Mies jätti pakko-oireisen häiriön vuoksi
En kerää säälipisteitä. Olen vain täysin shokissa, koska mies ei suostu edes neuvottelemaan. Meillä on kaksi lasta, joten eikö ennen eroa pitäisi kokeilla esim. parisuhdeterapiaa? Jopa miehen oma suku on sitä mieltä, että mies on järjiltään, vaikka tietävät hyvin vaikeutemme. Sitäkin mietin, että eikö ole mieheltä vastuutonta, että vaikka hän tietää diagnoosini (on päiviä jolloin en pysty astumaan ovesta ulos ahdistuksen ja paniikin vuoksi), hän jättää lapset yksin minun vastuulleni vuoroviikoiksi. Hän on kieltäytyy auttamasta, käskee kasvamaan aikuiseksi, vaikka soitan lasten asialla. Jos hän vaan tietäisi miltä tuntuu kun päässä luuppaa ajatus, jota ei saa pois, pulssi nousee, elimistö valmistautuu puolustautumaan hyökkäystä vastaan, vaikka mitään vaaraa ei ole...Ehkä vika on mun kun valitsin lasteni isäksi miehen, joka ei ollutkaan se tuki ja turva, jonka luulin hänen olevan. Lasten elämä on pilalla, mun elämä on pilalla. Toivottavasti mies on edes tyytyväinen siellä tunkkaisessa yksiössään
Kommentit (111)
Täällä ei selvästikään ole kokemusta mielenterveydestä.
Ja siitä että ei ole valintakysymys.
Jos puoliso väsyy toisen oireiluun onko ainut keino ottaa ja jättää.
Ei se mt katso kehen iskee.
Keskusteluapua myös puolisolle ja tukea.
Sinä et voi ketään pakottaa olemaan suhteessa kanssasi.
JustMe80 kirjoitti:
Täällä ei selvästikään ole kokemusta mielenterveydestä.
Ja siitä että ei ole valintakysymys.
Jos puoliso väsyy toisen oireiluun onko ainut keino ottaa ja jättää.
Ei se mt katso kehen iskee.
Keskusteluapua myös puolisolle ja tukea.
Miksi sitten nostit tämän, vaikka tilanne on tämä? On todella raskasta elää jatkuvasti mielenterveysongelmaisen kanssa. Siinä on vaarassa omakin terveys.
Miten aloittaja on pärjännyt?
Täällä tuntuu suurin osa olevan sitä mieltä, että on ymmärrettävää, että mies jätti aapeen mielenterveysongelmien takia.
Sitten kuitenkin toisessa ketjussa moni moittii Behmiä samasta asiasta Liukkosen suhteen.
Että koittakaa nyt päättää, saako lähteä suhteesta toisen mielenterveysongelmien takia vaiko eikö? Ja kuka on vastuussa omista ongelmista, itse vai joku toinen?
Mitähän ap:lle kuuluu?
Kunpa kaikki noin ongelmaiset ymmärtäisivät olla hankkimatta lapsia.
Surulllista on kasvaa mt-vanhemman hoteissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos olisit hoitanut oman pääsi kuntoon ennekuin menit parisuhteeseen ja vielä sikiämään? Ei ole miehen tehtävä kannatella sinua pystyssä. Ja kyllä voi se "tunkkainen yksiö" olla paljon parempi vaihtoehto, kuin katsella päävikasta aikuista naista.
Jos hän oli parisuhteessa jo, kun mieli sairastui?
Vierailija kirjoitti:
Täällä tuntuu suurin osa olevan sitä mieltä, että on ymmärrettävää, että mies jätti aapeen mielenterveysongelmien takia.
Sitten kuitenkin toisessa ketjussa moni moittii Behmiä samasta asiasta Liukkosen suhteen.
Että koittakaa nyt päättää, saako lähteä suhteesta toisen mielenterveysongelmien takia vaiko eikö? Ja kuka on vastuussa omista ongelmista, itse vai joku toinen?
Aika harva siinä ketjussa moitti Behmiä kyseisestä asiasta.
Eihän ketään voi pakottaa olemaan toisen kanssa, olipa toisella mt-ongelmia tai ei ole mt-ongelmia.
Vastuun etsiminen ongelmista on täysin turhaa, kun ei syyllisiä aina edes ole olemassa.
Kannattaa keskittyä nykyhetkeen ja sen parantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on mulle kaikki kaikessa. Taistelen kyllä heidän puolestaan ja hankin apua itselleni. Mielestäni siinä on vastuu, kun tekee lapsia. Kysyn itseltäni jatkuvasti, eroaisiko mies, jos hän todella asettaisi lapset etusijalle. Kuinka suuri itsekkyyden määrä on ok, kun on lapsia? Ymmärtäisin eron hyvin, jos lapsia ei olisi.
Ap
Mikä tahansa itsekkyyden määrä on ok, kun on lapsia. Todennäköisesti miehen itsekkyys auttaa häntä olemaan parempi isä lapsillenne. Et välttämättä näe sitä nyt ja se on ok, sä saat surra ja olla sekaisin erosta. Mutta lapset eivät ole syy jäädä huonoon suhteeseen, minkä olevan sen miehelle olleen kun haluaa erota. Hänen ei tarvitse jäädä, hänellä on oikeus pelastaa itsensä. Sinullakin on oikeus pelastaa itsesi arjesta, missä pinnistelet ja purat kaiken sitten mieheesi (omia sanojasi, ei minun).
Sinä selviät kyllä. Hae paljon erilaista apua, mene perheneuvolaan, etsi oma asunto ja järjestä asiat. Anna miehelle tilaa. Kyllä asiat järjestyvät.
Terveisin shokkierosta kuusi vuotta, nyt pyyhkii hyvin[/quote
Niinpä."Suojelin lapsia,joten kaikki purkautui yleensä mieheen"!
Mt jutut on niin suuri juttu tänä päivänä että kenellä vain voi olla, iskeä koska vain.
Onko ratkaisu jättää toinen ?entäpä jos vaikka uudella puolisolla tulee, jätetäänkö hänetkin,tai sitten sille joka jätti.
Tietää kun omalle kohdalle osuu.
💚
Epätietoisuus💚
up