Onko sähköpyörässä järkeä, jos pyöräily on ennen kaikkea liikunta ja painonpudotusmuoto?
Kipuillut sen kanssa, että hommaanko maantiepyörän sähköllä vai ilman. Minulle pyöräily on vain liikuntamuoto. Muuten liikkumiset tapahtuu autolla. Mahtaako olla mitää järkeä sähköpyörässä silloin?
Kommentit (1536)
Vierailija kirjoitti:
Pakko oli työntää omakin lusikka tähän soppaan.
Itsellä sähkötäpäri enkä ole muuhun vaihtamassa. Lähes 15 vuoden liikkumattomuuden jälkeen alentaa kynnystä lähteä ajamaan kummasti. Ennen tätä oli ~1500€ luomu jäykkäperä maasturi, ei mikään lelu. Kilsat jäi alle puoleen tuhanteen vuodessa. Pieniä on vielä metrit mutta taustat huomioon ottaen tyhjää parempi.
Puristit ja hampaat irvessä pyöräilevät voi lopettaa lukemisen tähän.
Ehkä se ero tulee siinä että en koe tai edes halua kokea ajamista kuntoiluna, urheiluna tai millään tavalla tavoitteellisena aktiviteettina. Mulle se on vaan hauskanpitoa. Mukavaa tekemistä. Ajaminen pääasiassa lähipolkuja ja paikallisella nyppylällä ylös alas ajoa. Sähkö tekee hommasta huomattavasti mukavampaa kun saa siirrettyä läskit suht kevyesti ylös ja on paukkuja ajaa edes vähän kovempaa alas.
Ja kaikki ennenkaikkea tämä aika on pois sohvan pohjalta.
Täsmälleen sama tarina. Viime talvena hommasin MP-messuilta sähkötäpärin ja siitä on nyt koiran kuoltua tullut pääasiallinen liikuntamuoto. Hiton hauskaa rymytä pitkin mettäpolkuja peruskartan kanssa. Alkuillasta kävin hakemassa saunahiet kolmen tunnin lenkillä. Tulee samalla kotiseudut tutuksi ja välillä voi laittaa pyörän auton koukkuun ja lähteä muillekin maille vierahille.
Riippuu määrästä ja intensiteetistä. Jos päivittäin vaikka juoksee reippaasti 2h niin aika tehokas keino on.
Ei ole. Kesällä juuri kuulin kun joku mummo ensin kerskui ajaneensa oikein kymmenen kilometriä pyörällä ja seuraavaksi alkoi kehumaan, miten helppoa sähköpyörällä on ajaa paikasta toiseen. Ei se ole liikuntaa enää samalla tavalla kuin aiemmin.
Minulla on työsuhdesähköpyörä, ja se on lisännyt pyöräilyäni verrattuna siihen, että pyöräilisin vain lihasavusteisesti.
Aamulla motivoi lähtemään, kun tietää, että ei ole pakko välttämättä käydä suihkussakaan, jos käyttää korkeampaa avustusta. Laihdutuksen kannalta on hyvä, ettei syke nouse liian korkeaksi, koska sillon rasvaa palaa enemmän.
Viime vuonna pyöräilin vain lihasavusteisesti, ja siinä syke nousi välillä liian korkeaksi ja lihasrasitus myös. Suhtauduin ennen epäilevästi sähköpyöräilyyn, mutta nyt olen ihan myyty ja harkitsen vielä talvisähköpyörän hankkimista, koska nykyinen hybridi ei ole paras, vaan se vaatisi sähköläskipyörän.
Vierailija kirjoitti:
Tänä aamuna haastateltiin maikkarin aamutelkkarissa tällaista tyyppiä, joka mainosti työsuhde-etupyörää. Kun haastattelija kysyi, pitääkö avustukset olla täysillä vai ei, niin haastateltava (joka oli sporttisen oloinen jannu) tunnusti, että koska epäili, ettei maikkarilla pääse kuitenkaan suihkuun ennen haastattelua, niin ajeli sillä kertaa avustukset täysillä.
Sama tyyppi kertoi kyllä, että pyöräilyn suosio on suunnilleen räjähtänyt työsuhde-edun ja sähköpyörien vuoksi, mikä tietenkin on mahtava juttu.
Mutta kuten moni muukin on havainnut, tuntuvat sähköpyöräilijät hyvin usein käyttävän maksimiavustusta, varsinkin ylämäissä, vaikka pienempääkin avustusta olisi mahdollista käyttää. Sen verran hurjaa vauhtia he huristelevat ohi tavallisella pyörällä polkijoista.
Kyllä. Se on varsin hauskaa. Siinä saa tavallinen pyöräilijä jäädä taakse hikoilemaan.
Jos käyttää sähköä vain ylämäessä, jaksaa pyöräillä päivässä pidempiä matkoja ilman polvikipuja.
Miettinyt ihan samaa 🤔 jos pyöräilee kuntoilun vuoksi, niin sähkö kuulostaa pöljältä. Jos käyttää sähköpyörää pitkien matkojen tai tarvitsee apua vamman tms vuoksi, niin pitääkö sitten olla toinen, tavallinen pyörä kuntoiluun?
Mulle pyörä on keino päästä paikasta toiseen, eikä mikään kuntoilumuoto. Se on mun ainoa ajoneuvo, jolla hoidan työmatkat, kauppamatkat, lääkärikäynnit ym. Ostaisin sähköpyörän, jos mulla olisi siihen varaa. Kyllä auraamattomalla kadulla varmasti olisi sähköpyörällä helpompi talvella eteenpäin puskea, kuin vanhoilla kintuilla. N62
Vierailija kirjoitti:
Miettinyt ihan samaa 🤔 jos pyöräilee kuntoilun vuoksi, niin sähkö kuulostaa pöljältä. Jos käyttää sähköpyörää pitkien matkojen tai tarvitsee apua vamman tms vuoksi, niin pitääkö sitten olla toinen, tavallinen pyörä kuntoiluun?
Sähköpyörä on parempi kuntoiluun ja painonhallintaan koska sillä jaksaa polkea pitempään ja vain pitkäkestoinen suoritus nostaa kuntoa ja laihdutta.
Vierailija kirjoitti:
No liikunta itsessään on melko onneton laihdutusmuoto.
Totta, mutta liikuntasuorituksen ajan pysyy pois jääkaapilta. Laihtuuhan sitä tehokkaasti silläkin, kun menee istumaan parvekkeelle aamulla klo 8 ja tulee sisälle illalla klo 22.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös matalalla sykkeellä tehty pitkäkestoinen liikunta ole tehokkain rasvanpolttaja? Eikös se sitten tarkoita, että sähköpyöräily olisi aika hyvä laihdutusliikuntamuoto?
Etkö osaa ajaa tavallisella pyörällä matalalla sykkeellä?
Eiköhän se riipu aika paljon maastosta. Omituinen kysymys kyllä.
Omituista kyllä. Eihän se sykettä nosta kun istuu vain kyydissä tekemättä mitään.
Väärä käsitys täysin mikä ja minkälainen on sähköpyörä. Omani ei kyllä polkematta kulje eteenpäin
Miksi pitäisi vaan laihtua?
Hyvä mieli itsessään, minkä pyöräilystä saa, alkaa tuoda hyviä ilmiöitä. Nukkuu paremmin, mieli virkistyy, stressi laskee, ruoka alkaa maistua. Kaken sen ajan, kun tekee muuta, niin silloin ei syö.
Itse olen huomannut sähköpyörän suurimman edun olevan siinä, että se toimii mainiosti hyötyliikunnassa. Lisäksi pyöräilytunnit ovat nykyään ainakin x5 vanhaan luomufillariin verrattuna. Tänä vuonna neljässä kuukaudessa tullut sellaiset 2500 km pyörän mittariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköpyörät kulkee hirveää vauhtia eteen päin jopa mäet ylös niin eipä tuota voi liikunnaksi sanoa. Sivusta seurannut.
Ihan mutu tuntumalla heitit tuon ?😕
Et ole sitten huomannut että jalat " sotkevat " aika vauhtia siinä
Joo, ei sotke. Sähköpyörällä tyypillisesti poljetaan verkkaisen tasaisella kadenssilla. Kyllä tavallisella pyörällä reippaasti ajettaessa poljinnopeus on ihan eri luokkaa.
Itse ajan käytännössä aina pienimmällä avustuksella ja kadenssilla 85-90. Mittarissa nyt 6200 km, josta pienimmällä avustuksella luokkaa 6100.
Sähköpyörä mahdollistaa vähän pidemmätkin työmatkat fillarilla, kun tavispyörällä työmatkoihin kuluva aika venyisi jo turhan pitkäksi.
Itse kuljen työmatkat tavallisella pyörällä, n. 25-30 min. yhteen suuntaan keleistä riippuen.
Itse en näe järkeä, enkä aio ostaa kallista sähköpyörää, koska en käy pyörällä varsinaisesti missään. Teen lenkin ja lenkin jälkeen suihkuun. En tarvitse avustusta mihinkään, koska voin aina polkea olosuhteista riippuen hiljaisempaa vauhtia. Eri asia, jos kävisin vaikka töissä ja pitäisi olla edustuskelpoisen näköinen pyöräilyn jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Itse en näe järkeä, enkä aio ostaa kallista sähköpyörää, koska en käy pyörällä varsinaisesti missään. Teen lenkin ja lenkin jälkeen suihkuun. En tarvitse avustusta mihinkään, koska voin aina polkea olosuhteista riippuen hiljaisempaa vauhtia. Eri asia, jos kävisin vaikka töissä ja pitäisi olla edustuskelpoisen näköinen pyöräilyn jälkeen.
Joo, aamulla ei ihan täysillä viitsi sotkea, ettei ole ihan hikinen töihin päästyä.
Sähköpyörä mahdollistaa tällaisen polvivammaisenkin liikkumisen. Toisinaan kävely on niin kivuliasta, että fillarilla matkan taittaminen on parempi vaihtoehto, kun liikuntaa kuitenkin suositellaan niveloireisille.
Liikunnan tehokkuutta voi seurailla älykellon avulla. Itsellä tuollainen 30 kilsan lenkki sähköpyörällä kuluttaa keskimäärin 500-700 kcal. Käytän avustusta tarpeen mukaan ainoastaan ylämäissä.
Te, jotka vertaatte sähköpyörää mopoon, ette tiedä asiasta mitään. Itse pidättäydyn kommentoimasta asioita, joita en tunne. Hyvä ja ilmainen neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänä aamuna haastateltiin maikkarin aamutelkkarissa tällaista tyyppiä, joka mainosti työsuhde-etupyörää. Kun haastattelija kysyi, pitääkö avustukset olla täysillä vai ei, niin haastateltava (joka oli sporttisen oloinen jannu) tunnusti, että koska epäili, ettei maikkarilla pääse kuitenkaan suihkuun ennen haastattelua, niin ajeli sillä kertaa avustukset täysillä.
Sama tyyppi kertoi kyllä, että pyöräilyn suosio on suunnilleen räjähtänyt työsuhde-edun ja sähköpyörien vuoksi, mikä tietenkin on mahtava juttu.
Mutta kuten moni muukin on havainnut, tuntuvat sähköpyöräilijät hyvin usein käyttävän maksimiavustusta, varsinkin ylämäissä, vaikka pienempääkin avustusta olisi mahdollista käyttää. Sen verran hurjaa vauhtia he huristelevat ohi tavallisella pyörällä polkijoista.
Kyllä. Se on varsin hauskaa. Siinä saa tavallinen pyöräilijä jäädä ta
Minä ajan sähköpyörälläni sen verran kovaa, että ainoat jotka menee ohi on niitä joilla on kevyt maantie/cyclocross/gravelpyörä. Enkä käytä edes isointa avustusta. Suurin osa (työmatka) sähköpyöräilijöistä ajelee tosiaan sellaista vauhtia että pyörä avustaa koko ajna reilusti ja pääsee hikoilematta kohteeseen. Mutta sillä sähköpyörällä kyllä voi ajaa ihan kuntoilumielessäkin jos haluaa. Ja hauskaahan se on. Vaikka varmasti on hauskaa ajaa myös sillä vielä nopeammalla maantiemallilla, ainakin kesäkelissä.
Tämäpä just. Jos kunto on kehnohko tai on terveysongelmaa niin sähköpyörä on ihan loistovehje. Jos on terve ja hyväkuntoinen niin kuntoilumielessä maantiekäyttöön kannattaa mielestäni ennemmin satsata hyvään kevyeen sähköttömään, koska sellaisellakin on tosiaan ilo ajella. Hyötypyöräilyssä, varsinkin jos ympäri vuoden aikoo ajella, on toki sähköisessä etunsa hyväkuntoisellekin. Ja maastossa, jos haluaa mäkiä ylös alas mennä, silloin sähköinen on myös hyvä ja takuulla kasvaa kunto silläkin, koska ei se polkematta kulje.