Oletko ollut parisuhteessa narsistin kanssa?
Epäilen, että miesystävä on narsisti. Onko kokemusta miten tämä näyttäytyy parisuhteessa?
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi, mutta isälläni on monia narsistisia piirteitä joten vedän vastaanvanlaisia ihmisiä puoleeni.
Avaisitko hiukan miksi sinun isäsi narsismi houkuttelee ihmisiä juuri sinun puoleesi?
Olen eri, mutta perehtynyt narsismiin satoja tunteja.
Narsistin lapsi vaurioituu. Hänestä tulee narsisti itsekin tai ylikiltti ns. empaatikko tai läheisriippuvainen (josta voi opetella pois terapialla tai self helpillä).
Empaatikko ja narsisti ovat kuin avain ja lukko, sopivat yhteen. Tavallinen ihminen tuskastuu narsistiin nopeasti. Empaatikosta narsisti saa imettyä palveluksia. Narsisti tunnistaa tämän ja kokee empaatikon puoleensavetäväksi kumppaniksi. Empaatikko kokee narsistin tutuksi esim tyttö, jonka isä on ollut narsisti on saanut miehenmallin ja miehen ekan rakkauden narsistilta.
Olen itse narsisti-isän tytär. Kaksi narsistieksää. Myös kaksi narsistipomoa. Teen kovasti töitä, että elämäni narsistit olis nyt tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi, mutta isälläni on monia narsistisia piirteitä joten vedän vastaanvanlaisia ihmisiä puoleeni.
Avaisitko hiukan miksi sinun isäsi narsismi houkuttelee ihmisiä juuri sinun puoleesi?
Olen eri, mutta vastaus on ilmiselvä: ihminen valitsee yleensä aina tuttua, koska tuttu on turvallista.
Paitsi tässä kuvattiin niiden muiden hakeutumista narsisti-isän lapsen seuraan. Sitä ihmette!en.
-sama
Koska isä on kouluttanut lapsen sietämään narsistin oikkuja ja rikkonut lapsen terveet rajat ja kyvyn pitää puoliaan.
Just eilen seurasin tällaista näytelmää abc:llä, missä henkisesti epävakaa isä piinasi perhettään ja pieni noin 5 v tytär sieti kohtelua vaitonaisena lampaana kuten pystyynkuollut äitikin.
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
Hyvä! Muista pitää huolta itsestäsi ja se, että sinulla on siihen oikeus, keinolla millä hyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Olen sosiopaatti ja musta empaatikko, ja rakastan narisisteja, niiden pinnallista charmia ilman mitään karismaa, karaktaarista nyt puhumattakaan.
Narsisteilla on pohjaton alemmuuskompleksi, ja niistä saa hyviä palvelijoita, kun sosiopaatti/musta empaatiikko hieman niitä kouluttaa. Tyypillinen koulutusjakso kestää n. 2 viikkoa, joka päättyy narsistin minuuden täydelliseen romahdukseen, jonka jälkeen ne ovat kilttejä pikkukoiria, jotka eivät edes hauku räksytyksestä nyt puhumattakaan.
Höpsis, fantacy voisi olla hiukan psykologisesti uskottavampaa tai tuo on suunnattu varhaisteineille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Onko narsistilla koskaan niin vahvaa motivaatiota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Onko narsistilla koskaan niin vahvaa motivaatiota?
Katso youtubesta Raw motivations ja Mental healness. Todella harvinaista, että narsisti edistyy. Sen varaan ei pidä laskea toivoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Onko raivoherkkä vai kiviseinä? Raivohullun kanssa on itsellä ollut helpompaa. Piinkovat piilonarsistit ovat satuttaneet pahemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Onko raivoherkkä vai kiviseinä? Raivohullun kanssa on itsellä ollut helpompaa. Piinkovat piilonarsistit ovat satuttaneet pahemmin.
Ei minusta ole oikein kumpaakaan. Ehkä tuollainen kiviseinä siinä mielessä, että puhuu kyllä paljon ja muka tunteellisesti, mutta oikeasti suurin osa siitä on ihan höpöhöpö fantasiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
juu olen narsistin kanssa jonkinlaisessa suhteessa. Johtuu häiriintyneestä persoonallisuudestani että viehätyn narsistinaisista. Pelit on jatkuvasti menossa ja hyvin räiskyy, jollei räisky niin laitan räiskymään. Helppo niitä on provosoida, ja narsisti on tavallaan uskollinen, tulee aina takasin koukkuun. Otan tän vähän ihmissuhdeurheilun eliittilajina, kaikki ei pysty eikä kestä. Hauskuutta tässä ei ole, mutta olen vakavamielinen niin kyllä tämä sujuu. Aina oppii lisää, sano Macchiavelli, kun mestauslavalle oltiin viemässä.
Jännä. Viehätyt narsistinaisista tai ns narsisteista, koska kuulostat itse psykopaatilta. Kukaan muu ei nauti narsistien peleistä.
Ei tosiaankaan hauskuutta ole. Vaan näissä peleissä on kaksi pelaajaa.
Psykologisissa testeissä saan tosin normaalia selvästi matalammat pisteet psykopatiasta.
Narsismista erittäin matalat ja joskus jopa pyöreä nolla pistettä.
Macchiavellismista tuleekin sitten normaalia korkeampi potti. Täyttä pottia ei voi tulla, koska olen hyväntahtoinen, eikä minulla ole oman voiton tavoittelua.
Vierailija kirjoitti:
Olen tutustunut pariin mieheen, jotka valehtelivat tosi paljon. Toinen valehteli olevansa eronnut, vaikka oli naimisissa (Tampere). Toinen teki lapsen erään naisen kanssa ja ehdotti lapsen syntymän aikoihin minulle seurustelua kanssaan (Espoo).
Arvioisin nämä molemmat narsisteiksi seuraavien piirteiden johdosta: jatkuva valehtelu, eivät osoittaneet syyllisyyttä, katumusta, eivät ottaneet vastuuta käytöksestään, itsekkyys.
Milloin tämä Espoon tapaus oli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Jos on matalat pisteet niin saattaa olla kyse narsistista taipumuksista. Voi hyvinkin kehittää persoonallisuuttaan pysyvästi. Koita olla rakastava rajoja asettaessasi. Vältä tylyyttä ja epäluuloa, niistä tulee helposti itseään toteuttava ennustus. Olette siis molemmat erikseen terapiassa ja yhteinen terapia myös? Jollei muuta niin voi sanoa että parisuhteeseen on panostettu ainakin sen verran.
M32 kirjoitti:
En ole mutta muutamaan otteeseen olen saanut kuulla itse olevani narsisti.
Olenkin pohtinut asiaa pitkään ja huomannut itsessäni jotain sellaisia piirteitä, asiasta jotain oikeasti tietävä voisikin valaista että onko tosiaan niin että oikea narsisti ei tiedosta omaa narsismiaan tai ei ainakaan myönnä itsessään mitään vikaa missään olosuhteissa 🤔
Se narsistityyppi, jota yleensä ajatellaan kun ajatellaan narsistia, eli sellainen avoimesti hyvin mahtaileva, usein itse tiedostaa narsistiset piirteensä selvästi eikä häpeä niitä yhtään, vaan on niistä ylpeä. Mutta sellainen uhriutuva narsisti tuskin myöntäisi olevansa narsisti.
Olen itsekin miettinyt, että voisinko olla narsisti. En kyllä todellakaan ole siitä ylpeä, vaan ajatus on kauhea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Onko raivoherkkä vai kiviseinä? Raivohullun kanssa on itsellä ollut helpompaa. Piinkovat piilonarsistit ovat satuttaneet pahemmin.
Ei minusta ole oikein kumpaakaan. Ehkä tuollainen kiviseinä siinä mielessä, että puhuu kyllä paljon ja muka tunteellisesti, mutta oikeasti suurin osa siitä on ihan höpöhöpö fantasiaa.
Miten sun kumppanin narsismi ilmentyi arjessa ennen terapiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
38 jatkaa vielä. Oma napa tulee tällä aina ensin, eikä voi mitenkään ymmärtää, että siinä olisi jotain pahaa. Vaikka ei lasten vanukasta syö, niin tältä voisi odottaa jotain sellaista 😄 Minäminäminä, minun harrastukset, minun menot, minun vaatteet, minun ruoat muut saa sitten jos jotain jää.
Miten voit? Itse sairastun aina narsistin lähellä.
Hän on tunnetasolta noin nelivuotias eilä tule kehittymään ilman vuosien terapiaa ja vahvaa motivaatiota. Kun mietit tuohon listaan paikalle nelivuotiaan, kaikki käy järkeen. Sen ikäinen näkee vain omat tarpeensa, ei pysty vastavuoroisuuteen ja pitää omaa asemaansa oikeutettuna.
Kiitos kysymästä, nyt ihan hyvin. Olen tehnyt kovasti töitä omien rajojeni suhteen ja siitä on ollut apua. Myös puolisoni on käynyt terapiassa ja se on auttanut.
En mitenkään vähättele vaikeuksiasi. Olisikohan joku muu kuin narsismi, jos terapia on auttanut, vai onko hänestä tullut hetkeksi parempi narsisti?
Hän sai dg persoonallisuushäiriöstä, mutta alhaisimmilla mahdollisilla pisteillä. Käsittääkseni tällaiset lievemmät tapaukset ovat juuri niitä, mihin terapia voi tehota. Mutta eiväthän ne piirteet tietenkään kokonaan poistu, se on selvää.
Jos on matalat pisteet niin saattaa olla kyse narsistista taipumuksista. Voi hyvinkin kehittää persoonallisuuttaan pysyvästi. Koita olla rakastava rajoja asettaessasi. Vältä tylyyttä ja epäluuloa, niistä tulee helposti itseään toteuttava ennustus. Olette siis molemmat erikseen terapiassa ja yhteinen terapia myös? Jollei muuta niin voi sanoa että parisuhteeseen on panostettu ainakin sen verran.
Piirteitä oli kuitenkin sen verran, että ph diagnostiset rajat ylittyvät, eli enemmän kuin keskivertoihmisellä. Mutta käsittääkseni tällainen alakanttiin versio pystyy kehittämään itseään jos motivaatiota on ja kyllä hänellä tuntuu olevan. Kävimme terapiassa sekä yksin että yhdessä, kyllä. Mutta jos joku harkitsee tällaista, niin varmistukaa siitä, että terapeutti on asiansa osaava! Tätä ei voi tarpeeksi korostaa. Muuten menette vain syvemmälle suohon, sitäkin tuli kokeiltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En onneksi, mutta isälläni on monia narsistisia piirteitä joten vedän vastaanvanlaisia ihmisiä puoleeni.
Avaisitko hiukan miksi sinun isäsi narsismi houkuttelee ihmisiä juuri sinun puoleesi?
Olen eri, mutta perehtynyt narsismiin satoja tunteja.
Narsistin lapsi vaurioituu. Hänestä tulee narsisti itsekin tai ylikiltti ns. empaatikko tai läheisriippuvainen (josta voi opetella pois terapialla tai self helpillä).
Empaatikko ja narsisti ovat kuin avain ja lukko, sopivat yhteen. Tavallinen ihminen tuskastuu narsistiin nopeasti. Empaatikosta narsisti saa imettyä palveluksia. Narsisti tunnistaa tämän ja kokee empaatikon puoleensavetäväksi kumppaniksi. Empaatikko kokee narsistin tutuksi esim tyttö, jonka isä on ollut narsisti on saanut miehenmallin ja miehen ekan rakkauden narsistilta.
Olen itse narsisti-isän tytär. Kaksi narsistieksää. Myös kaksi narsistipomoa. Teen kovasti töitä, että elämäni narsistit olis nyt tässä.
Niinhän se useimmiten on. Ei niitä narsisteja tosiaankaan kannata keräillä, ei kannattaisi minunkaan. Koskaan ei ole liian myöhäistä rakentaa itselleen toimiva lapsuus, vaan en minä ainakaan kovin hurjaa vauhtia siinä edisty. Taitavat terveet naiset säikähtää minua, ne narsistit vähemmän eli elämän automaattipianossa on tämmöinen reikäkortti minulla ainakin toistaiseksi.
En. Määrittelen parisuhteen iloiseksi asiaksi jossa annetaan ja saadaan.