Suomen oppimistulosten romahdus hakee vertaistaan maailmassa mikä meni vikaan?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Varmasti osin tämä mikä täällä on mainittu, mutta myös nykyisen opetustavan ja opsin järjettömyys. Kaikenmaailman ilmiöoppiminen ja muut hömpötykset, jotka johtaa siihen, että lapset vähän googlettaa, kopioi sieltä johonkin sähköiseen esitykseen jutut ja lojuu säkkituoleissa tunnit. Ja en huutele ulkopuolelta vaan läheltä. Lisäksi yhdistetään ryhmiä isoiksi opetusryhmiksi, joissa on 40-50 oppilasta samassa avotilassa ja pari opea sitten "ilmiöopettaa" näitä siellä.
Onneksi on vielä ns. vanhanaikaisia opeja, joiden oppilaat vielä saavat kunnollista opetusta suurimman osan ajasta, valitettavasti tämä ei pelasta niitä, joille ei nämä opet satu.
Olin lapsena sellainen kasin oppilas, joissa aineissa parempi ja yhdessä vähän huonompi.
Jos silloin olisi ollut nykyisenlaista ilmiöoppimista, olisin varmaan ollut korkeintaan seiskan oppilas.
Kotoa en saanut mitään apuja koskaan koulun kanssa ja oma itseohjautuminen ei olisi riittänyt tuollaiseen säätämiseen. Satuin myös oppimaan parhaiten kuuntelemalla mitä opettaja selittää enkä koskaan niin välittänyt sellaisesta "etsikää itse kaikki tieto asiasta x ja tehkää esitelmä" -jutuista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki älylaitteet kiellettävä koulun alueella. Ainoastaan yhden eläkeläismallin puhelimen saa tuoda, yhteydenpitoa varten. Ei ennenkään rahdattu nintendoja kouluun ja pelattu niitä tunnilla.
Tarkkisluokat takaisin ja vaikeat tapaukset laitettakoon niille saamaan tuettua opetusta, samalla kun muut voivat mennä nopeampaa tahtia kun ei muutama erityislapsi jarruta koko luokan menoa.
Vanhat kunnon koulukirjat, vihot, kynät ja kumit takaisin. Ei netissä roikkumista, vaan opetellaan konkreettisesti asioita, aivan kuten tehtiin silloin kun pisa-tuloket oli maailman kärkeä, ja kuten Virossa tehdään nyt.
Paranee siinä hienomotoriikkakin kun kaunoa kirjoittaa. Monilla lapsilla ja nuorilla on nykyään "sormet kuin nippu k*yrpiä", kun ei ole kätösiä käytetty muuhun kuin älylaitteen kannatteluun. Myös muuta kömpelyyttä ja huonoa kehon hallintaa aiheuttaa, kun viettää vapaa-ajan paikallaan kököttäen ja ruutua tuijottaen.Eli ei tarvita huipputeknisiä innovaatioita, vaan paluuta vanhaan ja vuosisatojen saatossa toimivaksi havaittuun.
Kun asiat kirjoittaa konkreettisesti kynällä, ne jäävät mieleen paljon paremmin kuin näppäimiä näpyttämällä tai ruuttua tökkimällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät mikä meni vikaan. Virolla ei ole myöskään rasitteena näitä tulokkaita. Tulokset tulevat laskemaan edelelleen.
Miksi sitten vastaavaa romahdusta ei ole tapahtunut Ruotsissa?
Ruotsissahan on jo kauan ollut koulujen taso kehno, kun on ollut tulokkaita paljon kauemmin ja enemmän kuin meillä. Sikäläisillä keskustelupalstoilla tätä pahoitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
Kiteytit niin hyvin! Ja hulluinta on, että jos Suomessa tehtäisiin sama kuin Ranskassa, huoltajat älähtäisivät. Pitäähän heidän saada koulupäivän aikana pirjoeinarinsa kiinni.
Kyllä näin tehdään Suomessakin. Lastemme ala-asteella kännykän käyttö oli kielletty, myös välitunneilla. Tämä oli sovittu yhteistyössä huoltajien kanssa.
Odotapa kun lapsesi menee yläkouluun. Sen jälkeen lapsella ei olekaan kuin oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia.
Huoh. Taas tätä. Lapseni ovat jo yläkoulussa ja keskiarvo molemmilla yli ysin. Oliko muuta pädettävää?
Kai ymmärrät, että opettajan antama keskiarvo ei tarkoita juuri mitään, jos kautta linjan oppimistulokset ovat heikkoja? Nykyinen ysin oppilas on entinen kasin oppilas, jos paine on liian kova saada ne heikoimmatkin läpi (eli helpottaa arviointeja). T eri, jonka lapsella ka yli 9,5.
Olen eri, mutta kyllähän ne keskiarvot kertovat. Ei kuka vaan saa ysejä ja kymppejä lukuaineista. Olen itse sen todistanut omien lasteni luokkakavereiden numeroista kuullessani. Siellä ei monella riitä keskiarvo mihinkään lukioon.
Ei tietenkään kuka vain saa. Pidän omaakin lastani fiksuna ja ahkerana. Samanaikaisesti on niin, että jos luokassa on paljon nelosen/vitosen oppilaita, opettajalla on paine mm. helpompiin kokeisiin, jotta kääntyvät varmasti vitosiksi. Arviointi peilautuu väistämättä viiteryhmään, eli sen ysin saa helpommin kuin paremmassa ryhmässä kenties saisi.
Tämä (muiden asioiden joukossa) johtaa myös siihen, että koulut segregoituvat koko ajan enemmän ja vanhemmat joutuvat shoppaamaan aluetta koulun perusteella. Itsekin asun ylihintaisella alueella ja maksan itseni kipeäksi, jotta lapsilla olisi opiskelurauha. Surettaa niiden puolesta, joilla ei ole tähän mahdollisuutta.
Itä-Hki peruskoulu.painotettu yläaste, Ressu, Hgin yliopisto nk hakupaine ala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki tietävät mikä meni vikaan. Virolla ei ole myöskään rasitteena näitä tulokkaita. Tulokset tulevat laskemaan edelelleen.
Miksi sitten vastaavaa romahdusta ei ole tapahtunut Ruotsissa?
Ruotsin romahduksesta on jo niin kauan, että se tasaisen huono taso on siellä ollut jo pitkään arkipäivää.
Oikeuksista ja tasa-arvosta vouhottaminen on kaatanut tämän maan; kyseessä on ollut eräänlainen koe, joka on valitettavasti päättynyt epäonnistumiseen - ja raskaasti. Älypuhelimet ovat varmasti myös yksi hyvä syy, joten kiitos Steve Jobs, ensin meni valtion talouden selkäranka , siis Nokia, ja nyt vielä arvostettu koulumenestys - mitä jää jäljelle?
Kaikille miehille on täysin ilmeistä se, mitä on tapahtunut: miesten asemaa heikennettiin, poikalapsien asemaa heikennettiin ja alettiin edistämään koululaitoksessa heikomman asemaa sen vahvimman aseman sijaan. No, sattuu olemaan niin, että aivan se terävin kärki koululaitoksessa muodostaa sen joukon, joka rahoittaa menestyksellään koko yhteiskunnan. Jos emme rakenna niitä teräviä oppilaita vaan sen sijaan yritämme pelastaa koko maailman ja keskitämme voimavaramme siihen tavalliseen tampioon, joka ei koskaan perusta yritystä, joka menestyy, lopputulos on selviö: uudet Nokiat ja uudet yritykset jäävät perustamatta, koska emme rakenna koululaitoksesta huippuyksilöitä vaan tasapäistetään yhä enemmän.
Kuka siis yllättyy, jos hyvin toimiva koululaitos piti tuhota naisten hyvillä ideoilla? EI kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille on täysin ilmeistä se, mitä on tapahtunut: miesten asemaa heikennettiin, poikalapsien asemaa heikennettiin ja alettiin edistämään koululaitoksessa heikomman asemaa sen vahvimman aseman sijaan. No, sattuu olemaan niin, että aivan se terävin kärki koululaitoksessa muodostaa sen joukon, joka rahoittaa menestyksellään koko yhteiskunnan. Jos emme rakenna niitä teräviä oppilaita vaan sen sijaan yritämme pelastaa koko maailman ja keskitämme voimavaramme siihen tavalliseen tampioon, joka ei koskaan perusta yritystä, joka menestyy, lopputulos on selviö: uudet Nokiat ja uudet yritykset jäävät perustamatta, koska emme rakenna koululaitoksesta huippuyksilöitä vaan tasapäistetään yhä enemmän.
Kuka siis yllättyy, jos hyvin toimiva koululaitos piti tuhota naisten hyvillä ideoilla? EI kukaan.
Missä vaiheessa koululaitos tarkalleen ottaen tuhottiin naisten ideoilla? Silloinko kun tyttöjä alettiin opettaa lukemaan? Jo Mikael Agricola huomasi, että tytöt oppivat hieman nopeammin kuin pojat, jos molemmille annetaan sama mahdollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei arvosteta akateemisesti pärjääviä poikia, joten pojat eivät käytä aikaa opintoihin.
Tietenkin arvostaa.
Niin. Niitä nimenomaan arvostetaan, koska naiset haluaa kaltaisensa akateemisen puolison.
Ehkä puheissa haluavat, koska antavat sillä tavalla fiksumman kuvan itsestään. Oikeasti valinta tehdään ihan muilla kriteereillä, koska jos tuo pitäisi paikkansa, akateemisilla miehillä olisi todella paljon kysyntää. Todellisuus on ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei arvosteta akateemisesti pärjääviä poikia, joten pojat eivät käytä aikaa opintoihin.
Tietenkin arvostaa.
Niin. Niitä nimenomaan arvostetaan, koska naiset haluaa kaltaisensa akateemisen puolison.
Ehkä puheissa haluavat, koska antavat sillä tavalla fiksumman kuvan itsestään. Oikeasti valinta tehdään ihan muilla kriteereillä, koska jos tuo pitäisi paikkansa, akateemisilla miehillä olisi todella paljon kysyntää. Todellisuus on ihan muuta.
En tietenkään voi tietää, mistä sinä todellisuutesi löydät, mutta käsittääkseni akateemisilla miehillä on kaikkein useimmin parisuhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei arvosteta akateemisesti pärjääviä poikia, joten pojat eivät käytä aikaa opintoihin.
Tietenkin arvostaa.
Niin. Niitä nimenomaan arvostetaan, koska naiset haluaa kaltaisensa akateemisen puolison.
Ehkä puheissa haluavat, koska antavat sillä tavalla fiksumman kuvan itsestään. Oikeasti valinta tehdään ihan muilla kriteereillä, koska jos tuo pitäisi paikkansa, akateemisilla miehillä olisi todella paljon kysyntää. Todellisuus on ihan muuta.
En tietenkään voi tietää, mistä sinä todellisuutesi löydät, mutta käsittääkseni akateemisilla miehillä on kaikkein useimmin parisuhde.
Ainakin akateemisilla miehillä on selkeästi enemmän valinnanvaraa, sillä naisille kumppanin koulutusaste on tärkeämpi asia kuin miehille. Akateeminen mies voi valita minkä tahansa koulutusasteen naisen, jos ei ihan täysi mörökölli ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille on täysin ilmeistä se, mitä on tapahtunut: miesten asemaa heikennettiin, poikalapsien asemaa heikennettiin ja alettiin edistämään koululaitoksessa heikomman asemaa sen vahvimman aseman sijaan. No, sattuu olemaan niin, että aivan se terävin kärki koululaitoksessa muodostaa sen joukon, joka rahoittaa menestyksellään koko yhteiskunnan. Jos emme rakenna niitä teräviä oppilaita vaan sen sijaan yritämme pelastaa koko maailman ja keskitämme voimavaramme siihen tavalliseen tampioon, joka ei koskaan perusta yritystä, joka menestyy, lopputulos on selviö: uudet Nokiat ja uudet yritykset jäävät perustamatta, koska emme rakenna koululaitoksesta huippuyksilöitä vaan tasapäistetään yhä enemmän.
Kuka siis yllättyy, jos hyvin toimiva koululaitos piti tuhota naisten hyvillä ideoilla? EI kukaan.
Missä vaiheessa koululaitos tarkalleen ottaen tuhottiin naisten ideoilla? Silloinko kun tyttöjä alettiin opettaa lukemaan? Jo Mikael Agricola huomasi, että tytöt oppivat hieman nopeammin kuin pojat, jos molemmille annetaan sama mahdollisuus.
Siitä lähtien kun lausuttiin julki, että koululaitosta lähdetään uusimaan ottamaan huomioon paremmin heikommin menestyvien lasten etu. Siitä lähtien, kun koululaitoksesta poistettiin struktuuri ja terve kurinpito. Nykyään ne on varmaan jo jotain pieniä asiakkaita, joita pitää opettajien palvella. Aina siellä, missä naiset hääräävät selittämässä toksista maskuliinisuutta, sieltä löydetään romahduksen jäljet. Siellä missä miehiä väheksytään, vaimennetaan ja poistetaan pelistä, ja tuodaan kiintiönaisia sisään, se osa heikkenee. Se on luonnonlaki, että jos kilpailua vähennetään ja hoivaamista lisätään, ponnistelut ja tulokset heikkenevät. Ponnistuksella saa tuloksia.
Hyviä syitä nykykoulun epäonnistumiseen on jo esitetty paljon.
Omien lasteni opettajia seurattuani väitän yhden syyn olevan myös se, että opettajiksi valikoituu edelleen etupäässä ns. "kilttejä tyttöjä".
Opettajien valtaosa on itse aikanaan pingottanut omat koulunsa läpi, koska "niin kuuluu tehdä" ja koska isi ja äiti on käskenyt.
On suoritettu jo peruskoulusta lähtien lukiot ja yliopistot läpi.
Ja saatu pätevyys.
Mutta millä tasolla nämä "kiltit tytöt" sitten kykenevät kohtaamaan nykyluokissa kaikki häiriköt, mielenterveyden ongelmiaan häiriköivät ja muuten vaan vaikka murrosikäänsä oireilevat lapset ja nuoret, kun se oma kokemuspohja on tosi kapea?
No vastaus on, että huonosti.
Jos uudistetaan koko koulusysteemi, niin silloin pitäisi uudistaa opettajankoulutus ja siihen koulutukseen valintakin.
Vierailija kirjoitti:
Oikeuksista ja tasa-arvosta vouhottaminen on kaatanut tämän maan; kyseessä on ollut eräänlainen koe, joka on valitettavasti päättynyt epäonnistumiseen - ja raskaasti. Älypuhelimet ovat varmasti myös yksi hyvä syy, joten kiitos Steve Jobs, ensin meni valtion talouden selkäranka , siis Nokia, ja nyt vielä arvostettu koulumenestys - mitä jää jäljelle?
Tyhmemmillä pitää saada olla oikeus kokea itsensä fiksuiksi ja sen takia muiden on tyhmennyttävä.
Esim kirjastossa ei voida vaatia hiljaisuutta, koska kansoilta ei voi vaatia alkeellisintakaan itsehillintää vaan mennään heidän ehdoillaan. Missä muussa maailman valtiossa Valtio tuhoaa itsensä sisältäpäin ilman diktaattoria, kunnat yhteistoimin.
Taaskaan ei kuunneltu asiantuntijoita: aika moni ope olisi voinut kertoa, ettei hylätä pulpetteja.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki opettajat tietävät sen: älypuhelimen tulo kouluun mursi monien oppilaiden keskittymisen kyvyn. Myös lähimuistille on tapahtunut jotain, se ei toimi entiseen tapaan, ja se vaikeuttaa aika lailla esimerkiksi lukemisen avulla oppimista.
Älypuhelin yhdistettynä someen tai pelaamiseen on tappava yhdistelmä aivojen toiminnan ja itseohjautuvuuden kannalta. Mullakin seiskaluokan pojat pelaa hullun lailla Among usia penkillä ennen tuntia, tulevat nenä kiinni kännykässä luokkaan, sitten vastahakoisesti luopuvat pelistä, pikkuhiljaa tarkkaavaisuus alkaa suuntautua luokan tapahtumisiin, mutta hitaasti. Ja kun vihdoin riittävä tarkkaavaisuus ja keskittyneisyys on saavutettu, tulee välkkä ja pojat ovat taas nenä kännykässä. Ei tuollaisissa sykleissä voi kukaan oppia mitään, se on ihan näennäistä opiskelua!
Esim. kirjoittamisen käynnistäminen kestää nykyään tuhat vuotta verrattuna entiseen, samoin kirjoitelmat valmistuvat etanan vauhdilla. Aikaa menee ihan tuhottomasti siihen verrattuna entiseen
Naureskelin kun huomasin, että Kiina laittoi valtiolliset rajat nuorten älylaitteiden käytölle. Se takaa sen, että Kiina tulee kymmenen vuoden päästä olemaan planeetan johtava valtio.
Ranskassa nuoret eivät saa käyttää puhelinta koulupäivän aikana. Se kuulostaisi järkevältä. Mutta meidän maassa nuoret päättää.
t. äidinkielen ope
TÄMÄ!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille miehille on täysin ilmeistä se, mitä on tapahtunut: miesten asemaa heikennettiin, poikalapsien asemaa heikennettiin ja alettiin edistämään koululaitoksessa heikomman asemaa sen vahvimman aseman sijaan. No, sattuu olemaan niin, että aivan se terävin kärki koululaitoksessa muodostaa sen joukon, joka rahoittaa menestyksellään koko yhteiskunnan. Jos emme rakenna niitä teräviä oppilaita vaan sen sijaan yritämme pelastaa koko maailman ja keskitämme voimavaramme siihen tavalliseen tampioon, joka ei koskaan perusta yritystä, joka menestyy, lopputulos on selviö: uudet Nokiat ja uudet yritykset jäävät perustamatta, koska emme rakenna koululaitoksesta huippuyksilöitä vaan tasapäistetään yhä enemmän.
Kuka siis yllättyy, jos hyvin toimiva koululaitos piti tuhota naisten hyvillä ideoilla? EI kukaan.
Missä vaiheessa koululaitos tarkalleen ottaen tuhottiin naisten ideoilla? Silloinko kun tyttöjä alettiin opettaa lukemaan? Jo Mikael Agricola huomasi, että tytöt oppivat hieman nopeammin kuin pojat, jos molemmille annetaan sama mahdollisuus.
Siitä lähtien kun lausuttiin julki, että koululaitosta lähdetään uusimaan ottamaan huomioon paremmin heikommin menestyvien lasten etu. Siitä lähtien, kun koululaitoksesta poistettiin struktuuri ja terve kurinpito. Nykyään ne on varmaan jo jotain pieniä asiakkaita, joita pitää opettajien palvella. Aina siellä, missä naiset hääräävät selittämässä toksista maskuliinisuutta, sieltä löydetään romahduksen jäljet. Siellä missä miehiä väheksytään, vaimennetaan ja poistetaan pelistä, ja tuodaan kiintiönaisia sisään, se osa heikkenee. Se on luonnonlaki, että jos kilpailua vähennetään ja hoivaamista lisätään, ponnistelut ja tulokset heikkenevät. Ponnistuksella saa tuloksia.
Se että yhteiskunta nykyisin asettaa mahdollisesti aiempaa enemmän odotuksia miessukupuolta kohtaan ei ole väheksymistä vaan päinvastoin arvostusta miehiä kohtaan. Kertoo enemmän siitä ettei miehiä enää pidetä villieläiminä joilla ei olisi kykyä esim. itsehillintään. Ongelma on osittain siinä että liian pitkään katsottiin poikien ja miesten toilailuja sormien läpi, mikä silloin menneinä vuosikymmeninä on monien kohdalla tukenut pärjäämistä. Toisaalta edelleenkin saattaa kohdata tätä ns. "pojat on poikia" -asennetta.
Ilmoitetaanko Wilmassa että nikojannica pellaili taas tunnilla.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on opettaja, hän sanoi juuri eilen, että lukiossa vietiin läpi reilun viikon hömppäprojekti, se kaikki aika oli pois mm. matematiikan opetuksesta ja se on paljon se.
Sitten ihmetellään kun nuoret ei opi.
Olen lukenut tällaisista lukioista. Itse opetan pienehkön kunnan lukiossa, jossa onneksi ei ole projekteja tai muuta hömppää. Muutenkin uudistettu lops on erilaistanut lukioita ympäri Suomea, vaikka käsittääkseni niiden tulisi olla samanlaisia. Turhauttaa, että uudistuksia ei tehdä maalaisjärjellä.
Miksi piti muuttaa toimivaa järjestelmää? Nykyään koulussa on levotonta ja itse pitää tehdä työ joka kuului ennen opettajalle.
Joskus ei saanut pitää tunnilla kännykkää esillä, eikä silloin kyllä ollut nykyisenlaisia älypuhelimiakaan vielä.