Yrittäkää ymmärtää, että amk ei ole "ammattikoulu"!

Menikö amislaisella tunteisiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielensäpahoittaja, kun on käynyt ilmi ettei sillä ammattisurkean todistuksella ollutkaan samanlaiset mahdollisuudet kuin akateemisilla papereilla. 

Mahdollisuuksista viis. Jo pelkästään se tosiasia, että olen maisteri enkä mikään amis, saa hymyn huulilleni.

Onko sulla elämässä muita saavutuksia?

Ohis, mutta minullapa on tutkinnot amiksesta, AMK:sta ja yliopistosta. Amis-tutkinnon avulla rahoitin myöhemmät opinnot, joten siitä lienee ollut eniten hyötyä.

Mä meen syksyllä Tampereelle ylempään ammattikorkeeseen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Juuri näin. Ja kuinka ikävä onkaan niitä merkonomeja ja insinöörejä! Nämä amk-tyypit

odottaa johtotehtäviä, joihin ei pätevyys riitä. Mutta kun se ei riitä niihin merkonomin tai insinöörinkään hommiin!

Itsekin amk-insinööri

Teknillisestä opistosta valmistuneet teknikot ja insinöörit tekee selvän pesäeron näihin amksta valmistuneisiin.

Ennemmin arvostan ammattikoulusta valmistunutta osaajaa!

Hyvä juttu. Seuraavan kerran kannattaa jättää optikolla käynti väliin ja vaatia joku amiksesta tullut suorittamaan näöntarkastus. Lisäksi sairaalassa voit hätistellä sairaanhoitajan kauemmas ja vaatia pätevämmän lähihoitajan paikalle. Sama juttu rakennusinsinöörin kanssa, korvaa hänet vaikka amiksen raksapuolelta valmistuneella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Entinen opistotaso oli mitä oli ja se on menneisyyttä. AMK luotiin myös  käytännöllisemmäksi paikaksi kouluttautua korkeasti työmarkkinoiden käyttöön, kun työnantajat sitä vaati, yliopisto-opiskelijoiden sijaan, joilla katsottiin olevan käytäntö hukassa ja opinnot ei-käytännöllisiä.

Nykyjärjestelmässä, niin Suomessa kuin ulkomailla, rinnastetaan AMK yliopistoon, ja sitä korkeampaa koulutusta saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla: YAMK ja maisteri, ja muita.

Väärin. Työelämässä ei todellakaan haluttu esim. teknikkokoulutuksen lopettamista! Päin vastoin. Nyt amk "uudistuksen" myötä vanhan ajan teknikoita ei enää ole. Ammattilehdissä on toistuvasti keskustelua siitä, pitäisikö vanhan mallinen teknikkokoulutus palauttaa. Nykyiset amk. insinöörit ovat tasoltaan murto-osan siitä, mitä oli entisen teknisen opiston ns. teku-inssit.

Miksi vuodesta toiseen nämä amk tyypit toistelee omaa paremmuuttaan? Tosiasiassa nyky amk insinöörien taso on laskenut, (suhteellinen) palkka on laskenut, osaaminen on laskenut ja työtehtävien taso on laskenut (verrattuna vanhan mallin opistoinsseihin).

Nyt on tilanne, että hyvä asentaja voi tienata paremmin kuin amk inssi. Ennen näin ei ollut. Se kertoo mielestäni kaiken oleellisen koko asiasta.

Ammattikorkeasta valmistuu suomea osaamattomia maa hanmuuttajia, jotka ei ikinä selviäisi yliopistossa. Pelottaa miten väärin oppivat asioita, kun eivät ymmärrä lukemaansa tai puhetta.

Mmartiklulu se delleenmin on vaikka miksi ammattikorkeaksi sitä kutsuttaisiin. Sieltä valmistutaan ammattiin aika kapealla tiedollisella osaamisella muusta kuin sen oman ammatin saralta.

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielensäpahoittaja, kun on käynyt ilmi ettei sillä ammattisurkean todistuksella ollutkaan samanlaiset mahdollisuudet kuin akateemisilla papereilla. 

AMK paperit on ihan yhtä hyvät kuin yliopistonkin paperit. Mulla on yliopistosta lisensiaatin paperit, miehelläni AMK-paperit ja ihan samalla viivalla ollaan. Yliopistossa et voi lukea paprikoneteknologiaa, joten AMK siltä alalta on jopa parempi kuin yliopistosta vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa, että nykyään oletetaan yliopistotutkinnon suorittaneen olevan akateeminen. Siis akateemiseen tehtävään automaattisesti soveltuva. Ei todellakaan. Yli 50 nuorta rekrytoineena voin kertoa, että työnantaja osaa valita useimmiten soveltuvimman henkilön ja ihmistyypin riippumatta tutkintohygieniasta.

Miten sitten määrittelet akateemisen?

Se kertonee kaiken, että amiskorkeasta valmistuu hoitsuja.

Vierailija kirjoitti:

Mmartiklulu se delleenmin on vaikka miksi ammattikorkeaksi sitä kutsuttaisiin. Sieltä valmistutaan ammattiin aika kapealla tiedollisella osaamisella muusta kuin sen oman ammatin saralta.

Milå om mmartikklyly ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielensäpahoittaja, kun on käynyt ilmi ettei sillä ammattisurkean todistuksella ollutkaan samanlaiset mahdollisuudet kuin akateemisilla papereilla. 

Mahdollisuuksista viis. Jo pelkästään se tosiasia, että olen maisteri enkä mikään amis, saa hymyn huulilleni.

Onko sulla elämässä muita saavutuksia?

Miten tuo liittyy mihinkään? Millaisia asioita pidät saavutuksina elämässä? Miksi koulutus ei ole mielestäsi saavutus sellaisenaan vaan sen lisäksi pitäisi olla muita saavutuksia?

Vierailija kirjoitti:

Tosi moni mun luokalta sanoo amkn olevan ammattikouluun verrattavissa. Ihan leikkikoulu. Sote ala kyseessä. Yliopisto on aivan eri maailma, taso, harkat, tentit jne. Amkissa ei tarvi tentteihin edes lukea.

Sotealasta olen valitettavasti kuullut samaa. Vitosia tippuu helppoja tenttejä tekemällä, mitään ei kuitenkaan välttämättä oikeasti opita. Täytyy silti muistaa, että koulujen sisällä on eroja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa edes on ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla?

Toinen maksaa ehkä enemmän ja saat paperiin " paremman tittelin". Eikö tätä samaa titteliä voi opiskella ilman korkea sanaa?

Amk = Ammattikorkeakoulu, korkea-aste (toinen aste tulee olla suoritettu ennen korkeakoulua), korkea-asteen tutkintoina on alempi ja ylempi amk-tutkinto joista ylempi vastaa yliopiston maisterin tutkintoa

Ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan samalle tasolle, mutta ei se kyllä maisterin tutkintoa vastaa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja tiedeyliopiston maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja ja siten koulutusmaailmassa samanarvoisia

Pitävätkö ammattikorkeakoulun käyneet opintojaan yhtä vaativina kuin yliopisto-opintoja?

Jos näin on, miksi niin kauhean harvoin kuulee, että "en päässyt ammattikorkeaan, joten piti tyytyä menemään yliopistoon"?

Riippuu alasta. Yleisesti ottaen yliopistossa on vaikeempaa, MUTTA sitten kun rupeamme vertaamaan kauppatieteitä tai huuhaahumanismi ja amkin insinöörialoja, niin kyllä se ammattikorkeakoulu on tässä tapauksessa vaatii enemmän opiskeluilita. Yliopistossakin DI linjoilta Tuta on se helpoin, kun ei tarvitse välttämättä laskea kuin IMA.t jos nyt ei sivuaineilla halua jotain konetekniikkaa laskea ja käsittääkseni piirianalyysi on myös hemmetin vaikeaa.

Oijoi. Minä olen ns. huuhaahumanisti, mutta olen kylmiltäni tehnyt AMK-inssin opinnäytetyön hyvällä arvosanalla. Eikä muuten ollut vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielensäpahoittaja, kun on käynyt ilmi ettei sillä ammattisurkean todistuksella ollutkaan samanlaiset mahdollisuudet kuin akateemisilla papereilla. 

Mahdollisuuksista viis. Jo pelkästään se tosiasia, että olen maisteri enkä mikään amis, saa hymyn huulilleni.

Onko sulla elämässä muita saavutuksia?

Miten tuo liittyy mihinkään? Millaisia asioita pidät saavutuksina elämässä? Miksi koulutus ei ole mielestäsi saavutus sellaisenaan vaan sen lisäksi pitäisi olla muita saavutuksia?

Toki koulutus on saavutus. Mutta jos kertoo pitävänsä saavutuksenaan sitä että on maisteri eikä amis niin kyllähän se aikamoisesta mustavalkoisuudesta kertoo. Ja jotain tietysti ihmisenäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas yksi mielensäpahoittaja, kun on käynyt ilmi ettei sillä ammattisurkean todistuksella ollutkaan samanlaiset mahdollisuudet kuin akateemisilla papereilla. 

AMK paperit on ihan yhtä hyvät kuin yliopistonkin paperit. Mulla on yliopistosta lisensiaatin paperit, miehelläni AMK-paperit ja ihan samalla viivalla ollaan. Yliopistossa et voi lukea paprikoneteknologiaa, joten AMK siltä alalta on jopa parempi kuin yliopistosta vastaava.

Selvennätkö vielä sitä, mikä on se ala, jota ei voi lukea yliopistossa, mutta jolta AMK-tutkinto on jopa parempi kuin yliopistosta vastaava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Entinen opistotaso oli mitä oli ja se on menneisyyttä. AMK luotiin myös  käytännöllisemmäksi paikaksi kouluttautua korkeasti työmarkkinoiden käyttöön, kun työnantajat sitä vaati, yliopisto-opiskelijoiden sijaan, joilla katsottiin olevan käytäntö hukassa ja opinnot ei-käytännöllisiä.

Nykyjärjestelmässä, niin Suomessa kuin ulkomailla, rinnastetaan AMK yliopistoon, ja sitä korkeampaa koulutusta saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla: YAMK ja maisteri, ja muita.

Väärin. Työelämässä ei todellakaan haluttu esim. teknikkokoulutuksen lopettamista! Päin vastoin. Nyt amk "uudistuksen" myötä vanhan ajan teknikoita ei enää ole. Ammattilehdissä on toistuvasti keskustelua siitä, pitäisikö vanhan mallinen teknikkokoulutus palauttaa. Nykyiset amk. insinöörit ovat tasoltaan murto-osan siitä, mitä oli entisen teknisen opiston ns. teku-inssit.

Miksi vuodesta toiseen nämä amk tyypit toistelee omaa paremmuuttaan? Tosiasiassa nyky amk insinöörien taso on laskenut, (suhteellinen) palkka on laskenut, osaaminen on laskenut ja työtehtävien taso on laskenut (verrattuna vanhan mallin opistoinsseihin).

Nyt on tilanne, että hyvä asentaja voi tienata paremmin kuin amk inssi. Ennen näin ei ollut. Se kertoo mielestäni kaiken oleellisen koko asiasta.

Just näin. Amk on joku ihme välimuoto, jossa ei ole ammattipätevyyttä eikä toisaalta riittävän korkeaa teoreettista tasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Entinen opistotaso oli mitä oli ja se on menneisyyttä. AMK luotiin myös  käytännöllisemmäksi paikaksi kouluttautua korkeasti työmarkkinoiden käyttöön, kun työnantajat sitä vaati, yliopisto-opiskelijoiden sijaan, joilla katsottiin olevan käytäntö hukassa ja opinnot ei-käytännöllisiä.

Nykyjärjestelmässä, niin Suomessa kuin ulkomailla, rinnastetaan AMK yliopistoon, ja sitä korkeampaa koulutusta saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla: YAMK ja maisteri, ja muita.

Väärin. Työelämässä ei todellakaan haluttu esim. teknikkokoulutuksen lopettamista! Päin vastoin. Nyt amk "uudistuksen" myötä vanhan ajan teknikoita ei enää ole. Ammattilehdissä on toistuvasti keskustelua siitä, pitäisikö vanhan mallinen teknikkokoulutus palauttaa. Nykyiset amk. insinöörit ovat tasoltaan murto-osan siitä, mitä oli entisen teknisen opiston ns. teku-inssit.

Miksi vuodesta toiseen nämä amk tyypit toistelee omaa paremmuuttaan? Tosiasiassa nyky amk insinöörien taso on laskenut, (suhteellinen) palkka on laskenut, osaaminen on laskenut ja työtehtävien taso on laskenut (verrattuna vanhan mallin opistoinsseihin).

Nyt on tilanne, että hyvä asentaja voi tienata paremmin kuin amk inssi. Ennen näin ei ollut. Se kertoo mielestäni kaiken oleellisen koko asiasta.

Just näin. Amk on joku ihme välimuoto, jossa ei ole ammattipätevyyttä eikä toisaalta riittävän korkeaa teoreettista tasoa.

Minun suvussani sattuu olemaan aika monta teknikkoa ja rakennusmestaria. Heistä yksi melkein kasikymppinen tekee edelleen työkeikkoja, eikä muidenkaan tarvitsisi anella töihin pääsemistä, koska kotoa tullaan hakemaan.

Ei ole mikään ammattisurkea. Suomen väestöstä noin 40% on korkeakoulututkinto joista noin 10% maisterintutkinto, joista DI, KTM, OTM, lääkäri ja psykologi ehkä joku pari prossaa.. Loput niistä maistereistaki sit jotain huuhaa humanisteja yms. taidehistorioitsijoita. Jos oletetaan että ammattikorkeasta valmistuneet ei työllisty, amikset ei työllisty (paitsi lähihoitaja) ja huuhaa humanistit ei työllisty niin kyllä on surkealla mallilla meidän kansantalous. Eihän täällä veronmaksajat riitä jos koulutuksen käyneistä joku 5% työllistyy. Valoja päälle. Mä sanoisin että suurinosa koulutetuista ihmisistä työllistyy. Keskiverto kouluja käynyt ihminen joka haluaa työllistyä työllistyy jossain vaiheessa elämäänsä. Ei välttämättä sillä minuutilla kun on paperin saanut mut esim. puolen vuoden päästä. Voi vähän lomailla ensin ja kuunnella vaikka irwiniä.