Miksi lääkärit arvostelee potilaan ulkonäköä omakantaan?

kai ne lihaksikasta tarkoitti, sen sijaan vaan syytettiin steroidien ottamisesta ku munuaiset brakas ja oli päivittäistä tunnin kestävää oksennusta ja krea siinö 1300, verenpaine 330/220. Oli aika huono oli.

Varokaa rikollis naislääkäreitä kirjoitti:

Arvaa mitä kuulin. Eräästä oli ihan väärät tiedot tuolla tiedostoissa ja näiden väärien tietojen pohjalta toimittiin laittomasti. Toisin sanoen välillä näkyivät oikeat ja välillä väärät, riippuen oliko "ammattilainen" mukana epäasiallisissa ja laittomissa toimissa, joiden kohteeksi potilas joutui. Törkeitä rikoksia ja voi mikä pyöritys ettei paljastuisi. Monet tiesi niistä rikoksista. Ainakin maine kärsi. Varsinkin naiset ovat kunnostautuneet sos. terv. alalla rikosten tekoon, toisin sanoen esim. lääkäri luulee, että hänen ei tarvitse noudattaa lakia, kun tulee omasta mielestään toimimaan potilaan hyväksi. Tuota... onko ne lait ihan huvikseen olemassa siellä terv. huollossa?

Tuli ihmeellisiä kysymyksiä :et siis ole millään lääkityksellä? No en tietääkseni?

Käy hakemassa apua itsellesi. Tuo ei ole terveen ihmisen kirjoitusta. Vainoharhaiselta vaikuttaisi.

Minun lääkäri on kirjoittanut potilas on siro ja kaunis (työuupumuksen takia kävin) ja toinen lääkäri oli kirjannut hyvä iho kun kävin korvatulehduksen takia. Miten em. Kirjauksetliittyy mun diagnooseihin?

Se ärsyttää että kaikkea tulkitaan mielenterveyden kautta. Eli liiaksi paneudutaan fyysisissä selvissä oireissa psyykkisiin tekijöihin joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Joskus voi olla mutta usein ei kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Minun lääkäri on kirjoittanut potilas on siro ja kaunis (työuupumuksen takia kävin) ja toinen lääkäri oli kirjannut hyvä iho kun kävin korvatulehduksen takia. Miten em. Kirjauksetliittyy mun diagnooseihin?

Hyvä iho korvassa, iho ei ole halkeillut ja punoittava esimerkiksi.

Kauniiksi sanominen on kyllä ihan epäammattimaista.

Minulla lukee: Potilas obeesi, epäsiisti habitus, haisee hieltä. Kasvot likaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäöstä näkee paljon ja kun sitä verrataan potilaan omiin kertomuksiin voidaan päätellä puhuuko potilas totta vai suurenteleeko asioita.

Minkä takia potilas suurentelisi asioita? Aika pieni prosentti potilaista taitaa olla saikun perässä terveenä tai hakemassa jotain huumelääkkeitä. Onko lääkärin ihan pakko aina epäillä, että potilas valehtelee? Lähtökohdan pitäisi olla, että potilas puhuu todennäköisesti totta, koska suurin osa niin pääasiassa tekee.

Lähtökohta onkin, että potilas puhuu totta. Mutta tietyistä asioista voi päätellä, että niin ei ole ja tilanteeseen suhtaudutaan silloin eri tavalla kuin sellaisessa tilanteessa, jossa kertomusta ei ole syytä epäillä valheelliseksi. Vähän samaan tapaan kuin poliisikin lähtökohtaisesti olettaa kuulusteltavan puhuvan totta, mutta tietty ele, sanavalinta tms. voi muuttaa sitä olettamaa. Ja ei, en vertaa lääkärin vastaanottoa poliisikuulusteluun ainakaan suoraan. Tiettyjä samoja piirteitä niissä kyllä on. 

En tiedä mitä nämä tietyt asiat ovat, mutta potilaan kanssakäyminen voi olla "epäilyttävää" esimerkiksi kovan väsymyksen, jännittämisen, autismin tai traumojen takia. Ja suuri osa lääkäreistä ei ole asiantuntija em. ongelmissa jotka voivat aiheuttaa huonoa tai epätavallista kommunikaatiota.

Arvaa mitä? Se, että lääkäri havaitsee "epäilyttävän" piirteen, ei automaattisesti tarkoita, että hän lyö leiman "tämä valehtelee" ja asia on sillä selvä. Tietenkin selvitetään, mistä se asia johtuu ja voisiko siihen olla tarvetta saada hoitoa. Juuri sitä se KOKONAISKUVAN selvittäminen tarkoittaa, että huomioidaan muutkin asiat kuin vain se, minkä potilas itse kertoo ongelmaksi. Näin potilaalle voidaan tarvittaessa tarjota hoitoa, jota hän ei välttämättä olisi itse osannut edes pyytää. Väsymyskin on oire ja sen syy pitää selvittää. Jos taasen kyse on autismista, se kyllä lukee siellä papereissa jo valmiiksi ja lääkäri suhtautuu asiaan eri tavalla. 

Paskat. Väsymyksen syytä nimenomaan ei haluta selvittää. Eikä todentaa, vaikka potilas esim. kertoisi, että rauta-arvot ovat aiemminkin olleet pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäöstä näkee paljon ja kun sitä verrataan potilaan omiin kertomuksiin voidaan päätellä puhuuko potilas totta vai suurenteleeko asioita.

Minkä takia potilas suurentelisi asioita? Aika pieni prosentti potilaista taitaa olla saikun perässä terveenä tai hakemassa jotain huumelääkkeitä. Onko lääkärin ihan pakko aina epäillä, että potilas valehtelee? Lähtökohdan pitäisi olla, että potilas puhuu todennäköisesti totta, koska suurin osa niin pääasiassa tekee.

Lähtökohta onkin, että potilas puhuu totta. Mutta tietyistä asioista voi päätellä, että niin ei ole ja tilanteeseen suhtaudutaan silloin eri tavalla kuin sellaisessa tilanteessa, jossa kertomusta ei ole syytä epäillä valheelliseksi. Vähän samaan tapaan kuin poliisikin lähtökohtaisesti olettaa kuulusteltavan puhuvan totta, mutta tietty ele, sanavalinta tms. voi muuttaa sitä olettamaa. Ja ei, en vertaa lääkärin vastaanottoa poliisikuulusteluun ainakaan suoraan. Tiettyjä samoja piirteitä niissä kyllä on. 

En tiedä mitä nämä tietyt asiat ovat, mutta potilaan kanssakäyminen voi olla "epäilyttävää" esimerkiksi kovan väsymyksen, jännittämisen, autismin tai traumojen takia. Ja suuri osa lääkäreistä ei ole asiantuntija em. ongelmissa jotka voivat aiheuttaa huonoa tai epätavallista kommunikaatiota.

Arvaa mitä? Se, että lääkäri havaitsee "epäilyttävän" piirteen, ei automaattisesti tarkoita, että hän lyö leiman "tämä valehtelee" ja asia on sillä selvä. Tietenkin selvitetään, mistä se asia johtuu ja voisiko siihen olla tarvetta saada hoitoa. Juuri sitä se KOKONAISKUVAN selvittäminen tarkoittaa, että huomioidaan muutkin asiat kuin vain se, minkä potilas itse kertoo ongelmaksi. Näin potilaalle voidaan tarvittaessa tarjota hoitoa, jota hän ei välttämättä olisi itse osannut edes pyytää. Väsymyskin on oire ja sen syy pitää selvittää. Jos taasen kyse on autismista, se kyllä lukee siellä papereissa jo valmiiksi ja lääkäri suhtautuu asiaan eri tavalla. 

Iso osa autisteista ei ole diagnosoituja, niin mitenhän se lukisi siellä papereissa?

No kyllä ne piirteet ilman diagnoosiakin näkyvät, joten todennäköisesti siellä lukee kuvaus niistä piirteistä, jotka on havaittu tyypilliseksi ko. ihmisellä. Kun ne lukevat siellä "papereissa" lääkäri toteaa, että ahaa tämä äänen tärinä (yksi esimerkki) onkin tälle henkilölle tyypillinen piirre, joten se ei ole oire mistään sairaudesta. Sama muidenkin seikkojen suhteen. Jos ihmisellä tärisee aina kädet vastaanotolla se on hyvä laittaa merkinnäksi, jottei ruveta epäilemään parkinsonin tautia tms. turhaan. 

Kun moni lääkäri ei nimenomaan tiedä mitä autismin piirteet ovat ja miten ne voivat näkyä. Sen takia vaikka katsekontaktin välttelyä ja vähäistä puhumista voidaan virheellisesti tulkita vaikka masennuksen oireeksi tai mahdolliseksi valehteluksi. Usein autistin tyyli kommunikoida on neurotyypilliselle outoa tai epäilyttävää tavalla, josta ei saa oikein kiinni. On ironista, että autistinen ihminen liiottelee tai valehtelee neurotyypillistä epätodennäköisemmin, mutta vaikuttaa muita ihmisiä useammin epäilyttävältä.

Lisäksi moni autisti osaa esittää tavallista todella hyvin, mutta ei jaksa enää silloin kun voi todella huonosti psyykkisesti tai

Sinusta ainakin selkeästi huomaa, että autismin kirjoon kuulut. Kuvittelet, että maailma pyörii vain sinun napasi ympärillä ja kaikki tapaukset liittyvät juuri sinuun. 

Sanoisitko itseäsi neurotyypilliseksi? Epäasiallinen, ilkeä, alentuva, henkilökohtaisuuksiin menevä, oletuksia tekevä, pahantahtoinen?

Kommentti, johon vastasit, oli selkeä, asiallinen ja todellinen kokemus monelle. Kirjoituksesta ei käynyt ilmi, onko kommentoija autisti, autistin omainen tai muuten asiasta keskivertoa enemmän tietävä.