Kertokaa TAVALLISET IHMISET aspergeristä kärsivälle, että mikä merkitys SOSIAALISELLA HIERARKIALLE teille on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei statuksella ole itselleni mitään merkitystä, enkä ole asperger. Kohtelen siivoojaa ja Sauli Niinistöä aivan samalla tavalla.

Kummallakaan ei valtaa sinuun.

Entä haisevaa vihaista puliukkoa JA pomoasi/asiakkaita (ihimisä joilla on siinuun valtaa)?

Ex-pomon kanssa olimme jatkuvasti napit vastakkain, kun en suostunut alistumaan hänen mielivaltaiseen johtamiseensa. Hänen harmikseen hänelläkään ei ollut mahdollisuutta vaihtaa työntekijää sormia napsauttamalla. Puliukon kanssa en tietenkään halua olla missään tekemisissä hänen elämäntapavalintojensa vuoksi. Tämä ei liity hänen sosiaaliseen statukseensa millään tavalla.

Sinulla on siis hierarkia kenen kannsa haluat olla tekemisissä

Kyse ei ole hierarkiasta, vaan vapaudesta valita seuransa oman mielen mukaan. En seurustelisi myöskään alkoholistisen erikoislääkärin kanssa, joten sosiaalisella statuksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Ymmärrät että tämä on luomasi sosiaalinen hierarkia

Sen alimpana näyttävät olevan alkoholia käyttävät ihmiset

Kumpikaan väitteistäsi ei pidä paikkaansa.

Hierarkijoita on pakko käyttää, kuten huomasit

Hierkia ei ole synonyymi sosiaaliselle hierarkialle. Sosiaalista hierarkiaa ei voi yksi ihminen luoda.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe hierarkioista erityistä hyötyä, ne ovat ennemminkin pölyttyneitä ja ikäviä. Näkyvät työelämässä kuitenkin vahvasti. Esim. omaisia otetaan kesätöihin firmaan, ja niitä pitäisi sitten pokkuroida. Joku kauan töissä ollut, erilaisen koulutustaustan omaava saattaa olla tosi koppava vasta-alkajia kohtaan jne. Yhteistyö on vaikeaa.

Eräs vahvuus voi olla juuri se, että ei kunnioita hierarkioita vaan kyseenalaistaa ne?

Sosiaaliset hierarkiat syntyvät ihmisten sisäsyntyisestä turvallisuudenhakuisuudesta ja hyväksynnän tarpeesta. Toisilla ihmisllä nämä tarpeet ovat huomattavan voimakkaita, toisilla niitä ei ole juuri lainkaan. Sellaiset ihmiset, joiden asema, taidot tai muut luontaiset ominaisuudet pystyvät tarjoamaan näitä asioita, nousevat väkisin sosiaalisessa hierarkiassa korkealle. Niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut jalustalle nostettuja sankareitakin.

Ei sankarit ja hierarkiat liity mitenkään toisiinsa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En näe hierarkioista erityistä hyötyä, ne ovat ennemminkin pölyttyneitä ja ikäviä. Näkyvät työelämässä kuitenkin vahvasti. Esim. omaisia otetaan kesätöihin firmaan, ja niitä pitäisi sitten pokkuroida. Joku kauan töissä ollut, erilaisen koulutustaustan omaava saattaa olla tosi koppava vasta-alkajia kohtaan jne. Yhteistyö on vaikeaa.

Eräs vahvuus voi olla juuri se, että ei kunnioita hierarkioita vaan kyseenalaistaa ne?

Sosiaaliset hierarkiat syntyvät ihmisten sisäsyntyisestä turvallisuudenhakuisuudesta ja hyväksynnän tarpeesta. Toisilla ihmisllä nämä tarpeet ovat huomattavan voimakkaita, toisilla niitä ei ole juuri lainkaan. Sellaiset ihmiset, joiden asema, taidot tai muut luontaiset ominaisuudet pystyvät tarjoamaan näitä asioita, nousevat väkisin sosiaalisessa hierarkiassa korkealle. Niin kauan kuin on ollut ihmisiä, on ollut jalustalle nostettuja sankareitakin.

Ei sankarit ja hierarkiat liity mitenkään toisiinsa

Tottakai liittyvät. Torilla tavataan ja vedetään perseet olalle, koska joku menestyi leikkimielisessä pelissä on ennen kaikkea sosiaalinen ilmiö.

Alinta pohjasakkaa olemme me mielenterveyspotilaat. Sen olen huomannut selvästi kun olen mielenterveysongelmista kärsinyt. Kun olen vielä vammainen mielenterveyspotilas, niin en kyllä useimpien ihmisten mielestä ole minkään arvoinen. Hyvä jos edes monien mielestä ole edes ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lähinnä vastustan tietoisesti sosiaalisia hierarkioita. Jäin miettimään onko sosiaalisten hierarkioiden merkitys minulle silloin tuo, vai voisinko sanoa, että niillä ei ole minulle merkitystä, koska en koe tarpeelliseksi kunnioittaa niitä ja niiden rajoja.

Niin arvostat ehkä ihimisiä, jotka vastustavat hierarkijoita.

Tämä taas luo uuden hierarkian... jne...

Et voi olla käyttämättä hierarkijoita. Varmasti laittelet näiden viestien kirjoittajia.

En voi sanoa arvostanani ihmisiä, jotka vastustavat hierarkoita sen enempää tai vähempää kuin ihmisiä, jotka eivät toimi niin. Oma vastustamiseni on omaani, enkä erikseen toivo että tämä toiminta laajenisi. Jos joku ottaa mallia minusta, niin ihan vapaasti, mutta en sellaista odota enkä pety, jos joku ei otakaan mallia (enkä myöskään hihku ilosta, jos joku ottaa mallia. Nuo ovat sitten toisten ihmisten päätöksiä)

No oikeastaan normaalit ihmisetkään eivät pisteytä muita, vaan ymmärtävät erilaisuutta. Mutta valitettavasti ne muutamat tapaukset, joilla on jotain itsetuntohäikkää, tykkäävät harrastaa tätä statussekoilua, ja yleensä melko äänekkäästi, aiheuttaen samalla myös normi-ihmisille paineita ja kuvitelmia statuksen merkittävyydestä.

Eli samalla tavalla kuin on aspergereitakin, on muitakin vähemmistössä olevia normaalista poikkeavia, esim. vaikka sosiopaatteja tai narsisteja joille nämä statusjutut on jostain syystä tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Hierarkien kyseenalaistaminen? What?

Länsimaissa on hallitseva kyvykkyyden hierarkia. Älykkäimmät ja ahkerimmat nouset korkeimmalle. Mikä on hyvä. Kaikille pyritään saamaan samat mahdollisuudet opiskella. Ahkeruus ja älykkyys rajaa sen kuka tekee sinun aivoleikkauksesi.

Ahkeruus, älykkyys ja sopiva kasvuympäristö ja muut ympäristötekijät, vahingoittavilta onnettomilta sattumuksilta säästyminen sekä terveydentila.

Ahkeruus ja älykkyys ei riitä, jos muut asiat menevät täysin pieleen. Monenlaisista ongelmista voi selvitä, mutta sekin vaatii sopivia ympäristötekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Alinta pohjasakkaa olemme me mielenterveyspotilaat. Sen olen huomannut selvästi kun olen mielenterveysongelmista kärsinyt. Kun olen vielä vammainen mielenterveyspotilas, niin en kyllä useimpien ihmisten mielestä ole minkään arvoinen. Hyvä jos edes monien mielestä ole edes ihminen.

Ette onneksi kaikkien mielestä.

Tässä maailmassa on niin paljon epäkohtia, että olisi ihme jos kukaan ei sairastuisi psyykkisesti. Ihminen ei olisi enää ihminen, jos se kestäisi aina kaiken.

Monen psyykkiseen sairastumiseen on vaikuttanut traumaattiset tapahtumat, jotka eivät ole henkilön itsensä aiheuttamia, vaan joidenkin muiden - ehkä niiden "terveiden" tekoja.

Mielenterveysväessä yllätyn jatkuvasti siitä miten hienoja tyyppejä on. Akuuttivaiheessa voi tökkiä, mutta kun olo tasaantuu, selviää että on monenlaista työhistoriaa, myös akateemista väkeä. Kirjavia vaiheita.

Ainoa mistä huomaa eron "normaaleihin" on ilkeyden puuttuminen.

Jokainen on jo käynyt monet myllytykset läpi, turha on karsiutunut, ollaan ihmisyyden ytimessä. Siinä mikä psykopaateilla puuttuu.

Se on hierarkioita. Ei hierarkijoita.

Kuten monarkia - monarkioita, oligarkia - oligarkioita.

Kiitos.

Oletko AP ajatellut, ettet mieti mikä on erilailla, vaan missä olet samanlainen kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko AP ajatellut, ettet mieti mikä on erilailla, vaan missä olet samanlainen kuin muutkin.

Miksi ehdotat tuollaista?

Jos hyväksyy erilaisuuden niin ei tarvitse tuntea olevansa samanlainen.

Itselle kaikki on saman arvoisi jotka joutuvat ansaitsemaan arvostuksen ja kunnioituksen vaikka kuinka naiset vaativat jalustalle nostamista sekä arvostusta ja kunnioitusta ansaitsematta pelkästään olemalla nainen

Kuka on "tavallinen"? Hierarkiat ovat käytännöllisiä esimerkiksi armeijassa ja yrityksissä. Toki jokaisella alalla on omat auktoriteettinsä.

Vierailija kirjoitti:

Hierarkijoita on pakko käyttää, kuten huomasit

hierarkia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki luonnossakin on hierarkkista. Hyvä arkkitehti saa paremman aseman muiden silmissä kuin se huono jne, se perustuu arvonantoon, ja se taas perustuu siihen miten paljon joku antaa yhteisölle jotakin.

Uskotko myös, että joku on alfa ja joku on sosiaalinen hylkiö?

Miksi sillä omalla asemalla on niin paljon väliä teille tavallisille ihmisille?

Asemalla ja sosiaalisella statuksella on se merkitys, että se vaikuttaa siihen, kuinka ketäkin kohdellaan ja kuinka häneen suhtaudutaan. Valitettavasti näin se menee käytännössä.

Onko tämä joku terveiden ihmisten normaali käytösmalli, joka tulee terveen ihmisen biologiasta vai onko teille opetettu, että toisia on oikein kohdella huonommin, jos jollakin on joku tietty asema ja sosiaalinen status?

T. Toinen Aspergerin omaava

Minulla on asperger, en kärsi siitä. Aloitus on minusta täysin omituinen. Eikö ole hienoa, että ei ymmärrä ihmisten luokittelua ?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on asperger, en kärsi siitä. Aloitus on minusta täysin omituinen. Eikö ole hienoa, että ei ymmärrä ihmisten luokittelua ?

Yleensä aspergerista kärsivät joutuvat kiusauksen ja lavastuksien uhriksi joissa heistä keksitään kaikkea paheksuttavia valheita, kun kiusaajat ja narsistit tietää etteivät aspergerit ymmärrä sitä, että ihmiset kohtelevat huonosti, jos ihmistä edes huhujen tasolla pidetään jotain hyvin paheksuttavaa tehneenä.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihmettelen aspergerina miksi tavallisia ihmisiä kiinnostaa joku status tai hienot vaatteet tai edes maine.

Adhd-ihmisenä ihmettelen ihan samaa. Joskus hävettää rankasti kanssakulkijan puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki luonnossakin on hierarkkista. Hyvä arkkitehti saa paremman aseman muiden silmissä kuin se huono jne, se perustuu arvonantoon, ja se taas perustuu siihen miten paljon joku antaa yhteisölle jotakin.

Uskotko myös, että joku on alfa ja joku on sosiaalinen hylkiö?

Miksi sillä omalla asemalla on niin paljon väliä teille tavallisille ihmisille?

Asemalla ja sosiaalisella statuksella on se merkitys, että se vaikuttaa siihen, kuinka ketäkin kohdellaan ja kuinka häneen suhtaudutaan. Valitettavasti näin se menee käytännössä.

Onko tämä joku terveiden ihmisten normaali käytösmalli, joka tulee terveen ihmisen biologiasta vai onko teille opetettu, että toisia on oikein kohdella huonommin, jos jollakin on joku tietty asema ja sosiaalinen status?

T. Toinen Aspergerin omaava

Itse uskon, että se on opetettua ja liittyy vahvasti kunkin kulttuurin arvoihin, koska esimerkiksi monissa arabi maissa ei paheksuta esim. naisten oikeuksien viemistä käydä koulussa ja töissä, naisten pahoinpitelyjä, naisten raisk. yms. vaan ne hyväksytään. Myös jopa naisten kunniamurh. hyväksytään, jos nainen on ollut sellaisen miehen kanssa, jota perhe ja suku ei hyväksy.