Lue keskustelun säännöt.
Saako maanomistaja sulkea uimarannan?
28.06.2022 |
Meidän kunnassa on hyvin vähän uimarantoja, joissa lasten kanssa voi käydä. Ollaan käyty yhdellä lammella, jossa on jo toistakymmentä vuotta ollut pieni ranta, jossa maanomistaja on antanut käydä, tai ei sitä varsinaisesti ole erikseen kysytty. Hänen oma sauna on noin 20 metrin päässä yleisestä rannasta. Välillä on lapsia siinä käynyt, mutta ovat asiallisesti pyynnöstä lähteneet. Nyt maanomistaja aikoo sulkea koko lammen. Saako niin tehdä, jos uimaranta on ollut "yleisessä" käytössä jo pitkään? Voiko siellä käydä, jos maanomistaja ei ole paikalla? Eikö se ole jokamiehenoikeus?
Kommentit (576)
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
https://www.ymparisto.fi/download/jokamiehenoikeus_suomi_122017_a4pdf/%…
"Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Viljelyksessä olevilla pelloilla ja muilla vastaavilla alueilla ei saa liikkua, koska siitä voi aiheutua vahinkoa. Talvella pellon yli voi kulkea. Kunnostettujen ulkoilureittien ja latujen käyttäminen perustuu jokamiehenoikeuteen."
Päivän vinkki: lue itse omat viittauksesi, niin et tule väittäneeksi itseäsi vastaan. Mistä tuosta päättelet, että vuosikymmeniä sitten hylätty metsittynyt tai vedellä täyttynyt hiekkakuoppa ei olisi "luonnontilainen tai siihen verrattava alue"?
Koeta itse pysyä kontekstissä; metsittyminen kestää vuosikymmeniä ja jos hiekkakuopalla kasvaa 30cm puustoa niin se voidaan tulkita jo metsäksi eikä entiseksi hiekkakuopaksi.
Se että hiekkakuopan pohjalle ilmestyy sade- ja pohjavedestä lammikko muutamassa kuukaudessa ei muuta kuoppaa "luonontilaiseksi".
Vierailija kirjoitti:
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Maanomistaja ei todellakaan saa itse yksivaltiudella määritellä "vähäistä suurempaa haittaa"
Jos tyyppi omistaa koko maa-alueen lammen ympäriltä, niin hän voi sen sulkea aitaamalla alueen.
Jos hän jättää jonkun kohdan aitaamatta eikä kohta ole välittömässä pihan läheisyydessä, voi lammessa käydä siitä kohdasta myös uimassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tyyppi omistaa koko maa-alueen lammen ympäriltä, niin hän voi sen sulkea aitaamalla alueen.
Jos hän jättää jonkun kohdan aitaamatta eikä kohta ole välittömässä pihan läheisyydessä, voi lammessa käydä siitä kohdasta myös uimassa.
Hän voi rakentaa aidan lammen ympärille, mutta ellei koko lampi kuulu pihapiiriin on jokaisella oikeus ylittää aita. Eikä ole oma keksintöni vaan ympäristöministeriön lausunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Enpä oikein usko että teillä on kilometrikaupalla rantaa joka kuuluisi pihapiiriinne.
No Katsos maat ympärillä on omia ja tiellä on puomit. Kai siellä joku yksittäinen ihminen voi joskus uidakin jos jaksaa rantaan kävellä.
Mutta kun ulinaa tuli kun tehtiin laidun ihmisten uimarannalle, no ei tehty kun tehtiin omille maille.
Nuorien hevosten laitumelle ei ole asiaa, jos oma henki on kallis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
https://www.ymparisto.fi/download/jokamiehenoikeus_suomi_122017_a4pdf/%…
"Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Viljelyksessä olevilla pelloilla ja muilla vastaavilla alueilla ei saa liikkua, koska siitä voi aiheutua vahinkoa. Talvella pellon yli voi kulkea. Kunnostettujen ulkoilureittien ja latujen käyttäminen perustuu jokamiehenoikeuteen."
Päivän vinkki: lue itse omat viittauksesi, niin et tule väittäneeksi itseäsi vastaan. Mistä tuosta päättelet, että vuosikymmeniä sitten hylätty metsittynyt tai vedellä täyttynyt hiekkakuoppa ei olisi "luonnontilainen tai siihen verrattava alue"?
Koeta itse pysyä kontekstissä; metsittyminen kestää vuosikymmeniä ja jos hiekkakuopalla kasvaa 30cm puustoa niin se voidaan tulkita jo metsäksi eikä entiseksi hiekkakuopaksi.
Se että hiekkakuopan pohjalle ilmestyy sade- ja pohjavedestä lammikko muutamassa kuukaudessa ei muuta kuoppaa "luonontilaiseksi".
Hiekkakuoppa ei muutu uimakelpoiseksi lammeksi muutamassa kuukaudessa. Yritä itse pysyä kontekstissa, joka oli, että saako maanomistaja kieltää liikkumisen hylätyllä hiekkakuopalla.
PS. 30 cm puu kasvaa parissa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Maanomistaja ei todellakaan saa itse yksivaltiudella määritellä "vähäistä suurempaa haittaa"
Itseasiassa saa, mutta sekös sinua harmittaa kun koetat tulla toisten maille leikkimään hevosillasi tai koirillasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kunnassa oli vähän samantapainen juttu, ja mielestäni kunta päätti niin, että uiminen sai jatkua, koska siellä oli käyty jo pitkään. Maanomistajilla oli sauna ja pieni pirtti ehkä noin 50 metrin päässä rannasta. Mökkielämää siellä ei enää vietetä, mutta kuntalaiset saivat pitää uimapaikkansa. Sitä ei kyllä kukaan pidä puhtaana, joten lampi on aika rehevöitynyt ja roskia on joka paikassa.
Kunta ei tietenkään voi missään päättää onko yksityisomistuksessa oleva ranta yleinen uimaranta vai ei. Toki kunta voi päättää silloin jos se on maanomistaja siinä rannalla.
Ei kunta ollut maanomistaja. Tiedän varmaksi, koska tunnen sen perheen, joka maan omistaa. Tämän lisäksi kunnalla ei ole sillä seudulla maita, koska kaikki järveä/lampea ympäröivät maat ovat joko peltoja tai sitten yksityistä metsää. Siitä en tiedä, oliko kunnan päätös virallinen, mutta joka tapauksessa uiminen jatkui siellä jollain mandaatilla, kun joku oli käynyt kunnalle valittamassa rannan sulkemisesta. Pieni paikkakunta ja varmaan vähän jotain omien suosimista ilmassa. Harmitti kyllä sen perheen puolesta, mutta minkäs teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
https://www.ymparisto.fi/download/jokamiehenoikeus_suomi_122017_a4pdf/%…
"Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Viljelyksessä olevilla pelloilla ja muilla vastaavilla alueilla ei saa liikkua, koska siitä voi aiheutua vahinkoa. Talvella pellon yli voi kulkea. Kunnostettujen ulkoilureittien ja latujen käyttäminen perustuu jokamiehenoikeuteen."
Päivän vinkki: lue itse omat viittauksesi, niin et tule väittäneeksi itseäsi vastaan. Mistä tuosta päättelet, että vuosikymmeniä sitten hylätty metsittynyt tai vedellä täyttynyt hiekkakuoppa ei olisi "luonnontilainen tai siihen verrattava alue"?
Koeta itse pysyä kontekstissä; metsittyminen kestää vuosikymmeniä ja jos hiekkakuopalla kasvaa 30cm puustoa niin se voidaan tulkita jo metsäksi eikä entiseksi hiekkakuopaksi.
Se että hiekkakuopan pohjalle ilmestyy sade- ja pohjavedestä lammikko muutamassa kuukaudessa ei muuta kuoppaa "luonontilaiseksi".
Hiekkakuoppa ei muutu uimakelpoiseksi lammeksi muutamassa kuukaudessa. Yritä itse pysyä kontekstissa, joka oli, että saako maanomistaja kieltää liikkumisen hylätyllä hiekkakuopalla.
PS. 30 cm puu kasvaa parissa kuukaudessa.
Näytä mulle puu joka Suomessa kasvaa parissa kaudessa 30cm halkaisijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Aivan varmasti teillä ei ole useampaa kilometriä omaa rantaa. Tyhmät eivät tajua kuinka monta hehtaaria tuollaisella tilalla olisi, eivätkä hahmota valheensa epäuskottavuutta.
No tule ihmeessä mittaamaan. Mutta kun on.
Ymmärrän että se harmittaa jos itsellä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Enpä oikein usko että teillä on kilometrikaupalla rantaa joka kuuluisi pihapiiriinne.
No Katsos maat ympärillä on omia ja tiellä on puomit. Kai siellä joku yksittäinen ihminen voi joskus uidakin jos jaksaa rantaan kävellä.
Mutta kun ulinaa tuli kun tehtiin laidun ihmisten uimarannalle, no ei tehty kun tehtiin omille maille.
Nuorien hevosten laitumelle ei ole asiaa, jos oma henki on kallis.
Jos se teidän ranta on jonkun ison vesistön äärellä ja mä kanootillani rantaudun kilometrin päässä teidän pihapiiristä, katson ettei ole hepoisten eikä lehmien uittopaikka juuri siinä, ja leiriydyn yöksi rannan tuntumaan jättämättä mitään jälkiä saatikka roskia perääni niin onko meillä ongelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Aivan varmasti teillä ei ole useampaa kilometriä omaa rantaa. Tyhmät eivät tajua kuinka monta hehtaaria tuollaisella tilalla olisi, eivätkä hahmota valheensa epäuskottavuutta.
Jos on pyöreö lätäkkö halkaisijaltaan 160 m sen rantaviivaa on 1 km, eli ei tuossa niin hirveän isoa maaplänttiä tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luonnontilaisuus on kriteeri ja talousmetsä tulkitaan luonnontilaiseksi. Auki kaivettu soramonttu ei.
Mihin tämä väite jokamiehenoikeuksien rajoittumisesta luonnontilaiseen ympäristöön perustuu? Olisiko antaa viittausta johonkin lakipykälään tai edes kirjalliseen retkeilyohjeeseen tai muuhun sellaiseen?
https://www.ymparisto.fi/download/jokamiehenoikeus_suomi_122017_a4pdf/%…
"Jalan, hiihtäen, pyöräillen ja ratsain liikkuminen on yleensä sallittua luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla, jos siitä ei aiheudu vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa. Asumusten pihoille ei saa mennä luvatta. Viljelyksessä olevilla pelloilla ja muilla vastaavilla alueilla ei saa liikkua, koska siitä voi aiheutua vahinkoa. Talvella pellon yli voi kulkea. Kunnostettujen ulkoilureittien ja latujen käyttäminen perustuu jokamiehenoikeuteen."
Päivän vinkki: lue itse omat viittauksesi, niin et tule väittäneeksi itseäsi vastaan. Mistä tuosta päättelet, että vuosikymmeniä sitten hylätty metsittynyt tai vedellä täyttynyt hiekkakuoppa ei olisi "luonnontilainen tai siihen verrattava alue"?
Koeta itse pysyä kontekstissä; metsittyminen kestää vuosikymmeniä ja jos hiekkakuopalla kasvaa 30cm puustoa niin se voidaan tulkita jo metsäksi eikä entiseksi hiekkakuopaksi.
Se että hiekkakuopan pohjalle ilmestyy sade- ja pohjavedestä lammikko muutamassa kuukaudessa ei muuta kuoppaa "luonontilaiseksi".
Hiekkakuoppa ei muutu uimakelpoiseksi lammeksi muutamassa kuukaudessa. Yritä itse pysyä kontekstissa, joka oli, että saako maanomistaja kieltää liikkumisen hylätyllä hiekkakuopalla.
PS. 30 cm puu kasvaa parissa kuukaudessa.
Hiekkakuopalla voi olla uimakelpoinen lampi vielä silloinkin kun se kuoppa on käytössä.
Kunta on voinut lunastaa aikoinaan vesijättömaan yhteiseksi alueeksi ja siitä merkintä uimapaikaksi. Virallisia toimituskirjoja tuskin löytyy maanmittauslaitokselta, kunnan arkistosta ehkä. Lapsuudenkotikunnassani näitä oli joka kyläkunnalla, ja niiden hoidosta vastasi kyläyhdistykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia meidän rantaan ( rantaviivaa useampi kilometri) ei ole mitään asiaa kenelläkään..
On ihan käsittämättömän vaikeaa tajuta että me uitetaan koirat, hevoset, tehdään laitumet ihan tasan mihin halutaan omalla maalla.
Enpä oikein usko että teillä on kilometrikaupalla rantaa joka kuuluisi pihapiiriinne.
No Katsos maat ympärillä on omia ja tiellä on puomit. Kai siellä joku yksittäinen ihminen voi joskus uidakin jos jaksaa rantaan kävellä.
Mutta kun ulinaa tuli kun tehtiin laidun ihmisten uimarannalle, no ei tehty kun tehtiin omille maille.
Nuorien hevosten laitumelle ei ole asiaa, jos oma henki on kallis.Jos se teidän ranta on jonkun ison vesistön äärellä ja mä kanootillani rantaudun kilometrin päässä teidän pihapiiristä, katson ettei ole hepoisten eikä lehmien uittopaikka juuri siinä, ja leiriydyn yöksi rannan tuntumaan jättämättä mitään jälkiä saatikka roskia perääni niin onko meillä ongelmaa?
Ei olisi, mutta tässähän puhuttiin näistä lähellä asuvista jotka yrittävät vaan omasta päätöksestään sosialisoida uimapaikan toisten mailta. Ja ihmettelevät kun se ei käykään.
Voisihan sitä tietysti ihan maalaisjärjellä ajatella, sopiiko tulla uimaan kiljuvien kakaroiden kanssa parinkymmenen metrin päähän mökkirannasta, jossa ihmiset haluavat varmaan viettää vähäistä vapaa-aikaansa omiensa joukossa. Varmaan olisi kiva myös uida vaikka alasti omilla mailla ilman, että joku lumihiutale vetää rosikseen vilauttelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee myös huomata että jokamiehen oikeuksien ehtona on korkeintaan vähäinen haitta. Maanomistaja määrittelee mikä on vähäistä suurempi haitta. Tästä on ennakkotapauksia.
Maanomistaja ei todellakaan saa itse yksivaltiudella määritellä "vähäistä suurempaa haittaa"
Itseasiassa saa, mutta sekös sinua harmittaa kun koetat tulla toisten maille leikkimään hevosillasi tai koirillasi.
Itseasiassa ei saa. Ja minulla ei ole hevosia eikä koiria, mutta on metsää.
Hyvin tyypillinen tapaus on, että isäntä pyrkii estämään metsässään liikkumisen, koska sinne syntyy näkyviä polkuja ja on pitänyt tätä vähäistä suurempana haittana. Oikeuskäytännön mukaan polkujen syntyminen ei ole vähäistä suurempaa haittaa, joten sillä perusteella liikkumista ei voi rajoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tyyppi omistaa koko maa-alueen lammen ympäriltä, niin hän voi sen sulkea aitaamalla alueen.
Jos hän jättää jonkun kohdan aitaamatta eikä kohta ole välittömässä pihan läheisyydessä, voi lammessa käydä siitä kohdasta myös uimassa.
Hän voi rakentaa aidan lammen ympärille, mutta ellei koko lampi kuulu pihapiiriin on jokaisella oikeus ylittää aita. Eikä ole oma keksintöni vaan ympäristöministeriön lausunto.
Aita on nimenomaisesti pihapiirin rajapyykki, tästä syystä niistä harvemmin tehdään vaikeasti ylitettäviä, koska lähtökohtaisesti oletetaan että jokainen tajuaa pysyä aidan toisella puolella.
ympäristöministeriössä on selvästikin typerykset hommissa, jos eivät tajua aidan tarkoitusta psykologisella tasolla ja oikein antavat luvan ylittää niitä, aiheuttaen ensisijaisesti eripuraa ihmisten välille.
Aiheellisempaa olisikin kysyä, että miksei ap ja muut rannattomat ihmiset vaan sitten tee itselleen jonkunlaista kiulua missä pulahtaa, ei oo vaikeeta eikä kallistakaan jos itse tekee, nykyään saa myös täysin valmiita allas-settejä joissa voi kokonsa puolesta uida mainiosti aikuisetkin.
Päivän vinkki: lue itse omat viittauksesi, niin et tule väittäneeksi itseäsi vastaan. Mistä tuosta päättelet, että vuosikymmeniä sitten hylätty metsittynyt tai vedellä täyttynyt hiekkakuoppa ei olisi "luonnontilainen tai siihen verrattava alue"?