Lue keskustelun säännöt.
Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa mikä meni vikaan?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimia ja maamuja on maailma täynnä ei selitä tätä. Olen 50 v ja yllätyn siitä kun mua nuoremmat voivottelevat nykyajan vaatimuksia, et on liikaa lapsille.
Itse piti jo kuudennella päättää aikooko lukioon vai ei. Alustavasti 12 vuotiaana. Oli valittava laajat oppimäärät vieraita kieliä, eikä suppeaa matikkaa. Sitten vielä kasilla Piti valita toinen vieras kieli eikä mitää huuhaa-aineita. Tietenki piti pysyä mukana valitulla tasolla ja saada hyvät arvosanat. Jos tippui tasolta yläasteella ei ollu asiaa lukioon. Esim min luokalla kympin tyttö muuten paitsi ei pitkä matikka, ja kielet Vaik. Otti kasilla konekirjoitusta tms ja se oli Kauppaopistoon mars. Vaik oli luokan parhaimpia äikässä ja reaaliaineissa.
Monesti nyt alle 50 v vnhmt päässeet helpommalla koulussa kun tasot peruskoulusta poistettiin, ja lisäksi curlaavat lapsiaan.
Mutta se vasta erikoista on, että vaikka luitte laajat oppimäärät, ette osaa niitä kieliä. Työelämässä tämä on moneen kertaan havaittu.
Kyllä mä osaan kaikkia kieliä, joita opiskelin lukiossa 70-luvun lopulla. Ruotsia, englantia, ranskaa osaan hyvin, espanjaa kohtuullisesti. Työelämässä olen käyttänyt kaikkia paitsi espanjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasia lienee se, että oli hyvin toimiva järjestelmä. Sitten joku keksi myllätä kaiken ylösalaisin vain tekemisen vuoksi. Kumma, jos ei mene pieleen.
Samaa kyllä tapahtuu yritysmaailmassakin. Pitää tehdä jotain väkisin, että saisi vielä enemmän tehostettua, ja persiilleen menee.
Ja mahdollisesti firman entiset työntekijät tekee, kuten ennenkin ja menestyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, opettanut slakoulussa ja nykyään toimin erityisopettajana yläkoulussa. Syy vaihdokseen oli se, että normiluokan oppilaista suuri osa alkoi olla jonkin sortin erityisoppilaiata. En sitä työtä enää jakasanut ja nähnyt mielekkäänä. Kaikki sikana meni kahden murhanhimoisen pikkutollon opettamiseen ja muu luokka oli oman onnen varassa. Mutta Inkluusio!! Kiitos Timo Saloviita. Nyt nämä murhajampat ovat jo varmaan vankilassa tms.
Koulussa ei oppilailta voi enää vaatia juuri mitään. Mikään ei motivoi eikä kiinnosta. Kokeisiin ei jakseta lukea koska ei osata lukea ripeästi. Siksipä kokeistakin täytyy tehdä forms-monivalintoja koska muuten liian suuri osa saa nelosen tai viitosen.
Opetajjille haistatellaan ja vittuillaan, vanhempia ei koulu kiinnosta paitsi ne arvosanat. Kotona ei vaadita kunnollista läksyjen tekoa. Ei uskallwta tai voida järtää laiskanläksyyn koska Jenna-Nicolle tulee nälkä ja paha mieli. Ja niinhän EI saa ikinä käydä!!Nyky koulu on pelleilyä. Vaikka tunnilla ei oltaisi kännykällä, välituntien pelaaminen näkyy oppitunneilla keskittymättömyytenä.
Jos open kirjoitustaidot ovat noin huonot niin huh huh...
Sivukommentti: Erityisopettajissa on paljon niitä, joilla on itsellään lukivaikeus. Omat kokemukset saattavat vaikuttaa alan valintaan, ja uskon, että sellaisella, jolla on itsellään ollut haasteita koulussa, voi olla enemmänkin kosketuspintaa oppimisen vaikeuksiin kuin sellaisella, jolle koulunkäynti oli vaivatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimia ja maamuja on maailma täynnä ei selitä tätä. Olen 50 v ja yllätyn siitä kun mua nuoremmat voivottelevat nykyajan vaatimuksia, et on liikaa lapsille.
Itse piti jo kuudennella päättää aikooko lukioon vai ei. Alustavasti 12 vuotiaana. Oli valittava laajat oppimäärät vieraita kieliä, eikä suppeaa matikkaa. Sitten vielä kasilla Piti valita toinen vieras kieli eikä mitää huuhaa-aineita. Tietenki piti pysyä mukana valitulla tasolla ja saada hyvät arvosanat. Jos tippui tasolta yläasteella ei ollu asiaa lukioon. Esim min luokalla kympin tyttö muuten paitsi ei pitkä matikka, ja kielet Vaik. Otti kasilla konekirjoitusta tms ja se oli Kauppaopistoon mars. Vaik oli luokan parhaimpia äikässä ja reaaliaineissa.
Monesti nyt alle 50 v vnhmt päässeet helpommalla koulussa kun tasot peruskoulusta poistettiin, ja lisäksi curlaavat lapsiaan.
Mutta se vasta erikoista on, että vaikka luitte laajat oppimäärät, ette osaa niitä kieliä. Työelämässä tämä on moneen kertaan havaittu.
Kyllä mä osaan kaikkia kieliä, joita opiskelin lukiossa 70-luvun lopulla. Ruotsia, englantia, ranskaa osaan hyvin, espanjaa kohtuullisesti. Työelämässä olen käyttänyt kaikkia paitsi espanjaa.
Entäs se varsinainen työ? Kielet on lähinnä bonus ja englannilla pärjää kaikkialla. Niistä ei kuitenkaan makseta, vaan siitä että tekee tulosta.
Vierailija kirjoitti:
Pääasia lienee se, että oli hyvin toimiva järjestelmä. Sitten joku keksi myllätä kaiken ylösalaisin vain tekemisen vuoksi. Kumma, jos ei mene pieleen.
Samaa kyllä tapahtuu yritysmaailmassakin. Pitää tehdä jotain väkisin, että saisi vielä enemmän tehostettua, ja persiilleen menee.
Ja mahdollisesti firman entiset työntekijät tekee, kuten ennenkin ja menestyy.
Olen samaa mieltä, ettei väkisin pidä alkaa tekemään muutoksia, mutta maailma muuttuu Eskoseni. Emme voi olettaa, että samalla opiskelu/koulunkäyntimenetelmällä vedetään vuosisatoja putkeen ja kaikki toimii aina ja ikuisesti. Eikä joku pisa-tulos muutenkaan kerro, miten ihminen menestyy koko elämänsä aikana, miten onnellinen hän on koko elämänsä aikana ja miten hänen elämänsä ylipäätään sujuu muuttuvassa maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Kiteytit niin hyvin! Ja hulluinta on, että jos Suomessa tehtäisiin sama kuin Ranskassa, huoltajat älähtäisivät. Pitäähän heidän saada koulupäivän aikana pirjoeinarinsa kiinni.
Kyllä näin tehdään Suomessakin. Lastemme ala-asteella kännykän käyttö oli kielletty, myös välitunneilla. Tämä oli sovittu yhteistyössä huoltajien kanssa.
Odotapa kun lapsesi menee yläkouluun. Sen jälkeen lapsella ei olekaan kuin oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia.
Huoh. Taas tätä. Lapseni ovat jo yläkoulussa ja keskiarvo molemmilla yli ysin. Oliko muuta pädettävää?
Kai ymmärrät, että opettajan antama keskiarvo ei tarkoita juuri mitään, jos kautta linjan oppimistulokset ovat heikkoja? Nykyinen ysin oppilas on entinen kasin oppilas, jos paine on liian kova saada ne heikoimmatkin läpi (eli helpottaa arviointeja). T eri, jonka lapsella ka yli 9,5.
Lapseni luokassa pidettiin juhlat, kun olivat saaneet porukalla sata (lasten)kirjaa luettua. Sata kuulostaa suurelta määrältä, mutta on aikaisempaan verrattuna todella vähän. Luin saman ikäisenä tuon sata kirjaa yksinään ja suurin osa luokkani oppilaista luki myös paljon. Kävin kirjastoautolla joka viikko ja mukaan lähti yleensä 5-20 kirjaa. Aikuisten hyllyyn siirryin viidennellä luokalla ja sivumäärät kasvoivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, opettanut slakoulussa ja nykyään toimin erityisopettajana yläkoulussa. Syy vaihdokseen oli se, että normiluokan oppilaista suuri osa alkoi olla jonkin sortin erityisoppilaiata. En sitä työtä enää jakasanut ja nähnyt mielekkäänä. Kaikki sikana meni kahden murhanhimoisen pikkutollon opettamiseen ja muu luokka oli oman onnen varassa. Mutta Inkluusio!! Kiitos Timo Saloviita. Nyt nämä murhajampat ovat jo varmaan vankilassa tms.
Koulussa ei oppilailta voi enää vaatia juuri mitään. Mikään ei motivoi eikä kiinnosta. Kokeisiin ei jakseta lukea koska ei osata lukea ripeästi. Siksipä kokeistakin täytyy tehdä forms-monivalintoja koska muuten liian suuri osa saa nelosen tai viitosen.
Opetajjille haistatellaan ja vittuillaan, vanhempia ei koulu kiinnosta paitsi ne arvosanat. Kotona ei vaadita kunnollista läksyjen tekoa. Ei uskallwta tai voida järtää laiskanläksyyn koska Jenna-Nicolle tulee nälkä ja paha mieli. Ja niinhän EI saa ikinä käydä!!Nyky koulu on pelleilyä. Vaikka tunnilla ei oltaisi kännykällä, välituntien pelaaminen näkyy oppitunneilla keskittymättömyytenä.
Jos open kirjoitustaidot ovat noin huonot niin huh huh...
Sivukommentti: Erityisopettajissa on paljon niitä, joilla on itsellään lukivaikeus. Omat kokemukset saattavat vaikuttaa alan valintaan, ja uskon, että sellaisella, jolla on itsellään ollut haasteita koulussa, voi olla enemmänkin kosketuspintaa oppimisen vaikeuksiin kuin sellaisella, jolle koulunkäynti oli vaivatonta.
Enpä tullut ajatelleeksi tuota. Pyydän anteeksi ja perun asiattoman kommenttini 🙏
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Kiteytit niin hyvin! Ja hulluinta on, että jos Suomessa tehtäisiin sama kuin Ranskassa, huoltajat älähtäisivät. Pitäähän heidän saada koulupäivän aikana pirjoeinarinsa kiinni.
Kyllä näin tehdään Suomessakin. Lastemme ala-asteella kännykän käyttö oli kielletty, myös välitunneilla. Tämä oli sovittu yhteistyössä huoltajien kanssa.
Odotapa kun lapsesi menee yläkouluun. Sen jälkeen lapsella ei olekaan kuin oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia.
Huoh. Taas tätä. Lapseni ovat jo yläkoulussa ja keskiarvo molemmilla yli ysin. Oliko muuta pädettävää?
Kai ymmärrät, että opettajan antama keskiarvo ei tarkoita juuri mitään, jos kautta linjan oppimistulokset ovat heikkoja? Nykyinen ysin oppilas on entinen kasin oppilas, jos paine on liian kova saada ne heikoimmatkin läpi (eli helpottaa arviointeja). T eri, jonka lapsella ka yli 9,5.
Olen eri, mutta kyllähän ne keskiarvot kertovat. Ei kuka vaan saa ysejä ja kymppejä lukuaineista. Olen itse sen todistanut omien lasteni luokkakavereiden numeroista kuullessani. Siellä ei monella riitä keskiarvo mihinkään lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääasia lienee se, että oli hyvin toimiva järjestelmä. Sitten joku keksi myllätä kaiken ylösalaisin vain tekemisen vuoksi. Kumma, jos ei mene pieleen.
Samaa kyllä tapahtuu yritysmaailmassakin. Pitää tehdä jotain väkisin, että saisi vielä enemmän tehostettua, ja persiilleen menee.
Ja mahdollisesti firman entiset työntekijät tekee, kuten ennenkin ja menestyy.
Olen samaa mieltä, ettei väkisin pidä alkaa tekemään muutoksia, mutta maailma muuttuu Eskoseni. Emme voi olettaa, että samalla opiskelu/koulunkäyntimenetelmällä vedetään vuosisatoja putkeen ja kaikki toimii aina ja ikuisesti. Eikä joku pisa-tulos muutenkaan kerro, miten ihminen menestyy koko elämänsä aikana, miten onnellinen hän on koko elämänsä aikana ja miten hänen elämänsä ylipäätään sujuu muuttuvassa maailmassa.
Samaa mieltä tietysti että paikalleenkaan ei voine jäädä. Mutta liikkeet kannattaa tehdä varovasti.
Tosin enpä itsekään yrityselämässä ole huonosti menestynyt. Oma palkka vaan nousee ja työpaikat vaihtuu, vaikka konsultit silloin tällöin paskoo toimivat systeemit.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni luokassa pidettiin juhlat, kun olivat saaneet porukalla sata (lasten)kirjaa luettua. Sata kuulostaa suurelta määrältä, mutta on aikaisempaan verrattuna todella vähän. Luin saman ikäisenä tuon sata kirjaa yksinään ja suurin osa luokkani oppilaista luki myös paljon. Kävin kirjastoautolla joka viikko ja mukaan lähti yleensä 5-20 kirjaa. Aikuisten hyllyyn siirryin viidennellä luokalla ja sivumäärät kasvoivat.
Minä minä minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittynee muutoksiin kasvatustavoissa, kun vielä 90-luvulla lapsilta odotettiin enemmän sopeutumista. Harvalla lapsella oli vaihtoehtona tehdä mitä huvittaa. Nykyisin lapsen (todelliset tai kuvitellut) tunteet on keskiössä. Joku noiden yhdistelmä olisi varmaankin hyvä, eli sopivan lempeä kuri ilman tunnekokemusten ylianalysointia.
Ei todellakaan ole vain muualta muuttaneiden aiheuttamaa kuten jotkut väittävät. Kantaväestö ja äidinkielenään suomea puhuvat pitäisivät kyllä tasoa yllä jos heillä itsellään taso olisi korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö peruskoulussa muka enää ole
A) Tasokursseja?
B) Tarkkailuluokkia?
No ei ole ollut aikoihin. Taisin olla viimeinen ikäluokka jolla oli tasokurssit ja pääsin ylioppilaaksi yli 30 vuotta sitten. Tarkkiksia taisi silloin vielä olla mutta niihin joutui muutama ihan kriminaalein tapaus koko koulusta.
Tasokurssien poisto johtaa automaattisesti siihen että parhaimpien taso laskee heikompien tasolle kun heille ei ole laajempaa opetusta edes tarjolla.
Tasokurssien poistossa on varmasti säästetty rahaa kun selvitään vähemmällä opettajamäärällä.
Tasokurssit poistettiin, koska ne lisäsivät epätasa-arvoa. Pojat sulkivat itsensä lukiotien ulkopuolelle jo seiskaluokalla valitsemalla suppeat oppimäärät.
Ei tuo johdu tasokursseista vaan miehisen roolimallin puuttumisesta.
Jos opettajat on kaikki naisia se ei motivoi poikia koulutyöhön.
Laittakaa miesopettaja matematiikkaan ja luonnontieteisiin niin pojat innostuvat.
Kenen tehtävä mielestäsi on "laittaa" miesopettajia näihin tehtäviin? Pakotetaanko miehet työhön vai miten tämä "laittaminen" on ajateltu hoitaa? Avoimia opettajan virkoja saavat kyllä hakea miespuoliset hakijat aivan vapaasti. Opetustyö nyt vain ei ole työolojen ja palkkauksen puolesta houkutteleva vaihtoehto matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutuksen hankkineille, mutta kun yrittää tästä aiheesta keskustella, aletaan rutista opettajien lomista. Fakta on, että jos miehiä halutaan alalle, on alasta tehtävä houkuttelevampi, eivätkö lomat selvästikään toimi tässä tarkoituksessa riittävän hyvin.
Nykyinen koululaitos on vihervasemmistolaisfeministisen koulutuspolitiikan tulos. Tämän politiikan tulos on juuri sitä mitä on haluttu. Vai onko joku sitä mieltä että hänen politiikkansa on epäonnistunut?
PISA-tulokset alkoivat heiketä vuonna 2006. Tämän jälkeen maassamme on istunut aika monta eri hallitusta, ja näissä hallituksissa on ollut sekä oikeisto- että vasemmistopuolueiden edustajia. Tänä aikana opetusministereitä on ollut 8. Heistä 5 on joko SDP:stä tai Vasemmistoliitosta ja 3 kokoomuksesta. Naisia on tästä joukosta 5, miehiä 3. Voisitko vähän tarkentaa, mitä tarkoitat "nykyisellä koululaitoksella"? Milloin tarkalleen ottaen koululaitosta alettiin ajaa kuvaamaasi suuntaan ja miten vihervasemmistolainen ja feministinen koulutuspolitiikka näkyy käytännön päätöksenteossa?
Nykyisten Pisatulosten aikaan oli persuporvarihallitus.
Niin? Lasku on ollut tasaista vuodesta 2006. Ja tulee jatkumaan myös vasemmistohallituksen aikana.
2003-2007 oli Keskusta-SDP hallitus. Pisa tulosten lasku alkoi näkymään 2006 korreloi vahvasti tulokkaiden lisääntymiseen, myös inkluusio alkoi vaikuttaa.
Ruotsihan jäi kiinni PISA tulosten väärentämisestä, karsivat pois tulokkaiden koetuloksia....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, opettanut slakoulussa ja nykyään toimin erityisopettajana yläkoulussa. Syy vaihdokseen oli se, että normiluokan oppilaista suuri osa alkoi olla jonkin sortin erityisoppilaiata. En sitä työtä enää jakasanut ja nähnyt mielekkäänä. Kaikki sikana meni kahden murhanhimoisen pikkutollon opettamiseen ja muu luokka oli oman onnen varassa. Mutta Inkluusio!! Kiitos Timo Saloviita. Nyt nämä murhajampat ovat jo varmaan vankilassa tms.
Koulussa ei oppilailta voi enää vaatia juuri mitään. Mikään ei motivoi eikä kiinnosta. Kokeisiin ei jakseta lukea koska ei osata lukea ripeästi. Siksipä kokeistakin täytyy tehdä forms-monivalintoja koska muuten liian suuri osa saa nelosen tai viitosen.
Opetajjille haistatellaan ja vittuillaan, vanhempia ei koulu kiinnosta paitsi ne arvosanat. Kotona ei vaadita kunnollista läksyjen tekoa. Ei uskallwta tai voida järtää laiskanläksyyn koska Jenna-Nicolle tulee nälkä ja paha mieli. Ja niinhän EI saa ikinä käydä!!Nyky koulu on pelleilyä. Vaikka tunnilla ei oltaisi kännykällä, välituntien pelaaminen näkyy oppitunneilla keskittymättömyytenä.
Jos open kirjoitustaidot ovat noin huonot niin huh huh...
Sivukommentti: Erityisopettajissa on paljon niitä, joilla on itsellään lukivaikeus. Omat kokemukset saattavat vaikuttaa alan valintaan, ja uskon, että sellaisella, jolla on itsellään ollut haasteita koulussa, voi olla enemmänkin kosketuspintaa oppimisen vaikeuksiin kuin sellaisella, jolle koulunkäynti oli vaivatonta.
Enpä tullut ajatelleeksi tuota. Pyydän anteeksi ja perun asiattoman kommenttini 🙏
Arvostettavaa käytöstä! Harvoin näkee anteeksipyyntöjä av:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimia ja maamuja on maailma täynnä ei selitä tätä. Olen 50 v ja yllätyn siitä kun mua nuoremmat voivottelevat nykyajan vaatimuksia, et on liikaa lapsille.
Itse piti jo kuudennella päättää aikooko lukioon vai ei. Alustavasti 12 vuotiaana. Oli valittava laajat oppimäärät vieraita kieliä, eikä suppeaa matikkaa. Sitten vielä kasilla Piti valita toinen vieras kieli eikä mitää huuhaa-aineita. Tietenki piti pysyä mukana valitulla tasolla ja saada hyvät arvosanat. Jos tippui tasolta yläasteella ei ollu asiaa lukioon. Esim min luokalla kympin tyttö muuten paitsi ei pitkä matikka, ja kielet Vaik. Otti kasilla konekirjoitusta tms ja se oli Kauppaopistoon mars. Vaik oli luokan parhaimpia äikässä ja reaaliaineissa.
Monesti nyt alle 50 v vnhmt päässeet helpommalla koulussa kun tasot peruskoulusta poistettiin, ja lisäksi curlaavat lapsiaan.
Mutta se vasta erikoista on, että vaikka luitte laajat oppimäärät, ette osaa niitä kieliä. Työelämässä tämä on moneen kertaan havaittu.
Kyllä mä osaan kaikkia kieliä, joita opiskelin lukiossa 70-luvun lopulla. Ruotsia, englantia, ranskaa osaan hyvin, espanjaa kohtuullisesti. Työelämässä olen käyttänyt kaikkia paitsi espanjaa.
Entäs se varsinainen työ? Kielet on lähinnä bonus ja englannilla pärjää kaikkialla. Niistä ei kuitenkaan makseta, vaan siitä että tekee tulosta.
Vaikuttaa, että sun näkemys kielitaidon käytöstä työnteossa on kovin suppea, ikään kuin kuvittelet että riittää kun osaa palvella tiskillä vieraskielistä asiakasta tai tervehtiä ulkomaalaista vierailijaa firmassa. Eihän se noin ole.
Itse asiassa tämänhetkinen työni vaatii tieteellisen englannin osaamista, joten mun hommissa ja vastaavissa ei jollain perustason englanninosaamisella pärjää todellakaan. Lisäksi mun työssä voi joutua lukemaan tekstiä monilla eri kielillä, käännöksiä englanniksi ei ole, eikä sellaista tekstiä osaa kääntää Googlekaan.
Lisäksi aikaisemmissa työsuhteissa ovat kielet olleet tarpeellisia tavalla tai toisella. Kielitaito on myös huomioitu palkkaluokassa, joten kyllä niistä on myös maksettu.
Lisäksi olen työskennellyt myös ulkomailla. Ilman kielitaitoa tuskin olisin saanut noita työpaikkoja.
Kielitaito siis vaikuttaa sekä "tuloksen tekemiseen", työn laatuun, verkostoitumiseen että palkkatasoon. Ja myös siihen minkälaisia työmahdollisuuksia saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Kiteytit niin hyvin! Ja hulluinta on, että jos Suomessa tehtäisiin sama kuin Ranskassa, huoltajat älähtäisivät. Pitäähän heidän saada koulupäivän aikana pirjoeinarinsa kiinni.
Kyllä näin tehdään Suomessakin. Lastemme ala-asteella kännykän käyttö oli kielletty, myös välitunneilla. Tämä oli sovittu yhteistyössä huoltajien kanssa.
Odotapa kun lapsesi menee yläkouluun. Sen jälkeen lapsella ei olekaan kuin oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia.
Huoh. Taas tätä. Lapseni ovat jo yläkoulussa ja keskiarvo molemmilla yli ysin. Oliko muuta pädettävää?
Kai ymmärrät, että opettajan antama keskiarvo ei tarkoita juuri mitään, jos kautta linjan oppimistulokset ovat heikkoja? Nykyinen ysin oppilas on entinen kasin oppilas, jos paine on liian kova saada ne heikoimmatkin läpi (eli helpottaa arviointeja). T eri, jonka lapsella ka yli 9,5.
Olen eri, mutta kyllähän ne keskiarvot kertovat. Ei kuka vaan saa ysejä ja kymppejä lukuaineista. Olen itse sen todistanut omien lasteni luokkakavereiden numeroista kuullessani. Siellä ei monella riitä keskiarvo mihinkään lukioon.
Ei tietenkään kuka vain saa. Pidän omaakin lastani fiksuna ja ahkerana. Samanaikaisesti on niin, että jos luokassa on paljon nelosen/vitosen oppilaita, opettajalla on paine mm. helpompiin kokeisiin, jotta kääntyvät varmasti vitosiksi. Arviointi peilautuu väistämättä viiteryhmään, eli sen ysin saa helpommin kuin paremmassa ryhmässä kenties saisi.
Tämä (muiden asioiden joukossa) johtaa myös siihen, että koulut segregoituvat koko ajan enemmän ja vanhemmat joutuvat shoppaamaan aluetta koulun perusteella. Itsekin asun ylihintaisella alueella ja maksan itseni kipeäksi, jotta lapsilla olisi opiskelurauha. Surettaa niiden puolesta, joilla ei ole tähän mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja, opettanut slakoulussa ja nykyään toimin erityisopettajana yläkoulussa. Syy vaihdokseen oli se, että normiluokan oppilaista suuri osa alkoi olla jonkin sortin erityisoppilaiata. En sitä työtä enää jakasanut ja nähnyt mielekkäänä. Kaikki sikana meni kahden murhanhimoisen pikkutollon opettamiseen ja muu luokka oli oman onnen varassa. Mutta Inkluusio!! Kiitos Timo Saloviita. Nyt nämä murhajampat ovat jo varmaan vankilassa tms.
Koulussa ei oppilailta voi enää vaatia juuri mitään. Mikään ei motivoi eikä kiinnosta. Kokeisiin ei jakseta lukea koska ei osata lukea ripeästi. Siksipä kokeistakin täytyy tehdä forms-monivalintoja koska muuten liian suuri osa saa nelosen tai viitosen.
Opetajjille haistatellaan ja vittuillaan, vanhempia ei koulu kiinnosta paitsi ne arvosanat. Kotona ei vaadita kunnollista läksyjen tekoa. Ei uskallwta tai voida järtää laiskanläksyyn koska Jenna-Nicolle tulee nälkä ja paha mieli. Ja niinhän EI saa ikinä käydä!!Nyky koulu on pelleilyä. Vaikka tunnilla ei oltaisi kännykällä, välituntien pelaaminen näkyy oppitunneilla keskittymättömyytenä.
Jos open kirjoitustaidot ovat noin huonot niin huh huh...
Kouluihin ei saada tarpeeksi päteviä opettajia, oppilaita opettavat sitten esim. opiskelijat.
Tämä:
Kun viimeisimmät Pisa-tulokset kertoivat Ruotsin koululaitoksen ottaneen harppauksen eteenpäin, opetusministeri Anna Ekström säteili tyytyväisenä.
– Tämä on ilon päivä. Ruotsin koulut ovat vahvoja, Ekström kehräsi viime joulukuussa.
Nyt Expressen-lehti kuitenkin paljastaa, että Ruotsin edistysaskeleet perustuvat räikeään huijaukseen. Sääntöjen mukaan nimittäin Pisa-testiin osallistuvat arvotaan tietystä ikäluokasta, mutta jos valittu oppilas on asunut kohdemaassa alle vuoden, eikä hallitse vielä riittävän hyvää kielitaitoa, voidaan hänet vaihtaa toiseen.
Expressenin mukaan ruotsalaisrehtorit ovat kuitenkin käyttäneet härskisti tätä jokerioikeutta myös yli vuoden kansankodissa asuneisiin oppilaisiin.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6a07be50-2507-459a-aaf9-f1478f242445
Voisiko johtua keskusjohtoisuudesta ja opettajan osaamisen arvostamisen sekä pätevien opettajien puutteesta?
Ahaa, eli ei kelpaa esimerkki tosielämästä? Parempi vaan valittaa, että ennen oli kaikki paremmin, ja kyllä minun nuoruudessani sitä ja tätä, blaa blaa...
Ihmiset on yksilöitä. Vaikka kaikki pelaisivat kännykällään 5 tuntia päivässä, niin osasta tulee professoreita ja osasta parturikampaajia.