Vanhukset kaipaavat lähisukulaisiaan. Joku muu juttelukaveri on vain pieni laastari.

Vierailija kirjoitti:

Pieni vihje.

Jos haluatte nähdä paljon lapsia ja lapsenlapsia, muuttakaa eläkkeelle päästyänne samalle paikkakunnalle.

Ei lähelle, mutta samalle paikkakunnalle.

Kun joudutte jossain vaiheessa laitokseen, ette välttämättä saa siirtoa samalle seudulle missä muut asuvat, ja sitten kökötätte siellä yksin. Esim. ne sukulaiset joilla ei ole autoa eivät pääse sinne ikinä.

Näin kävi meillä, eli kun vanhemmat joutuivat vanhustenkotiin, emme nähneet enää juuri yhtään, koska välimatkaa oli paljon, ja bussit kulkivat harvoin. Ja vaikka kuinka yritimme, siirtoa ei tehty.

Olette viranomaisten armoilla.

Tuo on väärin ja kauheaa.

Mutta se on toisaalta hyvin vaikeaa muuttaa vanhuksena uudelle paikkakunnalle, jos vielä on kotikuntoinen.

Minun mummini todella sitä yritti aikoinaan. Siitä vaan ei tullut mitään. Ei sopeutunut tamperelaisesta turkulaiseksi. Hän asui 8 vuotta Turussa, jossa tyttären perhe asui. Ainoa kontakti Turussa oli hänen tyttärensä perheineen. Lamaantui täysin kerrostaloyksiössään. Sitten muutti takaisin Tampereelle. Onneksi hänen vanhaa puutaloaan ei oltu myyty. Mielenterveys koheni ennalleen. Vain valtava kaipuu jälkeläisiä kohtaan palasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieni vihje.

Jos haluatte nähdä paljon lapsia ja lapsenlapsia, muuttakaa eläkkeelle päästyänne samalle paikkakunnalle.

Ei lähelle, mutta samalle paikkakunnalle.

Kun joudutte jossain vaiheessa laitokseen, ette välttämättä saa siirtoa samalle seudulle missä muut asuvat, ja sitten kökötätte siellä yksin. Esim. ne sukulaiset joilla ei ole autoa eivät pääse sinne ikinä.

Näin kävi meillä, eli kun vanhemmat joutuivat vanhustenkotiin, emme nähneet enää juuri yhtään, koska välimatkaa oli paljon, ja bussit kulkivat harvoin. Ja vaikka kuinka yritimme, siirtoa ei tehty.

Olette viranomaisten armoilla.

Tuo on väärin ja kauheaa.

Mutta se on toisaalta hyvin vaikeaa muuttaa vanhuksena uudelle paikkakunnalle, jos vielä on kotikuntoinen.

Minun mummini todella sitä yritti aikoinaan. Siitä vaan ei tullut mitään. Ei sopeutunut tamperelaisesta turkulaiseksi. Hän asui 8 vuotta Turussa, jossa tyttären perhe asui. Ainoa kontakti Turussa oli hänen tyttärensä perheineen. Lamaantui täysin kerrostaloyksiössään. Sitten muutti takaisin Tampereelle. Onneksi hänen vanhaa puutaloaan ei oltu myyty. Mielenterveys koheni ennalleen. Vain valtava kaipuu jälkeläisiä kohtaan palasi.

Miksi tälle alanuoli. Vanhana on erittäin vaikeaa sopeutua vieraalle paikkakunnalle ellei sitten muuta suoraan tehostetun palvelun laitokseen.

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pieni vihje.

Jos haluatte nähdä paljon lapsia ja lapsenlapsia, muuttakaa eläkkeelle päästyänne samalle paikkakunnalle.

Ei lähelle, mutta samalle paikkakunnalle.

Kun joudutte jossain vaiheessa laitokseen, ette välttämättä saa siirtoa samalle seudulle missä muut asuvat, ja sitten kökötätte siellä yksin. Esim. ne sukulaiset joilla ei ole autoa eivät pääse sinne ikinä.

Näin kävi meillä, eli kun vanhemmat joutuivat vanhustenkotiin, emme nähneet enää juuri yhtään, koska välimatkaa oli paljon, ja bussit kulkivat harvoin. Ja vaikka kuinka yritimme, siirtoa ei tehty.

Olette viranomaisten armoilla.

Tuo on väärin ja kauheaa.

Mutta se on toisaalta hyvin vaikeaa muuttaa vanhuksena uudelle paikkakunnalle, jos vielä on kotikuntoinen.

Minun mummini todella sitä yritti aikoinaan. Siitä vaan ei tullut mitään. Ei sopeutunut tamperelaisesta turkulaiseksi. Hän asui 8 vuotta Turussa, jossa tyttären perhe asui. Ainoa kontakti Turussa oli hänen tyttärensä perheineen. Lamaantui täysin kerrostaloyksiössään. Sitten muutti takaisin Tampereelle. Onneksi hänen vanhaa puutaloaan ei oltu myyty. Mielenterveys koheni ennalleen. Vain valtava kaipuu jälkeläisiä kohtaan palasi.

Miksi tälle alanuoli. Vanhana on erittäin vaikeaa sopeutua vieraalle paikkakunnalle ellei sitten muuta suoraan tehostetun palvelun laitokseen.

Oisko alapeukut siksi, että aiempi kirjoittaja kehotti muuttamaan eläkkeelle jäätäessä eikä vasta vanhana? 

Vierailija kirjoitti:

Palkasta menee se 10% tyel maksua eläkeläisille eli elätetään kyllä. Äitini jatkuva arvostelu jatkuu ja jatkuu. Lastenlapsia kävi hoitamassa kaksi kertaa kun olivat pieniä. Omat kiireensä estivät. Itse juuri toisessa maassa oman lapseni luona vierailulla, aion käydä jatkossakin. Nytkin olisi äitini mielestä pitänyt tulla hänen nurmikkonsa leikkaamaan eikä lähteä ulkomaille. Suuret ikäluokat on sietämättömiä.

Olipas typerä yleistys, meinasin kirjoittaa "harvinaisen typerä", mutta eihän tuo täällä ole harvinaista. Täällä on monen tuhannen kommentin keskustelu, jossa haukutaan omia vanhempia ja isovanhempia.  No, kohtahan olette itsekin näitä.

Mietin, oikeestiko jotkut olettavat että mummot kahta puolta hoitavat heidän lapsensa , myös viikonloppuisin ja kesälomalla?

Olen suuria ikäluokkia, toinen mummo kuollut, toinenkin jo iäkäs ( oon iltatähti) ja asui 50 kmn päässä. Eli meillä ei ollut mitään apua, avioliitto ehkä vähän kärsi kun vuorotellen saatiin joskus se vapaahetki. Lomat pidettiin eri aikaan.

Itse olen kyllä auttanut lapsiani minkä olen voinut. Yrittänyt noudattaa ohjeita. Joskus tuli paha mieli, miksi lapsi ei ollut unessa klo 20.oo. mustikkasopassa ei saa olla sokeria ja niuhotusta. Nyt on naurettu, vanhemmat ovat ymmärtäneet ettei siinä käy kuinkaan jos mummot vaikka rikkovat jonkun pikku säännön. Lapset tietävät kyllä eron, ja isommat osaavat jo itsekin jos vaikka jäätelö on mansikkaa ja lapsi tahtookin jotain erikoisempaa makua.

En kaipaa sukulaisiani yhtään. Enkä ole edes vanhus.

Vierailija kirjoitti:

Mietin, oikeestiko jotkut olettavat että mummot kahta puolta hoitavat heidän lapsensa , myös viikonloppuisin ja kesälomalla?

Olen suuria ikäluokkia, toinen mummo kuollut, toinenkin jo iäkäs ( oon iltatähti) ja asui 50 kmn päässä. Eli meillä ei ollut mitään apua, avioliitto ehkä vähän kärsi kun vuorotellen saatiin joskus se vapaahetki. Lomat pidettiin eri aikaan.

Itse olen kyllä auttanut lapsiani minkä olen voinut. Yrittänyt noudattaa ohjeita. Joskus tuli paha mieli, miksi lapsi ei ollut unessa klo 20.oo. mustikkasopassa ei saa olla sokeria ja niuhotusta. Nyt on naurettu, vanhemmat ovat ymmärtäneet ettei siinä käy kuinkaan jos mummot vaikka rikkovat jonkun pikku säännön. Lapset tietävät kyllä eron, ja isommat osaavat jo itsekin jos vaikka jäätelö on mansikkaa ja lapsi tahtookin jotain erikoisempaa makua.

Ja sitten niiden lapsenlapsiaan hoitavien mummojen pitäisi hoitaa vielä iäkkäät vanhempansakin. Pahimmassa tapauksessa appivanhempansakin. Mulla ei ole lapsenlapsia, siskollani on. Iäkkäät vanhemmat löytyy. Jos olisin vankkumaton tasapuolisuuden kannattaja, edellyttäisin siskoani osallistumaan vanhempiemme hoitoon yhtä paljon kuin itsekin osallistun. Olemme molemmat vielä työelämässä, mutta mä olen ihan vapaaehtoisesti ottanut isomman roolin vanhemmistamme huolehtimisesta. Katsotaan sitten asiaa uudelleen, jos mullekin joskus tulee lapsenlapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Sinä olet se myrkyllinen, hyi.

Eikös täälläkin ole hoettu, että riskiryhmiä pitää suojella, ja että vanhusten lähelle ei saa lapsenlapset mennä.

Me käymme lomilla heidän luonaan.

Vierailija kirjoitti:

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Tosiasia on se että jos ihmisen sukulaiset eivät pidä yhteyttä, syy löytyy 99,8-prosenttisella varmuudella ko ihmisestä.

Maailman onnellisin maa.

Suurin osa mummoista ja papoista on hyvässä kunnossa, eläkkeellä ja omistaa auton. Sillä autolla voi kyllä ajella ympäri Suomea, muttei vahingossakaan sinne jälkikasvun asunnolle. Kun niidenhän velvollisuus on tulla käymään katsomaan vanhempiaan, ei sinne jälkikasvun asunnolle voi mennä käymään. Mitä sitten, vaikka jälkikasvulla on pakka hajoamassa käsiin että saisi edes laskut maksettua, kyllä niiden velvollisuus on tulla käymään.

Näin lähipiirissä. Vanhempani ovat vaivautuneet minun luokseni viimeksi 2018. Silti koko ajan syyllistetään, jos en ehdi usein käydä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Monen ikäihmisen omat lapset ovat jo eläkkeellä, mutta silti ei ole halua eikä "aikaa" nähdä.

Laitospaikkoihin halutaan vanhukset, vaikka moni voisi ottaa luokseen asumaan. Ja kuitenkin halutaan kaikki mahdolliset hoidot, vaikka se vanhus vaikuttaa enemmän olevan rasite sukulaisilleen, ei siihen ainakaan haluta juuri pitää yhteyttä.

Joku muu hoitaa ja joku muu pitää seuraa.

Laitoskunnossa olevat vaativat hoitoa 24/7. Jos aikoo hoitaa kotona laitoskunnossa olevan, niin siloin pitäisi luopua työstä. Se taas merkitsee sitä, että töistä on todennäköisesti turha haaveilla myöhemminkään, koska ikääntyneiden työllistyminen on haastavaa.

Vierailija kirjoitti:

Monen ikäihmisen omat lapset ovat jo eläkkeellä, mutta silti ei ole halua eikä "aikaa" nähdä.

Laitospaikkoihin halutaan vanhukset, vaikka moni voisi ottaa luokseen asumaan. Ja kuitenkin halutaan kaikki mahdolliset hoidot, vaikka se vanhus vaikuttaa enemmän olevan rasite sukulaisilleen, ei siihen ainakaan haluta juuri pitää yhteyttä.

Joku muu hoitaa ja joku muu pitää seuraa.

Huonojalkainen vanhus ei pärjää ihan minkälaisessa asunnossa tahansa. Jos nyt vaikka yläkerrassa on makuuhuoneet, niin ei ole vanhukselle se.

Muistisairas varsinkaan ei pärjää toisen kodissa. Muistisairasta et voi jättää uudessa ympäristössä yhtään yksin. Herättää myös yöllä monta kertaa kun vaeltaa ja etsii kotiaan tai kissaansa tai mitä milloinkin. Oletko koskaan kokeillut?? Ei se mene noin, että sen kuin "ottaa luokseen asumaan". Pahimmassa tapauksessa aiheuttaisi tulipalon (sähköhellan kanssa esim) tai vain katoaa ovesta, ja sitten etsitään poliisien kanssa... 

Muistisairaan taidot katoaa, tiputaan sinne lapsen tasolle, ja siitä vielä ihan vaippatasolle. 

Oletko oikeasti valmis itse kokeilemaan että hoidat vaikka isäsi alapesut ja syöttämiset ja olet koko ajan paikalla, 24/7, omaishoitajana? Isä ei muista kuka olet ja voi alkaa kourimaan ja kopeloimaan? Oikeastiko olet valmis kestämään mitä vain, eikä laitos yhtään houkuttaisi? 

Älä tule tuomaroimaan jos et edes ymmärrä, millaisesta työmaasta on kyse. 

Ja sellainen lohdunsana niille jotka surevat laitoksissa "viruvia" vanhuksia. Jos on pitkälle edennyt muistisairaus (kuten monilla laitoksissa on) he eivät oikeasti tiedä, mikä vuosi, mikä päivä, vuodenaika. He eivät muista, että heillä on aikuisia lapsia. Omaa äitiään joku voi ikävöidä silloin tällöin, koska ovat omassa mielessään jo lapsen tasolla.

Raskasta on niiden lastenkaan siellä käydä, kun ei vanhus edes muista heitä.

Itse hoitajana, ymmärrän ihan hyvin, ettei tule kovin usein käytyä. Ei voi tuomaroida, kun ei tiedä koko sukutaustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa mummoista ja papoista on hyvässä kunnossa, eläkkeellä ja omistaa auton. Sillä autolla voi kyllä ajella ympäri Suomea, muttei vahingossakaan sinne jälkikasvun asunnolle. Kun niidenhän velvollisuus on tulla käymään katsomaan vanhempiaan, ei sinne jälkikasvun asunnolle voi mennä käymään. Mitä sitten, vaikka jälkikasvulla on pakka hajoamassa käsiin että saisi edes laskut maksettua, kyllä niiden velvollisuus on tulla käymään.

Näin lähipiirissä. Vanhempani ovat vaivautuneet minun luokseni viimeksi 2018. Silti koko ajan syyllistetään, jos en ehdi usein käydä siellä.

Kukapa sinne lasten asunnolle uskaltaa haitaksi mennä. Kerran sovitusti mentiin jotain viemään, miniän oli pakko päästä lenkille kun mentiin eteiseen ja tuhahti pojallemme puoliääneen kenkiä laittaessaan: katsokin ettei noi jää pitkäksi aikaan . Ei jääty, pantiin kohta kengät jalkaan , käytiin vessassa ja kahvilla lähimmässä kauppakeskuksessa. Poika kyllä yritti haluttomasti sanoa haluatteko kahvit.

Yhden kotona en ole käynyt koskaan kun ei ole koskaan ees vihjaistu. Kolmannen luona käydään muttA hän odottaa että viemme hänet jonnekin syömään. Asunnossa ei istuskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Tosiasia on se että jos ihmisen sukulaiset eivät pidä yhteyttä, syy löytyy 99,8-prosenttisella varmuudella ko ihmisestä.

Niinhän se on, lapsi ei ole ihan aikuinen vielä vaan kantaa jotain katkeruutta jostsin teini-iän erimielisyydestä.

Aikuinen ihminen suhtautuu aikuisesti vanhusikäiseen vanhukseen jonka terveyskin jo rsapautunut.

Vierailija kirjoitti:

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Suomessa on aiemmissa sukupolvissa valtavan paljon välinpitämättömiä vanhempia, meillä on ollut tyypillistä välttävä kiintymyssuhde, ei ole kehuttu, kannustettu eikä pidetty sylissä. Ei ole sanottu että rakastan. Se on tutkittu fakta, että suomalainen tapa kasvattaa on ollut tosi etäinen.

Sen lisäksi suomessa on paljon vanhempia, jotka käyttävät liikaa alkoa. Vanhuksissa ongelmakäyttöä on enemmän kuin työikäisissä. Tämäkin on tutkittu fakta.

Mihin oikein perustat väitteesi, että huonosti kohtelevia on vain vähän? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne on periytynyt kummallisen paljon vanhempiaan vihaavia ja appivanhempiaan vihaavia. Lapsiaan huonosti kohtelevia on oikeassa elämässä vain vähän.

Myrkyllistä.

Suomessa on aiemmissa sukupolvissa valtavan paljon välinpitämättömiä vanhempia, meillä on ollut tyypillistä välttävä kiintymyssuhde, ei ole kehuttu, kannustettu eikä pidetty sylissä. Ei ole sanottu että rakastan. Se on tutkittu fakta, että suomalainen tapa kasvattaa on ollut tosi etäinen.

Sen lisäksi suomessa on paljon vanhempia, jotka käyttävät liikaa alkoa. Vanhuksissa ongelmakäyttöä on enemmän kuin työikäisissä. Tämäkin on tutkittu fakta.

Mihin oikein perustat väitteesi, että huonosti kohtelevia on vain vähän? 

Aika yleistävää, vai ollaan me juoppojakin kaikki. Kyllä itse ainakin vaikkei perheessä halailtu eikä lällytelty en vihannut vanhempiani. Kun sain omia lapsia paremmin ymmärsin heitäkin.

Lapseni sanoi, kun nyt omansa ovat murrosiässä, miten kamala hän olikasn. Nyt hän tajuaa miksi joskus kotona pantiin perälautaa tiukastikin.

Pitää huolehtia niistä 30 vuodesta ennen viittäkymppiä, koska 30 vuodessa viidenkympin jälkeen korjataan sitä satoa sitten. Näin se vaan menee. Muistakaa tämä nuoret! Lapsiinne luodaan suhteet heidän lapsuudessaan, miniöihin ja vävyihin jo ihan aikaisessa vaiheessa, ei vasta lastenlasten syntyessä, lapsenlapsiin kun ovat pieniä (ei verrata serkkuihin, ei nöyryytetä ym ym) eli hyvin aikaisin tehdään niitä ratkaisuja, miten viimeiset elinvuodet niissä laitoksissa kuluvat.