Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12658)
Mene paskalle. Helppoa päästä(ä) irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko näkynyt mökkimiehiä tai muita metsänpeikkoja?
Vierailija kirjoitti:
Välillä tämä tuntuu pään seinään hakkaamiselle. Vaikka sanot, kerrot mitä, asiat väännetään ties miten.
Miksi minä keksisin tai valehtelisin?? En ymmärrä.
Ihan sama, en jaksa itseäni täällä vakuutella. Jos joku ei usko niin ei usko. Ja ymmärrän minä senkin, kukaan tervejärkinen ei exäni tavalla toimisikaan. Se ei kuitenkaan poista totuutta hänen toimistaan ja teoistaan jotka on kuulkaa ihan täyttä totta. Ei mitään kuvitelmia.
Edelleen sanon sen, että luen mielelläni sinun kertomaasi, tai teidän, jotka kerrotte vastaavista kokemuksista lapsen näkökulmasta. Moni kohta kuulostaa kovin tutulle omienikin kohdalla. Ikävä kyllä.
Ap
Tiedän Ap mitä tarkoitat tuolla "pään seinään hakkaamisella", siltä tuntuu. Mikään ei ole hyvä, välillä kertoo liikaa, välillä liian vähän ja kun ystävällisesti kertoo hieman enemmän niin sitten se kaikki on keksittyä kun sitä ei kertonut heti. Ja lähtökohtaisesti kun pelkkä nimimerkki aiheuttaa ahdistusta eräässä niin on ihan sama mitä kirjoitat, mikään ei tietenkään voi olla totta. 98% kirjoittajista on normaaleja ihmisiä mielipiteineen (suuntaan tai toiseen), mutta se 2% temmeltää ja haluaa tyrehdyttää tämän keskustelun täällä kokonaan. Minut on nyt tavallaan otettu räkäkupiksi, mutta se ei minua itseäni haittaa vaan se pilaa koko ketjun, sillä eihän tänne uskalla kukaan kirjoittaa. Säälittää kyllä ko. kirjoittaja, ei voi hyvin. Eikä nyt jokaisen tarvitse tuosta hernettä vetää nenuun, puhun vain yhdestä kirjoittajasta, jonka viestit kyllä erottuu lyhykäisyydessään. Tavallaan ko. kirjoittajan viesteissä on se hyvä puoli, että ne muistuttaa kuinka onnellinen olen ja kuinka hyvää elämää saan elää, olisi aivan hirveätä olla noin ilkeä ja katkera ja että tilanteeni olisi se, että ainoa iloa tuova asia olisi ottaa joku vieras keskustelupalstalla kynsiini ja heittää "pirun hyvää läppää". Se siitä.
Paljon on hyvää keskustelua ollut, kiitos kaikille.
28 v yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän nyt riitä 28 vuotta yhdessä ja mökkimies ja aikuinen poika. Kaksi vuotta!
Oletko jo ostanut ruutuvihon ja lyijykynän ja kumin? Kirjoita siihen.
Myötähäpeää. Kaksi vuotta!
Entä sinulle blogi? TikTok.
Oot Dinge Dong.
Taitaa tuo kirjoittaja olla itse sekaisin kuin seinäkello.
On koulukiusaajat, työelämäkiusaajat. Ja palstakiusaajat. Ainahan ne löytyy joka ketjusta. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
28v yhdessä nimimerkille haluan sanoa, että vaikka itse tulin totaalisen petetyksi ja valehdelluksi ja luotto ihmisiin (miehiin) on toistaiseksi mennyt, sinun suhde mökkimieheen herättää minussa pienen toivon, että joskus minäkin kohtaan luotettavan, tunteensa näyttävän miehen jonka kanssa voi keskustella avoimesti mistä tahansa. Nyt en vielä osaa kuvitella minkälaista olisi tuntea olonsa turvalliseksi yhdenkään miehen kanssa.
Toivossa on kuitenkin hyvä elää.
Vierailija kirjoitti:
On koulukiusaajat, työelämäkiusaajat. Ja palstakiusaajat. Ainahan ne löytyy joka ketjusta. Valitettavasti.
Kovin hyvin ajoittuu häiriköiden rantautuminen siihen, kun ylikseltä pakeni kodittomat näädät. Ulosteongelmainen ynnä muut hörhöt huutavat ylistä ulosannillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
28v yhdessä nimimerkille haluan sanoa, että vaikka itse tulin totaalisen petetyksi ja valehdelluksi ja luotto ihmisiin (miehiin) on toistaiseksi mennyt, sinun suhde mökkimieheen herättää minussa pienen toivon, että joskus minäkin kohtaan luotettavan, tunteensa näyttävän miehen jonka kanssa voi keskustella avoimesti mistä tahansa. Nyt en vielä osaa kuvitella minkälaista olisi tuntea olonsa turvalliseksi yhdenkään miehen kanssa.
Toivossa on kuitenkin hyvä elää.
Minä tässä tsemppaan luottoa myös, sillä vaikka omaan jälkeen päin ajatellen traumasuhteeni😀 ei sisältänyt pettämstä, sen lopettaminen kiutenkin jätti jäljet, joita olen tässäkin ketjussa pohdiskellut. Ja se pohdiskelupa vasta erittäin hyvää teki, olen todella kiitollinen kaikille niistä hyvistä keskusteluista. Aloin ajatella monesta asiasta toisin, nähdä ne toisin ja itsenikin toisin.
Minun ongelmani oli, että luotin kyllä edelleen muihin ihmisiin, mutta luotto itseeni oli täysin poissa. En enää luottanut kykyyni lukea ihmisiä. Ajattelin, että olen niin rikki ja pihalla, että minusta ei ole muuhun kuin rikkomaan ja pilaamaan muidenkin elämä. En siis uskaltanut heittäytyä yhtään millään tasolla yhtään mihinkään.
Elämääni kuitenkin tuli uudestaan vanha tuttavuus ja lyhyestä kaunis virsi, asumme nyt yhdessä ja elämä hymyilee. Oli aivan mahtava kesä, rastimme monet suunnitelmat tehdyiksi ja kotonakin vietettiin ihania kesäöitä luontoa kuunnellen ja ulkotakkaa poltellen - ja puhuen, jutellen, mietiskellen, suunnitellen, vitsaillen ja nauraen!
Sanoisin siis, että jos mitenkään jaksat, aloita rohkea työ itsesi kanssa. Aloita siitä, mikä pelottaa eniten ja mikä olisi pahinta, mitä voi tapahtua. Ammattiapua kannattaa etsiä aina myös. Vaikka ihan vaan juttelua, ei tarvitse ajatella, että on pakko sitoutua johonkin vahvaan mankeliin, jos se ei tunnu omalta.
Toivon, että tämäkin ketju voi auttaa, meidän on vaan kaikkien ohitettava ilkeällä mielellä kirjoitetut viestit.
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On koulukiusaajat, työelämäkiusaajat. Ja palstakiusaajat. Ainahan ne löytyy joka ketjusta. Valitettavasti.
Kovin hyvin ajoittuu häiriköiden rantautuminen siihen, kun ylikseltä pakeni kodittomat näädät. Ulosteongelmainen ynnä muut hörhöt huutavat ylistä ulosannillaan.
Mun on pakko vetää kateuskortti. Luulen, että on pari kirjoittajaa, joita oikeasti raivostuttaa se, että esim Maratonparkujan kirjoituksia kiitellään. Heidän omat kokemukset eivät ole samoja, joten heistä on vaan tosi typerää, että joku saa hehkutusta kun heidän omat oivat neuvot ei saa. Sen vuoksi hyökkäävt ap ja 28 v kirjoituksiin, että nämä ovat saaneet paljon vastineita ja heidän tarinat kiinnostaa.
Joskus se voi olla se yksinkertaisin selitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin sanoa, että itse en ole kateellinen täällä kenellekään.. Olen sillä tavalla kai vähän tyhmäkin suomalaiseksi. Ymmärrän sen vallan hyvin, että jos jollakin on jotain, oli se materiaalia, henkistä tai jotain muuta se on hänen elämäänsä ja minulla on se mitä sitten sattuukin olemaan. Tai puuttumaan. Mutta en saisi sen toisen elämää omaksi elämäksi millään konstilla. Elämä nyt vain on sellaista. En usko, että kateutta on siinä määrin täällä muillakaan.
Ehkä se täällä on hiukan ikävää, kun tuntuu ihan periaatteesta joidenkin kommentit saavan ihmisiä puolelleen ja toiset taas, ihan periaatteesta, eivät. Vaikka on ihan hyviä ja perusteltuja kommentteja heilläkin. Ei ole kyse, että kadehditaan kun joitain kiitetään vaan, että kohtelu on epätasa-arvoista. Maratonparkuja ja muut pitkään kirjoittaneet ovat mielestäni saaneet ihan hyvin palstatilaa ja asiansa esille. Heillä on ollut paljon hyviä kuin hiukan ehkä määrätyn ja oman näkökulmansa mukaisia kommentteja. Suotakoon silloin se myös täälä muille.
En nyt puhu kakka- tai muista oudoista kommenteista vaan ihan tavallisista.
Harmi, kun mennyt kiva ketju jankkaamiseksi ja syyttelyksi. En jaksa ilkeilyä. En vaan ymmärrä, miksi pitää mollata toisia, valintoja, puolisoita...
Käyn katsomassa joskus, miten ketju etenee
Erityisen lämpöiset terkut Ap & 28
Mukavaa syksyn alkua Kaikille
Tuumis🌻
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä se täällä on hiukan ikävää, kun tuntuu ihan periaatteesta joidenkin kommentit saavan ihmisiä puolelleen ja toiset taas, ihan periaatteesta, eivät. Vaikka on ihan hyviä ja perusteltuja kommentteja heilläkin. Ei ole kyse, että kadehditaan kun joitain kiitetään vaan, että kohtelu on epätasa-arvoista. Maratonparkuja ja muut pitkään kirjoittaneet ovat mielestäni saaneet ihan hyvin palstatilaa ja asiansa esille. Heillä on ollut paljon hyviä kuin hiukan ehkä määrätyn ja oman näkökulmansa mukaisia kommentteja. Suotakoon silloin se myös täälä muille.
Sille kun ei voi mitään, mistä kansa tykkää ja juuri tuota kateudella tarkoitinkin. Eli sinäkin haluaisit enemmän ja parempaa huomiota kommenteillesi, joille mielestäsi on hyvät perustelut. Koet epäreiluutta, kun et saa samaa huomiota kuin he.
Mutta ymmärräthän, että ei täällä ole mitään velvollisuutta kenelläkään tykkäillä tasapuolisesti kaikesta, vaan huomio jakaantuu siten kuin kirjoitukset ihmisiä kiinnostavat ja kiitos menee sinne, kenen kirjoitus muiden mielestä sen ansaitsee. Siinä ei auta, että toistaa kommenttinsa ja etenkään ei auta, mitä aggressivisempaan sävyyn sen toistaa. Yleensä menee kokonaan pieleen, jos alkaa aggressiivisesti toistaa muita mollaten.
Minäkin olen ajatellut, että jännä, miten jotkut ovatkin semmoisia persoonia, että he saavat tilaa ja huomiota, itse en todellakaan ole livenäkään. Sinällään siis ymmärrän sua ja muita vastaavasti ehkä tuntevia kyllä.
Mutta itsessäni olen huomannut, että kyllä se tää on epäreilua-tunne yleensä vaan on kateutta:-) joka ei ole mikään huono tunne sinällään ja on herätellyt hyviä ajatuksiakin.
Tää nyt on vain yksi lanka monista vauvapalstalla. Ainut ero on se, että muutama kirjoittaja on tehnyt tästä oman eivätkä tykkää eriävistä kommenteista. Aikoinaan tässä ketjussa poistettiin niitä eriäviä kommentteja tosi paljon. Vakkarit olivat myös todella aggressiivisia niitä kommentoijia kohtaan, jotka esim. kyseenalaistivat suhteiden tilaa ja myös ammattiapua tarjoaviin kommentteihin suhtauduttiin torjuvasti. Väitettiin mutulla, että terapiassa on kaavamaista. Näin siis paljasti vain oman kaavaisen käsityksensä, kun ei kapasiteetti enempään riittänyt.
Erikoista on, ettei ymmärretä, että tämä on yleinen keskustelupalsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen se erämiehen kanssa hetken hengannut.
Erosin siis 2 vuotta sitten yli 20 vuoden suhteesta.
Olen paljon miettinyt tapojani toimia ja olen treffaillut tässä parin vuoden sisällä lyhyesti useampaa miestä, osaa ihan muutaman kerran ja muutamia sitten jokusen kuukauden.
Olen oppinut joka jutusta, niistä lyhyistäkin. Tiedän mitä haen ja mitä en halua.
Minua ei kiinnosta "jännämiehet", haluan turvallisuutta ja vakautta. Jos mies ei pysty tekemään suunnitelmia ja pysymään niissä tai hän ei tee selväksi että on kiinnostunut.
Mutta ongelma on kuitenkin se etten uskalla tai usko että pystyn rakastumaan.
Pitkä parisuhteeni oli pitkään kaikki mitä halusin, sen eteen taistelin ja se oli todellakin iso rakkaus. Mutta kun se ei toiminut ja päättyi eroon, niin tavallaan en usko että koskaan voisi tulla vastaan toista rakkautta. tai että se rakkaus säilyisi, koska tuokaa rakkaus ei kestänyt.
Tiedostan kyllä että asia ei ole noin, mutta jotenkin alitajuisesti silti ajattelen niin.
En siis pysty itse antamaan itsestäni tarpeeksi.
Samaa mieltä. Ja vielä tuosta "saanut hyvin palstatilaa". Kaikkihan saa tänne kirjoittaa, ei täällä ole mitään "tilarajoitusta". Ja jokainen saa tykätä mistä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se täällä on hiukan ikävää, kun tuntuu ihan periaatteesta joidenkin kommentit saavan ihmisiä puolelleen ja toiset taas, ihan periaatteesta, eivät. Vaikka on ihan hyviä ja perusteltuja kommentteja heilläkin. Ei ole kyse, että kadehditaan kun joitain kiitetään vaan, että kohtelu on epätasa-arvoista. Maratonparkuja ja muut pitkään kirjoittaneet ovat mielestäni saaneet ihan hyvin palstatilaa ja asiansa esille. Heillä on ollut paljon hyviä kuin hiukan ehkä määrätyn ja oman näkökulmansa mukaisia kommentteja. Suotakoon silloin se myös täälä muille.
Sille kun ei voi mitään, mistä kansa tykkää ja juuri tuota kateudella tarkoitinkin. Eli sinäkin haluaisit enemmän ja parempaa huomiota kommenteillesi, joille mielestäsi on hyvät perustelut. Koet epäreiluutta, kun et saa samaa huomiota kuin he.
Mutta ymmärräthän, että ei täällä ole mitään velvollisuutta kenelläkään tykkäillä tasapuolisesti kaikesta, vaan huom
En nyt tarkoittanut, että minä tai muutkaan tarvitsisivat jotain tykkäyksiä. Enkä puhu nyt pelkästään omasta puolestani vaan ihan yleisesti. Olen sitäpaitsi ulkona somemaailmasta, etten edes ole tykkäyksiin tottunut. Se on hiukan lapsellinen näkökulma mielestäni. Mutta olen sillä tavoin vanhanaikainen, että kaikkien ääntä olisi kuunneltava ja pystyttävä antamaan tunnustusta niillekin vaikka mielipiteet eivät olisi mieleisiä. Pitäisi erottaa asiat asioina ja omat tunteet tai mennä jonkun lauman tai suosion mukaan.
Moni ymmärtää mitä tarkoitan. Jos on hiukankaan seurannut ketjua. Ne, jotka eivät halua ymmärtää tai eivät ymmärrä eivät sitten vaan ymmärrä. Puhutaan myös klikkiytymisestä. Monesti jos joku on saanut vankan sijan, suosion ja paljon sanavaltaa häntä uskotaan. Myös ne, joilla ei ole oikein omia mielipiteitä tai tietoa niin heidän o helppoa silloin seurata näitä vahvan sijan saaneita.
Tulee mieleeni politiikka tai urheilu. Jos olet määrätyn puolueen tai joukkueen kannattaja niin tiedätte systeemin. Myös työpaikoilla tätä esiintyy. Oikeastaan miltei joka elämänalueella. Mutta vaikka niin tapahtuu ei se sulje pois sitä, että se olisi aina hyvä asia.
Harmi, tämä on sinällään mielenkiintoinen ketju jossa soisi kaikkien kukkien kukkia. Myös ne hiukan linjasta poikkeavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se täällä on hiukan ikävää, kun tuntuu ihan periaatteesta joidenkin kommentit saavan ihmisiä puolelleen ja toiset taas, ihan periaatteesta, eivät. Vaikka on ihan hyviä ja perusteltuja kommentteja heilläkin. Ei ole kyse, että kadehditaan kun joitain kiitetään vaan, että kohtelu on epätasa-arvoista. Maratonparkuja ja muut pitkään kirjoittaneet ovat mielestäni saaneet ihan hyvin palstatilaa ja asiansa esille. Heillä on ollut paljon hyviä kuin hiukan ehkä määrätyn ja oman näkökulmansa mukaisia kommentteja. Suotakoon silloin se myös täälä muille.
Sille kun ei voi mitään, mistä kansa tykkää ja juuri tuota kateudella tarkoitinkin. Eli sinäkin haluaisit enemmän ja parempaa huomiota kommenteillesi, joille mielestäsi on hyvät perustelut. Koet epäreiluutta, kun et saa samaa huomiota kuin he.
Mutta ymmärräthän, että ei täällä ole mitään velvollisuutta kenelläkään tykkäillä tasapuolisesti kaikesta, vaan huom
Ymmärrät kai senkin, että kun alussa oli niitä joita oli itse petetty niin tietenkin he olivat samaa mieltä ja jakoivat samat kokemukset. Sitten kun ketju pitkittyi ja mukaan tuli kaikenlaisia erilaisia kokemuksia ja mielipiteitä niin niitä sitten ei oikein katsottu hyvällä.
Näiden vakkareitten suosio pitkälle kehittyi kun monet jakoivat samat tunteet ja olivat yhtä mieltä. Ehkä niin on edelleenkin, suosio perustuu kun mukana on samanhenkisiä ja ehkä itsekin petettyjä. Ne, jotka yrittävät nähdä asioita hiukan laajemmin tai eri tavalla eivät ole niin suosittuja. Tosin moni petetty on täällä kertonut kokemmuksiaan hyvinkin pohtivasti ilman puoliensa valintaa.
Käsittääkseni, ilman kateutta ketään kohtaan, täällä ei kukaan ole sen valovoimaisempi tai niin paljon erikoinen, että sen vuoksi saa enemmän "tykkäyksiä". Monestihan on vain niin, että samanlaiset lapset leikkivät parhaiten yhdessä. Mutta se ei saisi aiheuttaa sitä että muita ei suvaita hiekkalaatikossa.
Se on totta, että jossain vaiheessa kommentteja poistettiin tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Se on totta, että jossain vaiheessa kommentteja poistettiin tosi paljon.
Tämä kyllä harmittaa minua ja harmitti joskus ne väitteet kuinka me "vakkarit" niitä poistellaan, mutta itse en poistattanut yhtään viestiä. Ja poistui kyllä myös minun kirjoittamia.
28 v yhdessä
Tuo on jo niiiin vanha ja kulunut. Harmittaako kun keskustelu on muuttanut muotoaan ihan mielenkiintoiseksi. Ja hyvä niin.