Lue keskustelun säännöt.
Jos olit koulukiusattu, menitko luokkakokoukseen
13.06.2022 |
Minä sain Facebookin kautta kutsun. Ehkä se oli virhe. En mennyt mutta lähetin kiitos kutsusta ja hauskaa illanviettoa viestin.
Vain 1 reagoi siihen.
En usko että olisin ollut kovin tervetullut, mutta olisin halunnut vain moikata ja sanoa että minun kohdalla kaikki on ok ja olen elänyt hyvän elämän. En ole mistään vihainen. En syytä heitä mistään.
Totuus on, he jättivät elämääni ison haavan joka ei oikein koskaan parantunut
Haluaisin ajatella että menneet on menneet ja että he eivät ainakaan samaa touhua jatkaisi
Kommentit (85)
Juuei ole kutsua näkynyt, eikä kuulunut. Miksi toisaalta menisin katselemaan niitä kiusaajapimuja? He ovat minulle yhtä toivottua ja kiinnostavaa seuraa, kuin torakat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt vaikka sain kutsun. Ei kiinnostanut nähdä henkilöitä jotka tekivät koulunkäynnistä painajaisen.
Ei ole kutsua onneksi tullut kun en olisi mennytkään. Tiedä vaikka ovat "unohtaneet" lähettää kutsun, oli sen verran "mukava" luokka.
Jospa olla onnellinen on kosto!
Se on iso asia antaa anteeksi, ei mitenkään helppoa
Jospa se oli minun tarve sanoa että kaikki on hyvin, en ole mistään vihainen, uskon että hekin ovat kasvaneet ihmisinä
He varmaan eivät halua sitä kuulla. Jospa minun täytyy sekin hyväksyä
Siihen aikaan olin luokan uusi oppilas, uudessa kaupungissa. Minulle oli huonot koti olosuhteet joten sen takia se sattui niin paljon. Olen ajatellut että minun huonot koti olosihteet oli se isompi asia.
Kuitenkin aika yllättävää että he tuolla tavalla reagoivat
Ja huom: yksi heistä on julkkis jonka jopa te tunnette, tuskin hän sitä haluaa että mikään osa tästä tulisi julkisuuteen. Sitä minäkään en halua
Menin ja samat kiusaajat jatkoi kiusaamista. Jouduin poistumaan kesken kaiken tekosyyn varjolla. Ahdistuin paljon ja laihduin seuraavan kuukauden aikana 10kg (lähtöpaino oli normaali). En mene toista kertaa ja tietonikin olen salannut, joten kukaan ei saa minua enää kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mennyt. Minua ei kutsuttu sinne, kuten ei kahta muutakaan kiusattua.
Vierailija kirjoitti:
Menin ja samat kiusaajat jatkoi kiusaamista. Jouduin poistumaan kesken kaiken tekosyyn varjolla. Ahdistuin paljon ja laihduin seuraavan kuukauden aikana 10kg (lähtöpaino oli normaali). En mene toista kertaa ja tietonikin olen salannut, joten kukaan ei saa minua enää kiinni.
Miten ihmiset voi olla tuollaisia!
Olet rohkea kun menit. Jospa ajattelit liian suuria asioita vietaista ihmisistä.
Teit oikean päätoksen. Olet vahva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun puhutaan luokkakokouksista, niin minkä luokan yhteisöt näitä yleensä pitää? Ala-asteen, yläasteen, lukion vai...? Meillä hankittiin luokkasormuksia useaan kertaan, mutta ei koskaan niihin mitään luokkakokous-päivää painettu, en nyt tosin muista mitä niihin painettiin... Miten päiväystä voi edes etukäteen tietää, voiko silloin pitää luokkakokousta. Mä en usko, että meidän ala-aste, yläaste tai lukio olisi pitänyt kokousta, en ainakaan ole saanut kutsua =). En tietysti ihan varma voi olla, en ole yhdenkään fb-kaveri. En olisi mennyt luokkakokoukseen, mitä mä niiden vieraiden ihmisten seurassa tekisin ja kenen kanssa juttelisin, ihan vieras ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
En osaa profiloida itseäni olinko kouluiusattu, koulukiusaantunut vaiko itse se kiusaaja, mutta en mennyt luokkakokoukseen. Kuukausia tapahtuman jälkeen törmäsin yhteen luokkamme puuhamimmeistä ja se rupesi avautumaan poissaolostani, johon totesin että: "Teitä tuli katseltua ainaan jo ihan tarpeeksi, joten annahan olla!".
M 48
Hehehe, repesin tuolle viimeiselle lauseelle 🤣 Minä olin ulkopuolinen/kiusattu koko peruskoulun ajan, ja ei olisi voinut vähempää kiinnostaa luokkakokous. Tosin ilmoitin kohteliaasti, ettei valitettavasti sovi aikatauluun (ja paskat..).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulllostaa siltä et ihmiset eivät kykene kasvamaan tai aikuistumaan. Surullista
Olin suorastaan vihattu yläasteella, ne oli aivan sairaita vuosia. En menisi luokkakokoukseen. Joskus kouluaikojen jälkeen olen paria luokkakaveria nähnyt, jotka vieläpä olivat ihan ok tyyppejä, mutta silti pahat muistot niiltä ajoilta palautuivat mieleen niistäkin tapaamisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näköjään yleistä tuo, ettei kaikkia kutsuta. 🙄
No ei oikeastaan yllätä. Eniten noista luokkakokouksista intoilee ne päällepäsmärit, jotka sattui olemaan myös niitä kiusaajia tai ainakin mahdollistajia. Ei ne luonteestaan pääse minnekään ja haluavat vaan kutsua ne omat tyyppinsä. Se ulkopuolinen saa kokea saman kohtelun kun hänet jätetään ulos ja se on ihan tarkoituksellista.
En muutenkaan suosittele osallistumaan noihin. Se ihmisen henkinen kehitys on lopulta aika vähäistä, vaikka aikaa olisi mennyt enemmänkin. Lisäksi vanha porukka taannuttaa ihmiset entisiin rooleihinsa ja jopa se kiusatun roolista myöhemmässä elämässään päässyt saattaa vaistomaisesti taantua entiseen rooliinsa kun trauma pistää aivot sekaisin.
Parempi siis jättää paskat ajat taakse suosiolla.
Itse olin lukion luokkakokouksessa, mistä ei ole mitään huonoa sanottavaa. Mukava luokka oli aikanaan ja en muista mitään ikävää. Käytännössä kaikki oli kokouksessa paikalla, myös ne hiljaisemmat. Henki oli enemmän positiivisen kiinnostunut kuin mikään leuhkimistilaisuus. Surullista oli kuulla, että pari oli siitä porukasta poistunut keskuudestamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän meitä näkymättömiksi kiusattuja edes kutsuta mukaan luokkakokouksiin. Vasta jälkikäteen kerrotaan, kuinka oli kivat täydelliset bileet, kun koko luokka oli paikalla. Ikään kuin en olisi ikinä kuulunutkaan luokkaan, jonka kanssa jouduin 9 vuotta kitumaan peruskoulussa.
No en olisi mennytkään.
Ihan hauskojahan ne kouluajat oli, mutta lk-kokouksille en oo koskaan oikein syttynyt. Yhdessä kävin vain huomatakseni, ettei mikään oikeastaan ollut muuttunut. Mulle riittää varsin hyvin pitää yhteyttä niihin pariin hyvään tyyppiin, jotka kouluajoista asti ovat ystäviäni olleet. Ei mua ne muut ja niitten löpinät kiinnosta.
Yläasteen 10-vuotis luokkakokous järjestetiin alle kilometrin päässä kodistani mutten edes vastannut kutsuun jonka sain facebookissa vaan vietin illan ihan yksikseni kotona.
En kyllä menisi. Liian paljon vieläkin yli 15 vuoden jälkeen vihanhallintaongelmia ja katkeruutta entisiä kiusaajia kohtaan. Olis todella ärsyttävää mennä sinne.
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan luokkakokouksista, niin minkä luokan yhteisöt näitä yleensä pitää? Ala-asteen, yläasteen, lukion vai...?
Sehän on ihan kiinni kyseisen vuosikurssin oppilaista itsestään löytyykö ketään aktiivista joka ottaa hommakseen järjestää. Esim meillä vain yläasteen vuosikurssille järjestettiin. No, toisaalta ala-asteella oli hyvin pieni 11-hengen luokka ja lukiossa ei enää ollut yhteisöllisyyttä kun väkeä eri puolilta maata.
Kuulin myöhemmin että luokkakokous oli pidetty, mutta minä en saanut kutsua. Tuli heti mieleen kouluajat kun koko luokka kutsuttiin synttäreille tai kotibileisiin, mutta minua ei kutsuttu. Se tuntui vieläkin vähän ilävältä, mutta lohduttauduin sillä että karmeista kouluajoista huolimatta olen menestynyt elämässä ihan hyvin.
En saanut mitään kutsua sovittuun aikaan, joten aattelin etten ole tervetullut. Tuskinpa olisin edes viitsinyt laittautua ja uhrata jotain päivää/iltaa moiseen.
.
Ihan venhentunut traditio.
.
Ne jotka haluaa pitää yhteyttä, pitävät sitä somessa, ei tarvi fyysisesti tavata ketään. Jotenkin hullua olis äkkipäätä järjestää tapaaminen vieraiden ihmisten kanssa, varsinkin jos on pelkästään huonoja muistoja. Tuskin ne siitä yhdestä tapaamisesta hälvenisivät.