Saan olla miehen mökillä kesällä viikon, muu perhe koko loman

Oot aika hirvee akka ilmeisesti, tai sitten tyhmä, jos on tarinasi totta ja edelleen olet noin riitaisassa liitossa, että viikkoa ei pärjätä. Miten te pärjäätte kotona sitten???

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaisi hyvältä, viikko lasten kanssa keskenään kaupungissa, viikko perheenä mökillä ja viikko ihan omaa aikaa.

Ehkä menit liian pitkälle? Jos hermot menee appivanhempien takia, miksi olla siellä pidempään kuin viikon?

Kyllä, tuo olisi minusta hyvä, noin esitettynä. Mutta miehen mukaan siis näin olisi juuri siksi, ettei minun kanssa voi olla pidempään ilma riitaa. Itse olin ajatellut, että tehtäisiin kotimaan retki/ retkiä sään mukaan ja muutakin kuin nökötettäisiin yhdessä paikassa. Ei mies voi sanella, milloin saan tulla ja lähteä, se sattui kun kuitenkin ollaan samaa perhettä, mielestäni. Ap

Jos en eroaisi, tekisin seuraavasti: Yhteiselle viikolle lasten kanssa (mies mökillä) varaisin jonkun ihanan loman. Yksinäisen viikon viettäisin ihan missä huvittaa (Italia/Ranska) ja tekisin juuri mitä huvittaa enkä paljoakaan miettisi olevani jonkun vaimo - eihän mieskään muista.

Siitä miehen armoviikosta sanoisin aivan huolettomasti, että en ehdi/halua olla riitelemässä kuin pari päivää, joten jakaisin senkin: lapset pari pv miehen kanssa, pari minun (joku kiva retki). Sitten muutavaksi päiväksi pyrähtäisin mökille, mutta en kassia purkaisi tai tekisi mitään, siis yhtään mitään töitä. Ruokavuorollani veisin lapset ulos syömään tai syötäisiin lasten mieluista valmista.

Miksi appivanhemmat ovat jatkuvasti miehesi omistamalla mökillä ? Miksi mökki ei ole teidän yhteinen, onko asuntokin vain jomman kumman, onko teillä avioehdossa jaettu kaikki omaisuus ?

Vierailija kirjoitti:

Jos appivanhemmat asuvat pihapiirissä koko vuoden ei heitäkään oikein voi siitä pois häätää.

Eikä oikein voi kieltää sisaruksiakaan tapaamasta omia vanhempiaan, eli näitä samassa pihassa asubis appivanhempia.

Määrääminen tai kieltäminen (onko näin vai otatko sen sellaiseksi?) on mieheltä väärin, mutta jos tosiasia on kuitenkin kaikille parempi, että olet siiellä vain viikon.

Jos mies omistaa mökin niin tietenkin hän saa olla siellä kuinka haluaa ja lapset myös hänen kanssaan.

Kun tosiasia ilmeisesti on tämä, että on hankalaa olla yhdessä tuolla kokoonpanolla ja kokoonpano ja asumistilanne on tuonkaltainen niin miksi et nauttisi hyvällä omallatunnolla ja mielellä omasta vapaa-ajasta? Mieskin voi ajatella niin.

Miksi edes havittelet enempää aikaa sinne härdelliin?

Olosuhteita mökillä et voi yksin muuttaa.

Kiitos, osasit tosi hyvin kiteyttää tilanteen. Kukaan ei halua häätää appivanhempia ja hehän ovat lastemme isovanhemmat! Ja lapsille ovat arvokkaita rakkaita myös serkut! Nämä suhteet olen kaikin tavoin yrittänyt pitää läheisinä ja hyvinä.

Itse vain loukkaannuin siitä, että mies määräilee miten saan olla mökillä ja miten en, ja hän syyttää minua riidoista. Se on väärin ja tuntuu pahalta. En ehkä osannut kuvata tilannetta paremmin, mutta minusta tällainen ilmoitus oli epäreilu juuri ennen lomaa. Olen pyytänyt yhteistä loman suunnittelua keväällä, ja mies ei ole ehtinyt. Nyt sitten tämä on hänestä suunnitelma. En siis toivonut lisää mökkiaikaa, vaan meille perheenä yhteistä lomaa ja vaikka pientä reissua yhdessä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos en eroaisi, tekisin seuraavasti: Yhteiselle viikolle lasten kanssa (mies mökillä) varaisin jonkun ihanan loman. Yksinäisen viikon viettäisin ihan missä huvittaa (Italia/Ranska) ja tekisin juuri mitä huvittaa enkä paljoakaan miettisi olevani jonkun vaimo - eihän mieskään muista.

Siitä miehen armoviikosta sanoisin aivan huolettomasti, että en ehdi/halua olla riitelemässä kuin pari päivää, joten jakaisin senkin: lapset pari pv miehen kanssa, pari minun (joku kiva retki). Sitten muutavaksi päiväksi pyrähtäisin mökille, mutta en kassia purkaisi tai tekisi mitään, siis yhtään mitään töitä. Ruokavuorollani veisin lapset ulos syömään tai syötäisiin lasten mieluista valmista.

Tämä on hyvä! :) ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miehen mukaan minua ei huolita pidemmäksi aikaa siksi, että tulee valitusta ja riitaa. Syy on hänestä täysin minun, omaa osuuttaan ei pysty näkemään. Tuntuu kurjalta, että lomailee mieluummin appivanhempien kuin minun kanssani ja meillä yhteistä lomaa on siis viikko. Eli nyt sitten ei edes sitä. Meninkö liian pitkälle? Ap

Tuossa provo paljastui, eli teillä on yhteistä lomaa viikko, joten et olisi siellä mökillä muutenkaan heidän kanssa sen enempää, jos muut lomat eri aikaan.

Siis minulla on lomaa 3,5 viikkoa ja miehellä 3. Yksityisellä usein näin, etenkin kv puolella. Liekö tuttua sinulle? Ap

Niin, mutta ap sä kirjoitit että on YHTEISTÄ LOMAA VIIKKO, joten et muutenkaan pääsisi miehen kanssa viettämään lomaa kuin tuon viikon ja se tapahtuisi mökillä.

Jos tarkoitit jotain muuta, opettele parempi ulosanti, nyt se on sekavaa. Ei ihmekään että konflikteja syntyy, kun sepustetaan sitä sun tätä.

Jäin vaan miettimään, että miten perhe-elämä sujuu muun ajan vuodesta, jos muutaman viikon aikana tilanne kärjistyy jossain mökillä noin paljon ja tuskin kaikkeen on appivanhemmat syynä. Miksi esim anoppi huseerais mökin keittiössä, kun on vieressä omakin? Ihan älytöntä settiä.

Kauhea tilanne, jos mökki on appivanhempien pihapiirissä ! Ihmeellisiin kuvioihin ihmiset sotkeentuukin.

Vierailija kirjoitti:

Toihan ois taivaallista että mies veis lapset viikoks mökille ja ite sais tehdä mitä vaan.

Miksi porsit?

Kiemurtelen täällä naurusta. Ap on parempi kuin Emilia, Ammattivalittaja ja Terapeuttihullu yhteensä.  :D

Huippua ap, että otit omien asioittesi päätäntävallan omiin käsiisi! Minä tein saman muutama vuosi sitten ja se pelasti avioliittomme.

Hermo kiristyy aina mökillä kun appivanhemmat häärää siellä. Ei ole kivaa mökkeillä. JA NYT MIES P-KELE SANOO ETTEN SAA OLLA SIELLÄ KUIN VIIKON!!!

Vierailija kirjoitti:

Vier<br />

ailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja miehen mukaan minua ei huolita pidemmäksi aikaa siksi, että tulee valitusta ja riitaa. Syy on hänestä täysin minun, omaa osuuttaan ei pysty näkemään. Tuntuu kurjalta, että lomailee mieluummin appivanhempien kuin minun kanssani ja meillä yhteistä lomaa on siis viikko. Eli nyt sitten ei edes sitä. Meninkö liian pitkälle? Ap

Tuossa provo paljastui, eli teillä on yhteistä lomaa viikko, joten et olisi siellä mökillä muutenkaan heidän kanssa sen enempää, jos muut lomat eri aikaan.

Siis minulla on lomaa 3,5 viikkoa ja miehellä 3. Yksityisellä usein näin, etenkin kv puolella. Liekö tuttua sinulle? Ap

Niin, mutta ap sä kirjoitit että on YHTEISTÄ LOMAA VIIKKO, joten et muutenkaan pääsisi miehen kanssa viettämään lomaa kuin tuon viikon ja se tapahtuisi mökillä.

Jos tarkoitit jotain muuta, opettele parempi ulosanti, nyt se on sekavaa. Ei ihmekään että konflikteja syntyy, kun sepustetaan sitä sun tätä.

Jäin vaan miettimään, että miten perhe-elämä sujuu muun ajan vuodesta, jos muutaman viikon aikana tilanne kärjistyy jossain mökillä noin paljon ja tuskin kaikkeen on appivanhemmat syynä. Miksi esim anoppi huseerais mökin keittiössä, kun on vieressä omakin? Ihan älytöntä settiä.

Pahoittelut! Tiedän että on sekavaa. Kuitenkin pointti ei ole tarkat lomapäivät tai appivanhemmat, vaan miehen käytös ja oma vastaukseni siihen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Huippua ap, että otit omien asioittesi päätäntävallan omiin käsiisi! Minä tein saman muutama vuosi sitten ja se pelasti avioliittomme.

Kiitos

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en eroaisi, tekisin seuraavasti: Yhteiselle viikolle lasten kanssa (mies mökillä) varaisin jonkun ihanan loman. Yksinäisen viikon viettäisin ihan missä huvittaa (Italia/Ranska) ja tekisin juuri mitä huvittaa enkä paljoakaan miettisi olevani jonkun vaimo - eihän mieskään muista.

Siitä miehen armoviikosta sanoisin aivan huolettomasti, että en ehdi/halua olla riitelemässä kuin pari päivää, joten jakaisin senkin: lapset pari pv miehen kanssa, pari minun (joku kiva retki). Sitten muutavaksi päiväksi pyrähtäisin mökille, mutta en kassia purkaisi tai tekisi mitään, siis yhtään mitään töitä. Ruokavuorollani veisin lapset ulos syömään tai syötäisiin lasten mieluista valmista.

Tämä on hyvä! :) ap

Juu, minä tekisin näin, mutta toki itsesi näköisesti ja miehellesi selväksi, että hän tekee sinusta väärin, mutta ei pilaa lomaasi tai sanele, missä saat ja et saa olla ja minkä aikaa.

Ymmärrän täysin sinua ja täytyy muistaa, että riitely on suhteissa ja perheissä täysin normaalia, mutta osa ihmisistä ei koskaa näe toisen näkökulmaa vaan aina vain omansa ja jos joku ilmaiseen poikkeavan näkökannan, hän on riitelijä (kommenteissä täällä sekä heitä että alistujia). Toivon sydämestäni sinulle hyvää lomaa, silti.

T. Sama

Varaisin itselleni ihanan matkan Kreikan saaristoon ja vihjailisin miehelle Kreikan upeista adoniksista korostaen heidän auringon päivettämää kullanruskeaa ihoa ja, miten hyvältä sixpack siinä näyttikään.

Loistava tilanne josta oot saanut kehitettyä ihme riidan ja itkun. Miehesi on oikeassa. Tai no, tuskin selviät mökillä päivääkään tuolla asenteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hermot menee, riitaa tulee ja appivanhemmat määrää kaikesta ja silti harmittaa, kun ei saa olla mökillä koko lomaa

Ei, vaan se, miten mies ulkoistaa perheestä ja yrittää päättää milloin olen tervetullut ja milloin en. Ap

Kuinka niin "yrittää päättää"? Sehän päätti, että sä olet tervetullut yhdeksi viikoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos en eroaisi, tekisin seuraavasti: Yhteiselle viikolle lasten kanssa (mies mökillä) varaisin jonkun ihanan loman. Yksinäisen viikon viettäisin ihan missä huvittaa (Italia/Ranska) ja tekisin juuri mitä huvittaa enkä paljoakaan miettisi olevani jonkun vaimo - eihän mieskään muista.

Siitä miehen armoviikosta sanoisin aivan huolettomasti, että en ehdi/halua olla riitelemässä kuin pari päivää, joten jakaisin senkin: lapset pari pv miehen kanssa, pari minun (joku kiva retki). Sitten muutavaksi päiväksi pyrähtäisin mökille, mutta en kassia purkaisi tai tekisi mitään, siis yhtään mitään töitä. Ruokavuorollani veisin lapset ulos syömään tai syötäisiin lasten mieluista valmista.

Tämä on hyvä! :) ap

Juu, minä tekisin näin, mutta toki itsesi näköisesti ja miehellesi selväksi, että hän tekee sinusta väärin, mutta ei pilaa lomaasi tai sanele, missä saat ja et saa olla ja minkä aikaa.

Ymmärrän täysin sinua ja täytyy muistaa, että riitely on suhteissa ja perheissä täysin normaalia, mutta osa ihmisistä ei koskaa näe toisen näkökulmaa vaan aina vain omansa ja jos joku ilmaiseen poikkeavan näkökannan, hän on riitelijä (kommenteissä täällä sekä heitä että alistujia). Toivon sydämestäni sinulle hyvää lomaa, silti.

T. Sama

Täällä on näitä provon huutelijoita, mutta ihan tosielämästä on tämä. Sama idea siis minulla, teen omasta lomastani upean ja nautin, ja tiivistit tosi hyvin tuon ajatukseni: hän ei pysty pilaamaan lomaani eikä sanele elämääni, eikä pysty loukkaamaan minua.

Ja on totisen totta, ettei mies osaa riidellä tai ymmärtää näkökulmaani. Minä olen aina ollut hänestä vaikea ihminen, kun olen nostanut esim. tähän mökkeilyyn liittyviä epäreiluuksia. No, nyt hän voi miettiä asioita ja katsoa, onko kivempaa ilman minua.

Iso kiitos sinulle!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huippua ap, että otit omien asioittesi päätäntävallan omiin käsiisi! Minä tein saman muutama vuosi sitten ja se pelasti avioliittomme.

Kiitos <3 En tiedä, miten meidän saaga lopulta päättyy, mutta mietin, itkettääkö mua pelko siitä, että takaisin ei ole paluuta. Tässä on kyse muustakin kuin yhdestä lomaviikosta. Koen, että tässä on koko perhe tietyllä tapaa pelissä. Murtaudun pois tietyistä käytöstavoista ja kuvioista. Ap

Just tuo on se huippujuttu! Meillä mies alkujärkytyksen jälkeen selvästi alkoi arvostamaan että olen omilla aivoilla ajatteleva aikuinen ihminen enkä mikään perässäkulkeva surkimus. Olen niin onnellinen puolestasi. Eikö vain olekin kumman virkistynyt olo?