Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (12643)
28 v, siis niin käsittämätöntä! Kiva kuitenkin, kun jaksoit/halusit vielä päivittää, itsekin olen käynyt täällä lähes vain vilkaisemassa, että mitä nyt taas sanotaan...
Ja tulee sama mieleen kuin APn kanssa, eli että kyllä nähtävästi on ihmisiä (ei varmaankaan ole sukupuolikysymys), jotka ihan oikeasti ovat sillä lailla vinksallaan päästään, että oikeasti kuvittelevat, että heidän on ok olettaa muiden olevan elämässään heitä varten, sillä mitä muuta tuommoinen nyt vaan voi olla?
Mikään ongelmahan ei olisi ollut, että silloin aikanaan olisi sanonut, että kamala juttu, mutta meidän liitto on ohi, olen ottanut itselleni asunnon, johon muutan. Piste. Jos ei olisi tahtonut, ei olisi tarvinnut kertoa uudesta mitään. Tietysti vielä reilumpaa olisi ollut kertoa, mutta jos se nyt se tekemätön paikka olisi ollut.
Ei voi mitään, näissä kyllä horjuu hieman usko ihmiseen. Mutta ONNEKSI se on nyt takana, paitsi niin, onko teillä vielä yhteinen asunto, sitä ei kai ole myyty?
Ehkä lähetätkin viestin, että uuden tiedon valossa olet sitä mieltä, että viimeistään nyt olisi reilua katkoa viimeisetkin siteet.
T: MaratonParkuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei ole elatussopimusta..?
No olisiko siksi että se exä ei suostu sitä allekirjoittamaan ja tekemään, peruu varatun ajan jne.
Ja tuosta pesänjakajastakin, sitäkin voi pitkittää vaikka miten pitkään jos haluaa, kiistää ehdotetun, ei vastaa mihinkään määräajassa jne
28v yhdessä-.
Voihan räkä. ja eihän se sinun hölmöyttä ole, jos uskoo exästä parasta ja haluaa tukea ja toivoo toisen tervehtyvän. Eikä ajattele ja epäile heti pahinta.
No onneksi jätit ukon ja onneksi rohkeasti hyppäsit mökkimiehen matkaan.
Kukaan ei ole vahingoniloinen sinulle.
Meillä on muuten ihan sama, nyt uuden naisystävän lasten kanssa touhutaan, ollaan mukana harrastuksissa ja oman lapset harrastusjutut ( missä ollut mukana vuosia) loppui kun seinään.Ihmettelee kun omat lapset ei ole innoissaan esittämässä isossa uudessa perheessä hymyssä suin roolia.
Ja kuitenkin tuo kommentoija kertoi, että "ne tärkeät ja isot jutut ja päätökset on tehty ihan muualla asiantuntijoiden avulla." Ja kaikki kertomansa mukaan levällään ja sopimatta, mutta kiva fiilistellä täällä.
On monesti myös kysytty ovatko lapset viikko ja viikko. Ja miksi tarvitaan silloin edes elatussopimusta?
Jos tulot ovat suunnilleen samantasoiset elareita ei yleensä makseta.
Onko nyt niin, että mies panttaa elatusmaksun sopimista kun mitään sovittavaa ja maksettavaa ei ole.
Onko aloittaja selvittänyt onko syytä hakea elareita? Ja onko siihen vaateeseen mitään realistista pohjaa.
Koska jos ei ole niin silloi vain lyö päätään seinään.
Ei elareita tuomita maksamaan vain koska toinen niin haluaa.
Miksi näihin kahteen asiaan vaikea on vastata, kun kerran itse ottaa näitä samoja esille kommenteissaan?
Tietenkin ne jäävät vaivaamaan lukijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei ole elatussopimusta..?
No olisiko siksi että se exä ei suostu sitä allekirjoittamaan ja tekemään, peruu varatun ajan jne.
Ja tuosta pesänjakajastakin, sitäkin voi pitkittää vaikka miten pitkään jos haluaa, kiistää ehdotetun, ei vastaa mihinkään määräajassa jne
28v yhdessä-.
Voihan räkä. ja eihän se sinun hölmöyttä ole, jos uskoo exästä parasta ja haluaa tukea ja toivoo toisen tervehtyvän. Eikä ajattele ja epäile heti pahinta.
No onneksi jätit ukon ja onneksi rohkeasti hyppäsit mökkimiehen matkaan.
Kukaan ei ole vahingoniloinen sinulle.
Meillä on muuten ihan sama, nyt uuden naisystävän lasten kanssa touhutaan, ollaan mukana harrastuksissa ja oman lapset harrastusjutut ( missä ollut mukana vuosia) loppui kun seinään.Ihmettelee kun omat lapset ei ole innoissaan esittämässä isossa uudessa perheessä hymyssä suin roolia.
Ja kuitenkin tuo kommentoija kertoi, että "ne tärkeät ja isot jutut ja päätökset on tehty ihan muualla asiantuntijoiden avulla." Ja kaikki kertomansa mukaan levällään ja sopimatta, mutta kiva fiilistellä täällä.
On monesti myös kysytty ovatko lapset viikko ja viikko. Ja miksi tarvitaan silloin edes elatussopimusta?
Jos tulot ovat suunnilleen samantasoiset elareita ei yleensä makseta.
Onko nyt niin, että mies panttaa elatusmaksun sopimista kun mitään sovittavaa ja maksettavaa ei ole.
Onko aloittaja selvittänyt onko syytä hakea elareita? Ja onko siihen vaateeseen mitään realistista pohjaa.
Koska jos ei ole niin silloi vain lyö päätään seinään.
Ei elareita tuomita maksamaan vain koska toinen niin haluaa.Miksi näihin kahteen asiaan vaikea on vastata, kun kerran itse ottaa näitä samoja esille kommenteissaan?
Tietenkin ne jäävät vaivaamaan lukijoita.
Siksi, että nämä kysymykset eivät ole nyt muille tippaakaan mielenkiintoisia. Täällä puhutaan nyt aivan eri asioista kuin jotkut käytännön elarit. Sinun tiedonhalusi siis toisin sanoen on rasittavaa, tinkaat kuin kolmivuotias, joka haluaa huomiota.
Uskomme, että olet eroamisen maailmanmestari, mutta juuri nyt hyvää tarkoittavat neuvosi valuvat kuin helmet sioille. Usko sinäkin jo tämä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ymmärtänyt niin hyvin apta kuin 28 v. Ilmeisesti joillakin onnistuu olemaan niin järkiperäiset suhteet, että niitä on osattu pitää upeassa tasapainossa kaiken aikaa ja vielä erotessakin noin vaan tehdään asioita. Kyllä toivoisi omalle kohdallekin, olisin mieluummin se, joka täällä kyselee mikset ole ja miksi olet kuin siinä tilanteessa, missä olen.
Lyhyesti oma tilanteeni: kuvittelin meillä olevan se normaali liitto, tietysti omine ongelmineen ja muine elämän haasteineen. Yhdessä oli kivaa, paljon puhuttiinkin. Työelämä sitten asetti haasteita, minulle ei löytynyt töitä joten otin niitä 2,5 t matkan päästä kotoa. Vuokrasin sieltä pienen yksiön, jossa yövyin viikolla 2-3 yötä.
Järkytys oli aika kamala, kun minulle selvisi, että niinä öinä, jolloin en ollut kotona, siellä asusti toinen henkilö. No, sekin vielä meni, tai siis, pakkohan tuollaisesta on selvitä.
Mutta se, mikä on ollut kestämätöntä, on juurikin riitely kaikesta mahdollisesta omaisuudesta, myyntien pitkittyminen, venkoilu, känniset (?) haukkumaviestit, suvulleni soittelut, aiheena mm. se, miten hankala olen, kun en ole myymässä perintömökkiä miehelle alihintaan.
Siitä vaan paremmin tietävät nyt neuvomaan, älkääkä missään hetkessä salliko kenenkään hymistellä tsemppauksiaan, älkää säästelkö sanoja kertoessanne, miten itse kyllä tiedätte asiat paremmin!
Kyllä me silti täällä sinuakin tsempataan, vaikka kyselijät ja ristiriitojen etsijät sanoivat mitä!
Kamala tilanne on sinullakin ollut. Tarinasi kyllä liippaa todella paljon täällä kerrottua, eli juuri tuota, että tuntuu, että joillakin eroajilla pimsahtaa kokonaan päästä siinä kohtaa, kun eroa aletaan tekemään.
Ja hullulla tavalla näyttäisi siltä, että mitä törkeämmin eroaja, siis hän, josta ero lopulta johtuu, on toiminut, sen törkeämpää on käytös eroa tehdessä. Eli onko tässä jokin "menkööt sitten kaikki"-syndrooma, eli jotenkin halutaan purkaa kaikki kamaluus saman tien ulos, vai mikä juttu tämä on.
Kai tässä nyt on sinun vika sitten, että sait selville, mitä siellä kotipaikkakunnalla tapahtuu, nähtävästi ei ollut tarkoitus ja näin siinä sitten kävi (sarkasmivaroitus).
T: MaratonParkuja
Aloittaja jo varmasti onnellisesti uudessa suhteessa, mutta neuvoksi teille muille.
Kun puoliso ilmoittaa noin selkeästi asian, lähde heti.
Ei seuraavana päivänä, vaan heti. Jos lapset voi ottaa mukaan, ota ja jos ei, hae myöhemmin.
Tärkeintä on lähteä HETI!!
Mene kaverille, vanhemmille, hotelliin tai nuku vaikka autossa.
Tärkeintä on pois lähteminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hölmö!
Minä olen kommentoinut ekan kerran vasta tänään ja en todellakaan ole aloittaja.
Joten kyllä, minulla on homma levällään.
Ja vaikka sitä myöskin olen ulkopuolisen avun kanssa selvitellyt niin ikävä kyllä exät voivat asioita pitkittää ihmeellisenkin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Minä kirjoitan ja purkaan mieltäni nyt ja otan kaiken vastaan mikä tulee. Voin vain kuvitella kuinka moni lukija tuntee voitonriemua siitä, että oli oikeassa ja kieltämättä oloni on tämän itselleni tuoreen asian kanssa kovinkin loukattu ja hämmentynyt, sattuu sieluun.
Taustana vielä, että mökkimiehen kanssa asiat on hyvin, pian lähdetään reissuun jota molemmat odottavat kovin.
No, se exä, en sitten tuntenut häntä lainkaan ja kaikkien riemuksi voin kertoa, että taustalla se toinen nainen jo pitkään. Ongelma ei ole se, että nyt on naisystävä, se on minulle ihan ok, mutta ..... Olin parhaan ystäväni kanssa pitkän viikonlopun reissussa ja ystäväni sanoi että exäni on nyt estänyt Facebookissa, mutta ystäväni mies ei ollut estossa ja oli törmännyt johonkin päivitykseen johon exäni oli liitetty. Jostakin syystä alettiin asiaa tutkimaan ja voi perkele kuinka kylmää kyytiä tuli. Mainitsen, että itse en ole Facebookissa. Kaikki, mitä exäni on puhunut on ollut valetta, en vaan ymmärrä miksi piti minua köydessä. Miksi vielä helmi-maaliskuussa puhui, että "ei ole menettänyt uskoa meistä jne". Miksi minun piti päättää suhde huhtikuussa. Heidän suhde on ollut tyttöystävän puolelta julkinen jo uuden vuoden yöstä. Viimeisen kerran harrastettiin seksiä helmikuussa, on helvetin väärin uutta tyttöystävää kohtaan, mutta minä en tiennyt. Exä on viettänyt mökillä yms aikaa uuden kanssa, oli julmaa myös, että ovat vuokranneet myös samaa mökkiä joka tuli kuvioihin aikoinaan minun kautta yms. Siis kaksi eri mökkipaikkaa. Kirpaisi myös, että eräs työmatka olikin Heidän yhteinen lomamatka jne. Kaikkein kipeintä kuitenkin teki se että exän uusi naisystävä on viiden lapsen yksinhuoltaja ja niitä kuvia oli sitten kiitettävästi kuinka exä touhuaa niiden lapsien kanssa, kaivelee mökillä matoja, asuntoautoreissuja, linnanmäkeä yms. Nyt ymmärrän miksi omalle lapselle on niin vähän aikaa ja se sattuu minua kaikkein eniten. Kun tulin reissusta kotiin niin aloin tutkimaan loppuvuoden ja alkuvuoden viestittelyämme ja nyt ymmärrän monet oharit yms. Mutta, miksi ihmeessä toimi niin. Meidän "erotarina" koki kolme vaihetta, eka shokkivaihe, sitten 5 kk myöhemmin "sala-asunto" ja nyt tämä kaikki kakka. Reissussa meinasi iskeä paniikkihäiriö, mutta lasi viiniä auttoi ja ystäväni temperamentti, olisi exä saanut korvillensa jos ystäväni eteen olisi silloin sattunut.
Nyt ei kannata käsittää väärin, eli ero on minulle ok ja se, että exällä on uusi, mutta kyllä ne valheet satuttavat.
Ja en usko, että exän uusi tietää kuinka paljon vietettiin yhdessä aikaa huhtikuuhun asti, yökyläilut yms.Nyt alkaa olo helpottamaan, mutta kyllä yöunet meni pariksi yöksi.
Että, sellaista tänne.
Piti kuitenkin kertoa.Voi "28",
tuntui että minullakin veri pakeni päästä kun luin tuon päivityksen. Vatsaa käänsi ympäri. Olen todella pahoillani, että se tilanne osoittautui tuollaiseksi. Olen aikanaan kokenut suurinpiirtein samanlaisen tilanteen, luulen suurin piirtein ymmärtäväni tuntojasi.
Sitten taas toisaalta, kaikesta kokemastasi kivusta ja pskasta huolimatta nyt sitten löytyi viimein selkeä syy ja selitys sille, miksi niitä puhehousuja ei exälle löytynyt jalkaan sitten millään. On siinä exä ollut varmasti itsekin ihmeissään ja huono omatunto vaivannut. Eikä mikään ihme.
Kieltämättä itsellenikin tuli siitä salakämpästä ja urheilemiseen virinneestä innostuksesta aluksi mieleen, että onko sittenkin jossakin joku nainen jonka vuoksi kaikki tuo, mutta toisaalta se exäsi sinusta kiinni pitäminen hämmensi ajatuksiani ja ajattelin, että ehkä hän vaan on niin masentunut ja hukassa ettei osaa enää olla parisuhteessa.
En tiedä onko parempi vai huonompi että tilanne paljastui vasta nyt kun olette jo eronneet ja sinullakin on uudet tuulet ja ihana Mökkimies rinnallasi, ikävää joka tapauksessa että tämäkin käänne tuli. Mutta vaikka totuus saattaa toisinaan kirpaista pahastikin, se ei silti milloinkaan vahingoita.
Hyvä että nyt kuitenkin tiedät ja sait mysteeriin selityksen, ja pääset työstämään asian lopullisesti. Ja hyvä että paras ystäväsi oli ja on tukenasi. Niin mekin täällä etänä.
Voi sentään tätä elämää...
VALTAVA HALI <3 <3
Kiitos!
Oli se kieltämättä järkytys ja niin tämä nainen on exän kanssa samassa työpaikassa. Muistan kun ko. työpaikka tuli hakuun ja vastaa pitkälle minun työkuvaani, olin juuri saanut nykyisen työpaikkani. Muistan hyvin kun exäni kertoi, että uusi on valittu ja että on viiden lapsen yksinhuoltaja (lapsilla kolme eri isää). Tiedä, sitten milloin suhde alkanut. Siitä nyt hieman vajaa 4 vuotta.Kyllä kääntyi vatsa ympäri, sielu meni solmuun, sydän jätti muutaman lyönnin väliin.
Ja exähän nyt kokoajan pyydellyt minua vaikka minne (ennen tätä shokkiani), en vaan ymmärrä.
Exä hoiti pojan lääkäriasiat lauantaina onneksi ja pidättelin vielä silloin itseäni, mutta illalla laitoin jäätävän viestin ja toivotin Heille onnea. Kerroin nähneeni Facebookin kaikki päivitykset ja kerroin, että asuntoasioihin palataan, mutta mitään muuta syytä ei ole olla minuun yhteydessä.
Ei siinä kauaan mennyt kun tuli viesti "että, asiat ei ole sitä miltä näyttää" ja että haluaa keskustella minun kanssani heti reissuni jälkeen. Sanoin, että ei meillä ole mitään keskusteltavaa enää ja toivotin suurperheelle onnea.Ystävättäreni raivo, mökkimiehen ote asiaan ja se, että kirjoitin tänne helpotti jo omaa päätäni todella paljon. Haluan elää tässä hetkessä, enkä liikaa vatvoa menneitä. Exä on todellakin exä ja kokoajan useammasta syystä.
Tuli tunne, että exän ja uuden naisen kuvio saattaa olla jo eltaantumassa, ja exä on sen takia pyydellyt sinua viime aikoina joka paikkaan. Tai sitten jotain muuta. Jotakinhan hänellä taas on, mutta mitä?
Ymmärrän täysin loukkaantumisesi valehtelusta ja koko tunnekuohun. Ei tunnu hyvältä kuulla edes jälkikäteen, että on petetty ja valehdeltu. Oletko silti ihan varma, ettet halua kuulla mitä exällä on nyt sydämellään, jos hän kerran varta vasten on itse pyytänyt että keskustelisitte? Nyt saattaa nimittäin olla se ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) paikka, että hän vetäisi vihdoin ja viimein ne puhehousunsa jalkaan ja avaisi ajatuksiaan. Hänellähän ei ole enää mitään peiteltävää eikä mitään menetettävää, kun koko kuvio on paljastunut, eli nyt hän on vihdoin vapaa puhumaan. Ensimmäistä kertaa hän voi puhua avoimesti, kun hän on jo kaiken menettänyt. Sellaisessa tilanteessa ne puhehousut ovat usein paatuneemmallekin vaikenijalle löytyneet, kun tietävät että kaikki on jo tullut julki. (Kokemusta on.) Varmasti hän on pahoillaan siitä että on sinulta pimittänyt asioita ja valehdellut sinulle. Oletan että hän haluaisi ainakin pyytää anteeksi, jos nyt yhtään täyspäinen on ja uskon kyllä olevan, kaikesta huolimatta.
Enkä missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi heltyä ja edes harkita häntä takaisin, mutta että antaisit hänelle viimeisen mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä asiasta ja esittää sen anteeksipyynnön. Vaikka hän teki sinulle pskan tempun, hän on kuitenkin lapsesi isä, inhimillinen ja erehtyväinen ihminen (kuten me kaikki), ja te joudutte pakostakin jollakin tavalla jossain vaiheessa sivuamaan toistenne elämää. Se on paljon helpompaa jos olette lopultakin saaneet välinne selvitettyä ja pöydän putsattua. Puolustuksellekin on suotava puheenvuoro. Sitten ei todellakaan tarvitse enää vatvoa menneitä.
Muistutan vielä siitäkin, että jollei koko tuota kuprua olisi suhteeseenne exän kanssa tullut, et olisi nyt Mökkimiehen kanssa - joka ainakin minusta kuulostaa ihan eri sarjan mieheltä ja paremmin sinulle sopivalta aikuiselta kumppanilta.
Eli joskus ne aluksi elämän pskimmalta tuntuvat jutut osoittautuvat sittenkin elämän parhaimmiksi käänteiksi. Jospa tämäkin on sellainen tapaus?
Anna asian hieman hautua.
ISO TSEMPPIHALI <3 <3
Annan asian hautua toki, mutta nyt tämä meni jotenkin yli. Kyseessä ei ollut minulta salaaminen vaan ihan keksittyjä tarinoita mm. eräästä työmatkasta. Niin, monta mahdollisuutta puhumiselle exälle annoin, vielä se päivä kun itse sanoin stop niin seuraavana päivänä ulkoilitin exän pyynnöstä häntä ja ei vaan niitä puhehousuja löytynyt. Joulukin yms vietettiin vielä perheenä ja uutena vuotena uusi hehkuttaa heitä Facebookissa. Siis tiedostan hyvin sen, että uusi on ollut varmaankin jo pitkään ennen sitä, todennäköisesti jo vuosi sitten kesäkuussa ja ennen sitäkin. Exä myös kertoi minulle tänä kesänä, että on pitänyt vain muutamia kesälomapäiviä, yritin siis ehdottaa, että veisi poikansa vaikka mökille tms. Niin totuushan oli ihan toinen, eli useampi mökkireissu uuden perheensä kanssa, pitkiä pelimatkoja uuden naisen kanssa asuntoautolla yms.
Ja tämä kesä on ihan ok, eli ei minulle tilivelvollinen, mutta miksi valehdella.
Äh. Tulee varmaan se päivä kun olen valmis kuulemaan, mutta toinen ei osaa kuin valehdella. Nyt minusta tuntuu, että en niillä vastauksilla tee mitään. Eikä minun tarvitse lisää valheita kuunnella.
En halua olla riidoissa, mutta ei minun tarvitse altistaa itseäni toisen valheille, ansaitsen parempaa. Nyt en pysty tuntemaan kuin vihaa, ennen tätä pystyin olemaan jo ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei ole elatussopimusta..?
No olisiko siksi että se exä ei suostu sitä allekirjoittamaan ja tekemään, peruu varatun ajan jne.
Ja tuosta pesänjakajastakin, sitäkin voi pitkittää vaikka miten pitkään jos haluaa, kiistää ehdotetun, ei vastaa mihinkään määräajassa jne
28v yhdessä-.
Voihan räkä. ja eihän se sinun hölmöyttä ole, jos uskoo exästä parasta ja haluaa tukea ja toivoo toisen tervehtyvän. Eikä ajattele ja epäile heti pahinta.
No onneksi jätit ukon ja onneksi rohkeasti hyppäsit mökkimiehen matkaan.
Kukaan ei ole vahingoniloinen sinulle.
Meillä on muuten ihan sama, nyt uuden naisystävän lasten kanssa touhutaan, ollaan mukana harrastuksissa ja oman lapset harrastusjutut ( missä ollut mukana vuosia) loppui kun seinään.Ihmettelee kun omat lapset ei ole innoissaan esittämässä isossa uudessa perheessä hymyssä suin roolia.
Ja kuitenkin tuo kommentoija kertoi, että "ne tärkeät ja isot jutut ja päätökset on tehty ihan muualla asiantuntijoiden avulla." Ja kaikki kertomansa mukaan levällään ja sopimatta, mutta kiva fiilistellä täällä.
On monesti myös kysytty ovatko lapset viikko ja viikko. Ja miksi tarvitaan silloin edes elatussopimusta?
Jos tulot ovat suunnilleen samantasoiset elareita ei yleensä makseta.
Onko nyt niin, että mies panttaa elatusmaksun sopimista kun mitään sovittavaa ja maksettavaa ei ole.
Onko aloittaja selvittänyt onko syytä hakea elareita? Ja onko siihen vaateeseen mitään realistista pohjaa.
Koska jos ei ole niin silloi vain lyö päätään seinään.
Ei elareita tuomita maksamaan vain koska toinen niin haluaa.Miksi näihin kahteen asiaan vaikea on vastata, kun kerran itse ottaa näitä samoja esille kommenteissaan?
Tietenkin ne jäävät vaivaamaan lukijoita.Siksi, että nämä kysymykset eivät ole nyt muille tippaakaan mielenkiintoisia. Täällä puhutaan nyt aivan eri asioista kuin jotkut käytännön elarit. Sinun tiedonhalusi siis toisin sanoen on rasittavaa, tinkaat kuin kolmivuotias, joka haluaa huomiota.
Uskomme, että olet eroamisen maailmanmestari, mutta juuri nyt hyvää tarkoittavat neuvosi valuvat kuin helmet sioille. Usko sinäkin jo tämä.
Ei ihme, että näillä on parisuhteet sotkussa, kun eivät osaa tasapainoista ja hyvää vuorovaikutusta.
28 v yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Minä kirjoitan ja purkaan mieltäni nyt ja otan kaiken vastaan mikä tulee. Voin vain kuvitella kuinka moni lukija tuntee voitonriemua siitä, että oli oikeassa ja kieltämättä oloni on tämän itselleni tuoreen asian kanssa kovinkin loukattu ja hämmentynyt, sattuu sieluun.
Taustana vielä, että mökkimiehen kanssa asiat on hyvin, pian lähdetään reissuun jota molemmat odottavat kovin.
No, se exä, en sitten tuntenut häntä lainkaan ja kaikkien riemuksi voin kertoa, että taustalla se toinen nainen jo pitkään. Ongelma ei ole se, että nyt on naisystävä, se on minulle ihan ok, mutta ..... Olin parhaan ystäväni kanssa pitkän viikonlopun reissussa ja ystäväni sanoi että exäni on nyt estänyt Facebookissa, mutta ystäväni mies ei ollut estossa ja oli törmännyt johonkin päivitykseen johon exäni oli liitetty. Jostakin syystä alettiin asiaa tutkimaan ja voi perkele kuinka kylmää kyytiä tuli. Mainitsen, että itse en ole Facebookissa. Kaikki, mitä exäni on puhunut on ollut valetta, en vaan ymmärrä miksi piti minua köydessä. Miksi vielä helmi-maaliskuussa puhui, että "ei ole menettänyt uskoa meistä jne". Miksi minun piti päättää suhde huhtikuussa. Heidän suhde on ollut tyttöystävän puolelta julkinen jo uuden vuoden yöstä. Viimeisen kerran harrastettiin seksiä helmikuussa, on helvetin väärin uutta tyttöystävää kohtaan, mutta minä en tiennyt. Exä on viettänyt mökillä yms aikaa uuden kanssa, oli julmaa myös, että ovat vuokranneet myös samaa mökkiä joka tuli kuvioihin aikoinaan minun kautta yms. Siis kaksi eri mökkipaikkaa. Kirpaisi myös, että eräs työmatka olikin Heidän yhteinen lomamatka jne. Kaikkein kipeintä kuitenkin teki se että exän uusi naisystävä on viiden lapsen yksinhuoltaja ja niitä kuvia oli sitten kiitettävästi kuinka exä touhuaa niiden lapsien kanssa, kaivelee mökillä matoja, asuntoautoreissuja, linnanmäkeä yms. Nyt ymmärrän miksi omalle lapselle on niin vähän aikaa ja se sattuu minua kaikkein eniten. Kun tulin reissusta kotiin niin aloin tutkimaan loppuvuoden ja alkuvuoden viestittelyämme ja nyt ymmärrän monet oharit yms. Mutta, miksi ihmeessä toimi niin. Meidän "erotarina" koki kolme vaihetta, eka shokkivaihe, sitten 5 kk myöhemmin "sala-asunto" ja nyt tämä kaikki kakka. Reissussa meinasi iskeä paniikkihäiriö, mutta lasi viiniä auttoi ja ystäväni temperamentti, olisi exä saanut korvillensa jos ystäväni eteen olisi silloin sattunut.
Nyt ei kannata käsittää väärin, eli ero on minulle ok ja se, että exällä on uusi, mutta kyllä ne valheet satuttavat.
Ja en usko, että exän uusi tietää kuinka paljon vietettiin yhdessä aikaa huhtikuuhun asti, yökyläilut yms.Nyt alkaa olo helpottamaan, mutta kyllä yöunet meni pariksi yöksi.
Että, sellaista tänne.
Piti kuitenkin kertoa.Voi "28",
tuntui että minullakin veri pakeni päästä kun luin tuon päivityksen. Vatsaa käänsi ympäri. Olen todella pahoillani, että se tilanne osoittautui tuollaiseksi. Olen aikanaan kokenut suurinpiirtein samanlaisen tilanteen, luulen suurin piirtein ymmärtäväni tuntojasi.
Sitten taas toisaalta, kaikesta kokemastasi kivusta ja pskasta huolimatta nyt sitten löytyi viimein selkeä syy ja selitys sille, miksi niitä puhehousuja ei exälle löytynyt jalkaan sitten millään. On siinä exä ollut varmasti itsekin ihmeissään ja huono omatunto vaivannut. Eikä mikään ihme.
Kieltämättä itsellenikin tuli siitä salakämpästä ja urheilemiseen virinneestä innostuksesta aluksi mieleen, että onko sittenkin jossakin joku nainen jonka vuoksi kaikki tuo, mutta toisaalta se exäsi sinusta kiinni pitäminen hämmensi ajatuksiani ja ajattelin, että ehkä hän vaan on niin masentunut ja hukassa ettei osaa enää olla parisuhteessa.
En tiedä onko parempi vai huonompi että tilanne paljastui vasta nyt kun olette jo eronneet ja sinullakin on uudet tuulet ja ihana Mökkimies rinnallasi, ikävää joka tapauksessa että tämäkin käänne tuli. Mutta vaikka totuus saattaa toisinaan kirpaista pahastikin, se ei silti milloinkaan vahingoita.
Hyvä että nyt kuitenkin tiedät ja sait mysteeriin selityksen, ja pääset työstämään asian lopullisesti. Ja hyvä että paras ystäväsi oli ja on tukenasi. Niin mekin täällä etänä.
Voi sentään tätä elämää...
VALTAVA HALI <3 <3
Kiitos!
Oli se kieltämättä järkytys ja niin tämä nainen on exän kanssa samassa työpaikassa. Muistan kun ko. työpaikka tuli hakuun ja vastaa pitkälle minun työkuvaani, olin juuri saanut nykyisen työpaikkani. Muistan hyvin kun exäni kertoi, että uusi on valittu ja että on viiden lapsen yksinhuoltaja (lapsilla kolme eri isää). Tiedä, sitten milloin suhde alkanut. Siitä nyt hieman vajaa 4 vuotta.Kyllä kääntyi vatsa ympäri, sielu meni solmuun, sydän jätti muutaman lyönnin väliin.
Ja exähän nyt kokoajan pyydellyt minua vaikka minne (ennen tätä shokkiani), en vaan ymmärrä.
Exä hoiti pojan lääkäriasiat lauantaina onneksi ja pidättelin vielä silloin itseäni, mutta illalla laitoin jäätävän viestin ja toivotin Heille onnea. Kerroin nähneeni Facebookin kaikki päivitykset ja kerroin, että asuntoasioihin palataan, mutta mitään muuta syytä ei ole olla minuun yhteydessä.
Ei siinä kauaan mennyt kun tuli viesti "että, asiat ei ole sitä miltä näyttää" ja että haluaa keskustella minun kanssani heti reissuni jälkeen. Sanoin, että ei meillä ole mitään keskusteltavaa enää ja toivotin suurperheelle onnea.Ystävättäreni raivo, mökkimiehen ote asiaan ja se, että kirjoitin tänne helpotti jo omaa päätäni todella paljon. Haluan elää tässä hetkessä, enkä liikaa vatvoa menneitä. Exä on todellakin exä ja kokoajan useammasta syystä.
Tuli tunne, että exän ja uuden naisen kuvio saattaa olla jo eltaantumassa, ja exä on sen takia pyydellyt sinua viime aikoina joka paikkaan. Tai sitten jotain muuta. Jotakinhan hänellä taas on, mutta mitä?
Ymmärrän täysin loukkaantumisesi valehtelusta ja koko tunnekuohun. Ei tunnu hyvältä kuulla edes jälkikäteen, että on petetty ja valehdeltu. Oletko silti ihan varma, ettet halua kuulla mitä exällä on nyt sydämellään, jos hän kerran varta vasten on itse pyytänyt että keskustelisitte? Nyt saattaa nimittäin olla se ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) paikka, että hän vetäisi vihdoin ja viimein ne puhehousunsa jalkaan ja avaisi ajatuksiaan. Hänellähän ei ole enää mitään peiteltävää eikä mitään menetettävää, kun koko kuvio on paljastunut, eli nyt hän on vihdoin vapaa puhumaan. Ensimmäistä kertaa hän voi puhua avoimesti, kun hän on jo kaiken menettänyt. Sellaisessa tilanteessa ne puhehousut ovat usein paatuneemmallekin vaikenijalle löytyneet, kun tietävät että kaikki on jo tullut julki. (Kokemusta on.) Varmasti hän on pahoillaan siitä että on sinulta pimittänyt asioita ja valehdellut sinulle. Oletan että hän haluaisi ainakin pyytää anteeksi, jos nyt yhtään täyspäinen on ja uskon kyllä olevan, kaikesta huolimatta.
Enkä missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi heltyä ja edes harkita häntä takaisin, mutta että antaisit hänelle viimeisen mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä asiasta ja esittää sen anteeksipyynnön. Vaikka hän teki sinulle pskan tempun, hän on kuitenkin lapsesi isä, inhimillinen ja erehtyväinen ihminen (kuten me kaikki), ja te joudutte pakostakin jollakin tavalla jossain vaiheessa sivuamaan toistenne elämää. Se on paljon helpompaa jos olette lopultakin saaneet välinne selvitettyä ja pöydän putsattua. Puolustuksellekin on suotava puheenvuoro. Sitten ei todellakaan tarvitse enää vatvoa menneitä.
Muistutan vielä siitäkin, että jollei koko tuota kuprua olisi suhteeseenne exän kanssa tullut, et olisi nyt Mökkimiehen kanssa - joka ainakin minusta kuulostaa ihan eri sarjan mieheltä ja paremmin sinulle sopivalta aikuiselta kumppanilta.
Eli joskus ne aluksi elämän pskimmalta tuntuvat jutut osoittautuvat sittenkin elämän parhaimmiksi käänteiksi. Jospa tämäkin on sellainen tapaus?
Anna asian hieman hautua.
ISO TSEMPPIHALI <3 <3
Annan asian hautua toki, mutta nyt tämä meni jotenkin yli. Kyseessä ei ollut minulta salaaminen vaan ihan keksittyjä tarinoita mm. eräästä työmatkasta. Niin, monta mahdollisuutta puhumiselle exälle annoin, vielä se päivä kun itse sanoin stop niin seuraavana päivänä ulkoilitin exän pyynnöstä häntä ja ei vaan niitä puhehousuja löytynyt. Joulukin yms vietettiin vielä perheenä ja uutena vuotena uusi hehkuttaa heitä Facebookissa. Siis tiedostan hyvin sen, että uusi on ollut varmaankin jo pitkään ennen sitä, todennäköisesti jo vuosi sitten kesäkuussa ja ennen sitäkin. Exä myös kertoi minulle tänä kesänä, että on pitänyt vain muutamia kesälomapäiviä, yritin siis ehdottaa, että veisi poikansa vaikka mökille tms. Niin totuushan oli ihan toinen, eli useampi mökkireissu uuden perheensä kanssa, pitkiä pelimatkoja uuden naisen kanssa asuntoautolla yms.
Ja tämä kesä on ihan ok, eli ei minulle tilivelvollinen, mutta miksi valehdella.Äh. Tulee varmaan se päivä kun olen valmis kuulemaan, mutta toinen ei osaa kuin valehdella. Nyt minusta tuntuu, että en niillä vastauksilla tee mitään. Eikä minun tarvitse lisää valheita kuunnella.
En halua olla riidoissa, mutta ei minun tarvitse altistaa itseäni toisen valheille, ansaitsen parempaa. Nyt en pysty tuntemaan kuin vihaa, ennen tätä pystyin olemaan jo ystävä.
Nyt on kyllä 28:n syytä suojella itseään tuollaiselta vedättäjältä. Mitään syytä enää keskustella, it's over.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ymmärtänyt niin hyvin apta kuin 28 v. Ilmeisesti joillakin onnistuu olemaan niin järkiperäiset suhteet, että niitä on osattu pitää upeassa tasapainossa kaiken aikaa ja vielä erotessakin noin vaan tehdään asioita. Kyllä toivoisi omalle kohdallekin, olisin mieluummin se, joka täällä kyselee mikset ole ja miksi olet kuin siinä tilanteessa, missä olen.
Lyhyesti oma tilanteeni: kuvittelin meillä olevan se normaali liitto, tietysti omine ongelmineen ja muine elämän haasteineen. Yhdessä oli kivaa, paljon puhuttiinkin. Työelämä sitten asetti haasteita, minulle ei löytynyt töitä joten otin niitä 2,5 t matkan päästä kotoa. Vuokrasin sieltä pienen yksiön, jossa yövyin viikolla 2-3 yötä.
Järkytys oli aika kamala, kun minulle selvisi, että niinä öinä, jolloin en ollut kotona, siellä asusti toinen henkilö. No, sekin vielä meni, tai siis, pakkohan tuollaisesta on selvitä.
Mutta se, mikä on ollut kestämätöntä, on juurikin riitely kaikesta mahdollisesta omaisuudesta, myyntien pitkittyminen, venkoilu, känniset (?) haukkumaviestit, suvulleni soittelut, aiheena mm. se, miten hankala olen, kun en ole myymässä perintömökkiä miehelle alihintaan.
Siitä vaan paremmin tietävät nyt neuvomaan, älkääkä missään hetkessä salliko kenenkään hymistellä tsemppauksiaan, älkää säästelkö sanoja kertoessanne, miten itse kyllä tiedätte asiat paremmin!
Kyllä me silti täällä sinuakin tsempataan, vaikka kyselijät ja ristiriitojen etsijät sanoivat mitä!
Kamala tilanne on sinullakin ollut. Tarinasi kyllä liippaa todella paljon täällä kerrottua, eli juuri tuota, että tuntuu, että joillakin eroajilla pimsahtaa kokonaan päästä siinä kohtaa, kun eroa aletaan tekemään.
Ja hullulla tavalla näyttäisi siltä, että mitä törkeämmin eroaja, siis hän, josta ero lopulta johtuu, on toiminut, sen törkeämpää on käytös eroa tehdessä. Eli onko tässä jokin "menkööt sitten kaikki"-syndrooma, eli jotenkin halutaan purkaa kaikki kamaluus saman tien ulos, vai mikä juttu tämä on.
Kai tässä nyt on sinun vika sitten, että sait selville, mitä siellä kotipaikkakunnalla tapahtuu, nähtävästi ei ollut tarkoitus ja näin siinä sitten kävi (sarkasmivaroitus).
T: MaratonParkuja
Onko tää jonkun eroperheen teinin kirjoitus? Parisuhteen dynamiikka voi olla teinin aivoille vielä liian haastavaa.
Voi ei 28! Miksi totuuden piti paljastua tuommoiseksi? Olen tosi pahoillani puolestasi.
Ymmärrän täysin sen, että se mitä nykyisin on ei haittaa. Mutta se mikä tietoisesti salattiin ja valehdeltiin ja aloitettiin valheena, piilossa, salaa, se satuttaa. Rikkoo niin paljon.
Iso halaus sinulle!
Ehkä hyvä, että totuus paljastui, niin ne aina lopulta paljastuu. Mutta en koskaan olisi toivonut totuuden olevan tämmöinen.
Ei sun tarvitse nyt sitä exää kuunnella, jollet halua. Ymmärrän kyllä pointin siitäkin, että voi olla viimeinen mahdollisuus saada se vika tilinpäätös. Ja joskus saatat olla hyvilläsi siitä, että se tuli käytyä. Mutta, jos nyt et halua kanssaan keskustella, ei sun todellakaan tarvitse, ei siksi että valehteleva ex saisi huonoa omaatuntoaan puhdistettua.
Onneksi sinulla oli ystävä tukena! Ja onneksi on mökkimies! Ja hyvä, että poika jo tervehtynyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
28 v yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
28 v yhdessä kirjoitti:
Minä kirjoitan ja purkaan mieltäni nyt ja otan kaiken vastaan mikä tulee. Voin vain kuvitella kuinka moni lukija tuntee voitonriemua siitä, että oli oikeassa ja kieltämättä oloni on tämän itselleni tuoreen asian kanssa kovinkin loukattu ja hämmentynyt, sattuu sieluun.
Taustana vielä, että mökkimiehen kanssa asiat on hyvin, pian lähdetään reissuun jota molemmat odottavat kovin.
No, se exä, en sitten tuntenut häntä lainkaan ja kaikkien riemuksi voin kertoa, että taustalla se toinen nainen jo pitkään. Ongelma ei ole se, että nyt on naisystävä, se on minulle ihan ok, mutta ..... Olin parhaan ystäväni kanssa pitkän viikonlopun reissussa ja ystäväni sanoi että exäni on nyt estänyt Facebookissa, mutta ystäväni mies ei ollut estossa ja oli törmännyt johonkin päivitykseen johon exäni oli liitetty. Jostakin syystä alettiin asiaa tutkimaan ja voi perkele kuinka kylmää kyytiä tuli. Mainitsen, että itse en ole Facebookissa. Kaikki, mitä exäni on puhunut on ollut valetta, en vaan ymmärrä miksi piti minua köydessä. Miksi vielä helmi-maaliskuussa puhui, että "ei ole menettänyt uskoa meistä jne". Miksi minun piti päättää suhde huhtikuussa. Heidän suhde on ollut tyttöystävän puolelta julkinen jo uuden vuoden yöstä. Viimeisen kerran harrastettiin seksiä helmikuussa, on helvetin väärin uutta tyttöystävää kohtaan, mutta minä en tiennyt. Exä on viettänyt mökillä yms aikaa uuden kanssa, oli julmaa myös, että ovat vuokranneet myös samaa mökkiä joka tuli kuvioihin aikoinaan minun kautta yms. Siis kaksi eri mökkipaikkaa. Kirpaisi myös, että eräs työmatka olikin Heidän yhteinen lomamatka jne. Kaikkein kipeintä kuitenkin teki se että exän uusi naisystävä on viiden lapsen yksinhuoltaja ja niitä kuvia oli sitten kiitettävästi kuinka exä touhuaa niiden lapsien kanssa, kaivelee mökillä matoja, asuntoautoreissuja, linnanmäkeä yms. Nyt ymmärrän miksi omalle lapselle on niin vähän aikaa ja se sattuu minua kaikkein eniten. Kun tulin reissusta kotiin niin aloin tutkimaan loppuvuoden ja alkuvuoden viestittelyämme ja nyt ymmärrän monet oharit yms. Mutta, miksi ihmeessä toimi niin. Meidän "erotarina" koki kolme vaihetta, eka shokkivaihe, sitten 5 kk myöhemmin "sala-asunto" ja nyt tämä kaikki kakka. Reissussa meinasi iskeä paniikkihäiriö, mutta lasi viiniä auttoi ja ystäväni temperamentti, olisi exä saanut korvillensa jos ystäväni eteen olisi silloin sattunut.
Nyt ei kannata käsittää väärin, eli ero on minulle ok ja se, että exällä on uusi, mutta kyllä ne valheet satuttavat.
Ja en usko, että exän uusi tietää kuinka paljon vietettiin yhdessä aikaa huhtikuuhun asti, yökyläilut yms.Nyt alkaa olo helpottamaan, mutta kyllä yöunet meni pariksi yöksi.
Että, sellaista tänne.
Piti kuitenkin kertoa.Voi "28",
tuntui että minullakin veri pakeni päästä kun luin tuon päivityksen. Vatsaa käänsi ympäri. Olen todella pahoillani, että se tilanne osoittautui tuollaiseksi. Olen aikanaan kokenut suurinpiirtein samanlaisen tilanteen, luulen suurin piirtein ymmärtäväni tuntojasi.
Sitten taas toisaalta, kaikesta kokemastasi kivusta ja pskasta huolimatta nyt sitten löytyi viimein selkeä syy ja selitys sille, miksi niitä puhehousuja ei exälle löytynyt jalkaan sitten millään. On siinä exä ollut varmasti itsekin ihmeissään ja huono omatunto vaivannut. Eikä mikään ihme.
Kieltämättä itsellenikin tuli siitä salakämpästä ja urheilemiseen virinneestä innostuksesta aluksi mieleen, että onko sittenkin jossakin joku nainen jonka vuoksi kaikki tuo, mutta toisaalta se exäsi sinusta kiinni pitäminen hämmensi ajatuksiani ja ajattelin, että ehkä hän vaan on niin masentunut ja hukassa ettei osaa enää olla parisuhteessa.
En tiedä onko parempi vai huonompi että tilanne paljastui vasta nyt kun olette jo eronneet ja sinullakin on uudet tuulet ja ihana Mökkimies rinnallasi, ikävää joka tapauksessa että tämäkin käänne tuli. Mutta vaikka totuus saattaa toisinaan kirpaista pahastikin, se ei silti milloinkaan vahingoita.
Hyvä että nyt kuitenkin tiedät ja sait mysteeriin selityksen, ja pääset työstämään asian lopullisesti. Ja hyvä että paras ystäväsi oli ja on tukenasi. Niin mekin täällä etänä.
Voi sentään tätä elämää...
VALTAVA HALI <3 <3
Kiitos!
Oli se kieltämättä järkytys ja niin tämä nainen on exän kanssa samassa työpaikassa. Muistan kun ko. työpaikka tuli hakuun ja vastaa pitkälle minun työkuvaani, olin juuri saanut nykyisen työpaikkani. Muistan hyvin kun exäni kertoi, että uusi on valittu ja että on viiden lapsen yksinhuoltaja (lapsilla kolme eri isää). Tiedä, sitten milloin suhde alkanut. Siitä nyt hieman vajaa 4 vuotta.Kyllä kääntyi vatsa ympäri, sielu meni solmuun, sydän jätti muutaman lyönnin väliin.
Ja exähän nyt kokoajan pyydellyt minua vaikka minne (ennen tätä shokkiani), en vaan ymmärrä.
Exä hoiti pojan lääkäriasiat lauantaina onneksi ja pidättelin vielä silloin itseäni, mutta illalla laitoin jäätävän viestin ja toivotin Heille onnea. Kerroin nähneeni Facebookin kaikki päivitykset ja kerroin, että asuntoasioihin palataan, mutta mitään muuta syytä ei ole olla minuun yhteydessä.
Ei siinä kauaan mennyt kun tuli viesti "että, asiat ei ole sitä miltä näyttää" ja että haluaa keskustella minun kanssani heti reissuni jälkeen. Sanoin, että ei meillä ole mitään keskusteltavaa enää ja toivotin suurperheelle onnea.Ystävättäreni raivo, mökkimiehen ote asiaan ja se, että kirjoitin tänne helpotti jo omaa päätäni todella paljon. Haluan elää tässä hetkessä, enkä liikaa vatvoa menneitä. Exä on todellakin exä ja kokoajan useammasta syystä.
Tuli tunne, että exän ja uuden naisen kuvio saattaa olla jo eltaantumassa, ja exä on sen takia pyydellyt sinua viime aikoina joka paikkaan. Tai sitten jotain muuta. Jotakinhan hänellä taas on, mutta mitä?
Ymmärrän täysin loukkaantumisesi valehtelusta ja koko tunnekuohun. Ei tunnu hyvältä kuulla edes jälkikäteen, että on petetty ja valehdeltu. Oletko silti ihan varma, ettet halua kuulla mitä exällä on nyt sydämellään, jos hän kerran varta vasten on itse pyytänyt että keskustelisitte? Nyt saattaa nimittäin olla se ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) paikka, että hän vetäisi vihdoin ja viimein ne puhehousunsa jalkaan ja avaisi ajatuksiaan. Hänellähän ei ole enää mitään peiteltävää eikä mitään menetettävää, kun koko kuvio on paljastunut, eli nyt hän on vihdoin vapaa puhumaan. Ensimmäistä kertaa hän voi puhua avoimesti, kun hän on jo kaiken menettänyt. Sellaisessa tilanteessa ne puhehousut ovat usein paatuneemmallekin vaikenijalle löytyneet, kun tietävät että kaikki on jo tullut julki. (Kokemusta on.) Varmasti hän on pahoillaan siitä että on sinulta pimittänyt asioita ja valehdellut sinulle. Oletan että hän haluaisi ainakin pyytää anteeksi, jos nyt yhtään täyspäinen on ja uskon kyllä olevan, kaikesta huolimatta.
Enkä missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi heltyä ja edes harkita häntä takaisin, mutta että antaisit hänelle viimeisen mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä asiasta ja esittää sen anteeksipyynnön. Vaikka hän teki sinulle pskan tempun, hän on kuitenkin lapsesi isä, inhimillinen ja erehtyväinen ihminen (kuten me kaikki), ja te joudutte pakostakin jollakin tavalla jossain vaiheessa sivuamaan toistenne elämää. Se on paljon helpompaa jos olette lopultakin saaneet välinne selvitettyä ja pöydän putsattua. Puolustuksellekin on suotava puheenvuoro. Sitten ei todellakaan tarvitse enää vatvoa menneitä.
Muistutan vielä siitäkin, että jollei koko tuota kuprua olisi suhteeseenne exän kanssa tullut, et olisi nyt Mökkimiehen kanssa - joka ainakin minusta kuulostaa ihan eri sarjan mieheltä ja paremmin sinulle sopivalta aikuiselta kumppanilta.
Eli joskus ne aluksi elämän pskimmalta tuntuvat jutut osoittautuvat sittenkin elämän parhaimmiksi käänteiksi. Jospa tämäkin on sellainen tapaus?
Anna asian hieman hautua.
ISO TSEMPPIHALI <3 <3
Annan asian hautua toki, mutta nyt tämä meni jotenkin yli. Kyseessä ei ollut minulta salaaminen vaan ihan keksittyjä tarinoita mm. eräästä työmatkasta. Niin, monta mahdollisuutta puhumiselle exälle annoin, vielä se päivä kun itse sanoin stop niin seuraavana päivänä ulkoilitin exän pyynnöstä häntä ja ei vaan niitä puhehousuja löytynyt. Joulukin yms vietettiin vielä perheenä ja uutena vuotena uusi hehkuttaa heitä Facebookissa. Siis tiedostan hyvin sen, että uusi on ollut varmaankin jo pitkään ennen sitä, todennäköisesti jo vuosi sitten kesäkuussa ja ennen sitäkin. Exä myös kertoi minulle tänä kesänä, että on pitänyt vain muutamia kesälomapäiviä, yritin siis ehdottaa, että veisi poikansa vaikka mökille tms. Niin totuushan oli ihan toinen, eli useampi mökkireissu uuden perheensä kanssa, pitkiä pelimatkoja uuden naisen kanssa asuntoautolla yms.
Ja tämä kesä on ihan ok, eli ei minulle tilivelvollinen, mutta miksi valehdella.Äh. Tulee varmaan se päivä kun olen valmis kuulemaan, mutta toinen ei osaa kuin valehdella. Nyt minusta tuntuu, että en niillä vastauksilla tee mitään. Eikä minun tarvitse lisää valheita kuunnella.
En halua olla riidoissa, mutta ei minun tarvitse altistaa itseäni toisen valheille, ansaitsen parempaa. Nyt en pysty tuntemaan kuin vihaa, ennen tätä pystyin olemaan jo ystävä.
Käväisipä mielessäni, että tuskinoa nyt on tämä uusikaan sitten tiennyt puoliakaan totuuksista. Sinne suuntaan on voinut mennä vanha kertomus epävakaasta exästä, jota on käytävä lohduttelemassa. Ja eipä ihme jos on masentanutkin moisen valhevyyhdin keskellä.
Ei sinulle tietysti mikään helpotus ole, vaikka toiselle olisi valehdeltu yhtä lailla. Kenties pahempaa vain, koska sehän tarkoittaa, että et todellakaan ole tuntenut miestä, kenen kanssa kuvittelit olevasi naimisissa.
En kyllä kohtaamaan pystyisi minäkään, enkä mitään selittelyjä kykenisi kuuntelemaan. Jo ilmaisu "ei asiat ole sitä miltä ne näyttää" on karmaiseva. Että mikähän sitten on se miltä, viiden lapsen yh-äiti tarvitsee perheeseen isähahmoa ja exmiehesi pakotettiin ja valtuutettiin pomon toimesta homma hoitamaan??
No, onneksi todellakin sulle tämä alkaa olemaan niin menneisyyttä. Jopa siinä määrin, että asia alkaa saamaan koomisia piirteitä, toivon. Että kaikkea se ihmisillä teettääkin, tarpeeksi selkärangaton luonne!
T: MaratonParkuja
Varsinkin narsistikumppanista on hyvin vaikea päästää irti kun on traumasiteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ymmärtänyt niin hyvin apta kuin 28 v. Ilmeisesti joillakin onnistuu olemaan niin järkiperäiset suhteet, että niitä on osattu pitää upeassa tasapainossa kaiken aikaa ja vielä erotessakin noin vaan tehdään asioita. Kyllä toivoisi omalle kohdallekin, olisin mieluummin se, joka täällä kyselee mikset ole ja miksi olet kuin siinä tilanteessa, missä olen.
Lyhyesti oma tilanteeni: kuvittelin meillä olevan se normaali liitto, tietysti omine ongelmineen ja muine elämän haasteineen. Yhdessä oli kivaa, paljon puhuttiinkin. Työelämä sitten asetti haasteita, minulle ei löytynyt töitä joten otin niitä 2,5 t matkan päästä kotoa. Vuokrasin sieltä pienen yksiön, jossa yövyin viikolla 2-3 yötä.
Järkytys oli aika kamala, kun minulle selvisi, että niinä öinä, jolloin en ollut kotona, siellä asusti toinen henkilö. No, sekin vielä meni, tai siis, pakkohan tuollaisesta on selvitä.
Mutta se, mikä on ollut kestämätöntä, on juurikin riitely kaikesta mahdollisesta omaisuudesta, myyntien pitkittyminen, venkoilu, känniset (?) haukkumaviestit, suvulleni soittelut, aiheena mm. se, miten hankala olen, kun en ole myymässä perintömökkiä miehelle alihintaan.
Siitä vaan paremmin tietävät nyt neuvomaan, älkääkä missään hetkessä salliko kenenkään hymistellä tsemppauksiaan, älkää säästelkö sanoja kertoessanne, miten itse kyllä tiedätte asiat paremmin!
Kyllä me silti täällä sinuakin tsempataan, vaikka kyselijät ja ristiriitojen etsijät sanoivat mitä!
Kamala tilanne on sinullakin ollut. Tarinasi kyllä liippaa todella paljon täällä kerrottua, eli juuri tuota, että tuntuu, että joillakin eroajilla pimsahtaa kokonaan päästä siinä kohtaa, kun eroa aletaan tekemään.
Ja hullulla tavalla näyttäisi siltä, että mitä törkeämmin eroaja, siis hän, josta ero lopulta johtuu, on toiminut, sen törkeämpää on käytös eroa tehdessä. Eli onko tässä jokin "menkööt sitten kaikki"-syndrooma, eli jotenkin halutaan purkaa kaikki kamaluus saman tien ulos, vai mikä juttu tämä on.
Kai tässä nyt on sinun vika sitten, että sait selville, mitä siellä kotipaikkakunnalla tapahtuu, nähtävästi ei ollut tarkoitus ja näin siinä sitten kävi (sarkasmivaroitus).
T: MaratonParkuja
Onko tää jonkun eroperheen teinin kirjoitus? Parisuhteen dynamiikka voi olla teinin aivoille vielä liian haastavaa.
Sun kannattaisi laittaa oikea nimesi esille. Muuten et saa tätä mahtavaa kunniaa, joka aiheutuu siitä, että sitkeästi koettaa pilata yli vuoden hyvänä kestäneen ketjun!
Tai ota edes nimimerkki, että pääset oikeutetusti AVn legendojen joukkoon!
Kiitos tutuille nimimerkeille ja nimimerkittömille myös.
28 v siis vielä hieman jatkaa.
Itselleni oudointa tässä on se, että miksi mies ei jättänyt minua heti. Kesäkuu 2022 oli kaamea kun kaikki tuli niin yllättäen, mutta silloin kaikki keskittyi siihen, että miehellä on huono olla ja tämä uusi tuttavuus masennus. Valheesta jäi sitten kiinni marraskuussa 2022 ja silloin muutti "väliaikaisesti" asumuseroon. Koko ajan kuitenkin halusi, että pysyn rinnalla ja että palattaisiin mahdollisesti vielä yhteen. Todellakin tammi- helmikuussa 2023 harrastettiin vielä seksiä, mutta sitten pikkuhiljaa exän puheet yhteenpaluusta ja käytös alkoivat eroamaan toisistaan niin paljon, että huhtikuussa 2023 tein itse sen päätöksen, että erottava on että muuten en toivu ikinä. Minun lakanoissa on yövytty jo tammikuussa mökillä ihan julkisilla päivityksillä. Exä on vienyt tyttöystävän ja lapset jo todella monta kertaa mökille tänä vuonna, mutta omaa lasta ei kertaakaan. Ko. mökki on kuitenkin kesäpaikka jossa lapseni on viettänyt aikaa joka ikinen kesä. Exä ei viettänyt yhtäkään kesälomapäivää poikansa kanssa ja tämä kaikki sattuu eniten, poikani ei ole viettänyt isänsä kanssa 1v 3kk aikana yhtään yötä samassa paikassa. En edes uskalla miettiä miltä tämä kaikki mahtaa pojasta tuntua. Sunnuntai iltana kun tulin reissusta kotiin niin puhuttiin pojan kanssa pari tuntia ja ei poika tiennyt mistään mitään. En toki kaikkea kertonut ja puhuin isästä ihan nättiin sävyyn, en kuitenkaan halunnut, että poika saa tietää muualta.
Eniten sattuu pojan puolesta ja yllärinä se, että olen ihan varma, että nykyinen ei tiedä kaikkea, ei siis varmasti tykkäisi että miesystävä käy exän sängyssä. Ei toki enää.
Itse alan olemaan asian kanssa ihan ok, toki ihmettelen, mutta toisaalta ei tämän kaiken olisi pitänyt yllättää näin kovin.
Aika paljon asioita on loksahtanut kohdilleen kun vertasin exän tyttöystävän päivityksien aikajanoja.
Elämä jatkuu onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ymmärtänyt niin hyvin apta kuin 28 v. Ilmeisesti joillakin onnistuu olemaan niin järkiperäiset suhteet, että niitä on osattu pitää upeassa tasapainossa kaiken aikaa ja vielä erotessakin noin vaan tehdään asioita. Kyllä toivoisi omalle kohdallekin, olisin mieluummin se, joka täällä kyselee mikset ole ja miksi olet kuin siinä tilanteessa, missä olen.
Lyhyesti oma tilanteeni: kuvittelin meillä olevan se normaali liitto, tietysti omine ongelmineen ja muine elämän haasteineen. Yhdessä oli kivaa, paljon puhuttiinkin. Työelämä sitten asetti haasteita, minulle ei löytynyt töitä joten otin niitä 2,5 t matkan päästä kotoa. Vuokrasin sieltä pienen yksiön, jossa yövyin viikolla 2-3 yötä.
Järkytys oli aika kamala, kun minulle selvisi, että niinä öinä, jolloin en ollut kotona, siellä asusti toinen henkilö. No, sekin vielä meni, tai siis, pakkohan tuollaisesta on selvitä.
Mutta se, mikä on ollut kestämätöntä, on juurikin riitely kaikesta mahdollisesta omaisuudesta, myyntien pitkittyminen, venkoilu, känniset (?) haukkumaviestit, suvulleni soittelut, aiheena mm. se, miten hankala olen, kun en ole myymässä perintömökkiä miehelle alihintaan.
Siitä vaan paremmin tietävät nyt neuvomaan, älkääkä missään hetkessä salliko kenenkään hymistellä tsemppauksiaan, älkää säästelkö sanoja kertoessanne, miten itse kyllä tiedätte asiat paremmin!
Kyllä me silti täällä sinuakin tsempataan, vaikka kyselijät ja ristiriitojen etsijät sanoivat mitä!
Kamala tilanne on sinullakin ollut. Tarinasi kyllä liippaa todella paljon täällä kerrottua, eli juuri tuota, että tuntuu, että joillakin eroajilla pimsahtaa kokonaan päästä siinä kohtaa, kun eroa aletaan tekemään.
Ja hullulla tavalla näyttäisi siltä, että mitä törkeämmin eroaja, siis hän, josta ero lopulta johtuu, on toiminut, sen törkeämpää on käytös eroa tehdessä. Eli onko tässä jokin "menkööt sitten kaikki"-syndrooma, eli jotenkin halutaan purkaa kaikki kamaluus saman tien ulos, vai mikä juttu tämä on.
Kai tässä nyt on sinun vika sitten, että sait selville, mitä siellä kotipaikkakunnalla tapahtuu, nähtävästi ei ollut tarkoitus ja näin siinä sitten kävi (sarkasmivaroitus).
T: MaratonParkuja
Onko tää jonkun eroperheen teinin kirjoitus? Parisuhteen dynamiikka voi olla teinin aivoille vielä liian haastavaa.
Sun kannattaisi laittaa oikea nimesi esille. Muuten et saa tätä mahtavaa kunniaa, joka aiheutuu siitä, että sitkeästi koettaa pilata yli vuoden hyvänä kestäneen ketjun!
Tai ota edes nimimerkki, että pääset oikeutetusti AVn legendojen joukkoon!
Nönnönnöö, teinipissis.
28 v yhdessä kirjoitti:
Minä kirjoitan ja purkaan mieltäni nyt ja otan kaiken vastaan mikä tulee. Voin vain kuvitella kuinka moni lukija tuntee voitonriemua siitä, että oli oikeassa ja kieltämättä oloni on tämän itselleni tuoreen asian kanssa kovinkin loukattu ja hämmentynyt, sattuu sieluun.
Taustana vielä, että mökkimiehen kanssa asiat on hyvin, pian lähdetään reissuun jota molemmat odottavat kovin.
No, se exä, en sitten tuntenut häntä lainkaan ja kaikkien riemuksi voin kertoa, että taustalla se toinen nainen jo pitkään. Ongelma ei ole se, että nyt on naisystävä, se on minulle ihan ok, mutta .....
Olin parhaan ystäväni kanssa pitkän viikonlopun reissussa ja ystäväni sanoi että exäni on nyt estänyt Facebookissa, mutta ystäväni mies ei ollut estossa ja oli törmännyt johonkin päivitykseen johon exäni oli liitetty. Jostakin syystä alettiin asiaa tutkimaan ja voi perkele kuinka kylmää kyytiä tuli.
Mainitsen, että itse en ole Facebookissa.
Kaikki, mitä exäni on puhunut on ollut valetta, en vaan ymmärrä miksi piti minua köydessä. Miksi vielä helmi-maaliskuussa puhui, että "ei ole menettänyt uskoa meistä jne". Miksi minun piti päättää suhde huhtikuussa. Heidän suhde on ollut tyttöystävän puolelta julkinen jo uuden vuoden yöstä. Viimeisen kerran harrastettiin seksiä helmikuussa, on helvetin väärin uutta tyttöystävää kohtaan, mutta minä en tiennyt.
Exä on viettänyt mökillä yms aikaa uuden kanssa, oli julmaa myös, että ovat vuokranneet myös samaa mökkiä joka tuli kuvioihin aikoinaan minun kautta yms. Siis kaksi eri mökkipaikkaa.
Kirpaisi myös, että eräs työmatka olikin Heidän yhteinen lomamatka jne.
Kaikkein kipeintä kuitenkin teki se että exän uusi naisystävä on viiden lapsen yksinhuoltaja ja niitä kuvia oli sitten kiitettävästi kuinka exä touhuaa niiden lapsien kanssa, kaivelee mökillä matoja, asuntoautoreissuja, linnanmäkeä yms.
Nyt ymmärrän miksi omalle lapselle on niin vähän aikaa ja se sattuu minua kaikkein eniten.
Kun tulin reissusta kotiin niin aloin tutkimaan loppuvuoden ja alkuvuoden viestittelyämme ja nyt ymmärrän monet oharit yms. Mutta, miksi ihmeessä toimi niin.
Meidän "erotarina" koki kolme vaihetta, eka shokkivaihe, sitten 5 kk myöhemmin "sala-asunto" ja nyt tämä kaikki kakka.
Reissussa meinasi iskeä paniikkihäiriö, mutta lasi viiniä auttoi ja ystäväni temperamentti, olisi exä saanut korvillensa jos ystäväni eteen olisi silloin sattunut.
Nyt ei kannata käsittää väärin, eli ero on minulle ok ja se, että exällä on uusi, mutta kyllä ne valheet satuttavat.
Ja en usko, että exän uusi tietää kuinka paljon vietettiin yhdessä aikaa huhtikuuhun asti, yökyläilut yms.Nyt alkaa olo helpottamaan, mutta kyllä yöunet meni pariksi yöksi.
Että, sellaista tänne.
Piti kuitenkin kertoa.
Mä löysin tämän ketjun vasta tänä kesänä, kun ketjua oli kirjoitettu jo vuoden verran.
Itseni on jätetty ns. "yllättäen 20 vuotta kestäneestä suhteesta, taustalla ylläripyllärinä toinen nainen (jota mies ei myöntänyt, mutta jäi kiinni heti, kun oli mut jättänyt).
Aloin siis kesällä lukea tätä ketjua hartaasti, sillä sivuja oli jo miljoona siinä vaiheessa. Tajusin heti, että ap:n miehellä on pakko olla toinen nainen. Luin vain epätoivoisena viestejä, kun tavallaan siitä mahdollisuudesta ei niin kovin haluttu puhua tai uskoa.
Lisäksi tajusin, että "28v yhdessä"-nimimerkin miehellä on pakko myös olla toinen nainen, sitä puolsi niin vahvasti se salaa hommattu vuokraluukku ja kaikki muu oireilu. Miehen oireilu oli niin toisen naisen oireilua.
Muistaakseni tänne heittelinkin kommentteja, että pakko olla toinen nainen sillä jne.
Sinänsä tämä ei siis yllätä, mutta pakko myöntää, että suuni loksahti nyt auki, kun luin tämän sinun viestisi tältä päivältä.
Niinhän se on, että totuudella on taipumus nousta pintaan jossain kohtaa. Meni siihen vuosi tai 30 vuotta. Niin se vain on. Ja yleensä se totuus tulee ilmi vähän niinkuin vahingossa, monen sattuman summana.
Ja se, mitä olen nyt elämää nähnyt, kokenut ja lukenut vertaistukea netistä, niin kyllä se vain niin on, että jos mies haluaa yhtäkkiä avioeron pitkästä ihan ok liitosta, miehellä on toinen nainen (oli se sitten vasta kiikarissa tai jo kunnon salasuhde ollu tulilla kuukausia/vuosia).
Oon tosi tyytyväinen, että sinä "28v yhdessä" sait totuuden selville, voit käydä tämän kaiken nyt uudestaan läpi, kun tiedät totuuden ja saat sitten closuren ja voit siirtyä oikeasti elämässäsi eteenpäin! Totuus on parempi kuin valhe. Silloin kaikki sun päätökset ja ajatukset perustuu totuudelle, ei valheelle.
Ja sit sellainen juttu, että tämä olkoon oppiläksy kaikille, miten pettävä mies käyttäytyy ja oireilee.
28 v yhdessä, sun miehelläs on ollu toi toinen nainen jo kuukausia tai jopa vuosia, ennenkuin ilmaisi erohalunsa sulle. Jos haluat kaivella lisää faktaa, niin mene sen kaverin avustuksella Facebookissa taaksepäin ajassa ja kauas.
Paljon helpompaa kirjoitti:
Aloittaja jo varmasti onnellisesti uudessa suhteessa, mutta neuvoksi teille muille.
Kun puoliso ilmoittaa noin selkeästi asian, lähde heti.
Ei seuraavana päivänä, vaan heti. Jos lapset voi ottaa mukaan, ota ja jos ei, hae myöhemmin.
Tärkeintä on lähteä HETI!!
Mene kaverille, vanhemmille, hotelliin tai nuku vaikka autossa.
Tärkeintä on pois lähteminen.
Ei, vaan tuollaisessa tilanteessa passitetaan se mies pois.
Aloittaja ei ole uudessa suhteessa, mutta selvisi, että aloittajan miehellä oli ollut ja on yhä kuukausia/vuosia kestänyt salasuhde, mistä johtui miehen käytös.
Tuli tunne, että exän ja uuden naisen kuvio saattaa olla jo eltaantumassa, ja exä on sen takia pyydellyt sinua viime aikoina joka paikkaan. Tai sitten jotain muuta. Jotakinhan hänellä taas on, mutta mitä?
Ymmärrän täysin loukkaantumisesi valehtelusta ja koko tunnekuohun. Ei tunnu hyvältä kuulla edes jälkikäteen, että on petetty ja valehdeltu. Oletko silti ihan varma, ettet halua kuulla mitä exällä on nyt sydämellään, jos hän kerran varta vasten on itse pyytänyt että keskustelisitte? Nyt saattaa nimittäin olla se ensimmäinen (ja mahdollisesti myös viimeinen) paikka, että hän vetäisi vihdoin ja viimein ne puhehousunsa jalkaan ja avaisi ajatuksiaan. Hänellähän ei ole enää mitään peiteltävää eikä mitään menetettävää, kun koko kuvio on paljastunut, eli nyt hän on vihdoin vapaa puhumaan. Ensimmäistä kertaa hän voi puhua avoimesti, kun hän on jo kaiken menettänyt. Sellaisessa tilanteessa ne puhehousut ovat usein paatuneemmallekin vaikenijalle löytyneet, kun tietävät että kaikki on jo tullut julki. (Kokemusta on.) Varmasti hän on pahoillaan siitä että on sinulta pimittänyt asioita ja valehdellut sinulle. Oletan että hän haluaisi ainakin pyytää anteeksi, jos nyt yhtään täyspäinen on ja uskon kyllä olevan, kaikesta huolimatta.
Enkä missään nimessä tarkoita, että sinun pitäisi heltyä ja edes harkita häntä takaisin, mutta että antaisit hänelle viimeisen mahdollisuuden kertoa oma näkemyksensä asiasta ja esittää sen anteeksipyynnön. Vaikka hän teki sinulle pskan tempun, hän on kuitenkin lapsesi isä, inhimillinen ja erehtyväinen ihminen (kuten me kaikki), ja te joudutte pakostakin jollakin tavalla jossain vaiheessa sivuamaan toistenne elämää. Se on paljon helpompaa jos olette lopultakin saaneet välinne selvitettyä ja pöydän putsattua. Puolustuksellekin on suotava puheenvuoro. Sitten ei todellakaan tarvitse enää vatvoa menneitä.
Muistutan vielä siitäkin, että jollei koko tuota kuprua olisi suhteeseenne exän kanssa tullut, et olisi nyt Mökkimiehen kanssa - joka ainakin minusta kuulostaa ihan eri sarjan mieheltä ja paremmin sinulle sopivalta aikuiselta kumppanilta.
Eli joskus ne aluksi elämän pskimmalta tuntuvat jutut osoittautuvat sittenkin elämän parhaimmiksi käänteiksi. Jospa tämäkin on sellainen tapaus?
Anna asian hieman hautua.
ISO TSEMPPIHALI <3 <3