Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (11741)
Vierailija kirjoitti:
"Mutta tietty sisäänlämpöisyys on edelleen havaittavissa."
Näin on. Ja ryhmädynamiikka toimii muita ulossulkevasti, siis ihan keskustelun tasolla ei osata suhtautua kovin inklusiivisesti - jos kohta neutraalistikaan - muiden kommentteihin.
Oon samaa mieltä. Ja sitten käännetään heti selkä ja poistutaan. Tulee jotenkin ihan ala-aste mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäköhän sille perheenisälle kuuluu, joka hommas nuoren salarakkaan ja pani vaimoakin siinä sivussa salaa, eli salarakkaan rooliin joutui hetkeks vaimo. Eikö se vaimo tullu vielä raskaaksikin sitten. Ja nuorta tyttöystävää kusetettiin urakalla.
Ketjun tarkoituksellinen paskominen näköjään aloitettiin taas.
Eriävän näkemyksen tuominen ketjuun on siis ketjun paskomista. Itse toitotetaan olevan kriittisiä, mutta mitään, no juuri mitään, erilaisuuden kanssa ei osata vuorovaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta mikään keskustelu jota käydään ei ole kenenkään puolesta mitään päättämistä. Jos ei kestä sitä että toiset keskustelevat vaan omat päätlökse alkaa horjua ei pidä seurata keskusteluja."
Kuitenkin on hyvä muistaa, että ihan livemaailmassakin se toisen päätöksiin vaikuttaminen tapahtuu usein nimenomaan ihan keskusteluissa. Sekä vaikkapa osoittamalla, miten halveksii tai ei hyväksy, kuinka joku toinen toimii jollain toisella tapaa. Toki joskus omilla toimillakin.
Missä menee hyväntahtoisenkin vaikuttamisen ja sitten toisen kunnioituksen yli käyvän vaikuttamisen tai ihan painostamisen rajat? Tai mikä on voimakas suora mielipide ja mikä on yksisilmäistä, kapeakatseista, mustavalkoista tai tuomitsevaa? Näistä on varmasti erilaisia näkemyksiä. (Omasta mielestäni eilen esimerkiksi oli joitakin tällaisia rajanylity
Saa sanoa, mutta esimerkiksi eilenkin kysyin esimerkkejä siitä, että mitä on sanottu ja missä kommentissa, niin yhtäkään vastausta ei tullut. Ja jos samasta asiasta sanoo tyyliin joka toisessa kommentissa, niin kyllä siitä kieltämättä tulee vahva fiilis, että yritetään herättelyn sijasta kontrolloida ja ohjata keskustelua sekä rajata sitä. Ja sekin on tärkeää muistaa, että jos herättely ei vain yksinkertaisesti kolahda, toinen ei löydä siitä tarttumapintaa itseensä, niin sekin on hyvä oppia hyväksymään. Vain itseensä voi vaikuttaa.
- Käpybara
Jokainen voi mielestäni ihan itse miettiä näitä teemoja ja asioita. Mitään tarkkaa rajaa kun näissä ei ole. Mihinkään kärkkäämpään väittelyyn minulla ei ole tai ole ollut kuitenkaan intressiä aiheesta alkaa tai käymään läpi kirjoituksia tarkemmin.
Joo, täällähän tapahtuu... Se, ettei minulla ollut, siis tuo Käpybaran lainaaman kommentin kirjoittajana (kommentti tänään ko 11.39) ja eilen parin viestin laittamisella aiheen suuntaan, mitään itrsessiä väittelyyn aiheesta, ei näköjään tarkoittanut, etteikö sitten joillakin muilla näköjään ole...
Vähän kieltämättä harmittaa, että mielestäni ihan validi pointti keskustelussa, lässäytetään tällaisella riitelyllä...
Vierailija kirjoitti:
Jos jotakin ärsyttää se, että jotkut nimimerkilliset ovat heidän mielestään liikaa äänessä, niin eikö kaikkien kannalta olisi yksinkertaisinta vain skipata niiden kommenttien yli ja kirjoittaa omat kommentit aiheista, joista haluaa keskustella sen sijaan, että yrittää hiljentää nimimerkillisiä kommentoijia. Kenelläkään kirjoittelijalla ei ole sellaista valtaa, että voisi määrätä, että tuo on nyt ollut liikaa äänessä ja hänen pitää hiljentyä.
Ei täällä ole kukaan käskenyt kenenkään hiljentyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä yksi henkilö on lähes ketjun alkuajoista asti toistuvasti pilannut keskustelua. Aina samoilla argumenteilla. Se on jo hyvin läpinäkyvää. Ehkä välissä hänellä on muuta elämää, sitten palaa taas tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta mikään keskustelu jota käydään ei ole kenenkään puolesta mitään päättämistä. Jos ei kestä sitä että toiset keskustelevat vaan omat päätlökse alkaa horjua ei pidä seurata keskusteluja."
Kuitenkin on hyvä muistaa, että ihan livemaailmassakin se toisen päätöksiin vaikuttaminen tapahtuu usein nimenomaan ihan keskusteluissa. Sekä vaikkapa osoittamalla, miten halveksii tai ei hyväksy, kuinka joku toinen toimii jollain toisella tapaa. Toki joskus omilla toimillakin.
Missä menee hyväntahtoisenkin vaikuttamisen ja sitten toisen kunnioituksen yli käyvän vaikuttamisen tai ihan painostamisen rajat? Tai mikä on voimakas suora mielipide ja mikä on yksisilmäistä, kapeakatseista, mustavalkoista tai tuomitsevaa? Näistä on varmasti erilaisia näkemyksiä. (Omasta mielestäni
Eli kun pyydetään esitetyille väitteille jotain pohjaa, jota pystyisi tarkastelemaan, niin se onkin väittelemisen aloittamista. Ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Joo, täällähän tapahtuu... Se, ettei minulla ollut, siis tuo Käpybaran lainaaman kommentin kirjoittajana (kommentti tänään ko 11.39) ja eilen parin viestin laittamisella aiheen suuntaan, mitään itrsessiä väittelyyn aiheesta, ei näköjään tarkoittanut, etteikö sitten joillakin muilla näköjään ole...
Vähän kieltämättä harmittaa, että mielestäni ihan validi pointti keskustelussa, lässäytetään tällaisella riitelyllä..."
...sama jatkaa, että nämä on näitä hetkiä, kun miettii vakavasti nimimekin ottamista... Kun ei ole mitään intressiä myöskään, että sotkettaisiin noihin epäasiallisempiin kommentoijiin...
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi henkilö on lähes ketjun alkuajoista asti toistuvasti pilannut keskustelua. Aina samoilla argumenteilla. Se on jo hyvin läpinäkyvää. Ehkä välissä hänellä on muuta elämää, sitten palaa taas tänne.
Siis oikeestiko joku ajattelee noin? Kerro nyt ne argumentit, niin voidaan arvioida melko epäluuloisen suureellista väitettäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä yksi henkilö on lähes ketjun alkuajoista asti toistuvasti pilannut keskustelua. Aina samoilla argumenteilla. Se on jo hyvin läpinäkyvää. Ehkä välissä hänellä on muuta elämää, sitten palaa taas tänne.
Siis oikeestiko joku ajattelee noin? Kerro nyt ne argumentit, niin voidaan arvioida melko epäluuloisen suureellista väitettäsi.
Ei kannata alkaa turhaan väittelyyn, jokainen voi miettiä tahoillaan tätä asiaa. ohis
Jankkaajan kanssa ei kannata alkaa mihinkään. Hän haluaa vain pilata ja häiritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitteko kaikki vaan lopettaa nyt riitelyn.
Miksi joidenkin pitää pilata toisten aivan aiheellisetkin pohdinnat, joillain iänikuisilla vanhoilla väännöillä tai kaunoilla, mitä lie, ja sotkea keskustelu mullin mallin.
Vierailija kirjoitti:
Eriävän näkemyksen tuominen ketjuun on siis ketjun paskomista. Itse toitotetaan olevan kriittisiä, mutta mitään, no juuri mitään, erilaisuuden kanssa ei osata vuorovaikuttaa.
Olen kysynyt aiemminkin, saamatta vastausta: mikä eriävä mielipide ja mistä? Hukassa tilanteesta? Ylisukupolvisista kokemuksista? Vanhempien suhteen vaikutuksista lapsiin? Mistään näistähän esim. ei ole mielipiteitä esitetty, on vain kerrattu marina siitä, että ei saa ääntään kuuluviin.
Olen aiemminkin havainnut, että aina kun keskustelu siirtyy jonkun elämäntilanteen ruotimisesta (jota ei toivota, koska se on neuvojen antamista ylhäältä päin, vaikuttamista, pakottamista jne.) yleisempään suuntaan, alkaa valitus siitä, että me viemme liikaa tilaa ketjussa. Nyt uutena valituksen aiheena on noussut esiin jopa kirjakielen käyttö.
Ainut asia, joka tätä voisi auttaa, on todellakin se, että minä ja muutama muu poistuu ketjusta. Sitten voitaisiin varmaan keskustella ilman omien mielipiteiden, henkilöhistorian, mahdollisten traumojen, näkökulmien jne. ketjuun tuomaa taakkaa tavalla, joka olisi oikeampi kuin se, miten me keskustelemme.
Mutta nyt tulee huonoja uutisia: ainakaan minä en aio poistua. Tämä ketju on nimenomaan keittiöpsykologisen otteensa vuoksi antanut minulle niin paljon silmiä avaavia oivalluksia koskien juurikin traumojani, että aion jatkaa vastakin siinä toivossa, että käy edelleen.
Sillä, this shall also pass. Tai sitten avaamme uuden ketjun, jonka nimi on Nimimerkillisten pakkoneuvonta keittiöpsykologian ja omien traumojen kautta.
T: MaratonParkuja
Sellainen logiikka tässä nyt näyttäytyi minulle, että kun ketjuun tulee joku muu esittämällä eri mieltä olevan näkemyksensä/kyseenalaistamalla, niin se koetaan hyökkäykseksi. Sitten syytetään niitä uusia kommentoijia/loukkaannutaan. Poistutaan ja seuraavaksi syytetään eri mieltä olevat/kyseenalaistajat ketjun sotkemisesta ja lopulta se on vain joku yksi, jonka vihjaillaan olleen häiriköimässä alusta asti.
Ja sitten vielä se, mitä piti varsinaisesti kommentoida, kun tänne tulin ja pahus kun taas kiehahti: on tosiaan aika hienovarainen raja, missä kohtaa "auttaminen" kääntyy painostavaksi ja jopa empatia ei kohtaa kohdettaan oikein. Luulen, että monikin jääkin aika huonoon tilanteeseen juuri sen vuoksi, että näkee tietysti itsekin, että nyt ei ole kaikki ok ja jotain tarvitsisi tehdä, mutta ei näe, mitä se omalla kohdalla konkreettisesti olisi. Toisille ei kuitenkaan uskalla/halua/kykene kertoa, koska tietää toki, etenkin läheiset ihmiset, miten he asiaan suhtautuvat.
Ja tavallaan tietää, että ovathan he oikeassakin. Silti saattaa olla, että vaikka kuinka oikeassa, neuvot ja tarjottu apu ei vain ole sellaista, jota tällä hetkellä voisi ottaa, tai kykenisi ottamaan, vastaan.
Sekin on tietysti inhimillistä, että vierestä tilanne saattaa näyttää vaikka pahemmaltakin kuin se oikeasti on (tai sitten vastaavasti ei yhtä pahalta) ja siksi menee vähän vinoon avun tarjoaminen. Ei sieltä kauempaa ja vierestä aina näe selvemmin, vaikka joskus niinkin.
Sinällään minusta ihan hyvä ottaa esille sekin, että varmasti täällä vakaasti "tietoon" perustuvat mielipiteet voivat ahdistaa. Olen kyllä itse yrittänyt loivennella sanomisia, mutta en voi mitään sille, että tosi vahvoja ajatuksia nousi vaikka Hukassa kirjoituksista ja niitä on tullut luukutettua. Samoin toki aikaan myös 28 veelle ja APlle ja muillekin. Viimeksi Liekille:-)
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Sinällään minusta ihan hyvä ottaa esille sekin, että varmasti täällä vakaasti "tietoon" perustuvat mielipiteet voivat ahdistaa. Olen kyllä itse yrittänyt loivennella sanomisia, mutta en voi mitään sille, että tosi vahvoja ajatuksia nousi vaikka Hukassa kirjoituksista ja niitä on tullut luukutettua. Samoin toki aikaan myös 28 veelle ja APlle ja muillekin. Viimeksi Liekille:-)
Kyllä, meni huppari pesuun :D
Minulle on siis matkan varrella kyllä muodostunut varsin vahva mielipide Hukassan miehestä ja hänen toiminnastaan. Ja se on eri kuin mitä oli alussa.
Vaikka saisin päättää, en olisi liudentamassa keskustelua sellaiseen toisaalta-toisaalta-jahkailuun, johon olen tietyllä tapaa taipuvainen luonnostani. Mielipiteitä saa ja pitää olla. Eikä niiden tarvitse olla yhteneviä omieni kanssa. Hyvin perustellut mielipiteet ovat minun mielestäni kaiken keskustelun perusta, koska faktoista ei tunnetusti juuri ole keskusteltavaa.
Itselleni minulla on kaksikohtainen tarkistuslista (joka välilllä unohtuu pyllynalle): 1) Muista, että tämä on minun mielipiteeni, ei jumalan totuus 2) Älä kerro kenellekään, miten heidän pitäisi asia nähdä tai sen kanssa toimia.
Tarkistuslistan mukaisesti ajattelen, että muut saavat toimia, miten parhaaksi näkevät.
-Liekki
Vierailija kirjoitti:
Sellainen logiikka tässä nyt näyttäytyi minulle, että kun ketjuun tulee joku muu esittämällä eri mieltä olevan näkemyksensä/kyseenalaistamalla, niin se koetaan hyökkäykseksi. Sitten syytetään niitä uusia kommentoijia/loukkaannutaan. Poistutaan ja seuraavaksi syytetään eri mieltä olevat/kyseenalaistajat ketjun sotkemisesta ja lopulta se on vain joku yksi, jonka vihjaillaan olleen häiriköimässä alusta asti.
Oot nyt esittänyt että et tykkää siitä miten tässä ketjussa kirjoitellaan. Kuultiin. Oliko nyt jotain oikeita mielipiteitä miusta kuin toisista kirjoittajista?
On kyllä melkoisen voimakasta reagointia: mayhem. Pitempään ketjua seuranneet muistanevat, kun ennen vanhaan kutsuttiin aina apuun M36.