Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12644)
Irti päästäminen on vaikeaa jos ei ole jotain uutta mistä pitää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta loput 30 % avioeroista on miesten yksin hakemia. Eli ei ne kaikki miehet ole mitään avioliittoon jämähtäneitä kivirekiä, vaan kyllä ne miehetkin osaavat lähteä.
He tosin lähtevät vasta sitten oma-aloitteisesti, kun uusi nainen on jo katsottuna. Yksin he eivät lähde olemaan pitkistä liitoista. Yleensä avioeron syyksi mies sanoo, ettei enää rakasta.
Se on miesten koodikieli, mikä tarkoittaa, että hänellä on toinen nainen.
Nyt sinkkuna ollessa olen tavannut useamman miehen jotka ovat lähteneet pikästä suhteesta eivätkä edes halua uutta suhdetta. En halua minäkään ja siksi olen tavannut heitä seksin merkeissä.
Tuo juuri johtuu siitä, että ovat eläneet kaaottisen ajan, jossa exät ja nyksät ja toiset naiset ja perhesotkut olivat stressinä niskassa ja v
Ihan näiden miesten kodeissa on tullut käytyä ja eivät kyllä ole enää naimisissa. Lapset ovat äidillään, kun olemme tavanneet.
Vierailija kirjoitti:
M45, kuulostaa siltä, että elät rakkaudettomassa liitossa. Toista ihmistä et voi muuttaa mieleiseksesi, vaan hänet on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Se on rakkautta. Jos olisin sinä, pohtisin eroa vakavasti. Silloin myös vaimollasi olisi mahdollisuus tulla onnelliseksi.
Ap, olen sanaton. En osaa muuta kuin toivoa sinulle kovasti voimia ja valoisampaa tulevaisuutta. Luotan siihen, että saat ammattiapua. Lapset ovat tärkeintä ja heitä tulee suojella. Ammattilaiset osannevat parhaiten neuvoa miten.
Kuurankukka
Kuurankukka,
Kiitos kommenteista, se että rakastan vaimoani ei tee liittoamme rakkaudettomaksi, sehän on rakkautta, vaikka rakastaa miltei yksipuolisesti.
Täytyy myös muistaa, että vaimollani ei ole velvollisuutta rakastaa minua.
Sekin on hyväksyttävä. Kun olen saanut lokaa tälläkin palstalla siitä, minkälainen mies olen.
Niin olen entistä vakuuttuneempi siitä, että suuri joukko naisia on oikeassa.
Mies on huono tekipä hän mitä tahansa, huomioisi, veisi kulttuuririentoihin, maksaa laskut, autot, huolehtii, tuo kukkia, tekee kotitöitä - hän on suoranainen sika, kun kannustaa kuntoilemaan, ihan tavallista kuntoilua esim 3 krt viikossa, 1 tunnin ajan kerta. Jotta olisi edes yhteistä aikaa, vaihtoehtona sohvalle ja televisiolle.
Mutta senkin tiedän hiihtoa ja kestävyyslajeja harrastavana, että kaikki naiset eivät onneksi ole samanlaisia.
Se, että ihmiset muuttuu, ja rakkaus muuttuu, sekin on elämää. Minusta on hyvä, jos pitkissäkin parisuhteissa voidaan nostaa kissa pöydälle, vaikka tulisi ero, se ei tarkoita, että parisuhde tai ihmissuhde olisi epäonnistunut.
Rakkautta kun ei saisi sulkea pulloonkaan.
Kyky tuntea ja kokea rakkautta on iso osa ihmisyyttä. Toiveena voi olla vastavuoroisuus.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille !
M45
Kiitos kommente
Vierailija kirjoitti:
MaratonParkuja,
Sinun syvällisiä ja ongelmien ratkaisujen ytimiin osuvia tekstejä on aina jotenkin niin helpottavaa lukea, vaikka asiat eivät koskisikaan juuri omaa elämää. En osaa edes arvailla mistä elämänviisautesi on syntynyt, kerääntynyt ja hioutunut.
Sinulla pitäisi olla ikioma Agony Aunt-palsta kaikkia ihmiselämän ongelmien kanssa painia varten.
T: Fani
No huh, tämä on varmaan sarkasmia🤣 Niin monet täällä kirjoittaa paremmin ja enemmän omasta kokemuksesta, että en kyllä itse näe omia kirjoituksiani näin...mutta kiitos todella kauniista sanoista, olen aivan ällistynyt ja punastun!
T: MaratonParkuja
M45, näin on meitä näköjään moneen junaan. Käsityksemme rakkaudesta eroavat toisistaan huomattavasti. Itse ajattelen niin, että jos parisuhteesta on tietynlainen pohja pois, ei sitä voi korvata millään tämän maailman kulttuuririennoilla tai kotitöillä.
Toivottavasti sinä ja vaimosi löydätte onnen. Yhdessä tai erikseen. Hyvää itsenäisyyspäivää myös sinulle.
Kuurankukka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taitaa miehesi "pedata" uutta elämää ennen kuin irrottautuu vanhasta eli haluavat uuden kanssa kokeilla onko heillä tulevaisuutta ennen kuin luovutaan vanhasta... olen niin pahoillani, puhun kokemuksesta.
Revi itsesi irti. Ensin muutat toiseen huoneeseen ja seksi pois. Haluatko todella seksiä miehen kanssa joka tulee päällesi toisen naisen päältä?
Teineille nätisti totuus sen enempää värittämättä ja toista mollaamatta ja sanot ettei ero ole heidän syy, joskus vaan käy näin.
Ja sitten vaan tilinpäätös omasta elämästä ja vähitellen eteenpäin.
Tsemppiä <3
Mies on huono tekipä hän mitä tahansa, huomioisi, veisi kulttuuririentoihin, maksaa laskut, autot, huolehtii, tuo kukkia, tekee kotitöitä - hän on suoranainen sika, kun kannustaa kuntoilemaan, ihan tavallista kuntoilua esim 3 krt viikossa, 1 tunnin ajan kerta. Jotta olisi edes yhteistä aikaa, vaihtoehtona sohvalle ja televisiolle.
Ei. Mies on ajattelematon, jos hän väkisin tahtoo viedä viedä kulttuuririentoihin, vaikka vaimo toivoo yhteistä aikaa sohvalla television parissa. Turha tässä nyt on uhriutua.
Minulla itselläni on ollut aika, jolloin olin todella väsynyt (siis ihan väsynyt, liikaa töitä ja stressiä) sekä muutenkin vähän alamaissa. Silloin en olisi arvostanut yhtään sitä, että minua olisi revitty minnekään. Etenkään en olisi halunnut jonkun tekevän minulle jotain paremman elämän kuntoutusohjelmaa omien speksiensä mukaan. Joskus ihminen vaan kaipaa sohvaa ja netflixiä.
On aika todennäköistä, kaiken kertomasi perusteella, että vaimosikin jo työstää eroa. Sanoisin, että nyt viimeistään olisi syytä kuunnella, miksi vaimoa ei kiinnosta lähteä kanssasi kulttuuririentoihin. Tai edes kaverien kanssa viikonlopun "irroitteluun". Ja se kannattaisi tehdä uhriutumatta, avoimesti.
T: MaratonParkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M45, kuulostaa siltä, että elät rakkaudettomassa liitossa. Toista ihmistä et voi muuttaa mieleiseksesi, vaan hänet on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Se on rakkautta. Jos olisin sinä, pohtisin eroa vakavasti. Silloin myös vaimollasi olisi mahdollisuus tulla onnelliseksi.
Ap, olen sanaton. En osaa muuta kuin toivoa sinulle kovasti voimia ja valoisampaa tulevaisuutta. Luotan siihen, että saat ammattiapua. Lapset ovat tärkeintä ja heitä tulee suojella. Ammattilaiset osannevat parhaiten neuvoa miten.
Kuurankukka
Kuurankukka,
Kiitos kommenteista, se että rakastan vaimoani ei tee liittoamme rakkaudettomaksi, sehän on rakkautta, vaikka rakastaa miltei yksipuolisesti.
Täytyy myös muistaa, että vaimollani ei ole velvollisuutta rakastaa minua.
Sekin on hyväksyttävä. Kun olen saanut lokaa tälläkin palstalla siitä, minkälainen mies
Hyvää Itsenäisyyspäivää🍸
Ihan kaikesta en saa kiinni, mutta rohkea oot M45, kun täällä tilannettasi avaat. Ihmissuhteet on niin kimurantteja, paljon on sattuman sanelemaa, tai "kohtalon". Sepä se, kun ei voi ennalta tietää, mitä tuleman pitää. Miten ihminen muuttuu vuosien saatossa? Itse tai tuo toinen... se on elämän suola.
Hyvää jatkoa Sinulle
Tuumis🌻
M36, kerrohan kuulumisia, joko on pieni tyttönen sydämesi vienyt?
Vierailija kirjoitti:
taitaa miehesi "pedata" uutta elämää ennen kuin irrottautuu vanhasta eli haluavat uuden kanssa kokeilla onko heillä tulevaisuutta ennen kuin luovutaan vanhasta... olen niin pahoillani, puhun kokemuksesta.
Revi itsesi irti. Ensin muutat toiseen huoneeseen ja seksi pois. Haluatko todella seksiä miehen kanssa joka tulee päällesi toisen naisen päältä?
Teineille nätisti totuus sen enempää värittämättä ja toista mollaamatta ja sanot ettei ero ole heidän syy, joskus vaan käy näin.
Ja sitten vaan tilinpäätös omasta elämästä ja vähitellen eteenpäin.
Tsemppiä <3
Kenelle mahdat kirjoitella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti aloittajalle. Osa koski joka sivun alussa olevaa aloituskommenttia. Osa ehkä tätä nyt olemassa oleva tilannetta. Ymmärtän toisaalta, että harva jaksaa kahlata koko ketjua jos on nyt vasta alkanut tätä aloittajan ketjua lukemaan. Eikä tiedä aloituksen jälkeisiä kiemuroita.
Itse olen samaa mieltä siitä, että lapsille voi sanoa, mahdollisimman neutraalisti, että joskus elämässä käy näin ja tilanne on nyt niin vaikea että yritän pitää yhteydenotot lapsiin mahdollisimman neutraaleina ja vältän lasten mielestä turhia tai ärsyttäviä asioita. Vaikka itse enemmän haluasikin niin lapset eivät kuitenkaan nyt niitä enempää pysty sulattamaan. Sille ei voi nyt tällä hetkellä mitään. Lapset voivat ja saavat ottaa yhteyttä niin halutessaan. Miehen kanssa kommunikointi vain pakolliseen ja mahdollisimman minimiin. Oma elämä nyt ensimmäisenä kuntoon ja oma jaksaminen on nyt tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Irti päästäminen on vaikeaa jos ei ole jotain uutta mistä pitää kiinni.
Suhde itseen luotava uudelleen. Se on elämän tärkein suhde.
Ala itse puhua, tehdä ja olla. Toinen tulee perässä, jos haluaa olla yhdessä. Jos tyydyt tyytymättömyyteen, valitset sen itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M45 on ilmeisesti itse innokas kuntoilemaan, siinä ei ole mitään pahaa. Mutta jos on yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, jolle kuntoilu yms. ei ole niin tärkeää, ehkei ole ollut koskaan, niin sekin täytyy ymmärtää. Jos siis tämän ihmisen kanssa aikoo yhdessä edelleen olla. Vaimo tosiaan saattaa olla nyt väsynyt ym. tai sitten juuri tyypiltään ihminen joka nauttii kotona olosta ja telkkarin katsomisesta, jopa molempiakin. Siinäkään ei ole mitään pahaa, me ihmiset olemme erilaisia. Mutta joka tapauksessa, tuollainen patisteleminen liikkumaan, jopa jonkinlaisen aikataulutetun ohjelman (toistuva) esitteleminen ei tuota tulosta jos siihen ei vaimolta löydy voimia tai motiiveja. Ulkoapäin annetut ohjeet tuottavat vain silloin tulosta kun itse on niihin valmis. Vastarintaa ne ainakin aiheuttavat ja jopa vetäytymistä suhteesta.
Olen sanonut, että esimerkiksi ylipainoiselle ihmiselle on ihan turhaa illmoittaa, että hän on ylipainoinen. Jopa toistuvasti. Uskon, että jokainen oikeasti ylipainoinen itse sen kyllä tietää. Se on vain loukkaavaa ja alentavaa. Vain ao. ihminen itse voi vaikuttaa ja päättää mitä tekee vai tekeekö edes mitään asioille. Motiivin täytyy tulla itseltä.
Samaa mieltä olen myös, että mitkään ulkoiset asiat eivät auta jos joku olennainen seikka tai asiat puuttuvat suhteesta. Sinällään ymmärrän, että M45 yrittää viedä vaimoa kulttuuritapahtumiin ja tekee kotitöitä ym. Kotitöihinhän on hyvä osallistua joka tapauksessa. Mutta ne eivät auta jos jotain muuta on pielessä avioliitossa tai jotain muuta puuttuu. Myös on kohteliasta ja huomaavaista kysyä vaimolta mihin tapahtuaan hän haluaisi itse, osallistua. Muutenhan on tuputtamista ja sormella osoittamista, että on itse fiksumpi kuin vaimo, kun vain yksipuolisesti päättää viedä vaimo "kulttuuritapahtumaan". Ikäänkuin vaimo olisi sellainen, jota nyt pitäisi jotekin sivistää, että kelpaisi itselle. (Kun olen jo itse sivitynyt ihminen).
Anteeksi, olen ehkä ymmärtänyt väärin, mutta joku alemmuus ja vaimon kelpaamattomuus M45 tekstistä kuultaa.
M45 älä aliarvio sitä, miten paljon lähestyvät vaihdevuodet voivat vaikuttaa vaimosi aktiivisuuteen/mielialaan/painonhallintaan. Siinä olossa voisi ehkä lähteä, jos mies ehdottaisi rentouttavaa kylpyläpäivää tai -viikonloppua, mutta todellinen fyysinen jaksaminen voi olla todella heikkoa kun ei vaan ole niitä voimia. Sitä väsymyksen määrää ei välttämättä sivusta näe.
N50+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittääkö mikään mitä M45 vaimo tekisi jos M45 vertaa häntä kolmekymppiseen ihastukseensa. Tämä tuli minulla valitettavasti ensimmäisenä mieleen.
"Anteeksi, olen ehkä ymmärtänyt väärin, mutta joku alemmuus ja vaimon kelpaamattomuus M45 tekstistä kuultaa. "
Tämmöiseksihän 40 + ikäiset miehet muuttuvat, kun ovat olleet sen noin parikymmentä vuotta saman vaimon kanssa ja uusi nuorempi nainen on jo kiikarissa ja hänestä haluttaisiin enemmän.
Silloin miehet eivät näe mitään muuta kuin vikoja vaimossa.
Joku uusi ketjuun eksynyt luki näköjään vain aloituksen ja tajusi heti, että ap:n miehellä on uusi nainen. Hänelle tapahtui sama, samoin minulle ja kun minäkin aikoinaan eksyin "myöhässä" ketjuun, tajusin heti, että ap:n miehellä on toinen nainen. Ketjua pidemmälle lukiessa, asia varmistui. Samoin oli heti selvää, että "yhdessä28v" miehellä oli toinen nainen.
Kun ite on kokenut tällaisen, sen pettävän miehen pitkässä liitossa vain tunnistaa heti. Tarinat ovat niin samankaltaisia, että joskus ihmetyttää, lukevatko kaikki pettäjät samaa pelikirjaa.
Ja tosiaan, miehet eivät heti jätä vaimoaan, kun ensin pitää varmistaa, että onhan varmasti tulevaisuus sen salarakkaan kanssa. Siksi roikottavat vaimoa ja kusettavat päin naamaa. Jos suhde meneekin puihin salarakkaan kanssa, niin vaimon kanssa on tuttua ja turvallista jatkaa. Ja kaikki kuitataan työstressillä ja väsymyksellä, ehkä masennuksellakin.
"taitaa miehesi "pedata" uutta elämää ennen kuin irrottautuu vanhasta eli haluavat uuden kanssa kokeilla onko heillä tulevaisuutta ennen kuin luovutaan vanhasta... olen niin pahoillani, puhun kokemuksesta. "
Vierailija kirjoitti:
M45 älä aliarvio sitä, miten paljon lähestyvät vaihdevuodet voivat vaikuttaa vaimosi aktiivisuuteen/mielialaan/painonhallintaan. Siinä olossa voisi ehkä lähteä, jos mies ehdottaisi rentouttavaa kylpyläpäivää tai -viikonloppua, mutta todellinen fyysinen jaksaminen voi olla todella heikkoa kun ei vaan ole niitä voimia. Sitä väsymyksen määrää ei välttämättä sivusta näe.
N50+
Hei, naisille on annettu vaisto ja syystä. Olen täysin varma, että M45:n vaimo aavistaa, että mies katselee vieraisiin pöytiin ja että mies haluaa muitakin naisia kuin vain vaimonsa. Tai noh, mitäs aavistamista tuossa edes on, onhan M45 muutama vuosi sitten vihjaillut vaimolleen, että hän haluaisi muitakin naisia.
Eli kyllä se vaimo tietää, että M45:lle ei riitä vaimo. Ja taatusti vaimo aistii tämän kolmekymppisen läsnäolon, tai että M45:n ajatukset ovat toisaalla, toisessa naisessa tai toisissa naisissa. Ei hänen vaimo mikään tyhmä ole ja kuka tahansa normaali ihminen tuollaisesta sulkeutuisi ja jopa masentuisi.
Ei ole voimia vaimolla ei, kun hän tietää, ettei hän riitä miehelleen. Näin se nyt vain on.
Ja vaimo oireilee ihan tuota miehen käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Irti päästäminen on vaikeaa jos ei ole jotain uutta mistä pitää kiinni.
Niin, miehille. He tuota tekevät. Vaimo jää vasta siinä kohtaa, kun uusi nainen on täysin varmistettu.
Itselle on juuri ajankohtaista irtipäästäminen. Olen ollut pitkässä suhteessa tämän miehen kanssa, emme ole asuneet yhdessä. On koettu kaikenlaista, molemmilla omat erot takana, mutta itsellä siitä oli jo kauan kun aloimme olla yhdessä, miehellä vähemmän. Ihan aikuisia siis olimme silloin. Lapset isoja nyt jo. Olemme sopineet, että jos jommalle kummalle tulee vastaan joku toinen, niin siitä kerrotaan reilusti. Tai jos jompikumpi muuten haluaa lopettaa suhteen niin erotaan asiallisesti ja toistamme arvostaen.
No nyt on tilanne, että noin puolen vuoden aikana on pikkuhiljaa miehen puolelta hiljennyt. Ensin tapaamiset, oli kuulemma kiireitä, myös joskus oli väsymystä. Ymmärsin kun hänellä oli ollut sairaus joka kuitenkin oli saatu hoidettua niin hyvin kuin sen yipäätään voi hoitaa. Sitten vähenivät myös viestit ja puhelinsoitot, emme tosin joka päivä olleet yhteyksissä, ei joskus harvetessa viikoittainkaan. Mutta nyt siis on tilanne, että mies on ihan hiljaa jo viikkoja, ellei enemmänkin ja ei olla nähtykään kuin ohimennen kaupungilla, emme ole jutelleet sielläkään kun on ollut sellainen tilanne. Siitä tiedän, ettei ole ainakaan sairaana. Sekin on tullut mieleeni.
En ole sitten itsekään ottanut mitään yhteyttä, mutta harmittaa tämä aikuisen miehen tyyli haihtua hiljaa hiipuen ilman mitään juttelua ja yhdessä asia sopien. Nyt on kiusallista kun kuitenkin jossain näemme, asumme samalla paikkakunnalla. Tervehdinkö vain kuin ketä tahansa tuttavaa. Vaikea on päästää irtikään, mutta minkäs voin. Ilmeisesti on uusi kuvioissa tai paluu exän luo. Jos on tämä syynä, niin tiedän, että on kova kynnys siitä minulle kertoa. Mutta silti. Mitään riitaa tms ei ollut kuin viimeksi näimme, lähtiessä halattiin ja sanotiin, että nähdään ja soitellaan. Niinkuin aina ennenkin.
En millään voi käsittää tätä miehen tyyliä, tulee jotenkin aliarvostettu olo.
Tuo juuri johtuu siitä, että ovat eläneet kaaottisen ajan, jossa exät ja nyksät ja toiset naiset ja perhesotkut olivat stressinä niskassa ja vihdoin vähän vapaammille vesille päästyään ajattelevat, että ei ikinä enää. Tai sitten ovat vankasti naimisissakin vielä, sinä et vain sitä tiedä.