Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Miehen käytökseen ei Hukassa voi välttämättä vaikuttaa, mutta omaan käytökseen voi ja rajojen asettamiseen.

Tämä on hyvin pitkälle ollut asian ydin, vaikka itsekin tuossa liian pitkälle harhaannuin talousasioista keskusteluun, siitä pahoittelut. Mutta eilen tulin ajatelleeksi yhtä juttua.

Itselleni on tuota käynyt minulle tärkeässä asiassa, eli työelämässä. Pidin siis työstäni todella paljon ja kun asiat ympärillä muuttuivat, ennen kaikkea tuli uusi pomo, jäin aivan liian pitkäksi aikaa roikkumaan tilanteeseen, vaikka voin huonommin ja huonommin koko ajan. Pomo keräsi ympärilleen jees-miesten klaanin, jonka koin vielä enemmän jyräävän kaikki aloitteeni, kyseenalaistavan ammattitaitoni, jne.

Minäkin pitkään ajattelin, että tilanne paranee, kun olen vain joustava, ymmärrän toisten lähtökohtia, vahvistan positiivisia juttuja, ohitan negatiiviset (joskus hyvinkin suorat ja pahat loukkaukset),  osoitan

"Avioliittoa ja työelämää ei tietenkään pidä vertailla, mutta jotain samaa niissä on. Kunnioitusta ei saa valitettavasti sillä, että yrittää antaa koko ajan itsestään ja sovitella toista. "

- Naulan kantaan, siskoseni. Liialla miellyttämishalulla kaivaa itselleen nopeasti syvän kuopan, josta ei niin vain pyristelläkään ylös.

Hukassa olevan ei olisi tarvetta miettiä omaa käytöstään tai suhtautumistaan miehen toimintaan yms.  jos mies ei olisi alkanut vaatia omaa aikaa ja vapauttaan lisämausteena muut naiset.

Tietysti noin yleensä ottaen omaa käytöstään on hyvä miettiä ihan joka ihmissuhteessa. Mutta nyt puhutaan tästä Hukassa olevan tapauksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Hukassa olevan ei olisi tarvetta miettiä omaa käytöstään tai suhtautumistaan miehen toimintaan yms.  jos mies ei olisi alkanut vaatia omaa aikaa ja vapauttaan lisämausteena muut naiset.

Tietysti noin yleensä ottaen omaa käytöstään on hyvä miettiä ihan joka ihmissuhteessa. Mutta nyt puhutaan tästä Hukassa olevan tapauksesta. 

Ja miehelläkö ei ole pitkässä suhteessa, joka on lähes lapsuudesta asti jatkunut, mikään oikeus muuttua ja haluta suhteeseen uusia elementtejä? Ei Hukassa tosiaan ole ollut pakko vaatimuksiin suostua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hukassa olevan ei olisi tarvetta miettiä omaa käytöstään tai suhtautumistaan miehen toimintaan yms.  jos mies ei olisi alkanut vaatia omaa aikaa ja vapauttaan lisämausteena muut naiset.

Tietysti noin yleensä ottaen omaa käytöstään on hyvä miettiä ihan joka ihmissuhteessa. Mutta nyt puhutaan tästä Hukassa olevan tapauksesta. 

Ja miehelläkö ei ole pitkässä suhteessa, joka on lähes lapsuudesta asti jatkunut, mikään oikeus muuttua ja haluta suhteeseen uusia elementtejä? Ei Hukassa tosiaan ole ollut pakko vaatimuksiin suostua.

Helppoa sanoa jos ei ole ollut tilanteessa. Yleensä kun mennään yhteisellä sopimuksella perinteiseen aviolittoon niin ei oleta, että toinen sitten alkaakin yksipuolisesti vaatia eritysvapauksia. Todella vaikea tilanne Hukassa olevalle. Ja vastaavassa tilanteessa olleille. Se on niin helppoa sanoa, että mitäs läksit kikkelis kokkelis. Olemme vain ihmisiä ja käyttäydymme inhimillisesti. Emme ole robotteja, jotka toimivat napista painamalla nika ja naks. Kiviä on helppo heitellä. 

Yleensä sen, joka alkaa parisuhteessa yksipuolisesti haluta "uusia elementtejä ja muuttua" pitäisi myös olla halukas eroamaan itse ja oma-alotteisesti. Eikä roikottaa toista mukana puhuen ja tehden sitä ja tätä ja uskotella rakastavansa. Pitääkö sekin päätös vielä sysätä toisen hartioille? Toinen pääsisi kuin koira veräjästä. Oli se muutoksen hakija mies tai nainen.

Ei voi syödä ja säästää kakkua yhtäaikaa, kuten on monesti sanottu. Minun mielestäni, olkoon muut mitä mieltä tahansa. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä sen, joka alkaa parisuhteessa yksipuolisesti haluta "uusia elementtejä ja muuttua" pitäisi myös olla halukas eroamaan itse ja oma-alotteisesti. Eikä roikottaa toista mukana puhuen ja tehden sitä ja tätä ja uskotella rakastavansa. Pitääkö sekin päätös vielä sysätä toisen hartioille? Toinen pääsisi kuin koira veräjästä. Oli se muutoksen hakija mies tai nainen.

Ei voi syödä ja säästää kakkua yhtäaikaa, kuten on monesti sanottu. Minun mielestäni, olkoon muut mitä mieltä tahansa. 

Tämä on niin totta. Ensimmäisessä avioliitossa mies aloitti sivusuhteen, jota ei halunnut lopettaa. Hän olisi myös halunnut jatkaa meidän avioliittoa. Lopulta minä lähdin. Hän harasi joka asiassa vastaan. En voinut kun ihmetellä, että miten tässä näin kävi. Minua petettiin ja sitten yllättäen minä olinkin se jättäjä ja hän oli se jätetty. Luonnollisesti minä olin myös se, joka joutui tekemään kaiken työn eron ja osituksen suhteen.

Ps. Olisin kyllä tuossa talouskeskustelussa enemmän team "hissukoidaan kylillä". Ensin tulee itsenäisesti selvittää perusasiat, sillä ilman mitään taustatietoa on aika lailla vietävissä keskustelussa kun keskustelussa. Luottamuksesta Hissukan parisuhteessa on nimittäin turha enää puhua mitään. Se juna lähti heidän suhteestaan aikoja sitten. Ikävä kyllä.

Erosimme viime vuonna kesälomalla. Johtu mieheni pettämisestä. One night stand olis vielä käynyt, mutta exäni esiinty sinkkuna ja lähetteli rakkausviestejä. Minulle ei ole ikinä lähettänyt lemmrnviestejä tai leperrellyt hempeitä. Luulin että oli tähän kykenemätön.

Kun oli jäänyt kiinni niin laitoin jatkamisen ehdoksi että lopettaa yhteydenpidon naiseen. Sai hyvän mahdollisuuden.

Pidin sisäisiä keskusteluja itseni kanssa. Päätin että en kiusaa tai nälvi tai puhu naisesta. Mutta myös että toi yhteydenpito pitää todella loppua tai sitten erotaan, oli täysin selvä kuvio omassa mielessäni kaiken aikaa.

Kaksi kuukautta tosta ekasta käryämisestä niin jäi taas kiinni ja niinpä laitoin lopun tolle hölmöilylle. Rakkausviestit kyseiselle naiselle olivat menneet aina vaan hölmömmiksi.

Noi mun sisäiset monologit auttoivat suuresti kun toi toinen käryäminen tapahtu.

Ajatusketju oli jo valmis. 

Jos olisin siihen jäännyt niin olisin pettänyt itseni.

Olen nyt sinkku, ja minulla on sielunrauha.

Vaikka ei vielä olisi päättänyt erota, niin mahdollisuudet on hyvä selvittää. Missä on taloudellisesti mahdollista asua, missä oikeasti haluaa asua, miten arki järjestyy jo mies ei ota lapsista vastuuta jne.

Jo se, että suuntaa energiaa näiden asioiden selvittämiseen ja miettimiseen poistaa painetta parisuhteelta ja suuntaa fokusta pois omasta onnettomuudesta. Se että on selvittänyt asioita helpottaa omaa oloa kun on varmistunut siitä että on mahdollista selvitä yksinhuoltajana. Asuntojen hinnat löytyvät netistä, samoin tiedot mahdollisista tuki asioista. Samalla voi mielessään tehdä listaa siitä mitä kotoa pakkasi mukaan.

Omassa erossa meni myös itselle tärkeät vene ja mökki. Helpotus eron jälkeen oli niin suuri että ei niitä sen jälkeen enää kaivannut. Kai sitä ymmärsi miten paljon se oli tullut maksamaan - onnellisuuden, mielenrauhan, luottamuksen ihmisiin. Nyt 30 vuotta eron jälkeen kaipaan joskus vähän veneilyä. Nyt olisi varaa ostaa se venekin. 

Tuntemattoman tulevaisuuden pelko venytti eroa minullakin. Jos olisi ollut edes pieni aavistus siitä miten onnellinen tulen olemaan ja mitä vielä elämässä saan ja saavutan, olisin lähtenyt aiemmin. Löydät sisältäsi voiman mistä et nyt tiedä vielä mitään. Miehesi kaikenkattava hallintaote sinusta pitää sen voimasi piilossa. Kun vapaudut siitä puhkeat kukkaan

Hukassa olevan miehen toiminnan rinnalla omin päin toimiminen, eli omien mahdollisuuksien selvittäminen on ihan oikeutettua. Tuo oli myös totta, että vie myös ajatukset pois kotiasioista kun on muutakin toimintaa ja miettimistä. Ei siitä ainakaan mitään haittaakaan ole. 

Miksi te naiset olette menettäneet oman elämänne täysin? Kaiken elätte miehen ja lasten kautta. Säälittävää!

Nyt kun mies on löytänyt uuden tai ei enää halua elää teidän kanssa, niin olette täysin tuuliajolla.

Ihan kuin ette enää olisi olemassa, teidän minuus on kadonnut miehen mukana.

Hei ap, mitä kuuluu?

28, kuinka jakselet(te)? Onko mökkimies vielä sairaalassa? Kerrohan

Kukaton Tuumis

28:n ja mökkimiehen kuulumiset kiinnostaa? Miten mökkimiehen vointi? 

Samoin ap:n, miten menee?

Vierailija kirjoitti:

Miksi te naiset olette menettäneet oman elämänne täysin? Kaiken elätte miehen ja lasten kautta. Säälittävää!

Nyt kun mies on löytänyt uuden tai ei enää halua elää teidän kanssa, niin olette täysin tuuliajolla.

Ihan kuin ette enää olisi olemassa, teidän minuus on kadonnut miehen mukana.

Niin, kuinkahan moni mies jäisi vastaavaan tilanteeseen. Ainoastaan jos haluaa entisten palvelujen toimivan ja itselläkin on sutinaa. Tai tunteet ovat jo puolisoon loppuneet. Muuten tuskin olisivat noin pitkäpinnaisia ja hyväksyisivät vaimonsa vapauden- ja vaihtelunkaipuun. 

28, onhan kaikki ok? Tai niin ok kun nyt tilanteessanne voi? 

Ap:n elämässä on niin paljon taas kaikkea kuraa, etten jaksa niitä päivitellä. 

Puhun asioista kyllä, en tee sitä mitä joskus, että pitäisin kaiken sisälläni. En vaan jaksa ruotia tilannetta yhtään ylimääräistä. Saatika että jaksaisin yhtäkään hölmöä tai asiatonta kommenttia. Siksi en nyt jaksa avata tapahtumia enempää. 

Sen voi  sanoa että on tämä uskomatonta mitä kaikkea ikävää voi yksi ihminen toiminnallaan aiheuttaa. (Lasten isä, armas exäni) 

Olen väsynyt tähän kaikkeen. Saisi loppua jo, mutta päinvastoin, kaikki on taas pahentunut ja aktivoinut. Ja on vaan pakko jaksaa, pitää itsensä kasassa jotenkin ja auttaa lapsia sen minkä pystyy.

28, mitä kuuluu, miten teillä siellä mökkimiehen kanssa menee?

Olen pahoillani, etten nyt kommentoi täällä käytyä keskustelua. Olen viestit kyllä lukenut läpi. 

Mukavia pyhiä kaikille.

Ap

Hei,

Nyt kaikki niin hyvin kun tilanteeseen nähden voi olla.

Eli mökkimies kotiutui sairaalasta, mutta joutui sinne takaisin viisi vuorokautta myöhemmin. Uskomatonta kyllä, mutta ihan eri asian takia tai niillä ei pitäisi olla tekemistä toistensa kanssa. Kaksi piinaavaa viikkoa oli kun sydämeni oli ihan mykkyrässä huolesta.

Nyt ollaan oltu yhdessä tiistaista asti ja uskokaa tai älkää niin nyt olemme mökillä. Nautimme hiljaisuudesta, toistemme seurasta ja lepäämme. Mökkimies vielä nukkuu enkä raaski herättää. Hiljainen mökki ja uninen tuhina vieressä ovat nyt hunajata korvilleni.

Elämä on tässä ja nyt. 

28v yhdessä 

Olen todella pahoillani Ap, että tilanteesi on tuo. Joudut kärsimään ihan kohtuuttomasti, miksi ihmeessä exäsi jaksaa piinata edelleen. Aikaa on kulunut jo iäisyys erostanne. En voi ymmärtää. Halaus täältä Sinulle.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille,

28 v yhdessä 

Samaa olen itse miettinyt. Hänellä on elämässään kaikki hyvin, uusi rakkaus, uusi yhteinen koti, yhteisiä harrastuksia, lomamatkoja jne. Miksi siis edelleen tekee kiusaa minulle lasten kautta? Miksi on niin tärkeää, ettei lapsilla saa olla kahta vanhempaa? Miksi minua pitää alentaa ja arvostella? En ymmärrä. Etenkään en ymmärrä miten voi tehdä näin lapsilleen? Seuraukset on nähtävissä jo. Toki, nekin kaikki on minun syytäni ja jos minua ei olisi ollenkaan lasten elämässä kaikki olisi kaikilla hyvin. Ja tämä ei ole mitään minun marttyyriuttani vaan sanoja joita sanotaan. 

Ihana kuulla 28, että tilanne siellä hyvä ja rauhallinen. Ikävää, että mökkimiestä nyt koeteltu urakalla ja joutui sairaalaan vielä uudelleen. Nautinnollisia vapaita teille sinne mökille.

Ap

Terkut teille Ap, 28&Mökkimies

Voimia ja lepoa, hyvää ruokaa, raitista ilmaa. Sinnittelyä lasten kanssa.

Kaikkea Hyvää :)

Kukaton Tuumis

Miten aloittajan mies perustelee, ettei lapsilla saisi olla molempia vanhempia? Miksi jaksaa tuhlata tähän asiaan energiaansa kun itsellä on kaikki hyvin. Yleensä narsistit lopettavat kun itselle ei ole enää mitään hyötyä tai kiinmostusta henkilöön. Kun lähde on tyhjä tai ei reagoi mitenkään.