Lue keskustelun säännöt.
Minua kiinnostaa se, mikä lihottaa nykyisiä parikymppisiä? Syövätkö jotain erilaista kuin ennen?
19.06.2022 |
Minua kiinnostaa se, mikä lihottaa nykyisiä parikymppisiä? Ei 2010-luvun alkupuolella nuoret olleet noin pyöreässä kunnossa, suurin osa parikymppisistä oli hoikkia. Syövätkö nykynuoret jotain sellaista, mitä ei vielä n. 10 v sitten syöty?
Kommentit (554)
Vierailija kirjoitti:
Masennus, joka voi johtua vaikka väkivallasta, kiusaamisesta, aivokemiat menevät vikaan, aiheuttaa ahmimista, väsymystä.
Itsestään huolehtimisesta viisveisaaminen vetoamalla masennukseen. Tämän kuvitellun masennuksen hoito lihottavilla lääkkeillä elämäntapamuutoksen sijaan, ja jääminen pitkille sairauslomille tai jopa -eläkkeelle, kuluttaen tämä aika ihan oikeasti sängyssä makaamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvun lapsena muistan, että edes vaaleaa leipää (ranskan leipä, joku fazerin paahtoleipä) ei saanut syödä usein, aamupalalla lähinnä. Pääasiassa syötiin vain "terveellistä ruisleipää, mikä on oikeata leipää". Vaaleata leipää jos halusi lounas /päivällis aikaan, saattoi saada saatesanoilla että noh, ota nyt tän kerran. Ja karkkia syötiin tietenkin vain yhtenä päivänä viikossa, ja limuja ei jokapäivä.
Mutta nykyaikana on toisin, hiljattainkin kun ärrällä katsoin kakskymppisten nuorten pariskuntaa arki iltapäivänä, kumpikin muistutti habitukseltaan lilleri-lalleria tai barbapapaa, ja osti itselleen puolentoista litran lekan cokista, ja sipsejä kunnon pussin. Siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin Suomeen vastikään ja ihmetyksen aiheena on erityisesti ollut nuoret naiset joiden bersus on valehtelematta ns. hevostasoa. Ehkä tiedättekin mitä tarkoitan.
Ehkä sinä et ole huomannut nuorten miesten vastaavia ahtereita, koska olet nuorten naisten pyllyjä kuolaava limainen äijä.
Nuorilla miehillä on nykyään melkoiset takapuolet, takapuolet ovat kuin naisilla ilman naisen lantion luustoa. Huvittavan näköistä, kun jalat ovat usein kuitenkin lyhyet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän joku lihakin lihottaa kun syödään täysin turhia epäterveellisiä pihviaterioita. Tällainen on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä. Ihmiselle riittää kasvisateriat ja kala tai kana. Ennen syötiin paljon puuroa ja tummaa leipää, juureksia ja kalaa ja kaikki ruoka oli kotona tehtyä. Nyt on burgeria joka lähtöön ja syömisestä on tullut uskonto.
Nälkä on pelon ja ahdistuksen aihe ja syöminen lohduttaa, on vastaus kaikkeen jne. Kuuntelin junassa äitiä ja teinitytärtä: eivät puhuneet muusta kuin että mitä söit siellä/täällä/tuolla.
Voisitko selittää miksi sinun mielestäsi 100 kcal lihaa lihottaa, mutta 100kcal kalaa ei lihota?
Kyllä syömiskulttuurissa on selkeästi tapahtunut muutos. Jos muistelen omien teiniaikojen ruokailua niin ei ollut oikein mahdollisuutta edes lihoa. Kotiruokaa äidin tekemänä, selkeät ruoka-ajat eikä mitään napostelua. Ei sellaista osannut edes kaivata että koko ajan syödään jotain. Ruoka syötiin pöydän ääressä, ei kenellekään edes tullut mieleen syödä telkkaria katsellessa.
Nykyään on tarjolla niin paljon ruokaa. Halpoja buffeteja joissa syödään helposti liikaa. Herkkuja syödäään paljon ja annoskoot ovat yleisesti ottaen kasvaneet. Mun lapsuudenkodin ruokalautaset näyttävät nykyään leipälautasilta. Nyt lähes viisikymppisenäkin olen edelleen hoikka. Toki herkkujajakin syön, mutta kohtuudella enkä päivittäin.
Työssäni kohtaan paljon nuoria ja kyllä valitettavasti ylipainoisia on paljon. Kollega totesi että taitaa lihavuus olla uusi normaali. No, ei ehkä ihan niin mutta ylipaino on lisääntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä hauska tehdä kokeilu, että alkaisi syödä taas niin kuin 80-90-luvun mummolassa syötiin.
Läskisoosia (tai jotain muuta lihakastiketta), perunoita, punajuurta, pikkelsiä. Voita leivän päälle. Maitoa. Lettuja, ruusupullia. Saunassa pieni lasipullo sokerista jaffaa. Itse tehtyjä mehuja. Raparperikiisseliä ja muita kiisselejä.
Mitä tapahtuisi lihavuudelle ja terveydelle? Noita "mummolan ruokia" parjataan kovasti epäterveellisiksi, mutta oudointa on, että tuolloin kukaan ei ollut lihava, eikä masentunut.
Eikä tuolloinkaan kyllä millään soutulaitteilla soudeltu eikä lenkeillä rehkitty. Ihan autolla mentiin (konttori)töihin niin kuin tänäkin päivänä.
Mistä tiedät, että kukaan ei ollut masentunut? Voi olla, että eivät vain kehdanneet myöntää sitä.
Tai ahdistunut tai uneton. Ketiapiinitrendi lihottaa jo pienimmällä mahdollisella annoksella.
Nykyään syödään ajanvietteeksi. Tylsyyden tunteeseen vastataan menemällä jääkaapille sen sijaan, että lähdettäisiin pihalle tai muuten touhuttaisiin jotakin. Syöminen on myös siirtynyt pois pöydän äärestä: syödään sohvalla samalla kun katsotaan televisiota, ehkä maratonina koko kausi jotakin sarjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmekös tuo. Joka viikonpäivänä näkee kouluikäisiä kaverilaumoineen ostelemassa isoja karkki- ja sipsipusseja, limuja., paistopisteeltä kaikkea kaloripitoista, munkkia ja pasteijaa. Ja jostain ne energiajuomatkin ilmestyy tenavien käteen. Tuntuu siltä, ettei herkuttelua edes enää rajoiteta esim. viikonlopulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressaava opiskelu- ja työkulttuuri. Itse lihoin tänä keväänä, kun kirjoitin gradun ja olin lähes täysipäiväisesti töissä samaan aikaan. Ei siinä riittänyt enää jaksaminen terveellisen ruuan kokkaamiseen tai riittävään liikkumiseen. Onneksi nyt taas ollut enemmän jaksamista liikkua ja laittaa terveellisempää ruokaa, joten painokin lähtenyt laskuun. Esimerkiksi oikiksessa työn ja opiskelun yhteensovittaminen on niin raskasta, että ei ihme, jos terveellisiä elämäntapoja ei ole mahdollista ylläpitää. Sama monilla muillakin aloilla.
Kävin kylässä eräiden kolmekymppisten luona ja tarjoilut kuvasivat hyvin, miksi nykyään ihmiset lihovat. Herkkuja oli tarjolla aivan liikaa, eikä ollut mikään juhlapäivä kyseessä. Molemmat pariskunnasta olivat todella isokokoisia. Muutaman tunnin vierailun aikana oli tarjolla ensin kahvit jäätelön kanssa. Vähän myöhemmin oli tarjolla ruoka (melko terveellistä kotiruokaa), mutta ruoan kanssa oli tarjolla paljon kaloripitoisia juomia ja jälkiruoaksi oli vielä kakkua ja leivoksia. Ei tuossa olisi jälkiruokaa tarvinnut, kun kahvin kanssa oli jo jäätelöä. En kehdannut kieltäytyä jälkiruoasta, joten leikkasin kakusta todella pienen palan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian isot annoskoot, varsinkin epäterveellisten ruokien kohdalla.
Ostin itselleni tarjousirtokarkkeja kaupasta. Keräsin pussiin 70 grammaa. Olen syönyt tuosta pussista jo pariin otteeseen karkkia samalla, kun olen juonut kahvia. Aikoinaan tuo 70 grammaa olisi ollut valmiiksi myytävän karkkipussin koko, nykyään on näitä megajumbopusseja. Ja kun joku sanoo, että ei sitä 400 g pussia ole tarkoitus syödä kerralla, niin harva jakaa tuon pussin todella monelle herkuttelukerralle. Joskus harvoin kun ostan jonkun tv mix (vai mikä sen nimi on?) -pussin, niin jaan karkit minigrip-pusseihin niin, että tuosta yhdestä pussista tulee 6-7 karkkipussia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geeneillä ei ole niin paljon vaikutusta lihavuuteen kuin voisi ajatella. Jos ajattelee ihmisiä sata/parisataa vuotta sitten niin eivät he olleet kehonmassaltaan yhtä suuria (oli ne sitten nuoria tai aikuisia) eivätkä geenit ehdi muuttua täysin vain parissa sukupolvessa.
Eihän se geenien vaikutus toki mikään automaattinen kohtalo ole, mutta merkittävä osavaikutus kyllä. Jos otettaisiin 100 ihmistä ajalta sata/parisataa vuotta sitten tai kauempaakin, ja ruokittaisiin heitä tyypilliseen nykyajan mättötapaan, niin osa lihoisi paljon, osa lihoisi vähän, ja pieni osa ei ollenkaan. Ihan niin kuin nykyaikanakin. Tämän alttiuden ratkaisevat geenit.
Vastaavasti jos nykyaikaan iskisi ruokapula ja nälänhätä ja kaikki joutuisivat syömään liian vähän, niin silloinkin osa laihtuisi nopeammin kuin toiset.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että joillekin laihduttaminen on todella helppoa, ja jotkut taas joutuvat painamaan syömisensä äärimmäiseen minimiin, että laihtuisivat. Jälkimmäisten ikävä kohtalo on se, että heitä ei tietenkään uskota, etteivätkö laihtuisi normaalein tavoin, ja arvellaan vaan, että kyllähän sinä nyt varmasti vain syöt salaa liikaa herkkuja!
Mutta jotenkinhan siihen lihavaan kuntoon on alunperin päästy. Ei ole mitään lihottavaa geeniä. Kyllä se syömällä tulee. Ehkä joillain on suurempi todennäköisyys käyttää ruokaa lohtuna tai heiltä puuttuu nälänsääntely? Tai ovat geeniensä perusteella persoja vaikka rasvaiselle ruualle?
Tietysti, mutta eri ihmisiä lihottaa erilaiset määrät. Joku saa syödä oikein suuret määrät kaloreita lihoakseen, toinen lihoo jo kohtuullisemmilla määrillä. Ja ne kaikkein huonogeenisimmät (huono siis nykyaikana, mutta kaikkina muina vuosituhansina hyvä varastoivuus on ollut hyvä ominaisuus) lihovat jo sillä määrällä, millä joku toinen laihtuisi. Erot voivat olla näin isoja.
Ja varmasti myös nuo sinunkin arvelusi pitävät paikkansa, ja varmasti löytyy myös monta muuta geenien ohjaamaa asiaa, jotka vaikuttavat lihomiseen.
Juu, toki kulutus on erilainen eri ihmisten välillä. Mutta eikö jokaisella pitäisi olla jokin tekijä, mikä ilmoittaa syödessä, että nyt ei tarvita enempää ruokaa? Tai vaihtoehtoisesti jos kalorintarve on pienempi, niin ei tee mieli syödä niin usein? Itselläni ainakin tuntuisi olevan. Jos olen ahminut, niin seuraavana päivänä ei tee mieli syödä oikein mitään. Ja joskus tekee mieli syödä pari päivää vain rehuja, jos on herkutellut paljon. Paino pysyy melko samana, kun keho säätelee näläntunnetta tuolla tavoin.
Keho ilmoittaa, jos olet siinä ruokannoksesi edessä syömässä. Voit syödä vaikka kuinka paljon kaloreita juomalla ja napostelemalla, eikä kehosi sano yhtään mitään. Yksi erikoiskahvi, muutama pala suklaata, energiajuomatölkki, 100g perunalastuja, ehkä vähän pähkinöitä ja lopuksi vaikka pussillinen irtokarkkeja. Kaikki kyllä menee alas ihan helposti yhdessä päivässä ja sinusta saattaa tuntua ettet ole edes syönyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin Suomeen vastikään ja ihmetyksen aiheena on erityisesti ollut nuoret naiset joiden bersus on valehtelematta ns. hevostasoa. Ehkä tiedättekin mitä tarkoitan.
Totta! Kummallista, miten naisilla kertyy rasva reisiin ja takapuoleen, kun taas miehillä se rasva on valtavana pallona siinä miestissien ja tikkujalkojen välissä.
Ei saa moittia! se on äärimmäisen miehekästä kun treenaamattomat tikkujalat kannattelee ruhoa, joka omaa keskikaljalla läsötetyn rumpumahan ja miestissit joiden peittämiseen tarvitaan vähintään topparotsi.
Vierailija kirjoitti:
Lihavia nuoria aikuisia tosiaan näkee enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Heillä lienee enemmän rahaa käytettävissään kuin meillä oli, ja ajanvietto on passiivisempaa. Mutta mikä minua huolestuttaa on nuorten miesten feminiinisyys ja pulleus. Ei ennen ollut samalla tavalla leveälanteisia ja pyöreäposkisia pari-kolmekymppisiä miehiä kuin nykyään!! Samaan aikaan puhutaan nuorten miesten radikaalisti huonontuneesta spermasta. Huolestuttavaa.
Pillereiden hormonit kulkeutuu virtsan mukana vesistöön ja juomaveteen.
Joka paikkaan ajetaan autolla tai sähköpotkulaudalla, ei enää kävellä pitkiä matkoja, niin kuin ennen.
Sitten on nämä woltit ja foodorat, kun netissä vaan painaa pari klikkausta niin parissakymmenessä minuutissa joku on ovesi takana hampurilaisaterian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syömiskulttuurissa on selkeästi tapahtunut muutos. Jos muistelen omien teiniaikojen ruokailua niin ei ollut oikein mahdollisuutta edes lihoa. Kotiruokaa äidin tekemänä, selkeät ruoka-ajat eikä mitään napostelua. Ei sellaista osannut edes kaivata että koko ajan syödään jotain. Ruoka syötiin pöydän ääressä, ei kenellekään edes tullut mieleen syödä telkkaria katsellessa.
Nykyään on tarjolla niin paljon ruokaa. Halpoja buffeteja joissa syödään helposti liikaa. Herkkuja syödäään paljon ja annoskoot ovat yleisesti ottaen kasvaneet. Mun lapsuudenkodin ruokalautaset näyttävät nykyään leipälautasilta. Nyt lähes viisikymppisenäkin olen edelleen hoikka. Toki herkkujajakin syön, mutta kohtuudella enkä päivittäin.
Työssäni kohtaan paljon nuoria ja kyllä valitettavasti ylipainoisia on paljon. Kollega totesi että taitaa lihavuus olla uusi normaali. No, ei ehkä ihan niin mutta ylipaino on lisääntynyt.
Maailma on nykyään niin kiireinen, ettei vanhemmat ehdi tekemään ruokaa joka päivä. Jääkaappi täynnä epäterveellisiä vaihtoehtoja ja ruokateollisuus käyttää paljon rahaa siihen, ettei ruoka pidä nälkää, vaan sitä pitää pian ahtaa lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin Suomeen vastikään ja ihmetyksen aiheena on erityisesti ollut nuoret naiset joiden bersus on valehtelematta ns. hevostasoa. Ehkä tiedättekin mitä tarkoitan.
Ehkä sinä et ole huomannut nuorten miesten vastaavia ahtereita, koska olet nuorten naisten pyllyjä kuolaava limainen äijä.
Minä olen huomannut ihan tasa-arvoisesti myös nuorten miesten turvonneet ahterit, siinä kuin nuorten naistenkin, ja kummatkin ihan yhtäläisellä vastenmielisyydellä.
Tietovisa: jos reilu 40-kymppisen miehen ei tee mieli katsella parikymppisten naisten takamuksia, kumpi ko. tilanteessa on se, jolla on aihetta huoleen?
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tarjolla niin paljon ruokaa. Halpoja buffeteja joissa syödään helposti liikaa. Herkkuja syödäään paljon ja annoskoot ovat yleisesti ottaen kasvaneet. Mun lapsuudenkodin ruokalautaset näyttävät nykyään leipälautasilta. Nyt lähes viisikymppisenäkin olen edelleen hoikka. Toki herkkujajakin syön, mutta kohtuudella enkä päivittäin.
Nuo buffetit! Avataan housunnappia ja sanotaan, että oksettaa jo ja tuntuu että räjähtää, mutta syödään nyt koko rahan edestä.
Ruuan ja syömisen estetiikka ja aistillisuus ja ruokakulttuurin arvostaminen ei liity oikeastaan nälkään, vaan siihen miten hienoja kokemuksia erilaisten ruokien äärellä voi saada. Itse nautin erilaisista ruuista ja makukokemuksista, olen kuitenkin normaalipainoinen.