Lue keskustelun säännöt.
Kaveri varaa minulle ajan kalenteristaan niinkuin jollekin asiakkaalle
Kahvittelu tai muu tapaaminen saattaa mennä kahden viikonkin päähän kun kaverini selaa kalenteriaan. "sopisko 13päivä siinä kello 17 aikaan?"
Oon vähän hämillään mistä on kyse. Ei voida koskaan nähdä spontaanisti vaan kaikki näkemiset pitää järjestellä ja aikatauluttaa.
Kommentit (861)
Hieman ohi, mutta ei paljon: olen yrittäjä ja töitä riittäisi paljon enemmän kuin ehtisin tekemään. Olen myös kolmen teinin äiti ja mieheni vaimo, sekä 80+ ikäisten vanhempieni ainoa lapsi.
Järjestän yrittäjänä kalenterini tasan niin kuin se on paras ja minun tarpeisiini sopiva, eli esimerkiksi tänään kävin aamulla kampaajalla ihan rauhassa, tein sitten neljä tuntia töitä ja tulin kotiin. Ihan tasan varmasti olisin saanut tehdä töitä siis nuo aamutunnit ja iltapäivän tunnit, mutta en viitsinyt, vaan käytin ajan itseni ja perheeni iloksi. Yksikään asiakas ei tietenkään ollut asiasta nokka kippuralla, koska minun vapaa-aikani ei kuulu heille mitenkään.
Ihan samalla tavalla voin halutessani aikatauluttaa muutkin menoni, vaikkakin sitten juuri kahvittelut ystävieni kanssa. Itse asiassa kävin keskiviikkona kahden ystäväni kanssa kahvilla töiden jälkeen ja kun viime viikolla suunnittelimme aikataulua, niin jokainen meistä kertoi omien iltapäiviensä aikataulut karkeasti ja siitä sitten ympyröimme meidän kahvittelulle keskiviikolle ajan. Aikataulu oli suurinpiirtein niin, että minä sanoin tulevani paikalle noin klo 16:40, toinen ystävistä sanoi tulevansa bussilla, joka on siinä kohdalla noin 16:46 ja toinen ystävä sanoi, että hän tulee joskus ennen viittä. Hyvä niin. Joimme kupposet ja söimme pullat, juorusimme ja kalkatumme aikamme, kunnes toisen ystävistä piti lähteä kotiin, koska koiran piti päästä lenkille. Toisen ystävistä piti vastata kerran kahvittelun aikana puhelimeen ja sekään ei häirinnyt ollenkaan meitä muita. Minä taas lähdin käymään siitä vanhempieni luona, joten periaatteessa meillä oli minuuttiaikataulut, mutta olimme iloisia, että ehdimme näkemään edes sen noin 45 minuutin ajan.
Olen oikein onnellinen ystävistäni ja kaikesta. Minulla asiat ovat hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin vuorotyötä tekevälle ihan normaalia.
Mulla on aikaa sulle lokakuun ekana maanantaina klo 10.23-10.38. Ota tai jätä. Ai, sun lapsi kuoli, no se ei sovi mun kalenteriin just nyt, olisi kuollut vasta lokakuussa.
Niin varaan minäkin, samaa tekevät kaverini. Teen 3-vuorotyötä, siinä ei välttämättä tavata spontaanisesti. Pakko siis varata kalenteriin aika, jolloin tapaan kavereitani. Onneksi oma tuttavapiiri ymmärtää tämän, osa tekee myös vuorotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siinä mitään. Mulla on sisko, joka tekee samaa, mutta kuitenkin olettaa että mulla on aikaa hänelle aina spontaanisti. Soittaa "Mulla peruuntui tänään muut menot, kun olen kipeänä. Voinko tulla käymään?" No et voi tulla minuakaan tartuttamaan. :) Olettaa että minä perun tärkeitä menojani hänen takiaan, mutta itse ei voi esim. kauppareissurutiinistaan poiketa koskaan... No emme sitten näe kovin usein.
Ihan ok sopia asioita etukäteen kalenteriin, kunhan ei oleta että muiden aikataulut pyörivät yhden mukaan.
Juuri niin, nämä kalenteri-ihmiset eivät ikinä oleta että toisella osapuolella olisi mitään menoja. Kaikki pyörii sen oman huipputärkeän kalenterin ympärillä.
Olettavat he ja he tietävät, että yleensäkin ihmisillä on menoja ja muutakin elämää kuin se yksi kaveri.
Jos toinen esimerkiksi sanoo, että sopisiko sinulle torstaina iltasella noin klo 18 jälkeen vai olisiko joku toinen aika hyvä, niin se on keskustelua. Voin lähteä koiraa lenkittämään illalla silloin kuin sille on hyvä aika, mutta en todellakaan lähde iltasella jonnekin kahvilaan hengaamaan jutustelemaan kaverin kanssa ilman pientä suunnittelua.
Pysyn kannassani. Oikeaa kaveritapaamista ei jatkuvasti aikatauluteta tiukkaan slottiin kuten hammaslääkärikäyntiä. Pari kertaa ymmärrän, mutta jatkuva aikataulutus on pelkkää tärkeilyä.
Riippuu vähän kaikesta. Perheeni oli mökillä reilun viikon ajan ja itse kävin silloin normaaliin tapaan arkena töissä ja illat olin vapaalla.
Kun perhe lähti perjantaina, niin en hiiskunut vapaastani kenellekään, vaan vain olin. Kävin hakemassa Kung food pandasta täyteen tunnetun boxin sapuskaa ja painelin kotiin. Kotona katsoin syödessä pari leffaa ja menin nukkumaan. Lauantaina nukuin pitkään, söin aamupalaa pitkään ja vain möllötin, illalla lämmitin saunan ja nautin. Sunnuntaina alkoi olemaan niin hyvin virtaa, että treffasimme siskoni kanssa urheilullisissa merkeissä aamupäivällä ja iltapäivällä ystäväni tuli meille. Teimme ruokaa, juttelimme ja söimme ajan kanssa iltaan saakka.
Arkena ehdin sitten nähdä ystäviäni töiden jälkeen oikein kunnolla, mutta en todellakaan ottanut joka illaksi toimintaa, vaan vain muistaakseni tiistaiksi ja torstaiksi, loput illat hengasin keskenäni. Lauantaina sitten pesin ikkunat ja sunnuntaina perhe tulikin kotiin taas. Vaikka olinkin arkipäivät töissä, niin viikko tuntui lomalta ja niin tuli taas ystävätkin nähtyä. Normaalin viikon aikana en olisi viitsinyt tuolla lailla mennä ja tulla miten mieli teki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla yksi tuttu ottaa yhteyden kesäloman alkaessa. Siis sinä vuonna kun se sopii. Lähdin menemään mutta se otti taas sukulaisen kautta yhteyttä.
Mulla oli päinvastoin. Kaveri (nyt jo entinen) selaili kalenteria, koska nähtäisiin seuraavan kerran. Heinäkuun alusta alkaen ei enää käynyt, koska hänellä ALKAA SILLOIN LOMA 😅 Minua ei siis lomalla voinut nähdä 🥴
Minulla alkoi NYT LOMA ja olen pakkaamassa lomareissua varten. Matkaan lähden perheeni kanssa, enkä näe ystäviäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei ole normaalia tuollainen kalenterin palvonta. Jos viikonloppua usealle ihmiselle sovitaan niin sitten ok, mutta kyllä iltalenkille tai kahvipposelle kaverin kanssa pitää ehtiä suht spontaanistikin. Perheellinen olen ja töissä.
Mitäs jos se sun kaveri haluaa lähteä kahville silloin kun olet töissä? Sanot pomolle että sorry täytyy lähteä, tuli pakollinen meno?
No tietenkin vastaan "olen töissä, mutta sopiiko että mentäisiin lenkille seitsemän maissa?" tiedätkö, niinkuin normaalia kommunikointia.
Ja miten sitten kun vapaa on yleensä 18-21 ja jokaisessa illassa seuraavat 3 viikkoa on jo ohjelmaa?
Minä tulisin hulluksi tuollaisessa elämässä.
Jos noin on niin sanot silloin suoraan tuon kiireisen elämäsi ja lakkaan pitämästä mitään yhteyttä.
Meillä lienee muutenkin varmaan hyvin vähän yhteistä joten pidä vapaasti ne jo sovitut menosi ja ystäväsi. En häiritse elämääsi.
Ehkö on juuri tässä keskustelussa käynytkin ilmi, että kalenteri-ihmiset ymmärtävät toisia kalenteri ihmisiä. Heille elämä on pelkkää suorittamista ja spontaanius on kirosana.
Sitten nämä ihmiset, joista tuntuu pahalta ystävien tapaamisen aikatauluttaminen minuutilleen ja asiakasneuvottelunomainen sopiminen ovat niitä, jotka elävävät spontaanimin ja täyteen tupatttu kalenteri on ahdistava jo ajatuksena.
Ovat erilaisia ihmistyyppeinä. Silloin on varmaan parempi, että kalenteri-ihmiset tapaavat toisia kalenteri-ihmisiä ja spontaanimmat tapaavat spontaanimpia ihmisiä.
Säästyy kaikkien aika turhilta tapaamisilta.
Itse elän aika spontaanisti ja en edes haluaisi kovin paljon kaveerata kovin toisen tyyppisten ihmisten kanssa. Tuntisin ettei ole oikein yhteistä puhuttavaa ja olisin kuin toiselta planeetalta.
No, minulla ei ole edes älykännykkää, joten ihan senkin takia olen säästynyt monelta "pahalta" tavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sovin yleensä tapaamiset etukäteen ja merkkaan ne kalenteriin. Merkkaan siksi, etten sovi samalle ajankohdalle jotain muuta. On mulla silti aikaa spontaaneillekin tapaamisille edellyttäen, että kaverini voi saapua ehdottamaani paikkaan 10-15 minuutin päästä. Suurin osa kavereistani kuitenkin asuu niin kaukana, että heiltä menisi noin tunti saapua paikalle, vaikka lähtisivätkin kotonaan välittömästi. Ja saman verran menisi paluumatkaankin. 30-60 minuutin tapaamisen vuoksi harva haluaa käyttää kahta tuntia matkoihin. Yhdeltä kaveriltani sekä siskoltani onnistuu tuo 10-15 minuuttia ja heitä tapaankin muutaman kerran viikossa. Siskoni kanssa yleensä lähdetään viemään mun koiraani iltalenkille.
Heh, kaverisi voisi olla minä. Olen autismikirjolla ja en pysty tekemään juurikaan mitään spontaanisti. Asioiden pitää olla suunniteltuna etukäteen, ja jos suunniteltuun aikatauluun yhtäkkiä muutos, menen ihan sekaisin ja toimintakyky laskee huomattavasti. Tämä tuottaa tiettyjä vaikeuksia elämässäni. Onneksi omat kaverini ymmärtävät asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Mä olen kiireinen, koska olen pakollisten hoidettavien asioiden (työ, lääkärit, kampaaja, lasten hoito)lisäksi nimenomaan tekemässä ennalta sovittuja asioita joita haluan ja nautin tehdä. Jos haluan nähdä ystäviä niin ollaan sovittu ajoissa, että mennään tässä kuussa yhdessä vaikka brunssille, päiväretkelle, rannalle, grillailemaan silloin kun kummallakin on hyvin aikaa. Ei niin, että väsyneenä töiden jälkeen kun pitäisi käydä ruokaostoksilla, laittaa ruokaa perheelle, viedä koira lenkille, käydä auttamassa iäkästä vanhempaa niin siihen väliin pitäisi vielä tunkea kahvit kaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Ei kalenteri ole kiireen korostamista varten vaan siksi, että kaikesta selviäisi mahdollisimman vähällä kiireellä. Siitä vasta kiirettä tulee, kun asioiden hoitaminen unohtuu. Ehkä jonkun aivot toimivat niin, että asiat muistaa ilman kalenteria, mutta minun aivoni eivät toimi.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että autohuollot, hammaslääkärit sun muut olisivat jotain kadehdittavaa tai ihailtavaa - mutta ne ovat asioita, jotka on pakko hoitaa, ja mieluummin hoidan ne sovittuna aikana, jolloin aikaa jää myös mielekkäämmille ja tärkeämmille asioille, kuten perheelle ja ystäville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä jon neljä tai enemmän 10-18 -vuotiasta lasta, voin kertoa, että elämä on tiukkaa kalenterin kanssa eloa. Tietysti työhön liittyvät menot on yksi juttu, ja jos sattuu oma harrastus olemaan. Mutta muuten kaikki illat menee samaan tyyliin. Vie x pianotunnille. Vie y partioon. Vie z jalkapalloon. Hae x pianosta. Vie å musiikin teoriaan. Hae y partiosta. Hae z, hae å.
Oikeasti sellaista elämää eläessä tapaamiset katsotaan ja laitetaan kalenteriin. Jos se jotakuta loukkaa, ei ole oikea ystävä.
Jokainen normaali ihminen ymmärtää tämän. Mutta "no vaivaudun nyt etsimään sulle täältä puoli tuntia ensi kuussa jos on ihan pakko" ei ole sama kuin että pyydät kaverin huomenna kahville siksi aikaa kun Jaana pelaa futista. Ensimmäinen vaikuttaa siltä ettei ystävä oikeasti kyllä halua tavata, toinen siltä että aidosti yrittää järjestää aikaa.
Ehkä ei halua?
Itse en halua ympärilleni energiasyöppöjä herneen nokkaansa vetäviä oman napansa ympärillä pöpöttäviä tylsimyksiä.
Toivottavasti tajusit? Jos sanon sulle, että mulla on aikaa sulle kolmen viikon päästä torstainä klo 16.08 - 16.16. niin sopii sun vastata fiksusti, että sorry ei sovi. Ja sitten voidaan elegantisti feidata toisemme.
No tätähän tässä on juuri yritetty selittää? Kolmen kuukauden päähän kaveritreffit buukkaava ei oikeasti halua tavata ollenkaan. Vihdoinkin joku myönsi tämän.
Ymmärrän sinänsä aikatauluttamista, mutta jos on kalenteri niin tukossa että ei kahteen viikkoon saa kahvihetkeä mahtumaan niin silloin olisi kyllä aika jo alkaa siivota kalenteriaan menoista ja varata enemmän aikaa itselle ja ihan omille jutuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Ei kalenteri ole kiireen korostamista varten vaan siksi, että kaikesta selviäisi mahdollisimman vähällä kiireellä. Siitä vasta kiirettä tulee, kun asioiden hoitaminen unohtuu. Ehkä jonkun aivot toimivat niin, että asiat muistaa ilman kalenteria, mutta minun aivoni eivät toimi.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että autohuollot, hammaslääkärit sun muut olisivat jotain kadehdittavaa tai ihailtavaa - mutta ne ovat asioita, jotka on pakko hoitaa, ja mieluummin hoidan ne sovittuna aikana, jolloin aikaa jää myös mielekkäämmille ja tärkeämmille asioille, kuten perheelle ja ystäville.
On olemassa normaali kalenterinpito ja sitten sellainen itsään korostava ja lähes neuroottinen olen maailman kiireisin ihminen kalenterinpito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Ei kalenteri ole kiireen korostamista varten vaan siksi, että kaikesta selviäisi mahdollisimman vähällä kiireellä. Siitä vasta kiirettä tulee, kun asioiden hoitaminen unohtuu. Ehkä jonkun aivot toimivat niin, että asiat muistaa ilman kalenteria, mutta minun aivoni eivät toimi.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että autohuollot, hammaslääkärit sun muut olisivat jotain kadehdittavaa tai ihailtavaa - mutta ne ovat asioita, jotka on pakko hoitaa, ja mieluummin hoidan ne sovittuna aikana, jolloin aikaa jää myös mielekkäämmille ja tärkeämmille asioille, kuten perheelle ja ystäville.
Ja tuo kalenteriin laittaminen auttaa myös siinä mielessä, että kun kun tietää, että on autohuolto kaupunginosassa A, voi kalenteriin myös merkitä samalle kohtaa muita asioita, joita tulisi hoitaa tuossa kaupunginosassa. Ehkäpä kaverisi Minna asuu tuolla kaupunginosassa ja voit etukäteen ajoissa kysyä haluaisiko hän tavata kahville tuona päivänä.
Nykyisin ihan tavallista. Eräs ystäväni ilmoittaa minulle ajan tapaamisellemme ja sitten kysyy että sopiiko. Tämä tapahtuu noin kahta viikkoa ennen tapaamista. SItten hän laittaa muutama päivä ennen tapaamistamme tekstarin "muistutukseksi" ja sitten tapaamispäivänä pitää minut ajan tasalla missä on tulossa ja milloin on perillä. Toisaalta minusta se on ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni onkin täällä jo sen sanonut, mutta onhan tuo kalenterin kanssa loputon säätäminen just sellasta itsensä tärkeäksi tekemistä. Kun on niin kiire!! Kauheesti kaikkea, voi kun olen niin tärkeä ja kiireinen ihminen, sinun näkeminen on ihan puhdas armopala minulta koska minulla vaan on niin kauhean kiire.
Kyllähän kaikki tietää, että lapsiperheissä on kiirettä, mutta sen loputon korostaminen on surkuhupaisaa.
Ei kalenteri ole kiireen korostamista varten vaan siksi, että kaikesta selviäisi mahdollisimman vähällä kiireellä. Siitä vasta kiirettä tulee, kun asioiden hoitaminen unohtuu. Ehkä jonkun aivot toimivat niin, että asiat muistaa ilman kalenteria, mutta minun aivoni eivät toimi.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että autohuollot, hammaslääkärit sun muut olisivat jotain kadehdittavaa tai ihailtavaa - mutta ne ovat asioita, jotka on pakko hoitaa, ja mieluummin hoidan ne sovittuna aikana, jolloin aikaa jää myös mielekkäämmille ja tärkeämmille asioille, kuten perheelle ja ystäville.
On olemassa normaali kalenterinpito ja sitten sellainen itsään korostava ja lähes neuroottinen olen maailman kiireisin ihminen kalenterinpito.
Mielestäni jokainen saa hoitaa oman kalenterinpitonsa juuri niin kuin hänelle itselle parhaaksi sopii. Toiset pyrkivät pitämään kalenterin mahdollisimman tyhjänä ja olla vaan tai päättää asioista viime tipassa ja toiset nauttivat sitä, että aina on jotain tekemistä valmiiksi suunniteltuna.
No riippuu myös missä asutte, elämäntilanne, persoona yms. Mua ärsyttää Helsingissä asuvat tutut, jotka ehdottaa jotain 30 min kahvittelua, kun mulla menee kehyskunnasta sinne jo matkoineen melkein 45 min. Niin todellakin panostan laatuun enemmän kuin määrään, enkä voi tästä noin vain spontaanisti lähteä kahville, kun en asu 15 min päässä paikasta. Plus mulla on huollettavia ja vastuuta, joiden hoidosta on sovittava. Ei ole tukiverkkoja, jotka tulee sormia näpäyttämällä hoitamaan pyydettäessä.
Pikemminkin tuollaisista spontaaneista tyypeistä tulee fiilis, että niiden kans ei voi mitään ikinä sopia etukäteen vaan kaikki pitäs mennä jollain fiilispohjalla eletään hetkessä fiballa.