaranmerkkejä, koska se on ollut se tapa, jolla vaarallisesta lapsuudesta on selvitty. Aikuisena se sitten haittaa elämää (vaatii terapiaa, jotta sen tunnistaa ja siitä alkaa parantua).
Tämmöisiä suhteita romantisoidaan elokuvissa yms populaarikulttuurissa ihan liikaa. Ei tuommoinen "crazy stupid love" ole mitään oikeaa rakkautta, se on traumaa kuten edellä todettu. Tosielämässä näille ei ole onnellista loppua, toisin kuin elokuvissa ja sarjoissa. Klassisin esimerkki on varmaan Sex and the Cityn Mr.Big. Ei tosielämässä asiat pääty niin, että tuollainen ääliö tulee hakemaan sinut Pariisista vuosien sekoilun ja fade outien jälkeen ja sitten elätte onnellisena elämänne loppuun asti.
Mennyt on mennyttä, siihen ei voi enää vaikuttaa eikä mitenkään muuttaa. Joten selityksilläkään ei ole enää suurta merkitystä, tämä on minun mielipiteeni.
Enkä tarkoita vain tätä juttua vaan elämää yleensäkin.