Miten saada mummo tuputtamasta mekkoja lapsenlapselle joka ei tykkää niistä?

Ihmiset on ihan sairaita. Tässä ketjussakin suurin osa, suu vaahdossa, vaatii kunnioitusta itseään ja mukulaansa kohtaan, mutta jokainen olisi ilmeisesti valmis omin käsin kuristamaan sen samperin mummon, joka ostaa väärän värisiä vaatteita ja kutoo möykkyisiä villasukkia. Eikä kunnioituksesta ole tietoakaan. Miksi se kunnioitus kulkee vain yhteen suuntaan? Minun mummo kuoli vähän aikaa sitten ja jätti jälkeensä kasan erilaisia villasukkia (väreillä, joita en itse olisi valinnut). Nyt ne kuitenkin tuntuu jostain syystä tärkeiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selität sille teinille, että vaikka ei tykkää niistä mummon mekoista, niin pitää kuitenkin kiittää nätisti. Ei niitä tarvitse pitää. Voi tulla vielä päivä, kun teini haikeana muistelee tätäkin aikaa ja mummonsa tuputtamista.

Mä toivon, että mun lapset ei koskaan muistele haikeudella, kun joku ns. läheinen ihminen ei ollut kiinnostunut heidän toiveistaan ja mielipiteistään. 

Ei pelkoa. Mielipiteidesi perusteella ne tenavat on ihan yhtä itsekeskeisiä, kuin äitinsäkin. Eivät varmaan muistele mummovainajaa lainkaan.

Eiköhän ne muistele. Mummu kun on juuri sellainen ihminen, että kyselee ja kuuntelee ja painaa mieleen, mikä lapsenlapsia kiinnostaa. On valmis tutustumaan ja opettelemaan asioita, jotka eivät ole tuttuja tai edes erityisen mieleisiä, jos se vaan rakkaita lapsenlapsia ilahduttaa. 

Miksei niiden lapsenlasten kanssa voi vaan olla normaalisti ja tehdä juttuja? Miksi pitäisi jotenkin erityisesti ilahduttaa ja vielä materialla?

Minulla oli tosi hyvät isovanhemmat. Olen varmaan, että kukaan niistä ei olisi kirjoittanut tuollaista vähämielistä ja sentimentaalista kuraa rakkaiden lastenlasten ilahduttamisesta. Me vietimme aikaa keskenämme normaaleissa puuhissa, kuten toisistaan välittävät ihmiset. Minä tietysti osallistuin aina ikätasoisesti, mutta sain mummun kanssa leipoa ja laittaa ruokaa ja tehdä käsitöitä ja hoitaa lehmiä ja papan kanssa istua traktorissa, papan laulaessa ja kertoessa satuja.

Se mummo, joka ei tehnyt kanssani juttuja, antoi vaan lahjoja, jäi hyvin vieraaksi. Toisin kuin ne isovanhemmat, jotka ottivat minut osaksi omaa elämäänsä.

Tänään näin rannalla, kun isovanhemmat olivat lastenlasten kanssa uimassa. Mummu ui pidemmällä isomman pojan kanssa ja vaari vahti pienempiä rantavedessä puhaltaen niille uimalelua. Kaikki näyttivät viihtyvän.

TEHKÄÄ niiden lasten kanssa jotain järkevää ja mielekästä, älkää kuvitelko tulevanne rakkaaksi isoäidiksi jos tulette kylään istumaan perseellänne passattavana lahjakassi kourassa. Ei sitä kiintymyssuhdetta sillä tavalla muodosteta.

Oliko sattumalta nämä ihanat isovanhemmat äidin vanhemmat?

Vierailija kirjoitti:

Mummo voisi antaa teinille vaaterahaa eikä ostaa oman makunsa mukaisia vaatteita hänelle.

Mummo voisi käyttää rahansa omiin tarpeisiinsa ja teinien vanhemmat ostakoot, mitä teinit tarvii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo voisi antaa teinille vaaterahaa eikä ostaa oman makunsa mukaisia vaatteita hänelle.

Mummo voisi käyttää rahansa omiin tarpeisiinsa ja teinien vanhemmat ostakoot, mitä teinit tarvii.

Niinpä! Ahnaat sukulaiset haluavat mummon rahat ja vielä moittivat ostoksia.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä. Meille tuodaan bangladeshiläisiä vaaleanpunaisia vaatteita kun on sanottu että ei vaaleanpunaista eikä halpatyövoimaa. En tajua mikä on niin vaikeeta. Myös jos kysyy toiveita ja sanotaan että pipo puuttuu, se olisi mukava, niin voi olla varma ettei pipoa tule mutta sukat, lapaset ja villatakki tulee.

Teinit käyttää niitä 50 euron merkki pipoja ei mikään mummon neuloma kelpaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo voisi antaa teinille vaaterahaa eikä ostaa oman makunsa mukaisia vaatteita hänelle.

Mummo voisi käyttää rahansa omiin tarpeisiinsa ja teinien vanhemmat ostakoot, mitä teinit tarvii.

Niinpä! Ahnaat sukulaiset haluavat mummon rahat ja vielä moittivat ostoksia.

Teinin vanhemmat haluavat opettaa vastuullista kuluttamista. Sen sijaan että mummo kärrää turhia kolttuja, hän voi joko antaa lahjaksi swn mitä toivotaan tai 20-50 euroa rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on ihan sairaita. Tässä ketjussakin suurin osa, suu vaahdossa, vaatii kunnioitusta itseään ja mukulaansa kohtaan, mutta jokainen olisi ilmeisesti valmis omin käsin kuristamaan sen samperin mummon, joka ostaa väärän värisiä vaatteita ja kutoo möykkyisiä villasukkia. Eikä kunnioituksesta ole tietoakaan. Miksi se kunnioitus kulkee vain yhteen suuntaan? Minun mummo kuoli vähän aikaa sitten ja jätti jälkeensä kasan erilaisia villasukkia (väreillä, joita en itse olisi valinnut). Nyt ne kuitenkin tuntuu jostain syystä tärkeiltä.

Miksi pitää kunnioittaa rajatonta ikävää ihmistä joka tyydyttää omia tarpeitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selität sille teinille, että vaikka ei tykkää niistä mummon mekoista, niin pitää kuitenkin kiittää nätisti. Ei niitä tarvitse pitää. Voi tulla vielä päivä, kun teini haikeana muistelee tätäkin aikaa ja mummonsa tuputtamista.

Mä toivon, että mun lapset ei koskaan muistele haikeudella, kun joku ns. läheinen ihminen ei ollut kiinnostunut heidän toiveistaan ja mielipiteistään. 

Ei pelkoa. Mielipiteidesi perusteella ne tenavat on ihan yhtä itsekeskeisiä, kuin äitinsäkin. Eivät varmaan muistele mummovainajaa lainkaan.

Minkä ikäisenä ihminen alkaa ajatella epäitsekkäästi, että sillä on oikeus päättää että vaaleanpunaista rimssumekkoa on pakko pitää halusi tai ei?

Voiaiko se olla dementian ensioireita? Entä jos rimssuja pakonomaisesti kuljettelevalle mummolle paketoisi joka kerta vaikka seksikkäitä alusasuja ja hygieniahaalareita, ja vaatisi epäitsekkäästi mummoa pukeutumaan niihin? Tatuointilahjakortti olisi myös hyvä idea. Korttiin kirjottaisi, että se oikeuttaa pääkallonkuvaan pakarassa. Tykkää se kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selität sille teinille, että vaikka ei tykkää niistä mummon mekoista, niin pitää kuitenkin kiittää nätisti. Ei niitä tarvitse pitää. Voi tulla vielä päivä, kun teini haikeana muistelee tätäkin aikaa ja mummonsa tuputtamista.

Miksi?

Ettei siitä mukulasta tulisi samanlaista huonosti käyttäytyvää, omaan napaan tuijottajaa, kuin esim. tuollaisen kysymyksen esittäjä. Näitä on maailmassa jo ihan tarpeeksi.

Kukahan siihen omaan napaan tuijottaa? Mummo.

No esim. ne vanhemmat, jotka huonosti käyttäytyvää lasta "kasvattavat".

Näiden kanssa ollaan suoraan sanottuna kusessa.

t: päiväkodin täti

Lapselle ja nuorelle on ensiarvoisen tärkeää tulla kuulluksi, saada käyttää itsemääräämisoikeutta ja pitää rajansa.

Ei olla mieliksi muille, antaa lytätä itsensä ja rajansa.

T oikea varhaiskasvattaja

 En edes halua tietää, millainen on väärä varhaiskasvattaja. Toivottavasti et kuitenkaan ole lasteni päiväkodissa.

Sanoitko juuri, että varhaiskasvattajan pitäisi kohdella lapsia huonosti? Se on laitonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo voisi antaa teinille vaaterahaa eikä ostaa oman makunsa mukaisia vaatteita hänelle.

Miksi mummon pitäisi antaa rahaa? Onhan niillä lapsilla vanhemmat, antakoot he rahaa jos lapsi on rahaa vailla.

Jos mummo haluaa ilahduttaa lapsenlasta.

Ilmeisesti mummon ei ole tarkoitus ilahduttaa lapsenlasta vaan rankaista häntä jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi minusta ei koskaan tule mummoa. Lellisin lapsenlapset ihan piloille ja ostaisin varmasti kaikenlaista söpöä ja epämieluisaa

Itselläni on 10 v kummityttö. Olen lapseton. Ajattelin alussa miten mukavaa ostaa hänelle, tytölle, kaikkea kivaa, kallistakin, ja tietty mieluista. Aluksi ostinkin, ja käytiin Lintsillä, leffassa ym. Mutta nyt, jo 3 v mennyt näin: Tyttö on niin ynseä minua kohtaan että pakollisella Fazerin sinisellä per juhlapyhä enää mennään kun ei huvita enää ostaa hyviä lahjoja tuon jälkeen. Kohta loppunee sekin kun ei edes väkinäistä kiitosta tule. Mulkoillaan vain. Mitään pahaa en ole tehnyt. En tiedä miksi vanhempansa eivät opeta mitään tapoja. Kaukaista sukua ollaan. Jos on perheen sisäisiä ongelmia, kertoisivat, niin ymmärtäisin. Nyt tulkitsen asian puhtaasti veemäisyytenä.

Tosin olen kuullut että tällainen lahja automaattina olo on yleistäkin. Mutta mä en ala siihen jos mua kohdellaan kuin ilmaa. No, ripari on kohta ja siihen loppuu täysin yksipuolinen kummeusjuttu.

En ymmärrä miten ihmiset kehtaavat. Itseni kasvatettiin hiukan erilailla. Arestia olisin saanut tuolla käytöksellä. Onneksi on muita ihania eri ikäisiä ystäviä ja muiden kanssa tällaisia ongelmia ei ole ollut. Toisen kummilapsen, poika, kanssa hommat sujuu normaalisti ja siitä olen onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummo voisi antaa teinille vaaterahaa eikä ostaa oman makunsa mukaisia vaatteita hänelle.

Mummo voisi käyttää rahansa omiin tarpeisiinsa ja teinien vanhemmat ostakoot, mitä teinit tarvii.

Niinpä! Ahnaat sukulaiset haluavat mummon rahat ja vielä moittivat ostoksia.

Ihan totta. Niistä mekoista voisi teettää yhden xl-kokoisen ja antaa sen mummolle ilahduttaakseen häntä. Mummo ei moittisi ja ahnehtisi rahaa. Hän tykkää vaaleanpunaisista prinsessamekoista niin paljon! 😍