Onko sähköpyörässä järkeä, jos pyöräily on ennen kaikkea liikunta ja painonpudotusmuoto?
Kipuillut sen kanssa, että hommaanko maantiepyörän sähköllä vai ilman. Minulle pyöräily on vain liikuntamuoto. Muuten liikkumiset tapahtuu autolla. Mahtaako olla mitää järkeä sähköpyörässä silloin?
Kommentit (1536)
Vierailija kirjoitti:
Kokeilematta pska kirjoitti:
Tunnin lenkki on tunnin lenkki meni sen sitten avustavalla tai perinteisellä konkelilla. Avusteisella se vain on monelle tuplasti pidempi lenkki ja pahimmatkin mäet menee ajamalla ylös. Lisäksi ,jos on rajoitteita esim. polvissa niin saa pahimmissa paikoissa kevennettyä. Myös arkiasioiden hoito onnistuu ilman ,että on hiestä uitettu. Erittäin hieno keksintö mikä mahdollistaa pyöräilyn myös niille joilla kynnys olisi muuten liian korkea. Omat pyörät on vielä ilman sähköä.
Ja 2 tunnin lenkin voi sähkisellä unohtaa, koska akku tyhjänä niillä ei aja kukaan.
nykyakkuja saa 16 tuntisinakin
Hieno olisi, jos mielellään lähtisi ulos ja fillaroimaan. Se on se juttu: Halu mennä tehdä. Kun on se into, niin menee milloin vaan. Siinä se muu tapahtuu sivutuotteena.
Jos pyörä houkuttaa sinua tekemään, niin se on hyvä.
Ajella ja nauttia maisemista. Voi huomaamattaan tilla muutama kilometri ja kalori kulutettua.
Älä osta maantiepyörää, kun joudut ostamaan spandexit ja samalla susta tulee ihan kusipää ja meet autojen sekaan pyörimään vaikka vieressä ois pyörätie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Tavalliselle kuntoilijalle ei ole V I T U N K A A N väliä onko se syke just 130 vai vaihteleeko se 120-140 tai jopa isommalla alueella. V I T U T tehokkuuksista ja muista p a s k o i s ta. Tavalliselle Maijalle ja Jannelle riittää, että polkee vaihtelevassa maastossa ja nauttii elämästä. Siihen ei mitään sähköhärpäkkeitä tai kiilusilmäistä sykkeenkyttäystä tarvita.
Kumman satulassa tulee vietettyä enemmän aikaa? Muu ei juuri ratkaise. Jos teet toisella vaikka yhdenkin viikottaisen reissun enemmän, niin osta se. Jos ei ole eroa, niin sitten osta halvempi, mutta älä silti halpaa. Suurin pyöräilyharrastuksen turma on huono pyörä.
Tulkaa retkipyörät takaisin, teitä täällä kaipailin. Olisi jo aika retroilla tuohon suuntaan. Rakastin vanhaa käyräsarvi-Helkamaa, jonka joku kpää varasti ensimmäisenä Oulun opiskeluvuotena. Tuli ajettua satoja kilometrejä viikossa monena kesänä (tarkemmin sanottuna, 200 km per viikko).
Ei siinä järkeä ole. Sähköpyörä on kalliimpi ostaa JA ylläpitää. Jos avustusta ei käytä se on raskas. Ja akku pitää muistaa ladata. Varkaatkin vaanivat, koska arvokkaampi.
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Ootko kuullut ikinä vaihdepyöristä? Keksittiin yli 100 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Ja tämähän on täysin valintakysymys. Itselle ei ole mikään ongelma polkea lähes säässä, kuin säässä. Töissä on suihku ja työ ei ole edustushommaa, niin ei haittaa vaikka tukka on aamupäivän märkä. Kauppakassien roudaamistakaan en koe ongelmaksi, suurin osa ostoksista mahtuu yleensä reppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Tavalliselle kuntoilijalle ei ole V I T U N K A A N väliä onko se syke just 130 vai vaihteleeko se 120-140 tai jopa isommalla alueella. V I T U T tehokkuuksista ja muista p a s k o i s ta. Tavalliselle Maijalle ja Jannelle riittää, että polkee vaihtelevassa maastossa ja nauttii elämästä. Siihen ei mitään sähköhärpäkkeitä tai kiilusilmäistä sykkeenkyttäystä tarvita.
Eikä ihmiskehoa ole muutenkaan tehty täsmälliseksi koneistoksi, edes kuntoilumielessä. Kaikki tuollainen syketaso- ja muu hifistely on lähinnä niitä ihmisiä varten, jotka kuvittelevat, että jollain tilastollisella suureella saa jokaiselle parhaat tulokset. = Jokaisella ihmisellä on oma ihanteellinen syketaso, tilastot ovat vain tilastoja.
eri
Please, älkää sotkeko sähköpyörää ja sähköavusteista pyörää keskenään.
Jotkut menevät töihin pyörällä, silloin jos matka ei ole liian pitkä, ja jotta säästyisi bensaa ja muita autoilukuluja, pyörä on kaupunkialueilla usein myös nopeampi kuin bussi.
Sähköpyörä on vielä nopeampi koska ylämäissä ei vauhti sakkaa eikä tule hiki.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Se ratkaisee ongelman kesäajaksi. Bensaa säästyy kun ei tarvitse autola ajaa. Riippuu perheen koosta saako ostoksia kuljetettua pyörällä, ainakin päivittäiset täydennysostokset saa pyörällä kuljetettua jos perheessä max 3 henkilöä. On tullut harrastettua. Viikonloppuostokset pitää sitten hakea autolla.
Kyllä sähköpyöräily auttaapainonpudotuksessa. Yleensä pyöräilen touko- syyskuun ja paino tippuu kuin itsestään 2-3 kg.
Aina tulee - luodaan uusi villitys markkinaosastolla. Moniko muistaa kun kaikilla piti olla maasstopyörät, entä hybrisipyörä. Nyt pitäs olla sähköavusteinen vaikkei sitä terve ihminen tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Tavalliselle kuntoilijalle ei ole V I T U N K A A N väliä onko se syke just 130 vai vaihteleeko se 120-140 tai jopa isommalla alueella. V I T U T tehokkuuksista ja muista p a s k o i s ta. Tavalliselle Maijalle ja Jannelle riittää, että polkee vaihtelevassa maastossa ja nauttii elämästä. Siihen ei mitään sähköhärpäkkeitä tai kiilusilmäistä sykkeenkyttäystä tarvita.
Totta kai on, jos haluaa kuntoilustaan kaiken irti. Vaikka se kaltaistasi vıttupäätä jotenkin tuntuisikin kaivelevan.
Ja ei, ei kukaan *tarvitse* sähköpyörää, mutta se ei poista sitä faktaa, että kuntoiluvälineenä se mahdollistaa *tehokkaamman* harjoittelun kuin luomupyörä. Jolloin, ketjun otsikon mukaan, kyllä, siinä on paljonkin järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Ootko kuullut ikinä vaihdepyöristä? Keksittiin yli 100 vuotta sitten.
Oletko kuullut ikinä ylämäistä? Keksittiin noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Kaikki emme asu missään Pohjanmaan lakeuksilla missä korkeuseroa 100 km lenkin aikana tulee 8 metriä. Siinä ei paljoa vaihteet auta kun painat 3-4 km kunnon nousua ja haluaisit pitää sykkeet alle 120:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ajaa kaksi tuntia ,vaikka esim. 130sykkeellä niin sillä ei ole mitään merkitystä onko avustus vai ei. Toinen saa vaan avustuksesta paremman keskinopeuden ja pidemmän lenkin kun toiselle se taas olisi aivan turhaa painolastia,koska keskari on muutenkin yli 25kmh.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.
Tavalliselle kuntoilijalle ei ole V I T U N K A A N väliä onko se syke just 130 vai vaihteleeko se 120-140 tai jopa isommalla alueella. V I T U T tehokkuuksista ja muista p a s k o i s ta. Tavalliselle Maijalle ja Jannelle riittää, että polkee vaihtelevassa maastossa ja nauttii elämästä. Siihen ei mitään sähköhärpäkkeitä tai kiilusilmäistä sykkeenkyttäystä tarvita.
Eikä ihmiskehoa ole muutenkaan tehty täsmälliseksi koneistoksi, edes kuntoilumielessä. Kaikki tuollainen syketaso- ja muu hifistely on lähinnä niitä ihmisiä varten, jotka kuvittelevat, että jollain tilastollisella suureella saa jokaiselle parhaat tulokset. = Jokaisella ihmisellä on oma ihanteellinen syketaso, tilastot ovat vain tilastoja.
eri
Niin on, ja sähköpyörällä sen ylläpito onnistuu kaikkein parhaiten.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut olettavat, että pyörää tulisi käytettyä enemmän, mikäli se olisi sähköavusteinen. Sähköpyörä ei kuitenkaan ratkaise suurinta ongelmaa Suomessa eli ilmastoa. Joten suurimman osan vuodesta pyöräily ei esimerkiksi itselle ole minkäänlainen vaihtoehto työmatkoille, koska haluan olla edustava ja tuoksua hyvältä töissä. En myöskään halua roudata kauppakasseja millään pyörällä. Vapaa-ajalla voin hikoilla niin paljon kuin itseä huvittaa. Harrastekäytössä kallis sähköpyörä on rahanhukkaa.
Varmasti jatkuvaan akun roudaamiseen ja lataamiseenkin kyllästyy eikä pyöräilemään tule lähdettyä niinkään usein kuin hikipyörällä joka on aina valmiina. Ja jos sähköpyörä jää vähälle käytölle, niin akku tyhjenee nopeasti tyystin eikä enää ota kunnolla virtaa vastaa. Se vie loputkin pyöräilyinnosta kun vuoden päästä akku riittääkin vain 10 kilometrin matkaan.
Paitsi että velodromi on ainoa paikka missä pystyt luomupyörällä ajamaan tasan halutulla sykealueella. Vastatuulet ja mäet tekevät sen mahdottomaksi ulkona, paitsi tietysti sähkiksellä jonka voi säätää avustamaan noissa kohdissa. Sähkiksellä jaksat näin ollen myös pyöräillä pidemmän lenkin sillä tehokkaalla sykealueella, koska nuo hapottavat kohdat jää kokonaan pois. Maantiellä sillä ei ehkä ole suuren suurta merkitystä, mutta metsässä se on totaalinen game changer.
Ja lisäksi pyöräilystä tulee näissä meidän maastoissa sata kertaa hauskempaa, koska kaikki suoratkin tuntuvat käytännössä alamäiltä, joka tietysti on se hauskin osuus mtb/dh-pyöräilyssä.