Yrittäkää ymmärtää, että amk ei ole "ammattikoulu"!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Yrittäkää ymmärtää, että amk ei ole "ammattikoulu"!"

Ei se olekaan. Se on lähinnä semmoinen työssäoppimisjärjestely: teet duunia x firmassa x ja siitä saat tutkinnon.

Tämä. Hämmennyin kokonaan, kun tuttavaperheen poika meni töihin isänsä firmaan, teki siellä 3 vuotta töitä ja oli tradenomi. Nauroi vielä, että ei kukaan usko, miten helpolla voi saada korkeakoulututkinnon nykypäivän Suomessa.

Höpö höpö. Ei se nyt näinkään mene. Opiskelen itse töiden ohessa. Ei se työ riitä, että amkin saa läpi. Harjoittelun saa työstä, mutta kaikki muut opinnot on käytävä ihan samalla tavalla kuin muillakin.

Normijärkinen pärjää kyllä amkissa hyvin, mutta en lähtisi kyllä ammattikouluun vertaamaan. Ja olen käynyt kuitenkin ammattikoulun, lukion ja amkin, joten vertailupohjaa löytyy.

En ole tuo äskeinen, mutta kyllä se nykyisin aika lailla noin menee eli läsnäoloa on todella vähän, suurimman osan kursseista voi suorittaa ilman luentoja ja osan todella voi suorittaa melkein kuin näyttönä työelämässä. Harjoittelun saa työstä, mutta niin saa monet kurssisuorituksetkin.

Mä olin käsityksessä, että yksi keskeisin ero AMK:n ja yliopiston välillä on se, että yliopistossa ei ole läsnäolopakkoa.

Tirsk! Kokeile miten sujuu vaikkapa lääketieteen opiskelu ilman läsnäoloa. Kokeile myös valmistua aineenopettajaksi etänä tai miten sujuu laboratoriokurssit vaikka kemiassa tai biologian opiskelu etänä.

Vierailija kirjoitti:

Amis on amis ja opisto opisto vaikka voissa paistaisi. AMK papereilla voi pyyhkiä takamuksensa.

Raksan ins. AMK lapuilla tienaa halutessaan pk-seudulla 6000e/kk ja työllisyys niillä on hemmetin hyvä, että en nyt ihan serlana käyttäis...

Hiukan off-topic, mutta tänä vuonna ylivoimaisesti vaikeinta oli päästä ammattikorkeakouluun lukemaan ensihoitajaksi. Vaikeampaa, kuin lääkikseen pääsy! Amk-tutkintohan siis tuokin.

Vierailija kirjoitti:

Totta, mutta päätellen tälläkin palstalla nähdyistä riidoista, "akateeminen" ei ole ihan kaikille selvä asia.

Sepä se. Alustukset eivät ole neutraaleja, vaan juuri ammattikoulutaustaiset aloittavat täällä aina vihaisenkateellisen keskustelun haukkumalla akateemisia. Syyttä. Ilkeydestä. Miksi? Minun otsaani ei ole kirjoitettu että olen akateeminen, enkä siitä puhu. Eikä miehenikään.

Luulen, että vappuna pitämäni ylioppilaslakki suututtaa amispohjaiset naapurini. En tiedä miksi. Suomessa on jokaisella mahdollisuus lukea ylioppilaaksi, jos älyä ja halua riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa edes on ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla?

Toinen maksaa ehkä enemmän ja saat paperiin " paremman tittelin". Eikö tätä samaa titteliä voi opiskella ilman korkea sanaa?

Amk = Ammattikorkeakoulu, korkea-aste (toinen aste tulee olla suoritettu ennen korkeakoulua), korkea-asteen tutkintoina on alempi ja ylempi amk-tutkinto joista ylempi vastaa yliopiston maisterin tutkintoa

Ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan samalle tasolle, mutta ei se kyllä maisterin tutkintoa vastaa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja tiedeyliopiston maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja ja siten koulutusmaailmassa samanarvoisia

Pitävätkö ammattikorkeakoulun käyneet opintojaan yhtä vaativina kuin yliopisto-opintoja?

Jos näin on, miksi niin kauhean harvoin kuulee, että "en päässyt ammattikorkeaan, joten piti tyytyä menemään yliopistoon"?

Vierailija kirjoitti:

Hiukan off-topic, mutta tänä vuonna ylivoimaisesti vaikeinta oli päästä ammattikorkeakouluun lukemaan ensihoitajaksi. Vaikeampaa, kuin lääkikseen pääsy! Amk-tutkintohan siis tuokin.

Puhutko siis siitä, että pääsykokeet olivat niin vaikeat, vai siitä, että hakijoita oli hemmetin paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa edes on ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla?

Toinen maksaa ehkä enemmän ja saat paperiin " paremman tittelin". Eikö tätä samaa titteliä voi opiskella ilman korkea sanaa?

Amk = Ammattikorkeakoulu, korkea-aste (toinen aste tulee olla suoritettu ennen korkeakoulua), korkea-asteen tutkintoina on alempi ja ylempi amk-tutkinto joista ylempi vastaa yliopiston maisterin tutkintoa

Ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan samalle tasolle, mutta ei se kyllä maisterin tutkintoa vastaa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja tiedeyliopiston maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja ja siten koulutusmaailmassa samanarvoisia

Pitävätkö ammattikorkeakoulun käyneet opintojaan yhtä vaativina kuin yliopisto-opintoja?

Jos näin on, miksi niin kauhean harvoin kuulee, että "en päässyt ammattikorkeaan, joten piti tyytyä menemään yliopistoon"?

En ole ikinä kuullut kenenkään amk:sta valmistuneen valittaneen, että piti tyytyä johonkin.

Hitusen heikko argumentti muutenkin tuo sisäänpääsyn vaiikeus. Eihän sisäänpääsyn vaativuus kerro muuta kuin siitä, että ala on suosittu. Teoreettiseen fysiikkaan on paljon vähemmän hakijoita kuin monelle muulle alalle, mutta se ei tee opinnoista helppoja.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että vappuna pitämäni ylioppilaslakki suututtaa amispohjaiset naapurini. En tiedä miksi. Suomessa on jokaisella mahdollisuus lukea ylioppilaaksi, jos älyä ja halua riittää.

Eksyitkö väärään ketjuun?

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Entinen opistotaso oli mitä oli ja se on menneisyyttä. AMK luotiin myös  käytännöllisemmäksi paikaksi kouluttautua korkeasti työmarkkinoiden käyttöön, kun työnantajat sitä vaati, yliopisto-opiskelijoiden sijaan, joilla katsottiin olevan käytäntö hukassa ja opinnot ei-käytännöllisiä.

Nykyjärjestelmässä, niin Suomessa kuin ulkomailla, rinnastetaan AMK yliopistoon, ja sitä korkeampaa koulutusta saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla: YAMK ja maisteri, ja muita.

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Juuri näin. Ja kuinka ikävä onkaan niitä merkonomeja ja insinöörejä! Nämä amk-tyypit

odottaa johtotehtäviä, joihin ei pätevyys riitä. Mutta kun se ei riitä niihin merkonomin tai insinöörinkään hommiin!

Itsekin amk-insinööri

Opistoon on usein helpompi päästä kuin amk.

Sitten tentitään kasa ikivanhoja kirjoja. Proffa hörisee 30v vanhoja muistiinpanojaan. Voidaan kehuskella , hybriksessä, et oon niin akateemikko,

I...

Kyllä se tekniikan puolella on vain jatkettu amis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä eroa edes on ammattikoululla ja ammattikorkeakoululla?

Toinen maksaa ehkä enemmän ja saat paperiin " paremman tittelin". Eikö tätä samaa titteliä voi opiskella ilman korkea sanaa?

Amk = Ammattikorkeakoulu, korkea-aste (toinen aste tulee olla suoritettu ennen korkeakoulua), korkea-asteen tutkintoina on alempi ja ylempi amk-tutkinto joista ylempi vastaa yliopiston maisterin tutkintoa

Ylempi AMK-tutkinto rinnastetaan samalle tasolle, mutta ei se kyllä maisterin tutkintoa vastaa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja tiedeyliopiston maisterin tutkinto ovat molemmat ylempiä korkeakoulututkintoja ja siten koulutusmaailmassa samanarvoisia

Pitävätkö ammattikorkeakoulun käyneet opintojaan yhtä vaativina kuin yliopisto-opintoja?

Jos näin on, miksi niin kauhean harvoin kuulee, että "en päässyt ammattikorkeaan, joten piti tyytyä menemään yliopistoon"?

Riippuu alasta. Yleisesti ottaen yliopistossa on vaikeempaa, MUTTA sitten kun rupeamme vertaamaan kauppatieteitä tai huuhaahumanismi ja amkin insinöörialoja, niin kyllä se ammattikorkeakoulu on tässä tapauksessa vaatii enemmän opiskeluilita. Yliopistossakin DI linjoilta Tuta on se helpoin, kun ei tarvitse välttämättä laskea kuin IMA.t jos nyt ei sivuaineilla halua jotain konetekniikkaa laskea ja käsittääkseni piirianalyysi on myös hemmetin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Juuri näin. Ja kuinka ikävä onkaan niitä merkonomeja ja insinöörejä! Nämä amk-tyypit

odottaa johtotehtäviä, joihin ei pätevyys riitä. Mutta kun se ei riitä niihin merkonomin tai insinöörinkään hommiin!

Itsekin amk-insinööri

Ikävää, että sinun pätevyytesi ei riitä johtotehtäviin. Meidän työpaikalla amk-tutkinto riittää. Toki pitää osatakin jotain, kukaan ei pelkällä paperilla osaa johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Juuri näin. Ja kuinka ikävä onkaan niitä merkonomeja ja insinöörejä! Nämä amk-tyypit

odottaa johtotehtäviä, joihin ei pätevyys riitä. Mutta kun se ei riitä niihin merkonomin tai insinöörinkään hommiin!

Itsekin amk-insinööri

Teknillisestä opistosta valmistuneet teknikot ja insinöörit tekee selvän pesäeron näihin amksta valmistuneisiin.

Ennemmin arvostan ammattikoulusta valmistunutta osaajaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Entinen opistotaso oli mitä oli ja se on menneisyyttä. AMK luotiin myös  käytännöllisemmäksi paikaksi kouluttautua korkeasti työmarkkinoiden käyttöön, kun työnantajat sitä vaati, yliopisto-opiskelijoiden sijaan, joilla katsottiin olevan käytäntö hukassa ja opinnot ei-käytännöllisiä.

Nykyjärjestelmässä, niin Suomessa kuin ulkomailla, rinnastetaan AMK yliopistoon, ja sitä korkeampaa koulutusta saa ylemmällä korkeakoulututkinnolla: YAMK ja maisteri, ja muita.

Todellinen syy oli, että amk-tutkinnot on laajasti käytössä monissa Euroopan maissa, mutta opistotaso ei.

Tosi moni mun luokalta sanoo amkn olevan ammattikouluun verrattavissa. Ihan leikkikoulu. Sote ala kyseessä. Yliopisto on aivan eri maailma, taso, harkat, tentit jne. Amkissa ei tarvi tentteihin edes lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli vaan hokkuspokkustemppu.

Kauppaopistoista ja teknillisistä opistoista ja sairaanhoito-opistoista tehtiin "korkeakouluja" vaihtamalla niiden nimeä.

Sisällöltään nämä "amkit" ovat edelleen opistoja eivätkä edes entisen tasoisia, kun eivät saa riittävästi koulutusmäärärahoja.

Oikeita korkeakouluja ovat yliopistot (mukaan lukien teknilliset yliopistot).

Juuri näin. Ja kuinka ikävä onkaan niitä merkonomeja ja insinöörejä! Nämä amk-tyypit

odottaa johtotehtäviä, joihin ei pätevyys riitä. Mutta kun se ei riitä niihin merkonomin tai insinöörinkään hommiin!

Itsekin amk-insinööri

Ikävää, että sinun pätevyytesi ei riitä johtotehtäviin. Meidän työpaikalla amk-tutkinto riittää. Toki pitää osatakin jotain, kukaan ei pelkällä paperilla osaa johtaa.

No olen kyllä johtotehtävissä ja on muitakin tutkintoja ja pätevyyttä. Mutta tunnen siis sen amk koulutuksen tason.

Naurettavaa, että nykyään oletetaan yliopistotutkinnon suorittaneen olevan akateeminen. Siis akateemiseen tehtävään automaattisesti soveltuva. Ei todellakaan. Yli 50 nuorta rekrytoineena voin kertoa, että työnantaja osaa valita useimmiten soveltuvimman henkilön ja ihmistyypin riippumatta tutkintohygieniasta.