Lue keskustelun säännöt.
Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa mikä meni vikaan?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimet.
Kiina, Singapore, Etelä-Korea, Hongkong, ym. Pisa-kärkimaat.... Ei älypuhelimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Ei kauaa tarvinnut ketjua lukea, kun sieltä jo löytyi järjen ääni! Kyllä, olen 100% samaa mieltä tästä!
Miksi ihan pienillä alakoululaisilla edes on älypuhelimet, saanen kysyä?! Vanhemmat tekee karhunpalveluksen jälkikasvulleen hankkimalla nuo . Eikun ainiin, vanhemmat on itekin niin koukussa , etteivät osaa sanoa pienelle lapselle EI, kun tämä vaatii omaa älypiheöinta "koska kaikilla muillakin on" (joka ei btw ole millään muotoa validi argumentti)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimet.
Kiina, Singapore, Etelä-Korea, Hongkong, ym. Pisa-kärkimaat.... Ei älypuhelimia?
Kouluissa ei.
Älypuhelimia pakotetaan kantamaan mukana monilla eri tavoilla. Esim. kaksivaiheinen tunnistautumispakko, älylukon avaus puhelimella, pysäköinnin maksu, qr-koodin skannaus syystä tai toisesta jne. Vaikeaksi menee jättää se puhelin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö peruskoulussa muka enää ole
A) Tasokursseja?
B) Tarkkailuluokkia?
No ei ole ollut aikoihin. Taisin olla viimeinen ikäluokka jolla oli tasokurssit ja pääsin ylioppilaaksi yli 30 vuotta sitten. Tarkkiksia taisi silloin vielä olla mutta niihin joutui muutama ihan kriminaalein tapaus koko koulusta.
Tasokurssien poisto johtaa automaattisesti siihen että parhaimpien taso laskee heikompien tasolle kun heille ei ole laajempaa opetusta edes tarjolla.
Tasokurssien poistossa on varmasti säästetty rahaa kun selvitään vähemmällä opettajamäärällä.
Tasokurssit poistettiin, koska ne lisäsivät epätasa-arvoa. Pojat sulkivat itsensä lukiotien ulkopuolelle jo seiskaluokalla valitsemalla suppeat oppimäärät.
Ei tuo johdu tasokursseista vaan miehisen roolimallin puuttumisesta.
Jos opettajat on kaikki naisia se ei motivoi poikia koulutyöhön.
Laittakaa miesopettaja matematiikkaan ja luonnontieteisiin niin pojat innostuvat.
Kenen tehtävä mielestäsi on "laittaa" miesopettajia näihin tehtäviin? Pakotetaanko miehet työhön vai miten tämä "laittaminen" on ajateltu hoitaa? Avoimia opettajan virkoja saavat kyllä hakea miespuoliset hakijat aivan vapaasti. Opetustyö nyt vain ei ole työolojen ja palkkauksen puolesta houkutteleva vaihtoehto matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutuksen hankkineille, mutta kun yrittää tästä aiheesta keskustella, aletaan rutista opettajien lomista. Fakta on, että jos miehiä halutaan alalle, on alasta tehtävä houkuttelevampi, eivätkö lomat selvästikään toimi tässä tarkoituksessa riittävän hyvin.
Nykyinen koululaitos on vihervasemmistolaisfeministisen koulutuspolitiikan tulos. Tämän politiikan tulos on juuri sitä mitä on haluttu. Vai onko joku sitä mieltä että hänen politiikkansa on epäonnistunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ulkomaalaisia ole niin paljon, että ne vaikuttaisivat paljoa suuntaan jos toiseenkaan.
Kyse on suomalaisten suuren massan tyhmentymisestä. Sen aiheuttaa se luonnoton tilanne, että heikoin aines lisääntyy eniten erilaisten yhteiskunnan tukien avulla.
Et ota huomioon sitä kuinka paljon ulkomaalaiset syövät resursseja jja vaativat ylimääräistä huomiota koska eivät osaa esim suomea ja resurssit ei ole rajattomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö peruskoulussa muka enää ole
A) Tasokursseja?
B) Tarkkailuluokkia?
No ei ole ollut aikoihin. Taisin olla viimeinen ikäluokka jolla oli tasokurssit ja pääsin ylioppilaaksi yli 30 vuotta sitten. Tarkkiksia taisi silloin vielä olla mutta niihin joutui muutama ihan kriminaalein tapaus koko koulusta.
Tasokurssien poisto johtaa automaattisesti siihen että parhaimpien taso laskee heikompien tasolle kun heille ei ole laajempaa opetusta edes tarjolla.
Tasokurssien poistossa on varmasti säästetty rahaa kun selvitään vähemmällä opettajamäärällä.
Tasokurssit poistettiin, koska ne lisäsivät epätasa-arvoa. Pojat sulkivat itsensä lukiotien ulkopuolelle jo seiskaluokalla valitsemalla suppeat oppimäärät.
Ei tuo johdu tasokursseista vaan miehisen roolimallin puuttumisesta.
Jos opettajat on kaikki naisia se ei motivoi poikia koulutyöhön.
Laittakaa miesopettaja matematiikkaan ja luonnontieteisiin niin pojat innostuvat.
Kenen tehtävä mielestäsi on "laittaa" miesopettajia näihin tehtäviin? Pakotetaanko miehet työhön vai miten tämä "laittaminen" on ajateltu hoitaa? Avoimia opettajan virkoja saavat kyllä hakea miespuoliset hakijat aivan vapaasti. Opetustyö nyt vain ei ole työolojen ja palkkauksen puolesta houkutteleva vaihtoehto matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutuksen hankkineille, mutta kun yrittää tästä aiheesta keskustella, aletaan rutista opettajien lomista. Fakta on, että jos miehiä halutaan alalle, on alasta tehtävä houkuttelevampi, eivätkö lomat selvästikään toimi tässä tarkoituksessa riittävän hyvin.
Nykyinen koululaitos on vihervasemmistolaisfeministisen koulutuspolitiikan tulos. Tämän politiikan tulos on juuri sitä mitä on haluttu. Vai onko joku sitä mieltä että hänen politiikkansa on epäonnistunut?
Kenen politiikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ulkomaalaisia ole niin paljon, että ne vaikuttaisivat paljoa suuntaan jos toiseenkaan.
Kyse on suomalaisten suuren massan tyhmentymisestä. Sen aiheuttaa se luonnoton tilanne, että heikoin aines lisääntyy eniten erilaisten yhteiskunnan tukien avulla.
Et ota huomioon sitä kuinka paljon ulkomaalaiset syövät resursseja jja vaativat ylimääräistä huomiota koska eivät osaa esim suomea ja resurssit ei ole rajattomia.
Miksi sitten Itä- ja Pohjois-Suomessa menestytään huonommin kuin Uudellamaalla, vaikka siellä ei ole niin paljon muualta tulleita?
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimia pakotetaan kantamaan mukana monilla eri tavoilla. Esim. kaksivaiheinen tunnistautumispakko, älylukon avaus puhelimella, pysäköinnin maksu, qr-koodin skannaus syystä tai toisesta jne. Vaikeaksi menee jättää se puhelin kotiin.
Sori nyt vaan, muttei peruskouluikäinen käytä mitään noista, varsinkaan koulupäivän aikana :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö peruskoulussa muka enää ole
A) Tasokursseja?
B) Tarkkailuluokkia?
No ei ole ollut aikoihin. Taisin olla viimeinen ikäluokka jolla oli tasokurssit ja pääsin ylioppilaaksi yli 30 vuotta sitten. Tarkkiksia taisi silloin vielä olla mutta niihin joutui muutama ihan kriminaalein tapaus koko koulusta.
Tasokurssien poisto johtaa automaattisesti siihen että parhaimpien taso laskee heikompien tasolle kun heille ei ole laajempaa opetusta edes tarjolla.
Tasokurssien poistossa on varmasti säästetty rahaa kun selvitään vähemmällä opettajamäärällä.
Tasokurssit poistettiin, koska ne lisäsivät epätasa-arvoa. Pojat sulkivat itsensä lukiotien ulkopuolelle jo seiskaluokalla valitsemalla suppeat oppimäärät.
Ei tuo johdu tasokursseista vaan miehisen roolimallin puuttumisesta.
Jos opettajat on kaikki naisia se ei motivoi poikia koulutyöhön.
Laittakaa miesopettaja matematiikkaan ja luonnontieteisiin niin pojat innostuvat.
Kenen tehtävä mielestäsi on "laittaa" miesopettajia näihin tehtäviin? Pakotetaanko miehet työhön vai miten tämä "laittaminen" on ajateltu hoitaa? Avoimia opettajan virkoja saavat kyllä hakea miespuoliset hakijat aivan vapaasti. Opetustyö nyt vain ei ole työolojen ja palkkauksen puolesta houkutteleva vaihtoehto matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutuksen hankkineille, mutta kun yrittää tästä aiheesta keskustella, aletaan rutista opettajien lomista. Fakta on, että jos miehiä halutaan alalle, on alasta tehtävä houkuttelevampi, eivätkö lomat selvästikään toimi tässä tarkoituksessa riittävän hyvin.
Nykyinen koululaitos on vihervasemmistolaisfeministisen koulutuspolitiikan tulos. Tämän politiikan tulos on juuri sitä mitä on haluttu. Vai onko joku sitä mieltä että hänen politiikkansa on epäonnistunut?
Hämmentävää. Kenestä puhut?
Vierailija kirjoitti:
No kun koulu ei voi olla enää koulu. Pitää olla avoinmonimuotoilmiömikälietä. Ei luokkia ei kirjoja, ei ulkoa opettelua, ei vaivannäköä. Pelkkää googlailua ja mitä lienee piirileikkejä.
Kurin puute. Opettaja ei saa komentaa, ei saa poistaa luokasta, ei saa koskea. Pitää vaan hymistellä kun pikkuapinat kiipeilevät seinillä tai heittelevät ipadeja ikkunasta.
Kotien asenne. Koulua ja opettajia ei kunnioiteta, opettajaa pidetään jonain asiakaspalvelijana auktoriteetin sijaan.
Aamen! En olisi paremmin osannut itse sanoittaa tätä!
Jossain istuu huoneellinen ihmisiä "suunnittelemassa" ja "uudistamassa" vuodesta toiseen, oli tarvetta tai ei. Ilman käytännön kosketusta siihen varsinaiseen opetustyöhön. Koulu on heille kuin jokin rottalaboratorio, jossa saa toteuttaa milloin mitäkin "ideoita", joita joissain palavereissa tuli pyöriteltyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelimet.
Kiina, Singapore, Etelä-Korea, Hongkong, ym. Pisa-kärkimaat.... Ei älypuhelimia?
Olen aivan varma että noissa mainituissa maissa oppilaat kuuntelevat tunnilla opettajaa hyvinkin tarkasti eivätkä someta älypuhelimillaan ja haistattele opettajalle kuten meillä.
Omat lapseni ovat saaneet tosi hyviä numeroita. Oppimistulokset ovat siis loistavat, joten pitäkää tilastonne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole opettaja vaan tavallinen kahden teinin äiti, katsellut koulua kahdessa Euroopan maassa...
Minusta 2 syytä näyttävät vähän liioitelluilta: älypuhelimet ja toisaalta nämä maahan muualta muuttaneet. Kyllä älypuhelimet voi varsinkin muutenkin keskittymishäiriöistä häiritä ja jos ei ole selkeää mitä tehdään ja miksi niin toki helposti sinne someen ja nettiin muutkin päätyy. Mutta en usko, että ongelma ratkeaisi vain kieltämällä älypuhelimet kouluista.
Itse näen keskeisempänä nämä opetusmenetelmät, jotka vaatii liian nuorilta valtavasti kykyä johtaa ja motivoida itseään. Varsinkin kun peruskoulu on yleissivistävä, niin eihän siellä kaikki aineet kiinnosta kaikkia jolloin ilmiöoppimiset, ryhmätyöt, itsenäinen tiedonhaku helposti vaihtuu nettisurffailuun. Jos kännykät otetaan pois, eiköhän he opi fantasioimaan, kuten me 1980-luvun lapset tehtiin kun oli tylsä aihe. Monelle vaan opettajavetoinen opetus ja pieni pakko on tarpeen että yleissivistävä koulu menee kunnialla läpi. Itsekin olen maisteri, mutta olisi kyllä jäänyt korkeakoulut käymättä jos mun olisi pitänyt mennä läpi nykyisen opetussysteemin.
Toinen juttu on, minkä huomasin ulkomailla asuessamme, eli Suomessa lapsiin ei rakenneta menestymisen tarvetta ja halua. Aina ennen ajattelin, että tämä on vain positiivista, että lapset saa olla lapsia ilman paineita, mutta en ole enää varma onko näin. Sopiva määrä tunnetta että tässä on käynnissä vakava kilpailu elämässä pärjäämisestä voi kummasti motivoida opiskelemaan. Ja ahkera opiskelu tuo omat palkintonsa verrattuna siihen että luistelee läpi koulun ajatellen että tämä on pakkolaitos joka pitää lusia läpi, ja havahtuu vasta yläasteen lopulla siihen että hetkinen, minun arvosanani rajoittavat tulevaisuuden mahdollisuuksiani.
Suomen kansalaisuuden saa huonollakin keskiarvolla ja lisäksi oppimisrauhan pilattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö peruskoulussa muka enää ole
A) Tasokursseja?
B) Tarkkailuluokkia?
No ei ole ollut aikoihin. Taisin olla viimeinen ikäluokka jolla oli tasokurssit ja pääsin ylioppilaaksi yli 30 vuotta sitten. Tarkkiksia taisi silloin vielä olla mutta niihin joutui muutama ihan kriminaalein tapaus koko koulusta.
Tasokurssien poisto johtaa automaattisesti siihen että parhaimpien taso laskee heikompien tasolle kun heille ei ole laajempaa opetusta edes tarjolla.
Tasokurssien poistossa on varmasti säästetty rahaa kun selvitään vähemmällä opettajamäärällä.
Tasokurssit poistettiin, koska ne lisäsivät epätasa-arvoa. Pojat sulkivat itsensä lukiotien ulkopuolelle jo seiskaluokalla valitsemalla suppeat oppimäärät.
Ei tuo johdu tasokursseista vaan miehisen roolimallin puuttumisesta.
Jos opettajat on kaikki naisia se ei motivoi poikia koulutyöhön.
Laittakaa miesopettaja matematiikkaan ja luonnontieteisiin niin pojat innostuvat.
Kenen tehtävä mielestäsi on "laittaa" miesopettajia näihin tehtäviin? Pakotetaanko miehet työhön vai miten tämä "laittaminen" on ajateltu hoitaa? Avoimia opettajan virkoja saavat kyllä hakea miespuoliset hakijat aivan vapaasti. Opetustyö nyt vain ei ole työolojen ja palkkauksen puolesta houkutteleva vaihtoehto matemaattis-luonnontieteellisten alojen koulutuksen hankkineille, mutta kun yrittää tästä aiheesta keskustella, aletaan rutista opettajien lomista. Fakta on, että jos miehiä halutaan alalle, on alasta tehtävä houkuttelevampi, eivätkö lomat selvästikään toimi tässä tarkoituksessa riittävän hyvin.
Nykyinen koululaitos on vihervasemmistolaisfeministisen koulutuspolitiikan tulos. Tämän politiikan tulos on juuri sitä mitä on haluttu. Vai onko joku sitä mieltä että hänen politiikkansa on epäonnistunut?
PISA-tulokset alkoivat heiketä vuonna 2006. Tämän jälkeen maassamme on istunut aika monta eri hallitusta, ja näissä hallituksissa on ollut sekä oikeisto- että vasemmistopuolueiden edustajia. Tänä aikana opetusministereitä on ollut 8. Heistä 5 on joko SDP:stä tai Vasemmistoliitosta ja 3 kokoomuksesta. Naisia on tästä joukosta 5, miehiä 3. Voisitko vähän tarkentaa, mitä tarkoitat "nykyisellä koululaitoksella"? Milloin tarkalleen ottaen koululaitosta alettiin ajaa kuvaamaasi suuntaan ja miten vihervasemmistolainen ja feministinen koulutuspolitiikka näkyy käytännön päätöksenteossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inkluusio, luokattomuus, kurittomuus, opettajat punavihreitä taivaanrannan maalareita käyttävät aikaa propagandaan opetuksen sijaan... ja sitten tämä monenmuotoisuus joka valitettavasti on yhtä ja samaa monokulttuuria you know from where. EI ihme, että lähti tulokset alas kuin hissi ilman vaijeria.
Miksiköhän persut eivät sitten hakeudu opettajiksi? Plagioivat kyllä opinnäytteet ja valeopettajina esiintyvät politiikassa. Jani Mäkelä yrittää tehdä koululaisista stasityylisistä ilmiantajia kielimään, jos joku naureskelee jani Mäkelälle.
Rahan vuoksi. PS-kaverit ovat dippainssejä ja kauppatieteilijöitä.
ohis
Kun ite kävin peruskoulua ei vielä ollut älypuhelimia, mua ei vaan kiinnostanut peruskoulu paskan vertaa. Olin ainoastaan ekonomiassa, atk:ssa, kuviksessa ja kemiassa hyvä, kaikista muista tuli 5 torkkariin. Tunnin jälkeen en muistanut opetuksesta yhtään mitään vaikka kuuntelin. Ja äikästä sain 4 varotuksen 9 luokalla. Ja osasin lukea sujuvasti kun muut vasta opetteli tavaamaan. En tiiä mikä meni vikaan mun kohdalla peruskoulussa.
On mulla merkonomin paperit ja 13v työttömyyttä takana, pitäis hankkii toinen tutkinto jossain vaiheessa ennen ku täytän 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Ei kauaa tarvinnut ketjua lukea, kun sieltä jo löytyi järjen ääni! Kyllä, olen 100% samaa mieltä tästä!
Miksi ihan pienillä alakoululaisilla edes on älypuhelimet, saanen kysyä?! Vanhemmat tekee karhunpalveluksen jälkikasvulleen hankkimalla nuo . Eikun ainiin, vanhemmat on itekin niin koukussa , etteivät osaa sanoa pienelle lapselle EI, kun tämä vaatii omaa älypiheöinta "koska kaikilla muillakin on" (joka ei btw ole millään muotoa validi argumentti)
Oma lapseni on pelannut kännykällään aina. Myös tietokoneellaan. Toki hän tekee välillä muutakin. Hän on koulunsa parhaiten menestyviä oppilaita.
Itse pelasin lapsena paljon tietokoneella. Koneet eivät tietenkään olleet vielä näin kehittyneitä, mutta sain vanhemmiltani välillä kuulla kritiikkiä, kun istuin aina pelaamassa pelejä. Nykyään olen IT-alalla ja tienaan hyvin. Teen ja harrastan paljon muutakin.
Miksiköhän persut eivät sitten hakeudu opettajiksi? Plagioivat kyllä opinnäytteet ja valeopettajina esiintyvät politiikassa. Jani Mäkelä yrittää tehdä koululaisista stasityylisistä ilmiantajia kielimään, jos joku naureskelee jani Mäkelälle.