Lue keskustelun säännöt.
Jättäisitkö puolisosi jos saisit tietää hänen pettäneen sinua kolme vuotta sitten?
Kommentit (242)
Olin itse tälläisessä tilanteessa vastikään, pari vuotta sitten. Miesystäväni petti minua neljä vuotta sitten, sain tietää kaksi vuotta sitten. En olisi saanut tietää ellei miehen panokaveri olisi ottanut minuun yhteyttä. Päätimme rakentaa luottamusta uudestaan ja olla yhdessä. Tein sen päätöksen perustuen omaan tilanteeseeni ja uskooni siihen, että mies ei enää tekisi samaa virhettä. Kerroin että jos hän haluaisi erota, nyt pitäisi se tehdä. Kaikki parisuhteen/oman itsensä mahdolliset ongelmat pitäisi selvittää siltä istumalta. Ne olivat ehdot. Mietin eroa itse jonkun aikaa myös. Punnitsin asioita kauan päässäni.
Nyt siis tuosta tiedosta kulunut kaksi vuotta. Olen kasvanut ihmisenä kuudessa vuodessa (aika joka ollaan seurusteltu) ja veikkaan että jos nyt pettäisi, tässä vaiheessa suhdetta, huomaisin sen paremmin heti. Tunnen mieheni ilmeet ja eleet. Hänen käytöksensä on minulle helppoa lukea.
Jos pettää uudelleen, se on sitten siinä.
On vaikeaa välillä luottaa. Ollaan oltu terapiassa ja mies on kyllä tehnyt kaikkensa että asiasta ollaan päästy parina eteenpäin. Samoin minä. Silti, arpi tuosta jää. Sitä ei koskaan unohda. Itselläni edelleen melkein päivittäin mielessä. Aina kun näen mieheni, näen pettämisen. Jollain tavalla sen näkee nykyään silti yhtenä matkallemme sattuneelta ongelmalta. En tiedä tuhlasinko aikaani, vai teinkö oikean valinnan.
Vain sinä tiedät kohdallasi mitä teet. Mutta kiire ei ole päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä varma, että ei ole pettänyt, mutta ainahan voi erehtyä. Aloituksen tapauksessa en ihan heti eroaisi. Meillä ei ole avioehtoa ja miehellä on yrityksen laajennus hyvässä vaiheessa. Odottaisin sen aikaa, että saisin erossa enemmän irti ja se olisi sitten siltä osin riittävämpi korvaus.
Ei me edes tunnettu kolme vuotta sitten... Mutta vaikka oltaisiin oltu silloin yhdessä, rehellisesti sanoen minua ei kiinnosta. Kunhan käyttää kumia niin ihan sama. Minun puolestani ei tarvitsisi salaillakaan.
Hups, taiain ylireagoida. Luin, että olia pettänyt kolme vuotta putkeen, ei kolme vuotta sitten... ':D ei kyllä tarvitsisi kertoa jos on mokannut 3 v sitten, en tarvitse mitään aviokriisiä tähän. Mutta jos lipsauttaisi vahingossa niin voisin kyllä suuttua. - 183
Jättäisin, koska se ei olisi ensimmäinen kerta, kun pettää. Toista kertaa en sulata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jättäisi, koska ollaan oltu kauan yhdessä ja oikeastaan huvittaisi vaan, että kuinka olet pystynyt olla kertomatta siitä.
Vierailija kirjoitti:
En luottaisi. Kerran pettäjä, aina pettäjä.
Että te jaksatte tätä hokea. Ei todellakaan pidä aina paikkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en. Hyvä puoliso muuttuu umpisurkeaksi muka yhtäkkiä tolla tiedolla?
Itselleni "hyvä puoliso" on mm. rehellinen ja minua kunnioittava.
Pettäjä ei ole näitä kumpaakaan eli en laskisi hyväksi puolisoksi.
Kyllä, jättäisin.
Vaikka kaiken muun ajan olisi juuri tuota, kolme vuotta sitten yhden kerran ei, ei olisi kumpaakaan?
Tässä on kaksi katsantokantaa. Toiset hahmottaa asian yksittäisten tekojen ja tilanteiden kautta, toiset kokonaisuutena.
Onko puoliso/ihminen yksittäisiä tekoja vai kokonaisuus?
Onko suhde yksittäisiä tekoja vai kokonaisuus?
Onko elämä kasautuvia tilanteita vai jatkumo?
Ehkei ole kovin hedelmällistä keskustelua tunkea sanoja jonkun toisen suuhun. Kyllä se kokonaisuus voi olla tärkeä niillekin, joilla on hyvin kriittinen suhtautuminen uskottomuuteen. He eivät vaan näe sitä uskottomuutta sellaisena yksittäisenä pikku virheenä kuin te, vaan asiana joka vaikuttaa oleellisesti siihen muuhunkin kokonaisuuteen. Kuten kirjoitin toisessa kommentissa, minusta kolmen vuoden viiveellä paljastuvassa uskottomuudessa ei ole niinkään kyse siitä kertapanosta silloin kolme vuotta sitten, vaan siitä kolme vuotta jatkuneesta pimityksestä jolla kumppani on ikäänkuin katsonut oikeudekseen ylittää minun päätösvaltani parisuhteen jatkumisesta. Minusta se on kestämättömässä ristiriidassa sekä kunnioituksen että rehellisyyden kanssa. Eikä pelkästään sen viiden minuutin ohikiitävän hetken ajan vaan vuosien ajalta.
-eri
Mitä sanoja tossa tungettiin ja kumman suuhun? Ja ketkä me? Arvotettiinko tossa sun mielestä noita kahta katsantokantaa jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Mikä on pettäjän motiivi salailla tekosiaan?
Itsetunto ongelmainen? Tyhmä? Helposti vietävissä? Alkoholisti? Lapsellinen ja moraalikehityksessä jälkeen jäänyt?
Niin, turhaa kai tuollaisen teinijonnen kanssa elämäänsä enempää pilaa. Potku perseelle ja kohti uusia petoksia!
Pettäjä vastaa tähän. Kertapano laivalla. Heti teon jälkeen iski niin karmea morkkis että olin valmis hyppäämään mereen. Rakastin puolisoani erittäin paljon ja olin tehnyt paskan teon hänelle. Siinä oli vuorokausi aikaa miettiä kerronko vai en. Päätin olla kertomatta. Mutta se helvtin omatunto ei antanut asian olla vaan päätin lähes vuosi tapahtuman jälkeen kertoa vaimolle. Hän ei potkaissut pihalle mutta hänen suhtautumisensa muuttui kylmäksi, ja parin vuoden päästä oli sitten kipeä ero edessä.
Sain siitä melkoisen opetuksen, pilasin hyvän avioliiton yhden hairahduksen vuoksi. En ole sen jälkeen rakastunut kehenkään, en vain pysty. Ex vaimo on edelleen rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuttaisin eri huoneeseen ja miettisin ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Mikä luottokysymys tuo edes on? Ette te toisianne ja toustenne kroppia omista.
Ei, mutta yleensä parisuhteessa sovitaan että peuhataan vain keskenään ja se perustuu luottamukseen.
J*malauta kuinka tylsä ajatus. Tollasta jaksaa uskotella itselleen ekat pari vuotta rakkauden ja ihastuksen kiihkoissa, mutta rehellisyyden nimissä; kuinka moni jaksaa noudattaa koko loppuelämänsä?
Minä. En pettänyt miestäni 22 vuotisen liiton aikana kertaakaan. Hän sitten petti, ja se oli kerrasta poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet yhdessä kohta 30v. Antaisin anteeksi kertapettämisen, ns. kännipanon mutten pidempään (vuosikausia) jatkunutta sivusuhdetta.
Jos mieheni nyt kertoisi että hänellä oli parin kuukauden suhde 3v sitten, en jättäisi. Nuorena olin ehdoton, en hyväksynyt pettämistä lainkaan ja se oli silloin mielestäni pahin asia minkä parisuhteessa voi tehdä. Niin se mieli muuttuu ja suhde syvenee kun ollaan pitkään yhdessä.
Ei se mieli kaikilla muutu. Nimim. 30 vuotta yhdessä myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En luottaisi. Kerran pettäjä, aina pettäjä.
Että te jaksatte tätä hokea. Ei todellakaan pidä aina paikkaansa.
Joo ja sä jaksat tuota jargonia. Kun sun kohdalle osuu, et enää todellakaan sulata. Katsos, syitä paljastumiselke oikeassa elämässä riittää: toinen pettäjäosapuoli on niin tunnontuskissaan, tulee uskoon, mies/nainen kertoo kun ei enää jaksa omaa syyllisyyttään you name it.
Elämä on ihmeellisempää kuin uskot!
T. Hautausmaalla vierasta naista ihmetellyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos noin kauan on salaillut, salailkoon jatkossakin. Kyllä minä tiedän että on pettänyt, todisteita riittää.
Siinäpä kärsii syyllisyytenä, kunnes ero ym. tulee hänelle yllötyksenä. Selitelköön sitten itse lapsille, vanhemmilleen, suvulle, työkavereilleen. mitä on tullut tehtyä ja salattua!!
Kertoisin. Jos on rohkeutta pettää, pitää olla rohkeutta kertoa petoksesta puolisolle. Ja antaa puolisolle mahdollisuus itse päättää jatkaako liittoa vai ei. Oikeus ja kohtuus!
En jatkaisi kusipään kanssa enään hetkeäkään, vain pakolliset asiat.
Menköön ja nussikoon kaikki kanasta kaksjalkaiset, siitä vaan. Oksettaa ajatuskin, että kullinuittajan kanssa pitäisi seksiä harrastaa. Hyi helvetti!
Vierailija kirjoitti:
En jatkaisi kusipään kanssa enään hetkeäkään, vain pakolliset asiat.
Menköön ja nussikoon kaikki kanasta kaksjalkaiset, siitä vaan. Oksettaa ajatuskin, että kullinuittajan kanssa pitäisi seksiä harrastaa. Hyi helvetti!
Tää on paras :D
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä voi ikinä luottaa. Tai ainakaan minä en saanut luottoa ikinä takaisin, vaikka kuinka yritin. Ja 20 vuotta oltiin yhdessä eli parikymppisestä nelikymppikseks. Kyllä yritin!
Tämä on totta! Ei luottamus palaa enää ja suhde on sitämukaa mennyttä. Siitä lähtee mahdollisesti vain kierre, jolloin alkaa itsekin pettää eikä enää edes välitä, saatikka että tulisi huono omatunto
Täällä yksi yli 70v mummeli jolla on elämässä ollut vain yksi mies ja yhteistä taivalta takana ensi vuonna 50 vuotta jos luoja suo. Ylä ja alamäet menty yhdessä.
Jättäisin todennäköisemmin kuin jos kertoisi pettäneensä eilen. Mistä muusta hän on minulle valehdellut vuosien varrella?