Lue keskustelun säännöt.
Pitäisi osata päästää irti, miksi se on niin vaikeaa?
28.06.2022 |
Mies on sanonut, ettei enää rakasta minua. Olemme naimisissa, lapsia on. On tyytymätön suhteeseen, eikä enää rakasta.
Ilmoituksen tuoman alkushokim jälkeen meillä on ollut kuitenkin yhdessä ihan mukavaa. Tiedän kuitenkin, että mies esittää, puree hammasta kestääkseen, ja hakeutuu paljon pois kotoa.
Pakosta asumme yhdessä vielä useita kuukausia.
Itse huomaan ajattelevani, että kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja ollaan matkalla parempaan. Vaikka toisaalta tiedän totuuden miehen puolelta.
Miten ihmeessä pystyn irrottautumaan miehestä, varsinkin kun asumme yhdessä. Ja nukumme samassa sängyssä. Ehdotin, että muutetaan eri huoneisiin, mies ei sitä halunnut.
Pelkään, että todellisuus lyö todella kovaa, sitten kun on konkreettisen eron aika. Vaikka, ehkä tässä tekee tätä ajatustyötä kokoajan asian suhteen. Mutta, silti, minä toivon ett kaikki vielä korjaantuisi.
Todella kuluttavaa. Toisaalta voisi olla helpompi repiä itsensä kerralla kunnolla irti. Ja vajota pohjaan, entä tämmöinen ikävä välitila. Jossa välillä petollisen hyvä olla ja välillä valtava möykky vatsanpohjassa.
Kommentit (13302)
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt lastensuojeluilmoituksen tekemistä omista lapsistani. Koska mulla on iso huoli niiden mielenterveydestä. Huoli siitä miten ovat joutuneet isänsä pelinappuloiksi. Mutta, ei ole ihan helppo homma. Varsinkin kun ei ole semmosta konkreettista asiaa. Jos olisi jotain selkeää en epäröisi yhtään. Nyt en tiedä mitä sanoisin ja mihin olisin yhteydessä. Kuraattoriakin mietin, mutta lapset ei sinne suostu keskustelemaan. Joten se siitä.
Ei ne ikävä kyllä ymmärrä itse omaa parastaan. Ja kuitenkin lain edessä muka ymmärtävät kun saavat mielipiteensä sanoa ja se pitää huomioida. Tulee lapsille karu totuus jossain vaiheessa vastaan. Enkä mä voi kun katsoa vierestä miten käy. Olla sitten paikalla kun kaikki kaatuu.Toivoisin, että joku muu taho, koulu tai joku yksityishenkilö huolestuisi ja tekisi lapsista lastensuojeluilmoituksen. Silloin asia lähtisi rullaamaan sitäkin kautta. Huoli tulisi ilmi.
En tiedä. Ei tämä lopu koskaan. Pitää kasvattaa muuri itsensä ympärille että jaksaa.
Ap
On väärin tehdä lastensuojeluilmoitus vain siksi, että lapset valitsivat isän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt lastensuojeluilmoituksen tekemistä omista lapsistani. Koska mulla on iso huoli niiden mielenterveydestä. Huoli siitä miten ovat joutuneet isänsä pelinappuloiksi. Mutta, ei ole ihan helppo homma. Varsinkin kun ei ole semmosta konkreettista asiaa. Jos olisi jotain selkeää en epäröisi yhtään. Nyt en tiedä mitä sanoisin ja mihin olisin yhteydessä. Kuraattoriakin mietin, mutta lapset ei sinne suostu keskustelemaan. Joten se siitä.
Ei ne ikävä kyllä ymmärrä itse omaa parastaan. Ja kuitenkin lain edessä muka ymmärtävät kun saavat mielipiteensä sanoa ja se pitää huomioida. Tulee lapsille karu totuus jossain vaiheessa vastaan. Enkä mä voi kun katsoa vierestä miten käy. Olla sitten paikalla kun kaikki kaatuu.Toivoisin, että joku muu taho, koulu tai joku yksityishenkilö huolestuisi ja tekisi lapsista lastensuojeluilmoituksen. Silloin asia lähtisi rullaamaan sitäkin kautta. Huoli tulisi ilmi.
En tiedä. Ei tämä lopu koskaan. Pitää kasvattaa muuri itsensä ympärille että jaksaa.
Ap
Tämä saattaa kuulostaa rankalta, mutta lastesi täytyy itse esim. Harrastusten osalta kokea ja mahdollisesti myös kärsiä päätöstensä lopputulos. Voit vain rakastaa ja tukea heitä kauempaa. Se tulee sattumaan sinuun ja se tulee sattumaan heihin, mutta muuta et voi tehdä. Tämä on hetki, jolloin lasten oman tulevaisuuden kannalta sinun tulee harjoittaa ns. Tough love:ia sekä itseesi että lapsiin.
Eikä sinulla taloudellisesti tule olemaan niin rankkaa, mikäli sisäistät tästä lähtien olevasi etävanhempi. Tämä vaatii melkoisen ajattelutavan muutoksen, mutta pystyt kyllä siihen! Talouden kannalta sinä voit nyt muuttaa entistä pienempää / halvempaan asuntoon, kun lapset ovat luonasi ilmeisesti vain joka toinen viikonloppu(?). Lisäksi nyt sinulla on hyvin aikaa alkaa tehdä töitä oikein urakalla ja ylimääräisen rahan sijoitat parhaaksi katsomalla tavalla. Muuta itsesi hanhiemosta money maker:ksi.😃
Muutama vuosi eteenpäin, niin olet taloudellisesti jo täysin eri asemassa mitä tällä hetkellä. Ja saattaa lapsetkin asua jälleen virallisesti luonasi, kun ovat harhalinnoista pudonneet. Mahdollisesti isommassa asunnossa, jonka käsirahan olet muutaman tulevan vuoden aikana kerännyt kasaan asuessasi pienessä vuokra-asunnossa. Ja mikä sinua estää nyt lähtemästä vaikka Norjaan tekemään työkeikkaa, tms?
Nyt olet edelleen pohjalla, mutta tulevaisuus tulee olemaan sinun. Kaikilla tavoin. Ellet sitten ole sortunut pahimpaan mahdolliseen virheeseen ja hädissäsi kuluttanut kaikki rahasi ylimääräisiin lasten kuluihin, antamatta lasten oppia elämänsä tärkeintä oppituntia, eli sitä, että kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa. Aina ei edes omaan isään.
Mutta tämä vaatii sinulta totaalisen identiteetin muutoksen. Muuten lopputulos on se, että ex saa lapsista rahat (eli elatusapumaksut ja lapsilisät),, mutta sinä jatkat heidän kulujensa maksamista yli kykyjesi. Niin EI saa käydä missään nimessä. Et voi lasten rakkautta rahalla ostaa. Ole siis heille kauempaa tukena ja läsnä, mutta niin kauan, kun ovat isällään kirjoilla, et voi heihin enempää rahallisesti panostaa. Tämä on tärkeä oppiläksy myös lapsillesi, vaikka rankkaa se tulee olemaan, kun heille totuus valkenee.
Tilanne on nyt tämä, mutta se ei ole sitä ikuisesti. Luota siihen. Sinulla on edessäsi vielä tuhannet ja tuhannet tunnit lastesi kanssa, vaikket olisikaan lähivanhempi. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tarvitaan isovanhemman palveluja. Sillä tuskinpa exästä tai hänen uudesta puolisosta on apua, kun on sydänsuruja tai tarvitaan taaperon, koiran, kissan, jne. hoitoapua. 🙃
Täältä sivusta vaan huutelen, että jos tilanne on se, että et voi tehdä asioille enää mitään, niin miksi et kääntäisi asiaa päälaelleen ja miettisi mitä tämä tilanne sinulle mahdollistaa.
Olin eron jälkeen ihan hajalla kun lapseni oli isänsä luona. Jonkin aikaa pyörin itsesäälissä, kunnes mietin mitä voisin tehdä sillä vapaudella. Kaikkea mitä olin halunnut tehdä avioliiton aikana mutta en voinut. Lähdin opiskelemaan, otin keikkatöitä ravintolasta joka toiseksi viikonlopuksi. Näistä sain itselleni uuden ammatin jossa tienaan hyvin, ystäviä ja tekemistä viikonloppuilloiksi ja muistoja, jotka kantavat edelleen elämässä.
Jos jäät murehtimaan tilannetta, niin lapsesi näkevät sen kyllä sinusta. Jos oppivat isänsä tavat, niin saattavat jopa karttaa tapaamistasi koska tuntevat huonoa omaatuntoa siitä, että ovat osittain syyllisiä tilanteeseen. Usko että he kyllä tietävät mikä isänsä on, ottavat vain kaiken irti tästä tilanteesta.
Jos taas elät omaa elämääsi ja lapsesi näkevät sinut onnellisena, se auttaa myös heitä kestämään tilannetta kun näkevät että sinä voit hyvin.
Lähipiirissäni on ollut vastaavanlainen tilanne, jossa isä teki kaikkensa, että sai kaiken perheen omaisuuden itselleen ja oikeuden kautta haki myös osan lapsista itselleen. Valehteli minkä kerkesi ja suorastaan keksi juttuja, että sai äidin näyttämään huonolta. Ukko sai kaikki asiasta päättävät tahot kiedottua pikkusormensa ympärille. Äiti oli aina huolehtinut lapsista ja kodista ja maksanut suurimman osan kodin ja lasten kuluista kun mies käytti rahansa omiin harrastuksiinsa ja juoksi ties missä milloinkin. Jälkikäteen selvisi että mies oli pimittänyt erossa rahaa. Mies riiteli oikeudessa lapsista ja osa lapsista jäi erossa isälleen. Jonkin ajan päästä isän uusi tuli lastensa kanssa asumaan samaan kotiin jolloin miehen omat lapset olivat lähinnä siivoustyövoimaa ja lastenhoitoapua ja toisen luokan kansalaisia. Ei kestänyt kauaa kun lapset muuttivat äidilleen.
Eli kunhan totuus paljastuu ja lasten lahjominen loppuu, niin kyllä ne sieltä takaisin tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt lastensuojeluilmoituksen tekemistä omista lapsistani. Koska mulla on iso huoli niiden mielenterveydestä. Huoli siitä miten ovat joutuneet isänsä pelinappuloiksi. Mutta, ei ole ihan helppo homma. Varsinkin kun ei ole semmosta konkreettista asiaa. Jos olisi jotain selkeää en epäröisi yhtään. Nyt en tiedä mitä sanoisin ja mihin olisin yhteydessä. Kuraattoriakin mietin, mutta lapset ei sinne suostu keskustelemaan. Joten se siitä.
Ei ne ikävä kyllä ymmärrä itse omaa parastaan. Ja kuitenkin lain edessä muka ymmärtävät kun saavat mielipiteensä sanoa ja se pitää huomioida. Tulee lapsille karu totuus jossain vaiheessa vastaan. Enkä mä voi kun katsoa vierestä miten käy. Olla sitten paikalla kun kaikki kaatuu.Toivoisin, että joku muu taho, koulu tai joku yksityishenkilö huolestuisi ja tekisi lapsista lastensuojeluilmoituksen. Silloin asia lähtisi rullaamaan sitäkin kautta. Huoli tulisi ilmi.
En tiedä. Ei tämä lopu koskaan. Pitää kasvattaa muuri itsensä ympärille että jaksaa.
Ap
On väärin tehdä lastensuojeluilmoitus vain siksi, että lapset valitsivat isän.
No eihän tässä siitä ole kyse, vaan siitä miten isä manipuloi lapsia ja mikä sen manipuloinnin ja jatkuvan teatteriesityksen hinta on lasten mielenterveydelle. Pahimmassa tapauksessa herkkä lapsi voi joutua käymään terapiassa loppuelämänsä että selviää joten kuten järjissään.
Ei minusta ole tulossa etävanhempaa joka tapaa lapsiaan vainnjoka toinen vkonloppu. Olen varmaan käyttänyt tietämättömyyttäni vääriä termejä? Kyse on vahvistettavasta vuoroasumisesta, tai jotain sinne päin. Lapset olisivat pääsääntöisesti viikko-viikko. Lasten kirjat, osoite on se minkä ex haluaa luokseen. Ja mihin on nyt 2 lapsista saanut puhutuksi. Ja sen kolmannenkin osoitehan tällä hetkellä on siellä isällä. Kun ei ole antanut sitä vaihtaa.
Ex ajattelee että kahden lapsen (valitsi "kalleimmat") ns. Lähivanhempana hän ei joutuisi maksamaan mitään elatusta mihinkään suuntaan. Mutta, jos kyseessä vahvistettu vuoroasuminen, voi asia olla myös niin että ns lähi maksaa etälle. Jos tuloerot isot.
Tähän asiaan perehdyin tänään. Lakiin on tullut jokin aika sitten muutos asian tiimoilta.
Ja en missään tapauksessa tekisi lastensuojeluilmoitusta siksi että lapset valitsevat isän. Vaan tavasta millä heidät siihen ajetaan. Ja paljon paljon muusta mitä isän toimesta tapahtuu.
Ja se on totta, että lasten on itse tajuttava totuus, törmättävä valintojensa seuraamuksiin. Minä tein kaikkeni jotta harrastukset yms voisi jatkua. Mutta rajansa silläkin mihin pystyn. Jos kerran ovat niin kypsiä, että tekevät ties mistä syistä moisen päätöksen, on sen kanssa sitten myös elettävä.
Ja vielä, he ovat alaikäisiä, kyllähän vanhemmat ovat ne, jotka päättävät missä lasten osoitteet on. Jokainen lapsista on sanonut haluavansa olla kummankin kanssa. 2 vain on ilmoittanut että haluaa osoitteen olevan isällä. Eriasia jos lapset sanoisivat että eivät halua asua kanssani.
Ja sekin vielä, että joskus tulee se päivä kun isä joutuu muuttamaan nykyisestä asuinpaikasta pois. Kun talo saadaan myydyksi. Sitä en tiedä, onko uusi koti jo katsottuna vai etsitäänkö se sitten vasta. Mikä on niiden lasten tilanne silloin? Minun luona säilyisi sama koulu, kaverit jne. On jo olemassa pysyvä koti.
Saa nähdä. Lastenvalvojalla tuskin saadaan sopimusta aikaan. Mitään höpöhöpöä en allekirjoita. Mennäänpä nyt käymään kuitenkin. Onpa sitten edetty järjestyksessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai kait se ex hakee jotain muuta ratkaisua kun viikko-viikko, vaikka siitä vasta itse puhui. Jotain epämääräistä millä saa lapsia itselleen. Se puhuu niin paljon ja erilailla että ei niissä pysy kärryillä. Yhden kanssa tiukasti viikko-viikko ja 2 muuta pomppii just isänsä pillin mukaan. Eikä niiltä saa selvää vastausta mihinkään.
Ihan sama en nyt just jaksa ajatella kokoasiaa. Oikeudenkäyntihän tästä varmasti vielä tulee.
Ap
Nykyään on vielä vissiin se tilanne, että vaikka olisi viikko ja viikko niin lasten osoite on vain toiseen kotiin.
Myös lapsilisät maksetaan sinne. Myös pitää sopia miten niiden kanssa toimitaan, tai siis lapsilisien käytöstä.
Meillä on lasten osoite äidin luona. Lapsilisät menevät tilille ja siitä maksetaan lasten menoja. On päätetty kun päätettiin myös, ettei elareita makseta puoleen eikä toiseen. Kummallakin suunnilleen samanlaiset tulot.
Jos on jotain suurempaa, kuten joku harrastus, niin siitä sitten sovitaan erikseen.
Eihän ap yksin joudu vastaamaan lasten harrastuksista, miehen kuuluu maksaa oma osuutensa.
Ainoastaan kait silloin jos toinen vanhempi haluaa jonkin ylettömän kalliin harrastuksen niin maksaa siitä enemmän.
Eron jälkeen harrastusten pitää olla sellasia, että sopii molempien kukkarolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osoite voi olla vain toiseen kotiin. Lapsilisät maksetaan sinne minne sovitaan.
Tässä tapauksessa isä ei ole koskaan osallistunut harrastuskuluihin. Lapsi harrastanut 7 vuotta samaa harrastusta.
Pitäisihän sen osallistua.
Meille ei tule yhteistä tiliä. Terveiden täyspäisten ihmisten kesken se onkin mitä loistavin ratkaisu. Tässä tapauksessa ei.
Onhan sillä vanhemmalla etuja jonka luona osoite on, edelleen. Ja varsinkin jos se vanhempi haluaa sitä asiaa väärinkäyttää, mahdollisuuksia on.
Varmaan ne lapset sieltä palaa. Tai sitten ei. En tiedä mitä tässä käy ja mihin johtaa. Varmaan just tuohon, että ex porskuttaa rahojen kanssa ja ajan myötä lapset valuu tänne.
No, muutama vuosi ja ovat täysikäisiä.
Jos loppuu harrastaminen, niin sitte loppuu. Siinäpä sitten voivat juopotella isänsä toiveiden mukaisesti.
Nyt menee ehkä jo vähän yli mulla. Mutta ärsytys asiasta on valtava!! Se olo, että on kädetön ja kaikki mitä on vuosia tehny valuu ku vesi hanhen selästä. On merkitysketöntä. Tällä hetkellä. Harmittaa katsoa sivusta miten lapset sössii elämänsä.
Mutta, niinhän minäkin tein. Samainen tyyppi sai mut puhuttua kanssaan naimisiin ja uskomaan ties mihin valheisiin, tai ainakin sulkemaan niiltä silmäni. Joten, mitä muuta voin lapsiltani odottaa?
Näillä mennään. Ja totta, ajatukset pitää vaan kääntää. Ja elää sillä eteenpäin mitä on.
Enpä olisi tämmöstä ikinä kuuna päivänä omalle kohdalleni uskonut tapahtuvan. En koskaan.
Ja edelleen olen epäonnistunut mielestäni, jos minusta tulee etä-äiti. Mutta nyt en enää häpeä sitä niin paljon kun alussa. Pystyn sen jo ääneen sanomaan. Varsinkin ihmisille jotka tietävät tilanteen taustat.
Yök, mua alkaa oksettaa kun mietin sitä ihmisen kuvatusta joka tän mulle ja mun lapsille tekee.
Nyt lopetan. Ettei mee uniin. Ja tähän tulis kirosanoja kun ottaa niin paljon päähän!!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt lastensuojeluilmoituksen tekemistä omista lapsistani. Koska mulla on iso huoli niiden mielenterveydestä. Huoli siitä miten ovat joutuneet isänsä pelinappuloiksi. Mutta, ei ole ihan helppo homma. Varsinkin kun ei ole semmosta konkreettista asiaa. Jos olisi jotain selkeää en epäröisi yhtään. Nyt en tiedä mitä sanoisin ja mihin olisin yhteydessä. Kuraattoriakin mietin, mutta lapset ei sinne suostu keskustelemaan. Joten se siitä.
Ei ne ikävä kyllä ymmärrä itse omaa parastaan. Ja kuitenkin lain edessä muka ymmärtävät kun saavat mielipiteensä sanoa ja se pitää huomioida. Tulee lapsille karu totuus jossain vaiheessa vastaan. Enkä mä voi kun katsoa vierestä miten käy. Olla sitten paikalla kun kaikki kaatuu.Toivoisin, että joku muu taho, koulu tai joku yksityishenkilö huolestuisi ja tekisi lapsista lastensuojeluilmoituksen. Silloin asia lähtisi rullaamaan sitäkin kautta. Huoli tulisi ilmi.
En tiedä. Ei tämä lopu koskaan. Pitää kasvattaa muuri itsensä ympärille että jaksaa.
Ap
On väärin tehdä lastensuojeluilmoitus vain siksi, että lapset valitsivat isän.
No eihän tässä siitä ole kyse, vaan siitä miten isä manipuloi lapsia ja mikä sen manipuloinnin ja jatkuvan teatteriesityksen hinta on lasten mielenterveydelle. Pahimmassa tapauksessa herkkä lapsi voi joutua käymään terapiassa loppuelämänsä että selviää joten kuten järjissään.
Eiköhän ne lapset ole jo saaneet osansa vanhempiensa käyttäytymisestä. Heille voi jopa olla helpotus, että vanhemmat lopultakin eroavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itku.
Ajattelen AP kuten monet muutkin ja Kuurankukka unissaankin taitaa osata sanoa ne samat asiat, joita minä sanoisin😂
Minä ymmärrän tosi hyvin ajatuksen, että menkööt vaikka viimeiset siemenperunat, kunhan tästä tilanteesta päästään yli. Eli ajatuksen, että raha ei todellakaan ole tässä nyt tärkeintä.
Ongelma on vain se, että tuo ei enää taida auttaa. Toisin sanoen, ex tuskin tekee mitään toisin, vaikka lupaisit maksaa hänelle miljoonan kuussa tästä maailman tappiin. Hän hakee nyt jotain sairasta revanssia, kun sinä kerran menit tuolleen teidän perheen ja hänen kätevän elämänsä stoppaamaan. Ehkä siis tätäkin kannattaa ajatella, että toisaalta ihan sama, vaikka tappelisitkin itsellesi omasi, sillä jos luovutat tästä, hän on kärttämässä jotain muuta.
Lapsista olen sitä mieltä, että kerro heille kuitenkin sangen selkeästi, mikä taloudellinen tilanne on. Eli se, että jos he asuvat isällään ja isä saa heistä elareita ja sinä maksat heidän isälleen, isä on se, joka päättää, mihin nämä rahatkin sitten menee. Että isällä on valtuudet jatkaa tai lopettaa harrastuksia ja sinä et voi tälle mitään. Kerro sekin, että se lapsellinen (heh) ajatus, että he voisivat isän kanssa jatkaa nyt kuten asiat on ja sinä sitten sivusta tulet makselemaan kalliita harrastuksia, on mahdoton. Että sinulla ei ole rahaa molempiin, harrastuksiin ja siihen, mitä isä vaatii.
Minun mielestäni faktojen kertominen ei ole mitään vastakkain asettelua tai mustamaalaamista. Nuoret ovat nyt juuri siinä iässä, että faktoista täytyy kertoa. Ymmärrän tunteen, että nuoria pitää suojella mahdollisimman paljon ja toiveen, että tästä nyt mentäisiin joten kolahtelematta yli, mutta kun se tuskin on mahdollista. Niin sen vuoksi annat nuorillekin parempia työkaluja käsitellä näitä juttuja kun kerrot faktoja kaunistelematta.
Ja tosiaan, vaihda asianajajaa. Hänellekin voi suoraan kertoa, että asiat eivät etene kuten tahdot, kun edes soittopyyntöihin ei kohtuullisessa ajassa vastata. Että taidat olla nyt liian kiireinen minun pieniä asioita hoitamaan, kiitos ja näkemiin.
T: MaratonParkuja
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on vielä vissiin se tilanne, että vaikka olisi viikko ja viikko niin lasten osoite on vain toiseen kotiin.
Myös lapsilisät maksetaan sinne. Myös pitää sopia miten niiden kanssa toimitaan, tai siis lapsilisien käytöstä.Meillä on lasten osoite äidin luona. Lapsilisät menevät tilille ja siitä maksetaan lasten menoja. On päätetty kun päätettiin myös, ettei elareita makseta puoleen eikä toiseen. Kummallakin suunnilleen samanlaiset tulot.
Jos on jotain suurempaa, kuten joku harrastus, niin siitä sitten sovitaan erikseen.Eihän ap yksin joudu vastaamaan lasten harrastuksista, miehen kuuluu maksaa oma osuutensa.
Ainoastaan kait silloin jos toinen vanhempi haluaa jonkin ylettömän kalliin harrastuksen niin maksaa siitä enemmän.
Eron jälkeen harrastusten pitää olla sellasia, että sopii molempien kukkarolle.
Kiitos ihana neuvosta mutta apn exän kohdalla tämä ei toimi.
Ex ei ajattele lasten parasta vaan omaa parastaan.
Joten yhteinen tili lapsille: never! Tai että esikoinen saisi jatkaa kallista harrastustaan kun jo tähän mennessä on sysännyt aplle koko vastuun.
Sulla on ollut se hyvä tilanne että kaksi AIKUISTA ovat eronneet toisistaan, ei lapsista.
Kumpa kaikki eroaisivat noin, ei riitoja olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olet nyt syvässä tuskassa. Se on ihan ymmärrettävää. On kuitenkin tärkeää, että pystyt nyt pitämään pään kylmänä.
MaratonParkujalta tuli hyviä käytännön neuvoja. Olen samaa mieltä siitä, että sinun olisi nyt hyvä kertoa lapsille rehellisesti missä mennään ja mitä seurauksia, myös taloudellisia, voi ratkaisuilla olla. Olet hyväsydäminen ihminen etkä halua kuormittaa lapsia puhumalla heidän isästään pahaa ja ymmärrän sen hyvin. Mutta uskon silti, että lapsille on nyt parempi tietää totuus. Asiallisia faktoja tilanteestanne. Ovat jo sen ikäisiä, että ymmärtävät jo monenlaisia asioita ja osaavat ajatella itsekin.
Lastenvalvojan tehtävänä on valvoa lasten etua. Sen takia hänelle kannattaa nyt nostaa esille mieltäsi painavat asiat. Esimerkiksi tuo harrastusasia. Ei voi mitenkään olla kohtuullista, että olet aina yksin vastannut lasten kalliista harrastuksista ja eksä kuvittelee, että sama meno voi jatkua edelleenkin. Puhumattakaan muista mieltäsi askarruttavista asioista. Rajojen asettaminen teineille on esimerkiksi todella tärkeää, sillä muuten vaarana on juurikin tuo päihteiden maailmaan ajautuminen. Tätä kieltä lastenvalvoja ymmärtää kyllä, vaikka eksäsi ei ymmärtäisikään.
Anna asianajajan hoitaa omaisuuden kohtuullinen ositus, korvausasiat ja muu sellainen. Kiinteistönvälittäjät osaavat arvioida asunnon ja myydä sen ammattimaisesti. He tekevät sitä työkseen. Ota huomioon, että mikäli eksä hoitelee asuntokauppoja itse, sekään asia ei välttämättä etene lainkaan niin kuin sinä haluaisit.
Lapset eivät katoa mihinkään ja olet ihan samanlainen äiti kuin ennenkin. Lisäksi jos ratkaisuna on viikko-viikko, niin et edes ajallisesti yhtään sen vähäisempi. Kuten sanottu, tämä voi olla myös väliaikaista. Kunhan isänsä näyttää todelliset karvansa, lapset voivat palata maitojunalla sinun luokse jopa kokonaan.
Ei voi muuta kuin toivottaa kovasti voimia tulevaan viikkoon.
Miksi ap joutuu maksamaan elareita jos on viikko ja viikko systeemi?
Onko hänellä isommat tulot kuin miehellä?
Yleensä elareita ei silloin makseta, ainoastaan jos tuloerot ovat isot.
Tietenkin se on aina myös niin miten niistä sovitaan.
Harrastus on sellainen juttu eron jälkeen, ikävä kyllä, että jos ei ole varaa tai toinen ei osallistu niin se ei silloin onnistu jatkumaan.
Eron jälkeen asiat menevät uusiksi, vaikka se usein kurjalta tuntuukin.
Ap, älä tunne syyllisyyttä jos olet etävanhempi. Äläkä ainakaan lapsille niin puhu, etreu heille tule syyllisyyttä. Vaikka vanhemmolla olusi keskenään mitä huonoja tunteita, lapsia pitäisi siltä säästää.
Itseasiassa, ethän olekaan etävanhempi jos kerran on tuo viikko ja viiko. Lasten osoite nyt kun pitää olla yhdessä paikassa.
Vai miten tuo lasten asuminen nyt oikeastaan käytännössä menisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti tilanne korjaantuu! Kaikissa avioliitoissa tulee varmasti vakavia vaiheita, jolloin yhdessäolo ei ole itsestäänselvyys. Surullisinta on, jos toinen ei huomaa, että toinen edelleen rakastaa kovasti. Ei osaa ottaa tätä vastaan tai ilmaista omia tunteitaan.
Joku viisas sanoi joskus, että jos toinen haluaa mennä, anna mennä, älä väkisin pidä kiinni. Hän tulee kyllä takaisin, jos tahtoo.
Itseäänhän sitä siinä toisen ohella vain kiduttaa, jos ei anna toisen mennä.
Tää on kyllä hämmentävä ketju. Tommy Hellsten on viisaasti sanonut, ettei narsistin puolison ongelma ole se narsisti vaan se, miksi on suostunut olemaan mitätöitynä. Ja altistanut lapsetkin sellaiselle käytökselle. Että pitäisi viimein keskittyä psyykkiseen työskentelyyn itsensä suhteen. Nyt vaikuttaa siltä, että ap ei ota vastuuta omasta osuudestaan vaan narsisti on yksin se syypää. Vaikka liitto on käsittääkseni kestänyt jotain 20 vuotta ja loppunut vasta, kun mies on ilmoittanut, ettei enää rakasta. Silti ap on ketjun alun mukaan suostunut mitätöimään itsensä todella oudosti. Olisiko ap siis jatkanut liitoaan, ellei mies olisi kertonut rakkautensa loppuneen ja hänellä olleen jo uusi suhde.
Ja toinen, mikä ihmetyttää, on ne valtavat odotukset juristin suhteen. Eihän juristi mahda mitään sille, jos asunto ei mene kaupaksi. Ja yleensäkin erotilanteissa asiat vievät aikansa. Meilläkin meni yli vuosi ennen kuin asunto oli myyty. Sopimus lastenvalvojan kanssa tehtiin jo ennen erilleen muuttamista. Mies yritti kyllä saada vanhinta lasta (7 v) itselleen, mutta as.tuntijaa uskoi, kun tämä kertoi, ettei olisi lapsen edun mukaista.
Toisaalta jos ap ei ole ennenkään osannut tai jostain syystä halunnut ulkopuolista apua perheelleen tai suhteelleen, niin nyt ne vaikeudet ovat sitten kuitenkin edessä.
Tällä haluan vain sanoa, että hakekaa ihmeessä ajoissa apua. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Ap, sinulla on silti paljon vaihtoehtoja, vaikka tällä hetkellä ei siltä tunnukaan.
Annan sinulle nyt kohta kohdalta neuvoja, joita sitten joko noudatat tai sitten et. :) Taloudellisesti ajateltuna sinun tulee:
1. Vaihtaa asianajajaa, sillä oikeuteen te menette ja siellä et tuollaisella tohvelilla tee mitään. (Toivottavasti muuten exäsi kunnioittasi edes oikeuden päätöstä.) Ja vaikka feministi olenkin, niin olen töiden kautta ollut useiden kymmenien asianajajien kanssa tekemisissä ja parhaat ovat olleet ne keski-ikäiset, asiakeskeiset, hieman örmyt mieslakimiehet. Hommaa uudelle asianajajalle kattava pino todisteita, eli kaikki tilitiedot vähintään viimeiseltä viideltä vuodelta, tulot, menot, selvitykset kuka on on maksanut mitäkin. Ihan ruokakauppalaskuista asti. Eli mitä tileille on tullut rahaa ja miten se on käytetty euro eurolta. Tähän auttaa mahdolliset luottokorttilaskut, kanta-asiakastilit, jne. Myös harrastepaikoista saa kuittikopiot. Nämä tiedot nakuttelet Exceliin, eli "follow the money". (Olen itse joutunut tekemään tämän urakan kerran ja kamala homma oli, mutta ei mahdoton). Näin muodostuu kokonaiskuva siitä, kuinka paljon lasten kuluja on kokonaisuudessaan tähän asti ollut ja miten teidän maksamiset ovat perheessä jakaantuneet.
(Juttusi on asianajajille ns. pikkujuttu, joten sinun tulee itse kerätä kaikki taustamateriaali, tehdä sen perusteella em. laskelmat toteutuneesta kulujen jakaantumisesta, jne. Tämän jälkeen asianajajalla on materiaalia johon tukeutua tulevien kulujen määrän ja jakaantumisen suhteen.)
…jatkuu…
…jatkuu…
2. Vuoroviikkoasuminen ei vie sinulta myöskään mahdollisuutta oman taloutesi parantamiseen. Oli oikeuden päätös maksuista mitä tahansa, tärkeintä on, että noudatat sitä pilkun tarkasti. Jos lapsi kulkee rikkinäisissä kengissä ja isä ei uusia kenkiä osta, niin ei muuta kuin ilmoitus lastensuojeluumn, jne. Sinä maksat vain ja ainoastaan sen mitä on sovittu. Tämä sinun tulee myös lapsillesi selkeästi kertoa. Heidän valinta oli antaa isän päättää ja nyt isä sitten päättää. Jos he sitten haluavat kirjansa myöhemmin muuttaa, niin sekin tulee tehdä oikeuden päätöksen kautta (huom. lapsi saa aina itselleen ilmaisen oikeusavustajan(?)).
Vuoroviikkoasuminen ei myöskään estä pienempään asuntoon muuttamista. Jopa kaksio saattaisi toimia, mikäli on hyvän mallinen. Lapsille makuuhuone ja sinä nukut olohuoneessa tai keittiössä . Lapsiviikot touhuaisitte kaikkea mahdollista kivaa (uimassa, retkillä, kaupungilla, kyläilisitte, jne.) ja kävisitte vain kotona nukkumassa. Lapsettomat viikot tekisit tuplavuoroa töissä parhaasi mukaan. Älä yritä enää leikkiä ydinperheleikkiä pullantuoksuisena äitinä. Sen aika on ohi, nyt löydä hyvät puolet muista asioista.
(Olennaisinta olisi, että saisit tänä aikana kerättyä itsellesi säästöjä, sillä hyvin todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua ainakin osa lapsista on halunnut siirtyä takaisin luoksesi.)
3. Pelkäät, että esikoinen joutuu lapsipuolen asemaan isänsä taloudessa. Parhaiten tuet tätä lasta antamalla hänelle mahdollisuus olla edes hieman taloudellisesti riippumaton isästään. Hommaa hänelle siis viikonloppu- / kesätöitä. Ensin alkuun vaikka pihanhoitoa, lumenluontia sukulaisille tai naapureille, tms. Lopputalvesta ahkera kesätyöpaikan haku. Näin hän näkee, että pystyy itse vaikuttamaan tilanteeseensa eikä ole ainoastaan vanhempien armoilla. Se jos mikä tekee hunajaa nuoren itsetunnolle. Kokemus, että pärjää, vaikka maailma on epäreilu häntä kohtaan.
Sinun ei kuitenkaan tule tässä vaiheessa itse antaa lisärahaa lapsille mihinkään kuluihin, sillä pitkällä tähtäimellä on myös lasten etu, että sinä kasaat oman taloutesi kuntoon. Toki voit pitää itse pientä listausta lasten isältään saamasta taloudellisesta panostuksesta tulevina vuosina. Näin voit itse sitten tulevaisuudessa tasoittaa heidän kokemaa taloudellista epätasa-arvoa. Mutta tämän sinä voit tehdä vain ja ainoastaan, mikäli olet saanut oman taloutesi vahvalle pohjalle ensin.
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä hämmentävä ketju. Tommy Hellsten on viisaasti sanonut, ettei narsistin puolison ongelma ole se narsisti vaan se, miksi on suostunut olemaan mitätöitynä. Ja altistanut lapsetkin sellaiselle käytökselle. Että pitäisi viimein keskittyä psyykkiseen työskentelyyn itsensä suhteen. Nyt vaikuttaa siltä, että ap ei ota vastuuta omasta osuudestaan vaan narsisti on yksin se syypää. Vaikka liitto on käsittääkseni kestänyt jotain 20 vuotta ja loppunut vasta, kun mies on ilmoittanut, ettei enää rakasta. Silti ap on ketjun alun mukaan suostunut mitätöimään itsensä todella oudosti. Olisiko ap siis jatkanut liitoaan, ellei mies olisi kertonut rakkautensa loppuneen ja hänellä olleen jo uusi suhde.
Ja toinen, mikä ihmetyttää, on ne valtavat odotukset juristin suhteen. Eihän juristi mahda mitään sille, jos asunto ei mene kaupaksi. Ja yleensäkin erotilanteissa asiat vievät aikansa. Meilläkin meni yli vuosi ennen kuin asunto oli myyty. Sopimus lastenvalvojan kanssa tehtiin jo ennen erilleen muuttamista. Mies yritti kyllä saada vanhinta lasta (7 v) itselleen, mutta as.tuntijaa uskoi, kun tämä kertoi, ettei olisi lapsen edun mukaista.
Toisaalta jos ap ei ole ennenkään osannut tai jostain syystä halunnut ulkopuolista apua perheelleen tai suhteelleen, niin nyt ne vaikeudet ovat sitten kuitenkin edessä.
Tällä haluan vain sanoa, että hakekaa ihmeessä ajoissa apua. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Samaa mieltä näistä odotuksista juristin suhteen. Taustatyö, todisteet, jne. täytyy tehdä itse ja sitten vaatia lakimiestä viemään asia oikeuden käsiteltäväksii. Ap:n tilanteessa lastenvalvojan tasapuolinen päätös ei välttämättä onnistu mainpuloivan exän vuoksi. Oikeudessa mainipulointi on vaikeampaa, mutta toki mahdollista. Tähän siis Ap tarvitsee lakimiestä, joka vie asia oikeuden päätettäväksi Ap:n antaman taustatiedon perustella. Pahin tilanne Ap:n kannalta nimittäin on juuri nyt tällainen välitila. Tämä tulee katkaista jo ennen talon myyntiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on silti paljon vaihtoehtoja, vaikka tällä hetkellä ei siltä tunnukaan.
Annan sinulle nyt kohta kohdalta neuvoja, joita sitten joko noudatat tai sitten et. :) Taloudellisesti ajateltuna sinun tulee:
1. Vaihtaa asianajajaa, sillä oikeuteen te menette ja siellä et tuollaisella tohvelilla tee mitään. (Toivottavasti muuten exäsi kunnioittasi edes oikeuden päätöstä.) Ja vaikka feministi olenkin, niin olen töiden kautta ollut useiden kymmenien asianajajien kanssa tekemisissä ja parhaat ovat olleet ne keski-ikäiset, asiakeskeiset, hieman örmyt mieslakimiehet. Hommaa uudelle asianajajalle kattava pino todisteita, eli kaikki tilitiedot vähintään viimeiseltä viideltä vuodelta, tulot, menot, selvitykset kuka on on maksanut mitäkin. Ihan ruokakauppalaskuista asti. Eli mitä tileille on tullut rahaa ja miten se on käytetty euro eurolta. Tähän auttaa mahdolliset luottokorttilaskut, kanta-asiakastilit, jne. Myös harrastepaikoista saa kuittikopiot. Nämä tiedot nakuttelet Exceliin, eli "follow the money". (Olen itse joutunut tekemään tämän urakan kerran ja kamala homma oli, mutta ei mahdoton). Näin muodostuu kokonaiskuva siitä, kuinka paljon lasten kuluja on kokonaisuudessaan tähän asti ollut ja miten teidän maksamiset ovat perheessä jakaantuneet.
(Juttusi on asianajajille ns. pikkujuttu, joten sinun tulee itse kerätä kaikki taustamateriaali, tehdä sen perusteella em. laskelmat toteutuneesta kulujen jakaantumisesta, jne. Tämän jälkeen asianajajalla on materiaalia johon tukeutua tulevien kulujen määrän ja jakaantumisen suhteen.)
…jatkuu…
Miksi ihmeessä tuollainen urakka pitäisi tehdä, kun on olemassa selkeät ohjeet vuoroasumisen elatusmaksuista. Löytyy myös elatusapulaskurit. Tuo olisi aivan turhaa työtä.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164996/OM_20…
https://virtu.fi/laskurit/elatusapulaskuri
Eikö juristilla jo ole noita tietoja? Tuo elatusapulaskurin linkki koskee tosin ei-vuoroasumista, mutta tuossa toisessa on koko OM:n julkaisu vuoroasumisentilanteen elatusavusta. Laskurista hahmotetaan siis ajan tasainen tilanne ja varaudutaan kenties tulevaisuuden muutoksiin.
Tämä saattaa kuulostaa rankalta, mutta lastesi täytyy itse esim. Harrastusten osalta kokea ja mahdollisesti myös kärsiä päätöstensä lopputulos. Voit vain rakastaa ja tukea heitä kauempaa. Se tulee sattumaan sinuun ja se tulee sattumaan heihin, mutta muuta et voi tehdä. Tämä on hetki, jolloin lasten oman tulevaisuuden kannalta sinun tulee harjoittaa ns. Tough love:ia sekä itseesi että lapsiin.
Eikä sinulla taloudellisesti tule olemaan niin rankkaa, mikäli sisäistät tästä lähtien olevasi etävanhempi. Tämä vaatii melkoisen ajattelutavan muutoksen, mutta pystyt kyllä siihen! Talouden kannalta sinä voit nyt muuttaa entistä pienempää / halvempaan asuntoon, kun lapset ovat luonasi ilmeisesti vain joka toinen viikonloppu(?). Lisäksi nyt sinulla on hyvin aikaa alkaa tehdä töitä oikein urakalla ja ylimääräisen rahan sijoitat parhaaksi katsomalla tavalla. Muuta itsesi hanhiemosta money maker:ksi.😃
Muutama vuosi eteenpäin, niin olet taloudellisesti jo täysin eri asemassa mitä tällä hetkellä. Ja saattaa lapsetkin asua jälleen virallisesti luonasi, kun ovat harhalinnoista pudonneet. Mahdollisesti isommassa asunnossa, jonka käsirahan olet muutaman tulevan vuoden aikana kerännyt kasaan asuessasi pienessä vuokra-asunnossa. Ja mikä sinua estää nyt lähtemästä vaikka Norjaan tekemään työkeikkaa, tms?
Nyt olet edelleen pohjalla, mutta tulevaisuus tulee olemaan sinun. Kaikilla tavoin. Ellet sitten ole sortunut pahimpaan mahdolliseen virheeseen ja hädissäsi kuluttanut kaikki rahasi ylimääräisiin lasten kuluihin, antamatta lasten oppia elämänsä tärkeintä oppituntia, eli sitä, että kaikkiin ihmisiin ei voi luottaa. Aina ei edes omaan isään.
Mutta tämä vaatii sinulta totaalisen identiteetin muutoksen. Muuten lopputulos on se, että ex saa lapsista rahat (eli elatusapumaksut ja lapsilisät),, mutta sinä jatkat heidän kulujensa maksamista yli kykyjesi. Niin EI saa käydä missään nimessä. Et voi lasten rakkautta rahalla ostaa. Ole siis heille kauempaa tukena ja läsnä, mutta niin kauan, kun ovat isällään kirjoilla, et voi heihin enempää rahallisesti panostaa. Tämä on tärkeä oppiläksy myös lapsillesi, vaikka rankkaa se tulee olemaan, kun heille totuus valkenee.
Tilanne on nyt tämä, mutta se ei ole sitä ikuisesti. Luota siihen. Sinulla on edessäsi vielä tuhannet ja tuhannet tunnit lastesi kanssa, vaikket olisikaan lähivanhempi. Viimeistään siinä vaiheessa, kun tarvitaan isovanhemman palveluja. Sillä tuskinpa exästä tai hänen uudesta puolisosta on apua, kun on sydänsuruja tai tarvitaan taaperon, koiran, kissan, jne. hoitoapua. 🙃