Miten koulu suosii tyttöjä?

Lukutaitoon voi vaikuttaa parhaiten sillä, että vanhempi lukee lapsilleen ja kannustaa lukemaan. Joku yläkoulun ope ei voi sille yhtään mitään, jos isän mielestä lukeminen ei ole tärkeää.

Jos olette oikeasti poikien koulunkäynnistä huolissanne, isät, lukekaa kirjoja, ja viekää poikanne kirjastoon. Jostain syystä Suomessa lukemisesta on tullut naisten harrastus. Muuttakaa se.

Mallioppilaan prototyyppi on aina ollut uuttera, jämtti ja itsensä hillitsevä tyttö.

Sanoisin kyllä ettei suosi. Tyttö tekee huomattavasti enemmän töitä koulunsa eteen ja mitä koulussa tästä seuraa? Kyllä vain palkkioksi saat sen käytöshäiriöisen luokkakaverin viereesi istumaan ja pääset tekemään sen kanssa ryhmätyöt. Olet aina tukena jollekkin tahvolle. Koulun pitäisi olla innostava ja huomioida myös tyttö, mutta sen sijaan kaikki aika menee ihan muuhun.

tietäjäiänikuinen kirjoitti:

Mallioppilaan prototyyppi on aina ollut uuttera, jämtti ja itsensä hillitsevä tyttö.

Ei tarvitse olla tyttö, poika samoin ominaisuuksin on ihan samalla lailla mallioppilas. Kukapa ei pitäisi ahkeraa, asiansa hoitavaa ja muiden opiskelua häiritsemätöntä oppilasta ihanteena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.

Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…

Millä tavalla se on epätasa-arvoinen?

Minusta tuntuu, että poikien lepsumpi kohtelu vain istuu tiukassa. Tytöiltä odotetaan jokaisella elämän osa-alueella erilaista käytöstä kuin pojilta ja se heijastuu myös kouluihin.

En usko, että murrosikä olisi pojille jotenkin raskaampi kuin tytöille esimerkiksi.

Olet selvästi idiootti, mutta poikien huonompi lukutaito haittaa kaikkea jatko-opiskelua ja myöhempää elämää. Se on epätasa-arvoa ja koulua pitäisi tietysti korjata niin, ettei tilanne olisi oecd-maiden huonoin.

Ei sun kannata opettajaa syyttää siitä, että teillä ei luettu kotona kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen koululaitos on vahingossa tai tarkoituksella ns. uudistettu sellaiseksi, että se on teollisuusmaiden huonoin ja epätasa-arvoisin pojille. Se ei ole mikään luonnonlaki, että juuri Suomessa pitää olla noin.

Suomalaisnuorten erot lukutaidossa ovat historiallisen suuret, tyttöjen ja poikien välinen kuilu on OECD-maiden suurin

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaisnuorten-erot-lukutaidossa-…

Millä tavalla se on epätasa-arvoinen?

Minusta tuntuu, että poikien lepsumpi kohtelu vain istuu tiukassa. Tytöiltä odotetaan jokaisella elämän osa-alueella erilaista käytöstä kuin pojilta ja se heijastuu myös kouluihin.

En usko, että murrosikä olisi pojille jotenkin raskaampi kuin tytöille esimerkiksi.

Olet selvästi idiootti, mutta poikien huonompi lukutaito haittaa kaikkea jatko-opiskelua ja myöhempää elämää. Se on epätasa-arvoa ja koulua pitäisi tietysti korjata niin, ettei tilanne olisi oecd-maiden huonoin.

Ei sun kannata opettajaa syyttää siitä, että teillä ei luettu kotona kirjoja.

Varmaan tämäkin naisen eli vaimon vika, vaikka poika ottaa mallia isästään. Tumput suorana miehet valittavat ja odottavat, että naiset korjaavat ongelman.

Meillä mies on aina lukenut paljon ja on tosi kiinnostunut kaikista maailman asioista. Puhuu niistä myös kotona paljon. Ja kummasti molemmat poikamme ovat sitten pärjänneet koulussa tosi hyvin. Keskiarvot paljon yli ysin ja jatkaneet nyt korkeakouluun.

Kyllä se malli varsinkin pojille tulee kotoa ja siltä isältä.

No jossain määrin saattaa syrjiä siinä, että iso osa (varsinkin luokan)opettajista on naisia. Naiset arvioivat alitajuisesti tai tahallaan enemmän pisteitä naispuolisille oppilaille ja miehet toisinpäin. Tämä ei siis ole minun mielipiteeni, vaan ihan tutkittu tulos. Opiskelin luokanopettajaksi ja graduni sivusi tätä aihetta.

Miten iso ongelma se sitten on, jos saa pari pistettä ala-astella matikankokeessa huonomman arvosanan, niin siitä voi riidellä maailman tappiin.

Vierailija kirjoitti:

No jossain määrin saattaa syrjiä siinä, että iso osa (varsinkin luokan)opettajista on naisia. Naiset arvioivat alitajuisesti tai tahallaan enemmän pisteitä naispuolisille oppilaille ja miehet toisinpäin. Tämä ei siis ole minun mielipiteeni, vaan ihan tutkittu tulos. Opiskelin luokanopettajaksi ja graduni sivusi tätä aihetta.

Miten iso ongelma se sitten on, jos saa pari pistettä ala-astella matikankokeessa huonomman arvosanan, niin siitä voi riidellä maailman tappiin.

Noin voi olla kun katsotaan poikien iso massaa. Kuitenkin jos poika on kiinnostunut koulusta ja hyvä siinä niin hän myös erottuu muiden poikien joukosta positiivisesti paljon helpommin kuin vastaava tyttö. Ainakin omat pojat (jotka olleet aina hyviä koulussa) ovat omasta mielestäni saaneet monesti hyviä numeroita vähän liiankin helposti. Ja kuvittelen sen johtuvan siitä että he ovat erottuneet positiivisesti muista pojista jolloin heidän osaamistaan saattaa jopa yliarvioida. 

Niin, hyviä kysymyksiä. Mielestäni olisi tärkeää muistaa, että poikien kyvyissä ja kehityksessä on huomattavan iso hajonta. Siksi pojista puhuminen yhtenä isona joukkona on vielä harhaanjohtavampaa kuin tytöistä puhuminen yhtenä isona joukkona.

Itseäni ärsyttää tapa, jolla pojista puhutaan yhtenä lukutaidottomana massana. Ensimmäisen kerran törmäsin tähän jo vanhimman lapseni aloitellessa eskaria. Eskarinope sanoi, että yleensä kynähommat ja keskittyminen ovat tytöille helppoja ja pojille vaikeita.

Minulla sattui olemaan poika, joka oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, ja jolla oli upea käsiala. En sanonut mitään.

Nykyään samainen poika on yli puolivälissä peruskoulua, käsiala on karmeaa risuaitaa, eikä oikein mikään kiinnosta. Kotona ahmii esimerkiksi historiaa ja tähtitiedettä, koulussa ei suostu viittaamaan.

Vaikeaa sanoa, mitä koulu on tehnyt väärin, vai teinkö itse jotain väärin. Jospa lapsi motivoituisi paremmin lukiossa.

Koulumenestyksen sukupuolittuneisuus korreloi suoraan naisopettajien määrän kasvun kanssa. Suurin virhe oli upottaa käytösnumero oppiaineisiin, minkä jälkeen naisopettajat alkoivat antaa tytöille +0,5 numeroa koearvosanaa parempia ainearvosanoja ja pojille -0,5 numeroa huonompia.

Aiheesta tehty tutkimus toteaa, että miesopettajilta samanlaista sukupuolista suosimista ei havaittu. Kun matematiikan kokeet ja äidinkielen aineet anonymisoitiin, pojat ja tytöt saivat keskenään samanlaisia arvosanoja.

Naisopettajat antavat parhaat arvosanat persoonaltaan ja käytökseltään itseään vastaaville lapsille. Koulusta onkin tullut valtava peilileikki, jossa tytöt tekevät kaikkensa vastatakseen heille asetettua esimerkkiä ja pojat ovat jo kauan sitten todenneet, ettei heidän kannata yrittää.

Kyseessä on törkeä rakenteellinen syrjintä. Kun opettajilta itseltään kysyy asiaa, he sanovat että pojat eivät ole yhtä ahkeria kuin tytöt. He ovat sitä mieltä jo ennen kuin ovat nähneet yhtään luokalle tulevaa poikaa.

Vierailija kirjoitti:

Niin, hyviä kysymyksiä. Mielestäni olisi tärkeää muistaa, että poikien kyvyissä ja kehityksessä on huomattavan iso hajonta. Siksi pojista puhuminen yhtenä isona joukkona on vielä harhaanjohtavampaa kuin tytöistä puhuminen yhtenä isona joukkona.

Itseäni ärsyttää tapa, jolla pojista puhutaan yhtenä lukutaidottomana massana. Ensimmäisen kerran törmäsin tähän jo vanhimman lapseni aloitellessa eskaria. Eskarinope sanoi, että yleensä kynähommat ja keskittyminen ovat tytöille helppoja ja pojille vaikeita.

Minulla sattui olemaan poika, joka oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, ja jolla oli upea käsiala. En sanonut mitään.

Nykyään samainen poika on yli puolivälissä peruskoulua, käsiala on karmeaa risuaitaa, eikä oikein mikään kiinnosta. Kotona ahmii esimerkiksi historiaa ja tähtitiedettä, koulussa ei suostu viittaamaan.

Vaikeaa sanoa, mitä koulu on tehnyt väärin, vai teinkö itse jotain väärin. Jospa lapsi motivoituisi paremmin lukiossa.

Tuon ikäisiin lapsiin vaikuttaa eniten kaveripiiri. Jos ne kaverit ovat sitä mieltä että koulussa pärjääminen on nörttiä niin siinä on hankala yhden olla eri mieltä. 

Kun lukee yli_lautaa, näkee helposti miksi pojat eivät pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Koulumenestyksen sukupuolittuneisuus korreloi suoraan naisopettajien määrän kasvun kanssa. Suurin virhe oli upottaa käytösnumero oppiaineisiin, minkä jälkeen naisopettajat alkoivat antaa tytöille +0,5 numeroa koearvosanaa parempia ainearvosanoja ja pojille -0,5 numeroa huonompia.

Aiheesta tehty tutkimus toteaa, että miesopettajilta samanlaista sukupuolista suosimista ei havaittu. Kun matematiikan kokeet ja äidinkielen aineet anonymisoitiin, pojat ja tytöt saivat keskenään samanlaisia arvosanoja.

Naisopettajat antavat parhaat arvosanat persoonaltaan ja käytökseltään itseään vastaaville lapsille. Koulusta onkin tullut valtava peilileikki, jossa tytöt tekevät kaikkensa vastatakseen heille asetettua esimerkkiä ja pojat ovat jo kauan sitten todenneet, ettei heidän kannata yrittää.

Kyseessä on törkeä rakenteellinen syrjintä. Kun opettajilta itseltään kysyy asiaa, he sanovat että pojat eivät ole yhtä ahkeria kuin tytöt. He ovat sitä mieltä jo ennen kuin ovat nähneet yhtään luokalle tulevaa poikaa.

 

No kyllä sinne arvosanojen yläpäähän riittää edeleen myös poikia joten ei se ihan noin suoraviivaista ole. Huippulukioihin (joiden keskiarvoraja noin 9.5) riittää edelleen vähintään 40% poikia.

Kyllä se ongelma ovat ne keskitason pojat ja se miten he syystä tai toisesta koulunkäyntiin suhteutuvat ja miten heitä toisaalta kohdellaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin, hyviä kysymyksiä. Mielestäni olisi tärkeää muistaa, että poikien kyvyissä ja kehityksessä on huomattavan iso hajonta. Siksi pojista puhuminen yhtenä isona joukkona on vielä harhaanjohtavampaa kuin tytöistä puhuminen yhtenä isona joukkona.

Itseäni ärsyttää tapa, jolla pojista puhutaan yhtenä lukutaidottomana massana. Ensimmäisen kerran törmäsin tähän jo vanhimman lapseni aloitellessa eskaria. Eskarinope sanoi, että yleensä kynähommat ja keskittyminen ovat tytöille helppoja ja pojille vaikeita.

Minulla sattui olemaan poika, joka oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, ja jolla oli upea käsiala. En sanonut mitään.

Nykyään samainen poika on yli puolivälissä peruskoulua, käsiala on karmeaa risuaitaa, eikä oikein mikään kiinnosta. Kotona ahmii esimerkiksi historiaa ja tähtitiedettä, koulussa ei suostu viittaamaan.

Vaikeaa sanoa, mitä koulu on tehnyt väärin, vai teinkö itse jotain väärin. Jospa lapsi motivoituisi paremmin lukiossa.

Koska suuri osa pojista on äänekkäitä lukuinnottomia mölisijöitä, ja sitten näiden lukevienkin pitäisi kuulua siihen porukkaan, eikä joutua porukan toimesta kiusatuksi käy helposti noin. En lue, en viittaa ja kuulun porukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, hyviä kysymyksiä. Mielestäni olisi tärkeää muistaa, että poikien kyvyissä ja kehityksessä on huomattavan iso hajonta. Siksi pojista puhuminen yhtenä isona joukkona on vielä harhaanjohtavampaa kuin tytöistä puhuminen yhtenä isona joukkona.

Itseäni ärsyttää tapa, jolla pojista puhutaan yhtenä lukutaidottomana massana. Ensimmäisen kerran törmäsin tähän jo vanhimman lapseni aloitellessa eskaria. Eskarinope sanoi, että yleensä kynähommat ja keskittyminen ovat tytöille helppoja ja pojille vaikeita.

Minulla sattui olemaan poika, joka oli oppinut lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana, ja jolla oli upea käsiala. En sanonut mitään.

Nykyään samainen poika on yli puolivälissä peruskoulua, käsiala on karmeaa risuaitaa, eikä oikein mikään kiinnosta. Kotona ahmii esimerkiksi historiaa ja tähtitiedettä, koulussa ei suostu viittaamaan.

Vaikeaa sanoa, mitä koulu on tehnyt väärin, vai teinkö itse jotain väärin. Jospa lapsi motivoituisi paremmin lukiossa.

Tuon ikäisiin lapsiin vaikuttaa eniten kaveripiiri. Jos ne kaverit ovat sitä mieltä että koulussa pärjääminen on nörttiä niin siinä on hankala yhden olla eri mieltä. 

Kaveripiiri pärjää hyvin ja luokka on aktiivinen, kyseessä on painotusopetus. Lapsi itse kokee hieman epäreiluksi, että toisilla koenumerot pyöristyvät ylöspäin ja hänellä alaspäin. On toki juteltu, että se on osallistumisesta kiinni. Lapsi vain jotenkin sulkeutuu ja pakenee omaan maailmaansa.

Kyllä nykykoulu suosii tyttöjä ja tämä johtuu juuri kurin puutteesta. Pojat tarvitsevat enemmän kuria. Usein se luokan pahin häirikkö on poika, ja jos kuria ei ole, niin sillä huonolla käyttäytymisellä on tapana levitä myös muihin poikiin. On uskomatonta, miten niin kohteliaista pojistakin tulee hirveitä riiviöitä, kun yksi häirikkö on antamassa luokassa esimerkkiä. Ryhmäpaineelle on annettu liikaa valtaa koulussa.

Onhan se tutkittu. Koulu suosii tyttöjä ja yhteiskunta muuten poikia. En tiedä miten. En ole perehtynyt, mutta kuulut tuon ja tiedän että se on tutkittua tietoa.

Koulu ei suosi tyttöjä mitenkään. Meidän koulussa on todella kilttejä, koulussa hyvin pärjääviä poikia. Mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että heillä on hyvä asenne ja kotona ollaan kiinnostuneita heidän koulunkäynnistään. On tyttöjä, jotka riehuvat eivätkä ole kiinnostuneita opiskelusta ja on poikia, jotka riehuvat eivätkä he ole kiinnostuneita opiskelusta. Taustalla on usein keskittymisprobleemaa eikä kotona hirveästi olla kiinnostuneita koulumenestyksestä. Sitten on myös niitä, joiden kotona panostetaan, mutta yläkoulussa murrosikä vie voiton ja koulu ei kiinnosta. Näitä tapauksia on kumpaakin sukupuolta. Kumpikin sukupuoli pärjää hyvin koulussa ihan samoin edellytyksin. En ole opettajan urani aikana huomannut eroa poikien ja tyttöjen oppimisessa.

Vierailija kirjoitti:

Lukutaitoon voi vaikuttaa parhaiten sillä, että vanhempi lukee lapsilleen ja kannustaa lukemaan. Joku yläkoulun ope ei voi sille yhtään mitään, jos isän mielestä lukeminen ei ole tärkeää.

Jos olette oikeasti poikien koulunkäynnistä huolissanne, isät, lukekaa kirjoja, ja viekää poikanne kirjastoon. Jostain syystä Suomessa lukemisesta on tullut naisten harrastus. Muuttakaa se.

Jos on lukivaikeus, niin on todella vaikea pakottaa henkilö, lapsi lukemaan. Vaikka se on erityisen tärkeää juuri silloin. Harva on masokisti ja nauttii itsensä piinaamisesta. Käytännössä se ei siis toimi vaikka kuinka olisi ylevät tavoitteet.