Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?

M36 (37)

Moni täällä kaipaa kuulumisiasi...

åupuuupp

M36 (37) taitaa olla palannut exänsä luokse. Tai yrittää puikkelehtia kahden naisen välissä. 

Vierailija kirjoitti:

M36 (37) taitaa olla palannut exänsä luokse. Tai yrittää puikkelehtia kahden naisen välissä. 

Eihän sitä ole olemassa. Keksitty, jotta voitaisiin osoittaa miesten alhainen käytös.

Mites 28:lla menee mökkimiehen kanssa? Oletko 28 enää yhteydessä exääsi?

Vierailija kirjoitti:

Mites 28:lla menee mökkimiehen kanssa? Oletko 28 enää yhteydessä exääsi?

Kiitos kysymästä. Viestissä / kirjoituksessa 5280 päivittelin tilannettani.

Mökkimiehen kanssa menee oikein hyvin edelleen. Muutaman päivän päästä tulee 10 kk tapaamisestamme, kyllä silloin kuvittelin, että kyseessä oli muutaman yön kestänyt "seikkailu". Juuri vietimme lähes 3 viikkoa yhdessä asuen. Nyt meillä 3 viikkoa eroa työkuvioiden/välimatkan takia, mutta tämän jälkeen tilanne normaalisoituu ja olemme yhdessä varmasti viikottain. Meidän suhdetta helpottaa paljon minun oma joustava työ, jota pystyn aika paljon tekemään etänä. Mökkimiehen työ sisältää paljon muutaman yön reissaamista, mutta sitten taas useamman päivän vapaita. Paljon on yhteisiä suunnitelmia koko vuodelle ja nyt mökkimies kysyi, että haluaisinko keväämmällä jopa asustella Hänen luona pitempiäkin aikoja, että vaikka Hänellä olisi yhden tai kahden yön keikkoja niin voisin jäädä Hänen kotiin. 

Oltiin eksän kanssa pojan isoimmalla bändikeikalla yhdessä ja nyt pojan vanhojen tansseissa. En muista koska olisin edes soittanut eksälle viimeksi, kaikki poikaan liittyvät asiat olen hoitanut viestein. Eksä kyllä soittaa välillä. Nyt ei ole mitään tiedossa olevaa poikaan liittyvää asiaa miksi pitäisi olla yhteydessä, eli nyt olemme hoitaneet ne asiat.

Minä olet ihan Sinut menneisyyden kanssa ja keskityn tulevaisuuteen. Hyvillä mielillä mennään eteenpäin.

28 v yhdessä 

Hienoa kuulla, 28, että elämä edelleen rullaa mallikkaasti eteenpäin. Asian loksahtelee paikoilleen. 

Toivon sinulle myös kaikkea hyvää terveyden suhteen. Jospa apua olisi saatavilla, ja tilanne helpottaisi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Hienoa kuulla, 28, että elämä edelleen rullaa mallikkaasti eteenpäin. Asian loksahtelee paikoilleen. 

Toivon sinulle myös kaikkea hyvää terveyden suhteen. Jospa apua olisi saatavilla, ja tilanne helpottaisi.

Ap

Toivottavasti Sinulla on asiat niin hyvin kun tilanteeseen nähden voi olla. Ihan Sydämestäni toivon, että pärjäilet ja elämässäsi olisi rauhaa, iloa ja onnea tuovia asioita. Kevättä ja kesää kohti mennään.

Poikani lähti hiihtolomareissulle ulkomaille kavereiden kanssa ja onneksi nykyään osaan nauttia myös tästä yksinolosta. Eron jälkeen se oli alkuun niin hirveätä, oli aivan liian hiljaista. Ero ja pojan isoksi kasvaminen tapahtui niin samaan aikaan. 

Nämä terveyshaasteet oli nyt elämääni ikävä lisä, mutta onneksi on hyviä päiviä enemmän kuin huonoja. Asia kerrallaan, liika murehtiminen ei auta. 

Nyt lähden kävelylenkille ja koukkaan paluumatkalla ruokakauppaan ja ostan jotain hyvää ruokaa ja vähän herkkuja myös. Ja muutama mun hyvä ruokahan on pojalle yök, mutta nyt ostan vain itselleni.

Hyvää viikon jatkoa kaikille,

T: 28v yhdessä 

olipa mukava kuulla 28v kuulumisia.

Koukussa edelleen

Voi kunpa silloin aikanaan olisimme vain jaksaneet uskoa, että vielä nämä päivät koittaa! Tai ehkä jaksoimme ja sen takia ne koittaa!

Todella hyvä kuulla, että asiat ovat järjestymään päin. 28v, kuten arvelinkin, ei teillä pojan kanssa ole mitään hätää muuttaa vaikka pienempäänkin asuntoon, kun nyt alkaa se viimeinen erkaantuminen (fyysisesti), sinä vietät varmasti paljon aikaa Mökkimiehen kotona tai mökillä ja pojalla on omat menonsa.

Se on selvää, että ihminen on utelias elukka, joten kyllähän se olisi jokin "parempi" selitys saada vaikka kenen tekoihin ja puheisiin, koskee siis APn exää yhtä lailla, mutta semmoista se elämä on, ei amerikkalaista elokuvaa, jossa viimeisissä otoissa paketoidaan tunteet ja teot. Sitä on vaan jätettävä taakseen.

Kiva olisi kuulla Tuumiksen ja Kuuriksenkin oloista, mitkä mahtavat olla. Mulle niin kelpais jo kevät, vaikka kesää saadaankin liikaa odottaa!

T: MaratonParkuja

Kiitos MaratonParkujalle, kun muistit minut. Kiitos myös kaikille muille, jotka ovat päivittäneet kuulumisia. On aina kiva kuulla, että elämä kantaa ja menee eteenpäin, vaikeuksista huolimatta.

Täällä voidaan hyvin ja kevään merkkejä myös kovasti odotetaan. On tullut viime aikoina taas useampaan otteeseen todettua, että rakkaus on tärkeintä. Jos sellaisen onnen sattuu löytämään, niin pitäkää ihmiset siitä huolta. Loppupeleissä vain sillä on merkitystä. Vai oletteko koskaan nähneet hautakiveä, jossa lukee, että hän oli hyvä työntekijä ja omisti kaikenlaista maallista mammonaa?

Samaan provosoivaan tyyliin jatkaen :)

Kuurankukka

Ihana kuulla myös Teistä MaratonParkuja ja Kuurankukka.

Rakkaus on tärkeätä, mutta minusta terveys on tärkeintä. Terveyttä ei ehkä osaa arvostaa tarpeeksi silloin kun kaikki on hyvin. Rakkaus on kyllä ihanaa ja tuo lohtua terveyshuolien keskelle. 

Saan mökkimiehen viereeni nyt yllättäen pariksi yöksi, vaikka tässä piti olla 3 viikon ero (hirmuista matkustamista vaatii). Hän on myös järjestellyt mökille ja kotiinsa vaikka mitä, että minun on entistä helpompi tehdä molemmissa etätöitä. Kyllä tässä mökkimiehen kanssa eletään ihan oikeata parisuhdetta, eikä enää mitään tapailusuhdetta. Se on jännä miten elämä yllättää ja miten mökkimies elämääni tuli täysin odottamatta. 

Rakastan sitä, että meillä on neljä vuodenaikaa, mutta kyllä tämä talvi/lumi/pakkanen voisi pikkuhiljaa väistyä.

Kaikille kanssamatkustajille mukavaa viikkoa.

T: 28 v yhdessä 

Taas vielä muutama sana mieleen nousseista asioista. Minä kun olen niin kesäihminen ja kurkotan jo sinne, niin tästä ketjustakin nousee itselleni kesä mieleen.

Nousee mieleen se ensimmäinen viesti, jonka kirjoitin luettuani ketjua ja tuli kiire muualle,  joten en ennättänyt kirjoittaa muuta kuin sen, miten paljon toivon, että kaikki kirjoittajat, joilla on erotuska pahimmillaan, näkisivät toivoa ja että heidän olonsa paranisi, paremmat päivät koittaisivat.

Toinen vahva muisto on viime kesältä, kun monella jo meni paremmin, istuin puutarhassa kuumassa kesän iltapäivässä kirjoittamassa, miten iloinen olen, että toivo voittaa sittenkin. Ja kirjoitin, miten itse olen saanut niin paljon uskallusta ja voimaa tästä ketjusta myös, vaikka kokemukseni olivat hieman erilaisia (ja aika paljon itse aiheutettuja😀) kuin monella.

Kiitos näistä muistoista ja tiestä, mikä on tultu. Tosiaan toivon, että se ei vielä kokonaan ole kuljettu, vaan uusia mietteitä nousee muillakin mieleen, joista halutaan kertoa.

T: MaratonParkuja

Kiva, että kuurankukka ja maratonparkuja päivitti kuulumisiaan, sekä 28. 

Kevättä ja kesää minäkin odotan. Jotenkin talvi ja kovat pakkaset on saaneet liikaa käpertymään itseen, sulkeutumaan. Ihana, että lauhtuu, pääsee paremmin ulkoilemaan. Vielä kun tulisi oikeasti houkuttelevat ulkoiluilmat.

Minä edelleen jatkan itseni uudelleen rakentamisen polulla. Olen kerännyt itselleni apua, tukea, ryhmiä, kursseja jotka liittyy kaikkeen kokemaani. Niistä on valtava apu ja tuki, saan näistä paljon eteenpäin vievää voimaa.

Ymmärrys, tieto, aika, etäisyys auttaa. Edelleen olo mene aaltoina,  edelleen tapahtuu ikäviä asioita, edelleen kipuilen sen suhteen mihin vedän oman rajani, ilman lapsia tietäisin sen rajan paikan. Se hidastaa omaa prosessia, että henkinen painostus, kontrollointi, väkivalta jatkuu edelleen. Mutta eteenpäin mennään!

Mikä tärkeintä, olen pitkästä aikaa saanut viettää aikaa kaikkien lasteni kanssa. Se on tärkeintä kaikesta. Ihan tavallista elämää, vaikka viikonlopun verran, mutta silti. Samoin  yhteys heihin on parempi kun aikoihin. Vastaavat viesteihin ja puheluihin. Osaan arvostaa näitä yhteisiä hetkiä paremmin kun koskaan. Ihan parhautta. 

Vielä on pitkä matka siihen, että voin sulkea exän kokonaan ulos elämästäni, estää hänet kaikkialla. Mutta sitä kohti menen, ja se on tavoitteeni. Elämäni paranee entisestään, kun minun ei tarvitse tuntea puristavaa tunnetta viestimerkin nähdessäni, sitä inhottavaa tunnetta että mitä %#<; nyt taas tulee. Vaikka useinmiten pystyn jo siihen sontaan suhtautumaan neutraalisti, olen sen kaiken yläpuolella eikä se satuta, tulee edelleen niitä hetkiä että sanat menee suojauksen läpi.

Taistelusta luovuttaminen on ollut viisainta, ja eniten eteenpäin vievää tällä matkalla. 

Mukavaa viikonloppua. 

Ap

Ihanaa 28, että puhut jo oikeasta parisuhteesta. Paljon onnea ja rakkautta, terveyttä elämääsi ja yhteiselle matkallenne mökkimiehen kanssa. Elämä on täynnä yllätyksiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko tuosta keskustelusta on aikaa? Siis kun sanoi ettei rakasta enää? Pariterapia???

 

Reilu kuukausi. Ei suostu terapiaan. Olen ehdottanut.

Mikä näitä nykyihmisiä vaivaa, ilmeisestikin vaihtelunhalu.

Mutta jos on kumppanille luvannut rakastaa myötä ja vastamäessä,

on se toteutettava, siis vaikka tulinen rakkauden loimu olisi laannut.

Jos yhdessä sovitaan ja keskustellaan asiat, niin varmasti se onnistuu.

Onnea ja menestystä!

Vierailija kirjoitti:

Kiva, että kuurankukka ja maratonparkuja päivitti kuulumisiaan, sekä 28. 

Kevättä ja kesää minäkin odotan. Jotenkin talvi ja kovat pakkaset on saaneet liikaa käpertymään itseen, sulkeutumaan. Ihana, että lauhtuu, pääsee paremmin ulkoilemaan. Vielä kun tulisi oikeasti houkuttelevat ulkoiluilmat.

Minä edelleen jatkan itseni uudelleen rakentamisen polulla. Olen kerännyt itselleni apua, tukea, ryhmiä, kursseja jotka liittyy kaikkeen kokemaani. Niistä on valtava apu ja tuki, saan näistä paljon eteenpäin vievää voimaa.

Ymmärrys, tieto, aika, etäisyys auttaa. Edelleen olo mene aaltoina,  edelleen tapahtuu ikäviä asioita, edelleen kipuilen sen suhteen mihin vedän oman rajani, ilman lapsia tietäisin sen rajan paikan. Se hidastaa omaa prosessia, että henkinen painostus, kontrollointi, väkivalta jatkuu edelleen. Mutta eteenpäin mennään!

Mikä tärkeintä, olen pitkästä aikaa saanut viettää aikaa kaikkien l

Ihana kuulla AP, että lähentymistä lapsiin on tapahtunut! Olen miettinyt sinun tilannettasi ja kuinka se on niin epäreilu, mutta olet hoitanut asiat juuri niin kuin on pitänytkin. Toivon, että asiat jatkavat parempaan suuntaan menoa ja nämä pari vuotta ovat sinulle joskus vain pahaa unta <3

Haa. Tuumis tässä🌻

Pysyin pitkään pois, kun sain täältä enemmän pahaa mieltä kuin hyvää. Ärsytti, kun meni ihon alle toisten ilkeilyt, vaikka harvemmin minuun edes kohdistuivat😠😠😠

Mukavasti menee, sama puoliso (tuumaustauon jälkeenkin) on kuvioissa jo 30v - kyllä. Ja muistan, kun pitkään oltiin sukujuhlissa 'se nuori pari'.

Luin ketjun kyllä ja erityisesti ilahduttaa Ap:n kuulumiset, et varmaan kadu päivääkään (no ehkä joitain...), että avasit tämän ketjun. Pitkä taival on kuljettu. Ja 28 osoittaa, että mitä tahansa voi tapahtua, jatka tyttö samaan malliin mökkimiehesi kanssa.

MaratonParkuja, toivottavasti parkuminen on vähentynyt🤔, kirjoitat hyvin, samoin kuin Kuurankukka. Ja monet muut...

Oikein valoisaa kevättä kaikille🌻

En kyllä kadu ketjun avaamista. Tämä on ollut tärkeässä roolissa omassa prosessissani. Ja myös monen muun.

Yksi iso muutos, mikä itsessäni on tapahtunut tällä matkalla on se, että olen oppinut hakemaan apua. Nykyisin oikein haalin apua ja tukea itselleni. 

Kiitos siitä tännekkin heille, jotka minua patistivat erilaisen avun piiriin.

Olen myös vahvistunut niin, että selvitän tarkemmin taloudelliset oikeuteni. Silmäni on auenneet sille vääryydelle, mitä tälläkin saralla suhteessa oli. Sen jälkeen, kun tiedän oikeasti oikeuteni, ammattilaisen kertomana, sen jälkeen teen päätöksen miten jatkan eteenpäin. Onko taistelun arvoista vai ei. 

Jokainen rajan veto aiheuttaa aina koston ja hyökkäyksen. Aina. Ja siksi valitsen taisteluni erittäin tarkkaan.

Olen ollut naimisissa erittäin toksisen ihmisen kanssa. Edelleen tapahtuu havahtumista asiassa. Ymmärrän uusia asioita mitkä on todella olleet väärin. Ja tässä on auttanut tieto. Ja eniten se, että tiedon kertoo ammattilainen. Se on ollut paljon tehokkaampaa itselle, entä itse hankittu tieto.

Eteenpäin. Kuoppia on matkalla. Harjoittelen, etsin parasta tapaa toimia. Erehdysten kautta opin kokoajan. 

Tänään on ollut todella hyvä päivä. Yhtä hymyä. Ihan vaan koska elämä on hyvää. Ilman sen kummallisempaa tai erityistä syytä. 

Mukavaa viikonloppua kaikille. 

Ap

Ihana Ap kuulla Sinusta ja "nähdä" sinut noin hyvillä mielin. Muistan itse vielä niin hyvin ne ensimmäiset päivät kun rinnassa oleva möykky oli poissa ja tunsi taas hyvänolontunteen ihan ilman erityistä syytäkään. 

Minulla ei ole ollut mitään kerrottavaa. Elämä on pääosin hyvää, terveysasiat kiusaavat, mutta muilta osin elämä on hyvää. Töitä taas riittää, pojan kanssa sujuu hyvin ja mökkimiehen kanssa menee loistavasti. Vietettiin lähes 4,5 viikkoa juuri yhdessä niin että olimme erossa yhteensä noin 10 päivää. Nyt olemme pitkän välimatkan päässä toisistamme pari viikkoa ja sitten menemme mökille viikoksi yhdessä. Huhtikuussa menemme matkoille ja heinäkuussa vietämme pari viikkoa yhteistä lomaa (ja osan aikaa silloinkin olemme ulkomailla). Toki vietämme aikaa yhdessä tässä varmasti viikottain.

Menneisyys on jäänyt taakse, en nyt edes muista koska olen viimeksi menneisyyttä tai eksää miettinyt. Emme ole puhuneet viikkoihin edes puhelimessa.

Kohta lähden siskolleni yökylään, koiraterapiaa, noppien kolinaa ja hieman viiniä tiedossa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

T: 28 v yhdessä

Tuumikselle terkkuja, oli kiva kun kirjoitit.