Onko sähköpyörässä järkeä, jos pyöräily on ennen kaikkea liikunta ja painonpudotusmuoto?

Seuraava projekti on siirtyä pyöräilemään myös talvisin.

Vierailija kirjoitti:

Hyötyliikuntaan sähköavusteinen pyörä on parempi kuin tavallinen, jos matkaa on enemmän kuin muutama kilometri. Kuntoiluun voi toki käyttää pelkkää lihasvoimaa ja hikoilla niin paljon kuin haluaa.

Minulla liikunnan määrä lisääntyi kun siirryin sähköpyörään. Ennen poljin töihin ehkä kerran viikossa, koska työmatkapyöräily ilman sähköavustusta vei vartin enemmän aikaa ja lisäksi piti mennä aina suihkuun kun saapui töihin (toinen vartti lisää) En jaksanut sitä vaihtovaatteiden kanssa reissaamista ja suihkuun ravaamista päivittäin.

Sähköpyörän ansiosta jätin autolla ja bussilla liikkumisen ihan minimiin, sulan maan aikana pyöräilen kaikki matkat asioille keskustaan ja töihin. Lisäksi tulin niin riippuvaiseksi aamun "happihyppelystä" että lumisina aikoina aloin kävellä osan työmatkasta, kävelen puoli tuntia kauempaa menevän nopean bussilinjan bussipysäkille.

Ennen istuin bussissa miltei kaikki matkat. Että liikuntani määrä lisääntyi nimenomaan sähkiksen ansiosta.

Miksi pyöräilet vain sulan maan aikaan?

Vierailija kirjoitti:

Eikös matalalla sykkeellä tehty pitkäkestoinen liikunta ole tehokkain rasvanpolttaja? Eikös se sitten tarkoita, että sähköpyöräily olisi aika hyvä laihdutusliikuntamuoto?

Tämä rasvanpolttosyke on naistenlehtien keksintö, kun kaiken pitää nykyään olla niin armollista ja helppoa.

Todellisuudessa liikunnan pitäisi olla todella tehokasta, jotta siitä olisi laihduttamiseen apua. Esim. juoksulenkillä pitäisi nostaa vauhtia. Juosta mieluummin lyhyitä vetoja kovaa, kuin pitkiä matkoja hiljaa. Matkan pidentäminen ei auta yhtään, jos vauhti on hissuttelua.

Toki liikunta (myös se matalatehoinen) on muuten todella hyvä asia terveydelle ja siitä saatu hyvä olo/parempi kunto voivat auttaa siihen, että tulee syötyä järkevämmin.

Mä en koskaan kutsunut normaalipyörää hikipyöräksi. Sähköpyörällä metsässä/metsäpoluilla rämpiessä tulee yhtälailla hiki, vauhti on vaan kovempi=tasaisempi. 25km/h raja tulee heti vastaan ja omilla lihaksilla saa kelata suuren osan matkasta. Kiihdytykset, nousut ja hitaat paikat menee pitkälti avustuksen varassa, mutta varsinkin nousuissa saa polkea jopa ihan normipyörää vastaavilla tehoilla, mutta vauhti on vaan kovempi.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta on kummastakin. Sähköoyörästä ja tavallisesta.

Arkena ajelen kevyellä city-hybridillä työmatkat (10 km) ja muunkin arkiliikkumisen.

Lomilla olen muutaman kerran vuokrannut sähkömaastopyörän tunturiin tai vuoristoon. Sähkön ansiosta ylämäet menevät kevyesti, mutta muuten sähköpyörällä ajaminen on ollut raskaampaa kuin omalla sähköttömällä pyörällä. Tämä johtuu toki siitä että sitä tehokkainta avustusta ei ole halunnut käyttää kuin ylämäessä. Enkä ole halunnut ottaa sitä riskiä että akku loppuu kesken reissun)

Tasamaastossa sellainen iso maastosähköpyörä on minun käytölläni (hyvin kevyellä avustuksella) ollut raskaampi poljettava kuin kevyt sähkötön pyörä.

Olen harkinnut sähköpyörän ostamista myös arkikäyttöön, mutta vielä en ole raskinut ostaa.

Kunnollisessa sähköpyörässä ei virta lopu  päivässä kesken . Kannattaa katsoa että on riittävän tehoinen akku. Tietysti maksaa enemmän

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajetaanko tour de France nykyään sähköpyörällä? 😂😂😂

Mites tuo nyt liittyy ketjun aiheeseen?

Nämä _urheilulliset_ täällä selittää kuinka mopoilu kohottaa kuntoa. Naurettavaa.

Eihän tässä mopoilusta puhuttu, vaan sähköpyöräilystä.

Mopo = Moottoripolkupyörä

Mopo = L1e.

Polkupyörä = yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettu, polkimin tai käsikammin varustettu ajoneuvo, joka voi myös olla varustettu sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.

Kyllä, kyllä, näin nykyisissä lakiteksteissä. Mutta sana "mopo" on alun perin lyhenne sanasta moottoripolkupyörä. Ne olivat aluksi (poltto)moottoriavusteisia polkupyöriä, samaan tapaan kuin nykyiset sähkömoottoriavusteiset polkupyörät. Sähkömoottoripolkupyöriä ne teknisesti ovat, siis sähkömopoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sähkötön on parempi kuntoiluun.

Tämä käsiteltiin jo. Sähköpyörä on yksiselitteisesti parempi kuntoiluun kaiken paitsi hintansa puolesta.

Minulla on sähköpyörää kalliimpi pyörä ja sillä urheileminen on kyllä tehokkaampaa kuin jalkojen pyörittäminen ylämäessä samalla kun sähköavustus vetää ylämäkeen 25km/h.

Olen sitä mieltä että on mahtavaa että autoilu vähenee ja ihmiset ulkoilevat, mutta se joka väittää että sähköpyöräily on tavallista pyöräilyä parempi tapa nimenomaan kuntoilla on kyllä jollain tapaa aivopesty luulemaan näin.

Täällä kerrotaan yhdessä lauseessa miten on mahtavaa kun ei sykkeet nouse lainkaan ja ylämäetkin on kuin alamäkiä, mutta toisessa lauseessa väitetään että se on nimenomaan sitä parempaa kuntoilua. Eikä tässä nähdä mitään ristiriitaa.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta on kummastakin. Sähköoyörästä ja tavallisesta.

Arkena ajelen kevyellä city-hybridillä työmatkat (10 km) ja muunkin arkiliikkumisen.

Lomilla olen muutaman kerran vuokrannut sähkömaastopyörän tunturiin tai vuoristoon. Sähkön ansiosta ylämäet menevät kevyesti, mutta muuten sähköpyörällä ajaminen on ollut raskaampaa kuin omalla sähköttömällä pyörällä. Tämä johtuu toki siitä että sitä tehokkainta avustusta ei ole halunnut käyttää kuin ylämäessä. Enkä ole halunnut ottaa sitä riskiä että akku loppuu kesken reissun)

Tasamaastossa sellainen iso maastosähköpyörä on minun käytölläni (hyvin kevyellä avustuksella) ollut raskaampi poljettava kuin kevyt sähkötön pyörä.

Olen harkinnut sähköpyörän ostamista myös arkikäyttöön, mutta vielä en ole raskinut ostaa.

Raskastahan se raskaalla sähköpyörällä ajaminen tietysti on, ellei sähkömoottoriavustusta käytä.

Hyväkuntoinen sähköpyöräilijä kirjoitti:

Jos sähköpyörän ostaa pääasiassa kuntoiluun, niin itse suosittelen ei kaupunkilaisille maastopyöräilyä. Meno on vauhdikasta ja sykettä nostavaa, näkee luontoa, saa hyvän fiiliksen ja takuulla kunto kohoaa. Jyrkät nousut saattavat olla sellaisia, joihin ei tavallisella pyörällä kykene ja sähkömaasturillakin joutuu jo polkemaan ihan tosissaan.

Tietysti touhu voi olla joillekin liiankin rajua ja suojia onkin syytä käyttää(kypärä, polvet, kyynärpäät).

Hyvä puoli sähkömaasturissa on, että sillä voi mennä lähes minne tahansa ja kuitenkin sähköavustuksen avulla sujuu myös työmatkat kivuttomasti, vaikka alla on suuret maastorenkaat.

Itse voi päättää avustustasoa säätämällä ottaako rennommin, vai kuntoilumielessä. Tietysti kaikki polkeminen yli 25km/h menee kuntoiluksi, varsinkin 25kg pyörällä maastorenkailla.

Paljon riskittömämpää on pyöräillä pyöräteillä, eikä mennä maastoon rymyämään. Kyllä se kunto  nousee muutenkin. Löytyy sitä mäkeä muualtakin ja voihan  matkaa pidentää

Vierailija kirjoitti:

Kuin yö ja päivä tavikselle.

Hikipyörä nököttää varastossa gummit lysyssä ja omistajaa vituttaa sohvalla.

Sähkiksen omistaja ponnahtaa lähes päivittäin ajelemaan.

Mun sähkiksessä on joku vikakin, se ei liikahda polkematta senttiäkään vaikka laittaa avustuksen tappiin, aina joutuu polkemaan, silti poljen päivittäin saman minkä ennen hikipyörällä vuodessa. ;-)

Olen tavis. "Hikipyörälläni" pyöräilen päivittäin. Ja nautin siitä! Mikään liikunnallinen en ole, mieluummin sohvaperunailuun taipuvainen, mutta pyöräily on tosi jees! Mulle ei ole vielä koskaan tullut mieleen alkaa miettiä sähköpyörän hankkimista. En koe tarvitsevani.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko ketjua, mutta ihmettelen miksi täällä horistaan laihduttamisesta kun siitä ei aloituksessa mainittu sanallakaan. Ap puhui vain liikunnasta. Liikuntaa voi ja kannattaa harrastaa riippumatta siitä onko tarvetta laihduttaa vai ei. Kaikkein kevyinkin liikunta on myös parempi kuin pelkkä istuminen.

Ehkei aloituksessa mutta otsikossa kyllä. Muusta olen kanssasi samaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös matalalla sykkeellä tehty pitkäkestoinen liikunta ole tehokkain rasvanpolttaja? Eikös se sitten tarkoita, että sähköpyöräily olisi aika hyvä laihdutusliikuntamuoto?

Tämä rasvanpolttosyke on naistenlehtien keksintö, kun kaiken pitää nykyään olla niin armollista ja helppoa.

Todellisuudessa liikunnan pitäisi olla todella tehokasta, jotta siitä olisi laihduttamiseen apua. Esim. juoksulenkillä pitäisi nostaa vauhtia. Juosta mieluummin lyhyitä vetoja kovaa, kuin pitkiä matkoja hiljaa. Matkan pidentäminen ei auta yhtään, jos vauhti on hissuttelua.

Toki liikunta (myös se matalatehoinen) on muuten todella hyvä asia terveydelle ja siitä saatu hyvä olo/parempi kunto voivat auttaa siihen, että tulee syötyä järkevämmin.

Tämä on niin totta. Salillakin jotkut käyvät ja heiluttelevat 1 kilon käsipainoja ettei vaan syke nouse tai tule vahingossa jotain bull mentulan hauiksia. Järjetöntä. Mutta kukin tavallaan. Ja onko ihmiset koskaan nähneet lihavaa kestävyysurheilijaa? Voin kertoa ettei heillä sykealue todellakaan ole tasaisen turvallinen koko ajan.

Mulla menisi 14 kilometrin työmatkaan julkisilla (kolme eri välinettä) 45-60 min suuntaansa. Sähköfillarilla matka taittuu reilussa puolessa tunnissa. Kunto kohoaa, eikä erikseen tarvitse lähteä treenaamaan. Ajansäästö viikossa on mielestäni merkittävä. Paras hankinta ikinä, vaikka maksoikin! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole aiemmin kaivannut edes vaihdepyörää, koska jyrkinkin ylämäki on mennyt kepoisasti istuiltaan. Eli terve ihminen ei välttämättä tarvitse sähköpyörää.

Jos haluaa tehdä pidempiä reissuja, niin silloin sähköstä on hyötyä joillekin.

Nykyään tarvitsisin sähköpyörän, mutta ne ovat armotta liian painavia. Odotan, jos tulisi edes 10 kg:n plus akku , pyöriä. Nyt monet painavat 25 kg.

Niin, riippuu varmaan siitäkin mitä itse kukin tarkoittaa pitkillä pyöräreissuilla. Minä polkaisin eilen iltapäivähelteessä 55 kilometrin reippailulenkin hikipyörällä. Minusta sähköpyörä nimenomaan ei sovellu pidemmille reissuille koska akku loppuu jo ennen kuin 100 kilometriä on täynnä. Päiviä kestäville teltan kanssa tehtäville pyöräretkille se ei sovi ollenkaan.

Vaellusretkille sähkis on hankala, tai vaatii ainakin tarkkaa suunnittelua akkuhuoltojen osalta. Päiväretkille en näe ongelmaa, akkuja saa lisää ja minimitehostuksella nykyisillä 500+ Wh akuilla polkee kyllä pitkään. Retkipyöräilyssä sähkis auttaa tietysti myös kuorman kanssa etenemiseen.

Perinteinen maantiepyörä on ehkä ainoa mitä en hankkisi sähköisenä. Siinä keskarit ovat jo niin kovat muutenkin ja lenkkien pituudet monesti 4+ tuntia että nykyinen akkuteknologia ja lainsäädäntö ovat kumpikin vähän perässä.

Minulla akku 625 ja kyllä riittää  yli päivän retkelle, vaikka kuinka  pitkälle

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole aiemmin kaivannut edes vaihdepyörää, koska jyrkinkin ylämäki on mennyt kepoisasti istuiltaan. Eli terve ihminen ei välttämättä tarvitse sähköpyörää.

Jos haluaa tehdä pidempiä reissuja, niin silloin sähköstä on hyötyä joillekin.

Nykyään tarvitsisin sähköpyörän, mutta ne ovat armotta liian painavia. Odotan, jos tulisi edes 10 kg:n plus akku , pyöriä. Nyt monet painavat 25 kg.

Kyllähän saatavissa on hiilikuiturunkoisia sähkömaantiepyöriä, jotka akkuineen painavat 12-13 kg. Hintaakin sitten on viidestä tuhannesta eurosta ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole aiemmin kaivannut edes vaihdepyörää, koska jyrkinkin ylämäki on mennyt kepoisasti istuiltaan. Eli terve ihminen ei välttämättä tarvitse sähköpyörää.

Jos haluaa tehdä pidempiä reissuja, niin silloin sähköstä on hyötyä joillekin.

Nykyään tarvitsisin sähköpyörän, mutta ne ovat armotta liian painavia. Odotan, jos tulisi edes 10 kg:n plus akku , pyöriä. Nyt monet painavat 25 kg.

Niin, riippuu varmaan siitäkin mitä itse kukin tarkoittaa pitkillä pyöräreissuilla. Minä polkaisin eilen iltapäivähelteessä 55 kilometrin reippailulenkin hikipyörällä. Minusta sähköpyörä nimenomaan ei sovellu pidemmille reissuille koska akku loppuu jo ennen kuin 100 kilometriä on täynnä. Päiviä kestäville teltan kanssa tehtäville pyöräretkille se ei sovi ollenkaan.

Vaellusretkille sähkis on hankala, tai vaatii ainakin tarkkaa suunnittelua akkuhuoltojen osalta. Päiväretkille en näe ongelmaa, akkuja saa lisää ja minimitehostuksella nykyisillä 500+ Wh akuilla polkee kyllä pitkään. Retkipyöräilyssä sähkis auttaa tietysti myös kuorman kanssa etenemiseen.

Perinteinen maantiepyörä on ehkä ainoa mitä en hankkisi sähköisenä. Siinä keskarit ovat jo niin kovat muutenkin ja lenkkien pituudet monesti 4+ tuntia että nykyinen akkuteknologia ja lainsäädäntö ovat kumpikin vähän perässä.

Minulla akku 625 ja kyllä riittää  yli päivän retkelle, vaikka kuinka  pitkälle

Minulla keho jota tankkaamalla pääsee ihan mihin vaan

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa hyödillistä arkiliikuntaa niin ei kannata myöskään käyttää vaihdepyörää, sähköpyörästä puhumattakaan.

Kuljen töihin vaihteettomalla mummopyörällä, eikö ole paino-ongelmia, ohi kiitää hienosti varusteltuja sähkövempeleitä, ylipainoisine kuljettajineen.

Enpä tiennyt olevani  ylipainoinen. 56 kg ja pituutta  171 cm

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajetaanko tour de France nykyään sähköpyörällä? 😂😂😂

Mites tuo nyt liittyy ketjun aiheeseen?

Nämä _urheilulliset_ täällä selittää kuinka mopoilu kohottaa kuntoa. Naurettavaa.

Eihän tässä mopoilusta puhuttu, vaan sähköpyöräilystä.

Mopo = Moottoripolkupyörä

Mopo = L1e.

Polkupyörä = yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettu, polkimin tai käsikammin varustettu ajoneuvo, joka voi myös olla varustettu sellaisella enintään 250 watin tehoisella sähkömoottorilla, joka toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.

Kyllä, kyllä, näin nykyisissä lakiteksteissä. Mutta sana "mopo" on alun perin lyhenne sanasta moottoripolkupyörä. Ne olivat aluksi (poltto)moottoriavusteisia polkupyöriä, samaan tapaan kuin nykyiset sähkömoottoriavusteiset polkupyörät. Sähkömoottoripolkupyöriä ne teknisesti ovat, siis sähkömopoja.

Mopo kulkee pelkällä moottorivoimalla., ei sitä tarvitse  polkea. Ihan sama mitä nimiväännöksiä teet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole aiemmin kaivannut edes vaihdepyörää, koska jyrkinkin ylämäki on mennyt kepoisasti istuiltaan. Eli terve ihminen ei välttämättä tarvitse sähköpyörää.

Jos haluaa tehdä pidempiä reissuja, niin silloin sähköstä on hyötyä joillekin.

Nykyään tarvitsisin sähköpyörän, mutta ne ovat armotta liian painavia. Odotan, jos tulisi edes 10 kg:n plus akku , pyöriä. Nyt monet painavat 25 kg.

Niin, riippuu varmaan siitäkin mitä itse kukin tarkoittaa pitkillä pyöräreissuilla. Minä polkaisin eilen iltapäivähelteessä 55 kilometrin reippailulenkin hikipyörällä. Minusta sähköpyörä nimenomaan ei sovellu pidemmille reissuille koska akku loppuu jo ennen kuin 100 kilometriä on täynnä. Päiviä kestäville teltan kanssa tehtäville pyöräretkille se ei sovi ollenkaan.

Vaellusretkille sähkis on hankala, tai vaatii ainakin tarkkaa suunnittelua akkuhuoltojen osalta. Päiväretkille en näe ongelmaa, akkuja saa lisää ja minimitehostuksella nykyisillä 500+ Wh akuilla polkee kyllä pitkään. Retkipyöräilyssä sähkis auttaa tietysti myös kuorman kanssa etenemiseen.

Perinteinen maantiepyörä on ehkä ainoa mitä en hankkisi sähköisenä. Siinä keskarit ovat jo niin kovat muutenkin ja lenkkien pituudet monesti 4+ tuntia että nykyinen akkuteknologia ja lainsäädäntö ovat kumpikin vähän perässä.

Minulla akku 625 ja kyllä riittää  yli päivän retkelle, vaikka kuinka  pitkälle

Minulla keho jota tankkaamalla pääsee ihan mihin vaan

Kuka kieltää ? Minä ainakin nautin sähkiksellä ajosta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos sähköpyörä maksaa saman verran kuin auto niin ei. ei siinä ole järkeä.

Mitäs muita kuluja siitä autosta onkaan mitä ei sähköpyörässä ole muuta kun verot, vakuutukset, katsastukset, polttoaine (siis auton kuluttama diesel/bensa - sähköpyörän kuluttama kW määrä kilometriä kohden (hinnat siis vaikka huoltoasemilta ja kotisähkön hinnasta ja niiden kulutus/km)?

sähköpyörään tarvitaan myös vakuutus. lisäksi kunnon lukot pitää ostaa erikseen ja uudet renkaat ei ole ilmaisia myöskään. kaiken kirsikkana kakun päälle on että pyöräily kelejä ei ole montaa viikkoa suomen oloissa. jos 2000€ pitäisi sijoittaa niin ennemmin autoon jolla voi käydä jopa kaupassa helmikuussa.

Pyöräilykeli on tasan silloin, kun itseä huvittaa pyöräillä. Mulla raja menee kovassa pakkasessa, räntä- ja kaatosateessa. Muuten tulee pyöräiltyä kesät talvet ihan hyvin. Nastarenkaat auttaa liukkailla keleillä, vaatetus kylmässä ja sateessa.

heität niin hyvin juttua että oletko harkinnut uraa politiikassa?

En, koska en osaa puhua puuta heinää tai höpötellä muutenkaan.

Oliko sanomassani jotain, mikä ei ollut totta? Asun Oulussa ja täällä porukkaa polkee säässä, kuin säässä.

Oi, Oulu, tuo pyöräilijöiden mekka! Opiskelin Oulussa ja tosiaan kuljin kesät talvet pyörällä ensin koulussa (yliopistolla) ja sen jälkeen töissä. Säässä kuin säässä. 20 asteen pakkasessa polkiessani en todellakaan ollut ainut.