Positiivinen kadehtiminen, kerro mitä kadehdit
Kerro rehellisesti mitä kadehdit. Muiden kommentteja ei saa arvostella eikä vastaväittää, pidetään ketju asiallisena ja kunnioittavana. Katsotaan onnistutaanko.
Kommentit (264)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.
Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.
Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.
Ei toisten onni ole minulta pois.
Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa
Kuulostaa vaan siltä, että kadehdit, mutta ole valmis tekemään mitään sen eteen.
Positiivinen kateus on min mielestäni ponnahduslauta.
Kadehtia toisen ominaisuuksia? Miksi? Minusta se ei ole positiivista kateutta.
Ei se toinen sille mitään mahda, että on kaunisääninen tai musikaalinen.
En nyt ymmärrä, miksi koet tuon negatiivisena?
Kuten sanoin, ymmärsin aloittajan kysymyksen niin, että kyse on hyvästä kateudesta, sellaisesta hyväntahtoisesta haaveilusta. Nautin toisten taidoista, esimerkiksi itse laulaisin mielelläni, mutta minun "lauluni" on lähinnä kidutuskeinoksi sopiva. En vain osaa, en pysy nuotissa, ääni ei soi. Koska ymmärsin kysymyksen positiivisena kadehtimisena, ja moni vastaukin oli siihen liittyvä, myöhemmin joku puhui, että ihailu olisi oikea sana,niin tottakai vastasin kysymykseen siten.
Tämän piti olla hyvänmielen ketju, ja muiden laulutaito on minulle sitä hyvää kadehtimista. Nyt on pakko sanoa, että hyvin harvoin niitä negatiivisia kateuden tunteita minulla on ollutkaan. lähinnä silloin, kun olen ollut ihan loppu, uupunut ja pohjalla. Silloin tulee sellainen viha ja ilkeä kateus,että miksi tuollakin on jotain tuollaista, jota itselleni haluaisin. SE tunne on negatiivinen. Ei nuo kertomani esimerkit. Ja siihen negatiiviseen kateuteen ei toisten laulutaito ole koskaan kuulunut. Enemmänkin sellaiset asiat, että miksi muut saivat pitää työpaikkansa, mknut irtisanottiin. Miksi minä en löydä hyvää miestä/minusta ei kiinnostuta, jne. Tähän tunteeseen liittyy usein myös kateus, katkeruus ja itsesääli. Sellainen harmi, häpeä ja paha mieli.
Näköjään kateudenkin voi käsittää niin monin tavoin.
Toisille se on aina negatiivista ja ilkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.
Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.
Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.
Ei toisten onni ole minulta pois.
Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa
No, onhan tuossa kirjoituksessasi katkeruutta. Et sitten vaan juomaa sitä ja pistät sen haaveilun piikkiin. Ja, niin ihanaa ja hyvänsuopaa?
Ole hyvä itse itsellesi. Jotenkin marttyyriutta tuossa tekstissäkin minun mielestäni on. Se on näkökulmani.
Sinun on omasi.
Oletpa ilkeä ja pahansuopa.
Sinulla taitaa olla melkoisen paha olla itsesi kanssa, jos näet tuossa marttyyriutta. Ehkä olet itse niin negatiivinen ihminen ettet näe missään mitään hyvää. Taidat olla yksi ja sama ihminen, joka käyt ilkeästi kommentoimassa muiden vastauksiin.
Minä kadehdin ihmisiä, jotka tohtivat mennä erilaisiin tilanteisiin pää edellä ja itseluottamusta tihkuen. Itse arkailen mennä mihinkään ja köllöttelen vain kotona tai korkeintaan pyörin lähiympäristössä. Jotenkin tuntuu, ettei oikein sovi minnekään.
Kadehdin neurotyypillisiä. Autistina on erittäin vaikea elää, kun en ymmärrä yhtään kirjoittamattomia sääntöjä ja ihmiset pitää juttujani joko omituisina tai hyökkäävinä, kun itse näen ne neutralaaleina.
Maksaisin miljoonan paksuista pitkistä hiuksista. Feikkitukka ei oo sama.
Ihmisiä joilla on lapsia. Ja niitä, joita kutsutaan näiden lasten juhliin, syntymäpäiville, rippijuhliin, kyläilemään tai tekemään asioita lapsiperheiden kanssa, eli niitä joilla myös on lapsia, eli kavereita lapsille... Lapsettomana putosi automaattisesti monien lapsellisten ystäväperheiden kuvioista, se teki kipeää. Onneksi lapsia on ollut lähipiirissäkin, mutta kyllä minäkin mielelläni pitäisin ne vuosittaiset synttärit, kuskaisin leikkimään, ottaisin lasten kavereita kylään, ystävästyisin muiden vanhempien kanssa...
Hyvää lauluääntä ja piirustustaitoa, ehkä myös lahjakkuutta kielissä
Kadehdin ihmisiä joilla on kiva työpaikka ja positiivisen, mukava, rento, esihenkilö, kohtuullinen työmäärä vieläpä kohtuuhyvä palkka.
Itsellä kaikkea muuta.
Kadehtiminen ja ihailu on ihan eri asia. Tätä ketjua lukiessa monen kadehdinta sanan tilalle voisi vaihtaa ihailun, mutta ei läheskään kaikkiin. Ei tilanteita, asioita voi ihailla mutta miitä voi positiivisesti kadehtia tyyliin "ihana, voi kumpa minullakin olisi".
Älkää ihmiset jaksako riidellä joka asiasta, jokainen fiksu varmasti ymmärtää tän ketjun pointin.
Ja vaikkei joku ymmärräkään niin ohita tämä, ei kaikkea tarvitse negatiivisesti kommentoida.
Minusta tämäKIN ketju on ollut ihan hauskaa luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien tunteiden kanssa kyse on loppujen lopuksi siitä, miten niitä osaa käsitellä, säädellä ja ymmärtää. Jos ihminen ei osaa käsitellä tunteitaan, voi ihminen toimia vahingollisesti.
Itsesäätely, eli tunteiden ja käyttäytymisen säätely on sitä, että ihminen osaa käsitellä tunteitaan, joita hänessä herää. Tällöin ihminen ei toimi vahingollisesti tunteen vallassa, esim loukkaa toista, ole ilkeä tai muutoin vahingoita ihmissuhteitaan tai toisen henkistä, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointia.
Tää lätinä ja samojen sanojen toistaminen ei liity mitenkään tähän viestiketjuun.
Täällä SAA olla avoimen kateellinen. Älä tule tunkemaam tänne tuota psykologialässytystäsi.
Kadehdin ihmisiä jotka saivat jo lapsesta ja nuoruudesta hyvät lähtökohdat elämään ja joilla oli hyvä, tukeva ja huolehtiva perhe taustalla, ehkä varallisuuttakin sen verran että ei tarvinnut maximimäärää opintolainaa ottaa. Itse lähdin aikamoiselta takamatkalta.
Kadehdin positiivisesti, en toki tuota kaikkea hyvää heiltä olisi pois halunnut. Olisi vain ollut kiva jos itselläkin olisi ollut näin.
Onnellisia ihmisiä jotka ovat onnistuneet elämässä. N58 onneton epäonnisunut
jättikalu olisi kiva vaikka perusmolollaki pärjää
ja orgasmit sinkoilee
Vierailija kirjoitti:
Kadehtiminen ja ihailu on ihan eri asia. Tätä ketjua lukiessa monen kadehdinta sanan tilalle voisi vaihtaa ihailun, mutta ei läheskään kaikkiin. Ei tilanteita, asioita voi ihailla mutta miitä voi positiivisesti kadehtia tyyliin "ihana, voi kumpa minullakin olisi".
Älkää ihmiset jaksako riidellä joka asiasta, jokainen fiksu varmasti ymmärtää tän ketjun pointin.
Ja vaikkei joku ymmärräkään niin ohita tämä, ei kaikkea tarvitse negatiivisesti kommentoida.
Minusta tämäKIN ketju on ollut ihan hauskaa luettavaa.
Just näin!
Täällä on joka aihealueella näitä "täydellisiä ihmisiä" neuvomassa ja opastamassa ja moralisoimassa muita.
Eikös nykypäivänä ole hyveellistä antaa kaikkien sanoa mielipiteensä ja ymmärretään kaikkea ja kaikkia.
Ymmärretään tämänkin palstan kirjoittajia.
Hyvänen aika, jos joku tuntee kateutta niin se kai on hänen oikeutensa, siinä missä muutkin tunteet.
Relax!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtiminen ja ihailu on ihan eri asia. Tätä ketjua lukiessa monen kadehdinta sanan tilalle voisi vaihtaa ihailun, mutta ei läheskään kaikkiin. Ei tilanteita, asioita voi ihailla mutta miitä voi positiivisesti kadehtia tyyliin "ihana, voi kumpa minullakin olisi".
Älkää ihmiset jaksako riidellä joka asiasta, jokainen fiksu varmasti ymmärtää tän ketjun pointin.
Ja vaikkei joku ymmärräkään niin ohita tämä, ei kaikkea tarvitse negatiivisesti kommentoida.
Minusta tämäKIN ketju on ollut ihan hauskaa luettavaa.Just näin!
Täällä on joka aihealueella näitä "täydellisiä ihmisiä" neuvomassa ja opastamassa ja moralisoimassa muita.
Eikös nykypäivänä ole hyveellistä antaa kaikkien sanoa mielipiteensä ja ymmärretään kaikkea ja kaikkia.
Ymmärretään tämänkin palstan kirjoittajia.
Hyvänen aika, jos joku tuntee kateutta niin se kai on hänen oikeutensa, siinä missä muutkin tunteet.Relax!
Kuule, ota sinä itse ihan rennosti vaan. Saa olla.
Lopeta vaahtoaminen. Helpottaa.🦉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.
Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.
Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.
Ei toisten onni ole minulta pois.
Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa
No, onhan tuossa kirjoituksessasi katkeruutta. Et sitten vaan juomaa sitä ja pistät sen haaveilun piikkiin. Ja, niin ihanaa ja hyvänsuopaa?
Ole hyvä itse itsellesi. Jotenkin marttyyriutta tuossa tekstissäkin minun mielestäni on. Se on näkökulmani.
Sinun on omasi.Oletpa ilkeä ja pahansuopa.
Sinulla taitaa olla melkoisen paha olla itsesi kanssa, jos näet tuossa marttyyriutta. Ehkä olet itse niin negatiivinen ihminen ettet näe missään mitään hyvää. Taidat olla yksi ja sama ihminen, joka käyt ilkeästi kommentoimassa muiden vastauksiin.
Jopas sinulla on tuo näkijän kyky päällä!
🐸
🐷
Kyllä varmaan! Juuri sama. Ja kaikkiin!
Aina.
🐽👀
Oi, sinua ihanaa kilttiä kaikille aina hyvää tahtova vaaleanpunainen 🌸🐷 pikku nasu. Puspus.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisia ihmisiä jotka ovat onnistuneet elämässä. N58 onneton epäonnisunut
Onkohan tuossa näkökulmassa jotain?
Voi että mä oon kateellinen noille eliittialueen rantatonteilla hulppeissa miljoonalukaaleissa asuville joilla on kauniit puutarhat, kiiltävä katumaasturi pihassa ja vene omassa rannassa.
Itse punkkaan pikku kaksiossa pääsemättä ikinä edes käymään tollasessa talossa.
Ja noille kateellisuus vai ihailu nillittäjille tiefoksi että en ihaile niitä ihmisiä jotka niissä asuu. Kadehdin vain sitä että joillakin on tollaseen mahdollisuus, itsekin tykkäisin! En halua sitä heiltä pois tai olisi vahingoniloinen jos joku heistä joutuisi pois tuollaisesta lukaalista.
Tulikohan nyt selväksi.
Ja sulle alapeukuttajalle: HV.