Onko sähköpyörässä järkeä, jos pyöräily on ennen kaikkea liikunta ja painonpudotusmuoto?
Kipuillut sen kanssa, että hommaanko maantiepyörän sähköllä vai ilman. Minulle pyöräily on vain liikuntamuoto. Muuten liikkumiset tapahtuu autolla. Mahtaako olla mitää järkeä sähköpyörässä silloin?
Kommentit (1536)
5 miljoonaa pyöräilee hikipyörällä mahdollisimman vähän kun se vituttaa.
Sähköpyörällä matkat ja energiankulutus tuhatkertaistuu kun vitutus muuttuu nautinnoksi. ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Varmasti jatkuvaan akun roudaamiseen ja lataamiseenkin kyllästyy eikä pyöräilemään tule lähdettyä niinkään usein kuin hikipyörällä joka on aina valmiina. Ja jos sähköpyörä jää vähälle käytölle, niin akku tyhjenee nopeasti tyystin eikä enää ota kunnolla virtaa vastaa. Se vie loputkin pyöräilyinnosta kun vuoden päästä akku riittääkin vain 10 kilometrin matkaan.
Pyörän diagnostiikkaohjelman mukaan minulla on reilun vuoden käytön jälkeen hävinnyt akun kapasiteetista 5% ja toimintomatka täydellä akulla on nyt 120 km.
Niin, huom. käytön jälkeen. Mutta jos pyörä jää lojumaan käyttämättömänä eikä akkua tule säännöllisesti käytettyä ja ladattua, niin se menettää muutamassa kuukaudessa kykynsä ottaa virtaa vastaan. Minulla on käynyt monelle kameran ym. akulle, samoin kun vanhoille kännyköille, juuri noin.
sähkiksen ohjekirjassa on ohjeet myös sille mitä akulle tehdään pitkinä käyttämättömyys aikoina, jotta akun kyky ottaa virtaa vastaan ei heikkene. Ne ohjeet kannattaa lukea eikä uskoa tosimies/tosinainen ei ohjeita tarvitse" mantraan.
Minä vihasin ennen pyöräilyä. Omistan yliliikkuvat nivelet ja ne ovat täyttä _äittevleh_ pyöräillessä jyrkkiä ylämäkiä. Yhtäkkiä voi nivel muljahtaa juuri voimakkaamaan polkaisun vaiheessa tai mennä lukkoon ja sitten löytääkin itsensä joko pussaamasta tienpintaa tai sitten yrittämässä pysyä pystyssä. Aikoinaan ortopedi sanoikin minulle, että pyöräily on suositeltavaa, mutta ei ylämäkiä. Luhaksstani olen joutunut pitämään aina huolta ylilikkuvuuden vuoksi, joten huonosta kunnosta ei ole kyse.
Vihaan pyöräilyä myö siksi, että hyönteiset lentää suuhun, nenään tai silmiin. SIlmälaseja/aurinkolaseja käyttämällä selviää silmiin tunkeutuvista hyönteisistä. Nenään vain silloin jos sattu näkemään että sieltä tulee yksi ja onnistuu olemaan hengittämättä tai onnistuu puhaltamaan niin, että hyönteisen lentoreitti muuttuu. Suun kautta on usein ulkoillessa pakko hengittää, koska nenä on tukossa joko katupölyn tai siitepölyn vuoksi.
Pyöräilyä vihasin senkin vuoksi, että yksinkertaisellekin matkalle saattoi tulla monta pysähdystä tien ylittämisen vuoksi tai sitten väistellessä sinkoilevia fleksitalutettavia koiria. Tämä viimeinen tilanne on parantunut kotikaupungissani, kun alkoivat suunnitella ja toetuttaa pyöräilyreittejä, joita käyttämällä voisi välttyä tienylityksiltä. Voi miten ihanaa, kun voi vain ajaa eikä tarvitse pysähdellä ja pyöräilyreiteillä ei sitten kauheasti niitä sinkoilevia koiriakaan näy.
SÄhköavusteinen pyörä auttoi minua myös ylämäkipelossa. Avustus täysille ylämäkeen tullessa, niin vähenee riski sille, että nivel lukkiutuu (eräänkin tienpussausseisson seurauksena kuntoutin sitten jalkaani vuoden ja sitä ennen kävin ensiavussa kaivauttamassa pikkukivet ja sorat pois kämmenistä). Muilla paikoilla voikin sitten polkea sellaisella avustustasolla, joka vastaa normipyörällä polkemista tai vaikka ottaa sen kokonaan pois.
Todella hyvä ratkaisu minulle. Hyönteisten hyökkäyksetkin tuntuu vähemmältä vaivalta nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Varmasti jatkuvaan akun roudaamiseen ja lataamiseenkin kyllästyy eikä pyöräilemään tule lähdettyä niinkään usein kuin hikipyörällä joka on aina valmiina. Ja jos sähköpyörä jää vähälle käytölle, niin akku tyhjenee nopeasti tyystin eikä enää ota kunnolla virtaa vastaa. Se vie loputkin pyöräilyinnosta kun vuoden päästä akku riittääkin vain 10 kilometrin matkaan.
Pyörän diagnostiikkaohjelman mukaan minulla on reilun vuoden käytön jälkeen hävinnyt akun kapasiteetista 5% ja toimintomatka täydellä akulla on nyt 120 km.
Niin, huom. käytön jälkeen. Mutta jos pyörä jää lojumaan käyttämättömänä eikä akkua tule säännöllisesti käytettyä ja ladattua, niin se menettää muutamassa kuukaudessa kykynsä ottaa virtaa vastaan. Minulla on käynyt monelle kameran ym. akulle, samoin kun vanhoille kännyköille, juuri noin.
sähkiksen ohjekirjassa on ohjeet myös sille mitä akulle tehdään pitkinä käyttämättömyys aikoina, jotta akun kyky ottaa virtaa vastaan ei heikkene. Ne ohjeet kannattaa lukea eikä uskoa tosimies/tosinainen ei ohjeita tarvitse" mantraan.
Ongelmia on vain kertakäyttöpyörissä. Laatumerkkien akut ladataan syksyllä 60 prosenttiin, keväällä niissä on 59%. Se siitä. Kymmenen vuoden kokemuksella.
Liikunnan vaikutus ruhon rasvamäärään on vähäinen ja olematon jos ruokapuoli ei ole kunnossa.
Hyväksihän se kuitenkin on mutta jää enemmistöllä vähäiseksi kun se koetaan vastenmieliseksi.
Eli on löydettävä liikuntamuoto joka on nautinto.
Itse etsin sitä vuosikymmeniä löytämättä, kymmeniä lajeja kokeillen.
5 vuotta sitten sen löysin, sähköpyörän, ja elämäni muuttui, liikun päivittäin, painoni normalisoitui.
Jos hikipyörä on nautintosi, jatka sitä. Muuten suosittelen todella vahvasti sähkiksen riemua sinullekin. ;-)
Kyllä se sähköpyörä ( niin kuin tavallinen polkupyöräkin)on varmaan useimmille ennen kaikkea kulkuneuvo.
Raitis ilma ja liikunta ovat tietenkin lisähyötyjä, mutta paikasta toiseen siirtymisen ja tavaroiden kuljetuksen nopeuttamiseksihan se kyllä yleensä ostetaan .
Jos taas kaipaat kuntopyörää, niin niitäkin pyöräliikkeiden valikoimista yleensä löytyy.
monissa paikoissa sähköpyöriä saa lainaksikin. Ja tarkoitan tässä lainata ilmaiseksi. Ovat jotain yhdistyksiä, jossain kirjastostakin saa. Onhan noita vuokrattaviksikin saatavana, samoja puljuja, jotka antavat vuokrata sähköpotkulautoja.
Jos yhtään epäröi, kannattaa varmaan ennen ostohousujen pukemista kokeilla lainapyörää/vuokrapyörää. Sitten voi kokeilla omassa elämässä, että toimiiko ja ennenkaikkea, että mitä ominaisuuksia tarvitsee.
Sähköpyörässähän ei tosiaankaan ole mitään järkeä varusteena- kyllä se on löydyttävä ihan sieltä ostajan omasta päästä...
Eihän se nyt ole lähelläkään auton hintaa!
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt ole lähelläkään auton hintaa!
Nojaa. Esim. tuo meikäläisen Spessun Levo Comp maksaa tämän vuoden mallina 7700 €. Kyllä sillä nyt jonkinlaisen auton jo saa. Ja saa tuollaiseen sähkömaasturiin menemään helposti yli kymppitonninkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis yhteenvetona: sähkis on hyvä hankinta jos itsensä rasittaminen on vastenmielistä eikä halua hikoilla, tai jos on hifistelijä jolle on tärkeää että on parhaat mahdolliset välineet sykemittareineen optimaalisen sykealueen ja treenitehokkuuden ylläpitämiseksi. Tavisharrastelijalle sopii siis aivan hyvin edullisempi sähkötön pyörä, jos ei ole tarvetta välttää hikoilua tai hifistellä parhailla mahdollisilla sykealueilla. Jos on tarve vaikka siihen työmatkapyöräilyyn jne., sähköpyörä on taas hyvä valinta.
Tai vaihtoehto C eli ostaa sen sähköpyörän hintaisen tavallisen pyörän (vaikka cyclocrossin, jos maantiepyörä pelottaa), jolloin pyöräily on aivan yhtä nautinnollista kuin sähköpyörällä sillä erotuksella, että sähköllä kulkijat tulee selkä edellä vastaan.
Minulla on kolmen tonnin graveli, ja voin kyllä kertoa että sillä polkeminen ei ole läheskään niin nautinnollista kuin emtb:llä. Voin myös kertoa että kun metsässä mennään niin kyllä ne luomupyöräilijät ovat niitä jotka tulevat selkä edellä vastaan, ei sähkikset.
Oikeastaan todella tyhmä tuo väitteesi, koska jokainen tajuaa että tasamaalla ja muutoin kun avustusta ei tarvita on sähkis ja luomu tietysti tasoissa mukavuudeltaan, mutta jokaisessa ylämäessä ja vastatuulikohdassa sähkis on mukavampi. On siis täysin loogisesti mahdotonta että verrattaessa kahta muuten samanlaista pyörää, se luomu olisi yhtä nautinnollinen.
Itse asiassa mulla on myös vajaan kolmen tonnin cyclocross sekä saman hintaluokan sähköpyörä eli kyllä mä jotain tästä tiedän :). (Gravelia ei muuten ole tehty vauhdikkaaseen menoon). Ja todellakin nautin, kun viiletän sillä sähköttömällä tuolla menemään. Sähköä käytän lähinnä talvella tai jos muiden treenien takia haluan säästää jalkoja (en omista autoa). Mä tosin poljen asfaltilla, kuten suuri osa pyöräilijöistä.
Minulla on 550 euron hikipyörä, ja ai että rakastan pyöräilyä sillä! Ihmettelen näitä kommentteja joissa ikään kuin oletetaan että kaikki vihaa sähkötöntä pyöräilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Varmasti jatkuvaan akun roudaamiseen ja lataamiseenkin kyllästyy eikä pyöräilemään tule lähdettyä niinkään usein kuin hikipyörällä joka on aina valmiina. Ja jos sähköpyörä jää vähälle käytölle, niin akku tyhjenee nopeasti tyystin eikä enää ota kunnolla virtaa vastaa. Se vie loputkin pyöräilyinnosta kun vuoden päästä akku riittääkin vain 10 kilometrin matkaan.
Suomen ilmasto ei ole ongelma kuin pari kuuminta päivää kesän aikana. Muulloin sää suosii pyöräilyä ilman pelkoa palamisesta.
varsinkin helmikuussa on ihanteelliset pyöräilykelit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos sähköpyörä maksaa saman verran kuin auto niin ei. ei siinä ole järkeä.
Mitäs muita kuluja siitä autosta onkaan mitä ei sähköpyörässä ole muuta kun verot, vakuutukset, katsastukset, polttoaine (siis auton kuluttama diesel/bensa - sähköpyörän kuluttama kW määrä kilometriä kohden (hinnat siis vaikka huoltoasemilta ja kotisähkön hinnasta ja niiden kulutus/km)?
sähköpyörään tarvitaan myös vakuutus. lisäksi kunnon lukot pitää ostaa erikseen ja uudet renkaat ei ole ilmaisia myöskään. kaiken kirsikkana kakun päälle on että pyöräily kelejä ei ole montaa viikkoa suomen oloissa. jos 2000€ pitäisi sijoittaa niin ennemmin autoon jolla voi käydä jopa kaupassa helmikuussa.
Pyöräilykeli on tasan silloin, kun itseä huvittaa pyöräillä. Mulla raja menee kovassa pakkasessa, räntä- ja kaatosateessa. Muuten tulee pyöräiltyä kesät talvet ihan hyvin. Nastarenkaat auttaa liukkailla keleillä, vaatetus kylmässä ja sateessa.
heität niin hyvin juttua että oletko harkinnut uraa politiikassa?
Huonokuntoiset ostaakin sähköpyörän ja pysyvät huookuntoisena.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se nyt ole lähelläkään auton hintaa!
nettiautosta löytyi 15 913 autoa jotka maksoi 5000€ ja sen alle.
katsoppa noita sähköskootteri laiskimuksia.
Kyllä sähkötön on parempi kuntoiluun. Mikään muutama satanen ei sitten riitä vaan hyvä polkupyörä maksaa 1500-12000 euroa ja valitaan varallisuuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kipuillut?
Ap on psyykkisesti kipuillut asian kanssa.
Sitä se tarkoittaa. Vaivaan jäänyt asia.
Minulla on kolmen tonnin graveli, ja voin kyllä kertoa että sillä polkeminen ei ole läheskään niin nautinnollista kuin emtb:llä. Voin myös kertoa että kun metsässä mennään niin kyllä ne luomupyöräilijät ovat niitä jotka tulevat selkä edellä vastaan, ei sähkikset.
Oikeastaan todella tyhmä tuo väitteesi, koska jokainen tajuaa että tasamaalla ja muutoin kun avustusta ei tarvita on sähkis ja luomu tietysti tasoissa mukavuudeltaan, mutta jokaisessa ylämäessä ja vastatuulikohdassa sähkis on mukavampi. On siis täysin loogisesti mahdotonta että verrattaessa kahta muuten samanlaista pyörää, se luomu olisi yhtä nautinnollinen.