Positiivinen kadehtiminen, kerro mitä kadehdit

Minä kärsin valtavasta peniskateudesta.

Asiallisena ja kunnioittavana, sanoo toimittaja. Teitähän ei saa arvostella ja teidän pilkkaamisia, se on heti kadehtimista.

Kadehdin ihmisiä, joilla on hyvät sosiaaliset taidot ja joiden on helppo tulla kaikkien kanssa toimeen. Varautuneena ihmisenä, josta koulukiusaaminen on tehnyt entistäkin aremman, en voi kuin ihailla tällaisia vierestä.

Hyväntahtoista energiaa, joka säteilee ympärille. Ihmisen hyvinvoinnin tasapainoa. Ei koskaan arvostele ilkeästi ketään. Kun näkee että ihminen on sinut itsensä ja elämänsä kanssa.

Hyvä ketju.

Kateus on tosiaan tosi hyvä itsetutkiskelun väline. Jos olen ymmärtänyt oikein, ihminen harvoin tuntee aitoa kateutta sellaisia kohtaan, joiden kokee tulevan ihan eri lähtökohdista itsensä kanssa. Sen sijaan vertaisiksi koettuja kohtaan tämä tunne voi olla voimakas, ja se kohdistuu juuri sellaisiin asioihin ja ominaisuuksiin, joita pitää itselleenkin mahdollisina.

Mitä lähempänä omanlaistaan ja arvojaan edustavaa elämää viettää, sitä vähemmän kateutta tuntee.

Minulla oli elämässä ajanjakso, jolloin en tuntenut lainkaan kateutta, mutta monet kertoivat kokevansa sitä minun suuntaani. Sitten muutin elämääni muutamalta olennaiselta osin - menin naimisiin ja sain lapsia - ja sitten huomasin somea selatessani, että kun joku kaveri laittaa vaikka kuvia treenilenkiltä perjantai-iltana, tunnen oikein fyysisen kateuden piston.

Eka ajatus on, että olen kateellinen siitä että toinen saa olla viikon päätteeksi yksin ja treenata tseään kuntoon - minä en voi, koska on perhe ja lapset eikä ole aikaa.

Mutta kun tuli tuosta ajatuksesta tietoiseksi, tajusin jotain olennaista: minä en oikeastaan nauti kovin paljon siitä, että saan perjantai-iltana lasten nukahdettua istua sohvalla koomaamassa telkkarin edessä ennen nukkumaanmenoa ja syödä jäätelöä salaa, mutta olen toiminut niin koska en ole muutakaan jaksanut keksiä. Otinkin sitten uuden suunnan ja ryhdyin sen sijaan treenaamaan polkujuoksua. Enää en tunne kateutta kaverin juoksukuvista, täytyy seuraavan kerran nähdessä kertoa että hän inspiroi minutkin liikkeelle.

Kateus on tunne, joka sisältää informaatiota, kuten tunteet yleensäkin. Kateus kertoo siitä mitä olisi halunnut tai haluaisi, mutta ei ole saanut, on jäänyt paitsi, tai mitä itsellä ei ole, mutta haluaisi että on. Tähän liittyy oleellisesti odotukset ja pettymykset ja kyky hyväksyä näitä pettymyksiä. Odotusten, toiveiden ja halujen lisäksi se kertoo myös omista ihanteista ja toiveesta olla ihanteidensa kaltainen. Siksi myös häpeän tunne liittyy kateuteen, sillä joskus näiden ihanteiden puute itsessä nostaakin ihmisessä pintaan häpeän. Toisinaan kateuden synnyttä vihan tai raivon tunne syntyy epäoikeudenmukaisuuden tai vääryyden kokemisen tunteesta, joskus loukkaantumisen tunteesta, jos joku esim saa itsen tuntemaan huonommuutta tai alemmuutta tai kelpaamattomuutta, ja siksi siihen saattaa negatiivisessa muodossaan liittyä myös ns kostaminen, esim tahallinen loukkaaminen, mielen pahoittaminen, ilkeys tms. 

Negatiivinen kateus on siis mielestäni juuri tätä omaan persoonaan liittyvää kateutta, eli kun ihminen kateuden tunteen myötä kokee huonommuutta, loukkaantuu, tuntee häpeää, tms. Myös silloin jos ihminen kokee voimakkaasti että toisen saamat asiat ovat vääryyttä, niin kateus voi olla hyvinkin negatiivista. Silloin kun kateus liittyy omiin haluihin, mutta ei itseen persoonana, se on käsittääkseni positiivista, eli kertoo ihmiselle mitä tämä elämässä haluaisi ja mitä arvostaa, ja ihminen voi havahtua huomaamaan, mitä hänen kannattaa tavoitella elämässä ollakseen tyytyväinen, onnellinen, tasapainossa.

Koska kenenkään aika ja energia ei riitä kaikkeen, kertoo kateus myös siitä, mitä kannattaa tavoitella ja mitä ei, mitä kannattaa matkia ja mitä ei. Mutta kun ihmisellä on hyvä itsetuntemus, hän ei välttämättä tunne kateutta kovin helposti, koska tuntee ja itsensä ja tietää mitä arvostaa, haluaa ja tarvitsee. Tällöin ihminen ihailee ja arvostaa muita ennemmin kuin kadehtii ja voi olla onnellinen ja iloinen muiden puolesta. Ihailu edellyttää sitä, että sallii muillekin hyvää.

Jos itse kokee vahvasti jääneensä paitsi, on vaikea sallia muille hyvää, koska on itse tyytymätön ja onneton ja on jossain mielessä paha olla, niin ei kestä nähdä sitä toisilla. Siksi moni asia voi laukaista kateuden, asiat jotka edustavat itselle jotain, jonka avulla voisi olla tyytyväinen elämäänsä tai joiden ajattelee edustavan hyvää elämää tai tyytyväisyyttä tms. Se, mitä nämä asiat kenellekin ovat, kertovat joko siitä mistä on jäänyt paitsi tai siitä mitä ihminen arvostaa tai haluaisi saada, ja kokee että se tekisi tyytyväiseksi ja elämän hyväksi. Jollekin se on hyvät ihmissuhteet, toiselle raha, jne. 

Kyse on lopulta ihmisen kyvyttömyydestä hyväksyä vaille jäämistä tai itseään. Tavallaan vaille jääminen ehkä on syynä viime kädessä siihen, että ihminen ei kykene hyväksymään itseään. Esim jos ihminen ei ole saanut myötätuntoa (vaille jääminen), hänen on vaikea hyväksyä virheitään, epäonnistumisiaan, jne. Jos ihminen ei ole saanut rakkautta, hänen on vaikea nähdä itsensä rakastettavana ja hän helposti näkee muissa tämän mitä itsestä (hänen omassa mielessään) puuttuu, että muut rakastuvat tuohon, tuo on rakastettava, jne. 

Häpeä joka liittyy tavallaan oleellisesti kateuteen juuri tämän takia, että ei pysty hyväksymään itseään, niin tavallaan se asia jota ei hyväksy itsessään, jota häpeää, tai jota vaille on jäänyt, on se jota helposti juuri kadehtii. Tavallaan kateus pyrkii ohjaamaan ihmistä tavoittelemaan sitä asiaa joka häneltä puuttuu, täyttämään itse oma tarpeensa. Kun se ei onnistu, ihminen tuntee kateutta. Myös silloin kun ihminen sekoittaa halunsa tarpeisiinsa, ihminen on altis kadehtimaan, koska ei pysty sivuuttamaan halujaan, vaan tuntee ne tarpeina. 

Häpeä tunteena ohjaa ihmistä sopeutumaan sääntöihin, normeihin, ryhmiin, tavoittelemaan hyväksyntää, jopa ihailua. Tässäkin mielessä kateus liittyy häpeään siten, että kun joku osaa sopeutua erittäin hyvin, joissakin muissa se herättää kateutta, koska kateus ja häpeä liittyvät siten myös sosiaaliseen sopeutumiseen, hyvään asemaan yhteisössä, ja tietyt asiat (status, yksilön vertailuarvo, kuten varallisuus, jota edustaa hieno auto, koulutustaso, sosiaaliset suhteet, ulkonäkö, ym) edustavat tätä hyvää asemaa, kilpailuetua, sosiaalista sopeutumista ja nostattavat osalla pintaan kilpailuvietin, häpeän, huonommuuden tunteen tai kateuden. 

Häpeän viesti on se, millainen tulisi olla, ihanteet, miten tulisi käyttäytyä, sosiaaliset normit, mitä saa ja ei saa tehdä, sosiaaliset säännöt, ja jos näitä rikkoo tuntee häpeää. Jos taas joku onnistuu paljon paremmin, tuntee kateutta. Jos toimii väärin ja vahingollisesti, tuntee syyllisyyttä. Omaa etua ajavat ihmiset korostavat omia tarpeitaan ja tunteitaan ja vähättelevät muiden, ja siksi eivät niin helposti tunne syyllisyyttä, mutta kateutta ja häpeää sitä helpommin. 

Kadehdin heitä, joilta onnistuu vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen helposti. Itse pärjään kyllä muissa sosiaalisissa kuvioissa, eikä vaikkapa puheen pitäminen ole mikään kauhistus. Mutta kun pitäisi olla rennosti ja vapaasti oma itsensä ja tehdä vielä hyvä vaikutus, jäädyn ja hivuttaudun pois. Yksi ainoa poikkeus on ollut ja hänen kanssaan päädyin naimisiin. Liittomme ei ole ollut kovin onnellinen, mutta virallisesti olemme aviossa edelleen vaikkakin eri asunnoissa eläen. Elämä on sujunut muuten oikein hyvin, mutta jos minulla tuo kyky olisi ollut, olisin seurustelussa ja pariutumisessa toiminut ihan toisin. Vaan kaikkea ei voi saada!

Ihmisiä jotka saavat iloa ja hyvää mieltä urheilusta, ruoanlaitosta ja puutarhanhoidosta.

Nuorena kadehdin kovasti lapsia, joila oli rakastava koti ja ihanat vanhemmat, kenties sisaruksiakin. Tämän lisäksi vielä rahaakin, kun pääsivät lomamatkoille, tai kielikursseille ja omistivat hevosia tms. Vanhempana kadehdin oikeasti ihmisiä, jotka tietävät, mitä haluavat tehdä työkseen, tai uskaltavat perustaa firmoja tms.

Kaikkien tunteiden kanssa kyse on loppujen lopuksi siitä, miten niitä osaa käsitellä, säädellä ja ymmärtää. Jos ihminen ei osaa käsitellä tunteitaan, voi ihminen toimia vahingollisesti. 

Itsesäätely, eli tunteiden ja käyttäytymisen säätely on sitä, että ihminen osaa käsitellä tunteitaan, joita hänessä herää. Tällöin ihminen ei toimi vahingollisesti tunteen vallassa, esim loukkaa toista, ole ilkeä tai muutoin vahingoita ihmissuhteitaan tai toisen henkistä, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointia. 

käsitellä, siis muokata omia ajatuksiaan ja ajatteluaan lieventääkseen, ei lietsoakseen tunnetta

Kadehdin ikäisiäni naisia, jotka saavat olla iso-äitejä. Haluaisin niin kovasti omia lapsenlapsia. Toinen lapsistani on ilmoittanut, että hän ei pidä pikkulapsista, hänen perheeseensä riittää lemmikit. Toinen puolestaan paahtaa töitä ja uraa siihen tahtiin, että lapsille ei ole vielä aikaa. Lapseni ovat yli kolmekymppisiä ja itse olen hyvin energinen ja hyväkuntoinen yli viisikymppinen.

Kadehdin niitä naisia, joilla on terve ja jaksava puoliso, jonka kanssa harrastaa ja tehdä juttuja nyt kun olisi aikaa.

Vaikka kadehdin, olen silti iloinen ystävieni puolesta, joilla nämä asiat ovat kunnossa. 

Kadejdin ihmisiä, jotka osaavat laulaa, tai piirtää upeasti.

Kadehdin niitä, joilla on pitkä hyvä parisuhde.

Kadehdin suurperheitä, ihmisiä joilla on pieniä lapsia ja ihmisiä, jotka asuvat maalla.

Vierailija kirjoitti:

Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.

Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.

Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.

Ei toisten onni ole minulta pois.

Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.

Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa

Vierailija kirjoitti:

Kadehdin vanhempia, joiden alaikäisillä lapsilla ei ole mielenterveysongelmia. Vaikuttaa niin paljon koko perheeseen...

Ihan pakko on kysyä, että miksi? Miksi kadehdit kehittyvää?

Tuo on kehittymismahdollisuus nuorelle ja koko perheelle.

Onhan se rankaa, juu, mutta se on elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.

Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.

Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.

Ei toisten onni ole minulta pois.

Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.

Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa

Kuulostaa vaan siltä, että kadehdit, mutta ole valmis tekemään mitään sen eteen.

Positiivinen kateus on min mielestäni ponnahduslauta.

Kadehtia toisen ominaisuuksia? Miksi? Minusta se ei ole positiivista kateutta.

Ei se toinen sille mitään mahda, että on kaunisääninen tai musikaalinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadehtimisessa ei ole mitään positiivista.

Olen tuo laulu-ja piirustustaitoa ja parisuhteitaja suurperheitä kadehtiva.

Ainakaan minun "kateudessani" ei ole mitään rumaa, pahaa, likaista tai inhottavaa. Kyseiset asiat ovat suurimpia haaveitani elämässä. Asioita, joita olen elämääni toivonut aina.

Ei toisten onni ole minulta pois.

Kun näen ihmisiä vaikka pitkissä parisuhteissa, oloni on haikea. Sitä olisin itsellenikin toivonut, se on asia jota arvostan ja josta haaveilin.

Ei se kateus sen kummempaa ole. Ja aloituksesta nimenomaan ymmärsin, että kysytään sellaista hyvää kateutta, ei katkeroittavaa ja pahansuopaa

No, onhan tuossa kirjoituksessasi katkeruutta. Et sitten vaan juomaa sitä ja pistät sen haaveilun piikkiin. Ja, niin ihanaa ja hyvänsuopaa?

Ole hyvä itse itsellesi. Jotenkin marttyyriutta tuossa tekstissäkin minun mielestäni on. Se on näkökulmani.

Sinun on omasi.

😳

Saisiko lisää tätä positiivista kateutta?!! Ihana.

Kiva ketju. Tosi hyvä keksintö,

Kadehdin tällaiseen aloitusten tekijöitä!

Ihanaa. Hienoa, että joku osaa laittaa muittenkin runosuonet kukkimaan. Kakkimaan.