Lue keskustelun säännöt.
Saako maanomistaja sulkea uimarannan?
28.06.2022 |
Meidän kunnassa on hyvin vähän uimarantoja, joissa lasten kanssa voi käydä. Ollaan käyty yhdellä lammella, jossa on jo toistakymmentä vuotta ollut pieni ranta, jossa maanomistaja on antanut käydä, tai ei sitä varsinaisesti ole erikseen kysytty. Hänen oma sauna on noin 20 metrin päässä yleisestä rannasta. Välillä on lapsia siinä käynyt, mutta ovat asiallisesti pyynnöstä lähteneet. Nyt maanomistaja aikoo sulkea koko lammen. Saako niin tehdä, jos uimaranta on ollut "yleisessä" käytössä jo pitkään? Voiko siellä käydä, jos maanomistaja ei ole paikalla? Eikö se ole jokamiehenoikeus?
Kommentit (576)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ns. rakennettujen lampien kanssa eli meillä on tällainen ja monelle on yllätys, että sitä kohdellaan lainsäädännössä kuin uima-allasta eli se ei ole miltään osin jokamiehenoikeuden piirissä. Vesi on puhdasta ja ranta on hyvä, joten joka vuosi se yritetään vallata jokamiehille. Nykyisin alueen ympärillä on sähköaita, muuten ei pysy väki loitolla. Lampi on kaiken lisäksi pieni, halkaisija vähän yli 200 m eikä pysy puhtaana, jos kaikenlaisen vesikakkijat sinne ilmestyvät.
Meillä taas iso hiekkamonttu johon muodostui lampi. Kävi siellä naapurin tenavat uimassa, se ei mitään haitannu. Mutta sitten porukat keksi ajella metsätietä sinne uittamaan hevosiaan. Siinä vaiheessa isäukko otti kaivurin ja metsätie lähti.
Eikö olisi tullut halvemmaksi laittaa kyltti tai käydä sanomassa hevosenomistajille kuin kaivaa tie pois?
Vedellä täyttynyt hylätty hiekkamonttu ei taas ole pihapiiriä, eli siellä jokamiehenoikeutta ei voi rajoittaa. Hevosella liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin ja hevosta saa uittaa vesistöissä. Montulla käymistä ei siis voi kieltää ja jos sen haluaa estää, pitää sinne pääseminen tehdä hankalammaksi.
Se sitten, että miksi ketään närästää, jos hylätyllä hiekkamontulla käydään uittamassa hevosia on ihan oma pohdintansa.
Hiekkamonttu, oli siellä vettä tai ei, ei kuulu jokamiehen oikeuksin kuljettaviin alueisiin koska se ei ole luonnontilainen alue.
Niinpä ja ne saattaa olla hyvinkin vaarallisia uintipaikkoja.
Kyllä, tyhjiin kaivetuissa hiekkakuopissa voi olla hyvinkin jyrkkiä seiniä joista voi lähteä henki jos ne lähtee lomoamaan päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos maanomistaja on mennyt ja ulostanut lampeen ei sinne kannata mennä uimaan.
Mä yllätyin kun meidän VIERASparkkiin ajoi auto ja sieltä purettiin onkia ja kylmälaukkuja. Kaksi ventoVIERASTA isukkia oli päättänyt tulla ongelle ja retkelle meidän rantaan.
Miksi teillä on vieraspaikka jos siihen eivät saa vieraat ajaa?
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun se ranta on siihen aikoinaan laitettu maanomistajan toimesta. Aiemmin ei ole ollut ongelmia, eikä nytkään ole varsinaisesti mitään valitettu, mutta se sitten suljetaan. Lisäksi he pitävät koiriaan siinä omassa rannassa niin leveästi, ettei sinne muut edes uskalla mennä.
Kyllä me ainakin jatketaan siellä käymistä, koska ollaan oltu asiallisia. Ei se ole meidän vika, jos muut ei osaa käyttäytyä.
Idiootti. Osta oma ranta.
Toivottavasti sulkee, kun asenne on mikä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ns. rakennettujen lampien kanssa eli meillä on tällainen ja monelle on yllätys, että sitä kohdellaan lainsäädännössä kuin uima-allasta eli se ei ole miltään osin jokamiehenoikeuden piirissä. Vesi on puhdasta ja ranta on hyvä, joten joka vuosi se yritetään vallata jokamiehille. Nykyisin alueen ympärillä on sähköaita, muuten ei pysy väki loitolla. Lampi on kaiken lisäksi pieni, halkaisija vähän yli 200 m eikä pysy puhtaana, jos kaikenlaisen vesikakkijat sinne ilmestyvät.
Meillä taas iso hiekkamonttu johon muodostui lampi. Kävi siellä naapurin tenavat uimassa, se ei mitään haitannu. Mutta sitten porukat keksi ajella metsätietä sinne uittamaan hevosiaan. Siinä vaiheessa isäukko otti kaivurin ja metsätie lähti.
Eikö olisi tullut halvemmaksi laittaa kyltti tai käydä sanomassa hevosenomistajille kuin kaivaa tie pois?
Vedellä täyttynyt hylätty hiekkamonttu ei taas ole pihapiiriä, eli siellä jokamiehenoikeutta ei voi rajoittaa. Hevosella liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin ja hevosta saa uittaa vesistöissä. Montulla käymistä ei siis voi kieltää ja jos sen haluaa estää, pitää sinne pääseminen tehdä hankalammaksi.
Se sitten, että miksi ketään närästää, jos hylätyllä hiekkamontulla käydään uittamassa hevosia on ihan oma pohdintansa.
Hiekkamonttu, oli siellä vettä tai ei, ei kuulu jokamiehen oikeuksin kuljettaviin alueisiin koska se ei ole luonnontilainen alue.
Käytössä oleva hiekkakuoppa ei toki kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta vanhoilla hiekan- ja soranottoaluella saa kyllä liikkua. "Luonnontilaisuus" ei ole mikään kriteeri jokamiehen oikeuksille. Yksikään talousmetsä tässä maassa ei ole "luonnontilainen", mutta niissä saa kyllä liikkua.
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Vierailija kirjoitti:
Mä yllätyin kun meidän VIERASparkkiin ajoi auto ja sieltä purettiin onkia ja kylmälaukkuja. Kaksi ventoVIERASTA isukkia oli päättänyt tulla ongelle ja retkelle meidän rantaan.
Miksi teillä on vieraspaikka jos siihen eivät saa vieraat ajaa?
Aina välillä ihmisten tyhmyys yllättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos ottaisitte hyvät pullat käteen ja menette keskuatelemaan isännän kansaa onnistuisiko joku sopuratkaisu? Laki on aika todennäköisesti maanomostajan puolella, koska kyseessä on lampi joka todennäköisesti kohdellaan uima-altaana. Onko kukaan kysynyt miksi tekee näin. Niistä koirista piha-alueella:
Lain mukaan koirat on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Niitä voi pitää taajamissa vapaina ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Laissa mainitaan kaikki paikat, joissa koiria ei saa ulkoiluttaa, ellei sitä ole erikseen sallittu. Kiellettyjä ovat yleiset uimarannat, torit toriaikana, lasten leikkipaikat, urheilukentät sekä yleiseen käyttöön kunnostetut hiihtoladut. Eli eioö niitä koiria ihan miten vaan voi ulkoiluttaa ja uittaa.
Eihän tässä ole kyseessä taajama, ja sen lisäksi vielä mökkipiha. Saavat pitää koiriaan vapaana ja uittaa omassa järvessään miten haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kunnassa oli vähän samantapainen juttu, ja mielestäni kunta päätti niin, että uiminen sai jatkua, koska siellä oli käyty jo pitkään. Maanomistajilla oli sauna ja pieni pirtti ehkä noin 50 metrin päässä rannasta. Mökkielämää siellä ei enää vietetä, mutta kuntalaiset saivat pitää uimapaikkansa. Sitä ei kyllä kukaan pidä puhtaana, joten lampi on aika rehevöitynyt ja roskia on joka paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos ottaisitte hyvät pullat käteen ja menette keskuatelemaan isännän kansaa onnistuisiko joku sopuratkaisu? Laki on aika todennäköisesti maanomostajan puolella, koska kyseessä on lampi joka todennäköisesti kohdellaan uima-altaana. Onko kukaan kysynyt miksi tekee näin. Niistä koirista piha-alueella:
Lain mukaan koirat on pidettävä taajamissa kytkettyinä. Niitä voi pitää taajamissa vapaina ainoastaan koirapuistoissa, koirien harjoituspaikoissa sekä suljetuilla piha-alueilla. Myös tällöin koirien on oltava omistajansa tai haltijansa valvonnassa. Laissa mainitaan kaikki paikat, joissa koiria ei saa ulkoiluttaa, ellei sitä ole erikseen sallittu. Kiellettyjä ovat yleiset uimarannat, torit toriaikana, lasten leikkipaikat, urheilukentät sekä yleiseen käyttöön kunnostetut hiihtoladut. Eli eioö niitä koiria ihan miten vaan voi ulkoiluttaa ja uittaa.
Omassa pihapiirissä saa ihan missä vaan pitää omia koiria ulkona vapaana tai uittaa niitä siinä omassa saunarannassa. Ihan turha tulla mitään muuta inttämään. Ne mitkä lähtevät pois sieltä rannasta ja tontilta, ovat muut tontin luvattomat käyttäjät, ei tontin omistaja koirineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kunnassa oli vähän samantapainen juttu, ja mielestäni kunta päätti niin, että uiminen sai jatkua, koska siellä oli käyty jo pitkään. Maanomistajilla oli sauna ja pieni pirtti ehkä noin 50 metrin päässä rannasta. Mökkielämää siellä ei enää vietetä, mutta kuntalaiset saivat pitää uimapaikkansa. Sitä ei kyllä kukaan pidä puhtaana, joten lampi on aika rehevöitynyt ja roskia on joka paikassa.
Kunta ei tietenkään voi missään päättää onko yksityisomistuksessa oleva ranta yleinen uimaranta vai ei. Toki kunta voi päättää silloin jos se on maanomistaja siinä rannalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Siirsit maalitolppia, yhtäkkiä "ei luonnontilainen" muuttuikin "tuotantotilaksi". Oikeastihan hiekkakuopalla tai nurmikentällä voi kulkea jokamiehenoikeuksilla sen jälkeen kun niiden aktiivinen käyttö hiekanottoon tai vaikkapa golfkentäksi on lakannut. Se lienee selvää, että niin kauan kuin hiekkakuopalla on soranottolupa voimassa ja kuoppa käytössä, niin sinne ei ole syytä mennä; samoin kuin ei toiminnassa olevalle golfkentälle. Mutta jokamiehenoikeudet ovat kylläkin selvästi voimassa myös ei-luonnontilaisissa ympäristöissä, jos ne eivät ole maanomistajan aktiivikäytössä esim peltoina tai maanrakennuksessa, katso hallituksen esitys asiasta jos et usko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun ranta kuuluu maanomistajalle, hänellä on oikeus kieltää sen virkistyskäyttö muilta, olkoon vaikka kuinka kauan ollut kylän tapana.
Ainoastaan pihapiiriinsä kuuluvan rannan.
Ympäristö.fi
"Miten pihapiiri määritellään? Saako rantaviivaa pitkin kävellä toisen tontin läpi?
Asuinrakennuksen pihapiiriin ei saa mennä. Pihapiirin laajuudelle ei ole Suomessa metrimääräistä määritelmää. Pihan suhteen noudatetaan kotirauhan suojaa ja hallinnanoikeutta. Piha pitää olla omassa omistuksessa. Siis naapurin aluetta ei voi vallata pihapiirikseen! Pihapiiri ei voi olla kuinka laaja tahansa, vaan sen tulee olla pihapiirikäytössä siten, että ulkopuolelta tulija huomaa saapuvansa jonkin yksityiseen käyttöön ajatellulle piha-alueella. Pihassa tulisi olla pihan tunnusmerkkejä, kuten hoidettua ympäristöä tms. Pihan laajuus on siis hieman makuasia ja voi vaihdella paljon maasto-olosuhteista ja pihan käyttötarkoituksesta johtuen.Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Jos rakennukset ovat esimerkiksi varastoina tai tuotantolaitoksina, voivat nämä kuitenkin olla julkisrauhan suojaamia. Rakentamattomalla tontilla ei ole kotirauhansuojaa.
Rantoja pitkin saa kävellä menemättä piha-alueelle. Yleistä rannassa kulkuoikeutta ei ole toisen piha-alueella. Piha-alueilla on voimassa kotirauhansuoja. Kotirauhansuoja koskee myös kesämökkejä, vaikka asukkaat eivät ole paikalla."
Tuo kirjoitus on muuten pelkästään nimimerkillä Hirvikota kirjoittavan mielipidekirjoitus aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
https://www.ymparisto.fi/download/jokamiehenoikeus_suomi_122017_a4pdf/%…
"Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Viljelyksessä olevilla pelloilla ja muilla vastaavilla alueilla ei saa liikkua, koska siitä voi aiheutua vahinkoa. Talvella pellon yli voi kulkea. Kunnostettujen ulkoilureittien ja latujen käyttäminen perustuu jokamiehenoikeuteen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ns. rakennettujen lampien kanssa eli meillä on tällainen ja monelle on yllätys, että sitä kohdellaan lainsäädännössä kuin uima-allasta eli se ei ole miltään osin jokamiehenoikeuden piirissä. Vesi on puhdasta ja ranta on hyvä, joten joka vuosi se yritetään vallata jokamiehille. Nykyisin alueen ympärillä on sähköaita, muuten ei pysy väki loitolla. Lampi on kaiken lisäksi pieni, halkaisija vähän yli 200 m eikä pysy puhtaana, jos kaikenlaisen vesikakkijat sinne ilmestyvät.
Meillä taas iso hiekkamonttu johon muodostui lampi. Kävi siellä naapurin tenavat uimassa, se ei mitään haitannu. Mutta sitten porukat keksi ajella metsätietä sinne uittamaan hevosiaan. Siinä vaiheessa isäukko otti kaivurin ja metsätie lähti.
Eikö olisi tullut halvemmaksi laittaa kyltti tai käydä sanomassa hevosenomistajille kuin kaivaa tie pois?
Vedellä täyttynyt hylätty hiekkamonttu ei taas ole pihapiiriä, eli siellä jokamiehenoikeutta ei voi rajoittaa. Hevosella liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin ja hevosta saa uittaa vesistöissä. Montulla käymistä ei siis voi kieltää ja jos sen haluaa estää, pitää sinne pääseminen tehdä hankalammaksi.
Se sitten, että miksi ketään närästää, jos hylätyllä hiekkamontulla käydään uittamassa hevosia on ihan oma pohdintansa.
Hiekkamonttu, oli siellä vettä tai ei, ei kuulu jokamiehen oikeuksin kuljettaviin alueisiin koska se ei ole luonnontilainen alue.
Käytössä oleva hiekkakuoppa ei toki kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta vanhoilla hiekan- ja soranottoaluella saa kyllä liikkua. "Luonnontilaisuus" ei ole mikään kriteeri jokamiehen oikeuksille. Yksikään talousmetsä tässä maassa ei ole "luonnontilainen", mutta niissä saa kyllä liikkua.
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Tähän väitteeseen olisi hauska nähdä jonkin lähde. Kannattaa myös muistaa, että tässä maassa on otettu hiekkaa ja soraa ainakin 1 0000 vuotta, eli ovatko kaikki piispa Henrikin aikaisetkin soranottoalueet jokamiehenoikeuksien ulkopuolella vai missä menee raja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
Esimerkiksi pellot ja mitkä tahansa muut elinkeinonharjoittamisen tuotantotilat on rajattu jokamiehenoikeuksista pois. Hiekkakuoppa kuuluu myös näihin tuotantotiloihin.
Siirsit maalitolppia, yhtäkkiä "ei luonnontilainen" muuttuikin "tuotantotilaksi". Oikeastihan hiekkakuopalla tai nurmikentällä voi kulkea jokamiehenoikeuksilla sen jälkeen kun niiden aktiivinen käyttö hiekanottoon tai vaikkapa golfkentäksi on lakannut. Se lienee selvää, että niin kauan kuin hiekkakuopalla on soranottolupa voimassa ja kuoppa käytössä, niin sinne ei ole syytä mennä; samoin kuin ei toiminnassa olevalle golfkentälle. Mutta jokamiehenoikeudet ovat kylläkin selvästi voimassa myös ei-luonnontilaisissa ympäristöissä, jos ne eivät ole maanomistajan aktiivikäytössä esim peltoina tai maanrakennuksessa, katso hallituksen esitys asiasta jos et usko.
No laitapa sitten tänne linkki ihan lakiin missä niin sanotaan. Mikään hallituksen esitystään ei tietysti riitä.
Lisäksi esimerkiksi pelto voi olla ihan aktiivikäytössä myös silloinkin kun siellä ei vilja kylvörivissä kasva. Sehän voi olla myös vaikkapa heinäpeltoa tai laidunta, ei niihinkään saa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ns. rakennettujen lampien kanssa eli meillä on tällainen ja monelle on yllätys, että sitä kohdellaan lainsäädännössä kuin uima-allasta eli se ei ole miltään osin jokamiehenoikeuden piirissä. Vesi on puhdasta ja ranta on hyvä, joten joka vuosi se yritetään vallata jokamiehille. Nykyisin alueen ympärillä on sähköaita, muuten ei pysy väki loitolla. Lampi on kaiken lisäksi pieni, halkaisija vähän yli 200 m eikä pysy puhtaana, jos kaikenlaisen vesikakkijat sinne ilmestyvät.
Meillä taas iso hiekkamonttu johon muodostui lampi. Kävi siellä naapurin tenavat uimassa, se ei mitään haitannu. Mutta sitten porukat keksi ajella metsätietä sinne uittamaan hevosiaan. Siinä vaiheessa isäukko otti kaivurin ja metsätie lähti.
Eikö olisi tullut halvemmaksi laittaa kyltti tai käydä sanomassa hevosenomistajille kuin kaivaa tie pois?
Vedellä täyttynyt hylätty hiekkamonttu ei taas ole pihapiiriä, eli siellä jokamiehenoikeutta ei voi rajoittaa. Hevosella liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin ja hevosta saa uittaa vesistöissä. Montulla käymistä ei siis voi kieltää ja jos sen haluaa estää, pitää sinne pääseminen tehdä hankalammaksi.
Se sitten, että miksi ketään närästää, jos hylätyllä hiekkamontulla käydään uittamassa hevosia on ihan oma pohdintansa.
Hiekkamonttu, oli siellä vettä tai ei, ei kuulu jokamiehen oikeuksin kuljettaviin alueisiin koska se ei ole luonnontilainen alue.
Käytössä oleva hiekkakuoppa ei toki kuulu jokamiehenoikeuksiin, mutta vanhoilla hiekan- ja soranottoaluella saa kyllä liikkua. "Luonnontilaisuus" ei ole mikään kriteeri jokamiehen oikeuksille. Yksikään talousmetsä tässä maassa ei ole "luonnontilainen", mutta niissä saa kyllä liikkua.
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Tähän väitteeseen olisi hauska nähdä jonkin lähde. Kannattaa myös muistaa, että tässä maassa on otettu hiekkaa ja soraa ainakin 1 0000 vuotta, eli ovatko kaikki piispa Henrikin aikaisetkin soranottoalueet jokamiehenoikeuksien ulkopuolella vai missä menee raja?
Piispa Henrikin aikaiset soranottoalueet ovat varmasti metsittyneet uudestaan jos alueella ei ole ollut toimintaa sen jälkeen.
Ympäristö.fi
"Miten pihapiiri määritellään? Saako rantaviivaa pitkin kävellä toisen tontin läpi?
Asuinrakennuksen pihapiiriin ei saa mennä. Pihapiirin laajuudelle ei ole Suomessa metrimääräistä määritelmää. Pihan suhteen noudatetaan kotirauhan suojaa ja hallinnanoikeutta. Piha pitää olla omassa omistuksessa. Siis naapurin aluetta ei voi vallata pihapiirikseen! Pihapiiri ei voi olla kuinka laaja tahansa, vaan sen tulee olla pihapiirikäytössä siten, että ulkopuolelta tulija huomaa saapuvansa jonkin yksityiseen käyttöön ajatellulle piha-alueella. Pihassa tulisi olla pihan tunnusmerkkejä, kuten hoidettua ympäristöä tms. Pihan laajuus on siis hieman makuasia ja voi vaihdella paljon maasto-olosuhteista ja pihan käyttötarkoituksesta johtuen.
Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Jos rakennukset ovat esimerkiksi varastoina tai tuotantolaitoksina, voivat nämä kuitenkin olla julkisrauhan suojaamia. Rakentamattomalla tontilla ei ole kotirauhansuojaa.
Rantoja pitkin saa kävellä menemättä piha-alueelle. Yleistä rannassa kulkuoikeutta ei ole toisen piha-alueella. Piha-alueilla on voimassa kotirauhansuoja. Kotirauhansuoja koskee myös kesämökkejä, vaikka asukkaat eivät ole paikalla."